5/1947

Asetus Asetus kansainvälisen työkonferenssin vuonna 1936 hyväksymän, kauppa-alusten päällystön ammattipätevyyden minimivaatimuksia koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta.

Sosiaaliministerin esittelystä säädetään, että kansainvälisen työkonferenssin vuonna 1936 hyväksymä sopimus, joka koskee kauppa-alusten päällystön ammattipätevyyden minimivaatimuksia, tulee Suomessa voimaan, niin kuin siitä on sovittu.

Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1947.

Sopimusehdotus (N:o 53), joka koskee kauppa-alusten päällystön ammattipätevyyden minimivaatimuksia.

Kansainliiton Kansainvälisen työjärjestön yleinen konferenssi,

aloitettuaan Kansainvälisen työtoimiston hallintoneuvoston kokoonkutsumana Genèvessä 6 päivänä lokakuuta 1936 kahdennenkymmenennenensimmäisen istuntokautensa ja

päätettyään hyväksyä erinäisiä ehdotuksia, jotka koskevat jokaisessa merenkulkumaassa kauppa-alusten päälliköille sekä vartiopäällikköinä toimiville perämiehille ja konemestareille asetettavia ammattipätevyyden minimivaatimuksia, mikä asia on neljäntenä ohjelmakohtana istuntokauden päiväjärjestyksessä sekä

päätettyään, että nämä ehdotukset laaditaan kansainvälisen sopimusehdotuksen muotoon,

hyväksyy tänä kahdentenakymmenentenäneljäntenä päivänä lokakuuta 1936 seuraavan sopimusehdotuksen, jonka nimenä on oleva "Sopimus, joka koskee aluksen päällystön pätevyyttä, 1936":

1 artikla.

1. Tätä sopimusta sovelletaan jokaiseen mertakulkevaan alukseen, joka on rekisteröity alueella, johon nähden tämä sopimus on voimassa, lukuunottamatta:

a) sota-aluksia;

b) sellaisia valtion omistamia tai julkisen viranomaisen käytössä olevia aluksia, joita ei käytetä kauppamerenkulkuun;

c) alkeellista rakennetta olevia puisia aluksia, kuten dhow- ja junk-aluksia.

2. Kansallinen lainsäädäntö voi, kokonaan tai osittain, myöntää poikkeuksia aluksiin nähden, joiden bruttovetoisuus on vähemmän kuin 200 rekisteritonnia.

2 artikla.

Tässä sopimuksessa tarkoittaa

a) "päällikkö tai laivuri" henkilöä, jolla on aluksen päällikkyys;

b) "vartiopalvelusta suorittava perämies" henkilöä - luotsia lukuunottamatta - joka tosiasiallisesti vastaa aluksen navigoinnista ja ohjailusta;

c) "ylikonemestari" henkilöä, jolle aluksen kulkukoneiston toiminnan ylivalvonta vakinaisesti kuuluu;

d) "vartiopalvelusta suorittava konemestari" henkilöä, joka tosiasiallisesti on vastuussa aluksen kulkukoneiston hoidosta.

3 artikla.

1. Aluksessa, johon tätä sopimusta sovelletaan, ei saa aluksen päällikkönä tai laivurina vartiopalvelusta suorittavana perämiehenä, ylikonemestarina tai vartiopalvelusta suorittavana konemestarina olla eikä sellaiseen alukseen saa tällaiseen toimeen ottaa henkilöä, jolla ei ole sen alueen, jossa alus on rekisteröity, viranomaisen antamaa tai hyväksymää todistusta siitä, että hän on pätevä kysymyksessä olevaan toimeen.

2. Tämän artiklan määräyksistä voidaan poiketa vain force-majeure-tapauksessa.

4 artikla.

1. Pätevyyskirjaa älköön annettako kenellekään, ellei:

a) hän ole täyttänyt kysymyksessä olevan todistuskirjan saamiseksi määrättyä ikää;

b) hänen ammattipalveluksensa ole niin pitkäaikainen kuin kysymyksessä olevan todistuskirjan saamiseksi on määrätty;

c) hän ole suorittanut asianomaisen viranomaisen järjestämiä ja valvomia tutkintoja, joiden tarkoituksena on selvittää, omaako tutkittava sen pätevyyden, jota kysymyksessä olevan todistuskirjan tarkoittamien tehtävien suoritus vaatii.

2. Kansallisessa lainsäädännössä tulee olla määräykset:

a) minimi-iästä ja ammattipalveluksesta, jotka on vaadittava hakijalta erilaisten pätevyyskirjojen saamiseen;

b) yhdestä tai useammasta tutkinnosta, joita asianomaisen viranomaisen on järjestettävä ja valvottava ja joiden tarkoituksena on selvittää, onko määrättyä pätevyyskirjaa haluavalla tutkittavalla se pätevyys, joka vaaditaan sanotun kirjan tarkoittamien tehtävien suorittamiseen.

3. Kansainvälisen työjärjestön kukin jäsenvaltio voi kolmen vuoden aikana siitä päivästä lukien, jolloin se on ratifioinut tämän sopimuksen, antaa pätevyyskirjoja henkilöille, jotka eivät ole suorittaneet tämän artiklan 2b) kohdan mukaan järjestettyjä tutkintoja, edellyttäen, että

a) he käytännössä tosiasiallisesti ovat hankkineet riittävän kokemuksen kysymyksessä olevan todistuksen tarkoittamiin tehtäviin ja

b) heitä ei ole havaittu syypäiksi mihinkään vakavaan teknilliseen virheeseen.

5 artikla.

1. Kunkin jäsenvaltion, joka ratifioi tämän sopimuksen, tulee tehokkaalla tarkastusjärjestelmällä turvata sen asianmukainen soveltaminen.

2. Kansallisessa lainsäädännössä on määrättävä, missä tapauksissa jäsenvaltion viranomaiset voivat pidättää alueellaan rekisteröidyn aluksen tämän sopimuksen määräysten rikkomisesta.

3. Jos tämän sopimuksen ratifioineen jäsenvaltion viranomaiset havaitsevat, että sopimuksen määräyksiä on rikottu aluksessa, joka on rekisteröity toisen jäsenvaltion alueella, ja tämä valtio on myös ratifioinut sopimuksen, tulee viranomaisten ilmoittaa asiasta sen valtion konsulille, jonka alueella alus on rekisteröity.

6 artikla.

1. Kansallisessa lainsäädännössä on säädettävä rangaistuksia tai kurinpidollisia seuraamuksia tämän sopimuksen määräyksien noudattamatta jättämisen varalta.

2. Sellaisten rangaistusten ja kurinpidollisten seuraamusten tulee varsinkin koskea

a) laivanvarustajaa tai hänen edustajaansa, aluksen päällikköä tai laivuria, joka on ottanut palvelukseen henkilön ilman tämän sopimuksen mukaan vaadittavaa pätevyyskirjaa;

b) päällikköä tai laivuria, joka on sallinut henkilön, jolla ei ole tehtäviä vastaavaa tai sitä ylempää pätevyyskirjaa, hoitaa tämän sopimuksen 2 artiklassa mainittuja tehtäviä;

c) henkilöä, joka on petoksen tai esittämiensä väärien asiakirjojen nojalla saanut tämän sopimuksen 2 artiklassa tarkoitetun toimen omaamatta asianmukaista todistusta.

7 artikla.

1. Sellaisiin alueisiin nähden, joita tarkoitetaan Kansainvälisen työjärjestön peruskirjan 35 artiklassa, on kunkin jäsenvaltion, joka ratifioi tämän sopimuksen, liitettävä ratifioimiseensa selitys, jossa ilmoitetaan:

a) alueet, joihin nähden se sitoutuu soveltamaan tämän sopimuksen määräyksiä ilman rajoituksia;

b) alueet, joihin nähden se sitoutuu määrätyin rajoituksin soveltamaan tämän sopimuksen määräyksiä, sekä näiden rajoitusten sisältö;

c) alueet, joihin tätä sopimusta ei voida soveltaa, ja siihen vaikuttavat syyt;

d) alueet, joihin nähden jäsenvaltio pidättää itselleen oikeuden tehdä myöhemmin päätöksensä.

2. Tämän artiklan 1 mom. a) ja b) kohdissa tarkoitettuja sitoumuksia on pidettävä ratifioinnin oleellisena osana ja niillä on sama vaikutus kuin ratifioinnilla.

3. Kukin jäsenvaltio voi myöhemmällä selityksellä joko kokonaan tai osittain luopua alkuperäisessä selityksessään tämän artiklan 1 momentin b), c) tai d) kohtien perusteella tekemistään varauksista.

8 artikla.

Tämän sopimuksen viralliset ratifioinnit on ilmoitettava Kansainliiton pääsihteerille kirjattaviksi.

9 artikla.

1. Tämä sopimus sitoo vain niitä Kansainvälisen työjärjestön jäsenvaltioita, joiden ratifioinnit pääsihteeri on kirjannut.

2. Se tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua siitä kuin Kansainliiton pääsihteeri on kirjannut kahden jäsenvaltion ratifioinnit.

3. Sen jälkeen tämä sopimus tulee voimaan kuhunkin jäsenvaltioon nähden kahdentoista kuukauden kuluttua siitä päivästä, jolloin asianomaisen valtion ratifiointi kirjattiin.

10 artikla.

Niin pian kuin kahden Kansainvälisen työjärjestön jäsenvaltion ratifioinnit on kirjattu, on Kansainliiton pääsihteerin siitä ilmoitettava kaikille Kansainvälisen työjärjestön jäsenvaltioille. Hänen on niinikään ilmoitettava näille niiden ratifiointien kirjaamiset, jotka muut järjestön jäsenvaltiot myöhemmin ilmoittavat hänelle.

11 artikla.

1. Kukin jäsenvaltio, joka on ratifioinut tämän sopimuksen, voi, sitten kuin kymmenen vuotta on kulunut siitä päivästä, jona sopimus alkuaan tuli voimaan, irtisanoa sen kirjelmällä, joka annetaan Kansainliiton pääsihteerille kirjattavaksi. Irtisanominen tulee voimaan vasta vuoden kuluttua sen kirjaamisesta.

2. Kukin jäsenvaltio, joka on ratifioinut tämän sopimuksen eikä vuoden kuluessa edellisessä kohdassa mainitun kymmenvuotiskauden päättymisestä käytä tässä artiklassa määrättyä irtisanomisoikeutta, on sidottu uudeksi kymmenvuotiskaudeksi ja voi sen jälkeen, huomioon ottaen tässä artiklassa määrätyt ehdot, irtisanoa sopimuksen kunkin kymmenvuotiskauden päättyessä.

12 artikla.

Kunkin kymmenvuotiskauden päätyttyä tämän sopimuksen voimaantulopäivästä lukien on Kansainvälisen työtoimiston hallintoneuvoston annettava yleiselle konferenssille selostus tämän sopimuksen soveltamisesta ja otettava harkittavaksi, onko syytä ottaa konferenssin päiväjärjestykseen kysymys sen muuttamisesta kokonaan tai osittain.

13 artikla.

1. Jos konferenssi hyväksyisi uuden sopimuksen, joka muuttaa tämän sopimuksen kokonaan tai osittain, eikä uusi sopimus toisin määrää,

a) katsotaan se seikka, että joku jäsenvaltio on ratifioinut uuden, muutoksia sisältävän sopimuksen, jos tämä on tullut voimaan, semmoisenaan tämän sopimuksen irtisanomiseksi, huolimatta siitä, mitä edellä 11 artiklassa säädetään;

b) eivät jäsenvaltiot siitä päivästä lukien, jona uusi, muutoksia sisältävä sopimus on tullut voimaan, enää voi ratifioida tätä sopimusta.

2. Kuitenkin jää tämä sopimus nykyisessä muodossaan ja nykyisen sisältöisenä voimaan niihin jäsenvaltioihin nähden, jotka ovat sen ratifioineet eivätkä ratifioi muutoksia sisältävää uutta sopimusta.

14 artikla.

Tämän sopimuksen ranskan- ja englanninkielisiä tekstejä on kumpaakin pidettävä alkuperäisenä.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.