Asetus Sveitsin kanssa kansalaisten, yhtiöiden, osuuskuntien ja yhtymäin kohtelusta toisessa sopimusmaassa tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta.
- Allekirjoituspäivä
Sitten kuin eräät Bernissä 7 päivänä toukokuuta 1935 Sveitsin kanssa kansalaisten, yhtiöiden, osuuskuntien ja yhtymäin kohtelusta toisessa sopimusmaassa tehdyn sopimuksen säännökset ja määräykset on 20 päivänä joulukuuta 1935 annetulla lailla hyväksytty, sopimus ratifioitu ja ratifioimisasiakirjat 28 päivänä tammikuuta 1936 vaihdettu, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että sanottu sopimus on voimassa 28 päivästä tammikuuta 1936 lukien.
Suomen ja Sveitsin välinen sopimus kansalaisten, yhtiöiden, osuuskuntien ja yhtymäin kohtelusta toisessa sopimusmaassa.
Suomen Tasavallan Hallitus ja
Sveitsin Liittoneuvosto
haluten määrätä ne ehdot, joitten perusteella Suomen kansalaisia kohdellaan Sveitsissä ja Sveitsin kansalaisia Suomessa,
ovat päättäneet tehdä tätä koskevan sopimuksen ja ovat sitä varten valtuutetuikseen määränneet:
Suomen Tasavallan Hallitus:
Herra R. Holstin, Suomen Bernissä olevan erikoislähettilään ja täysivaltaisen ministerin,
Sveitsin Liittoneuvosto:
Herra Giuseppe Mottan, Liittoneuvoston poliittisen departementin päällikön,
jotka esitettyään toisilleen päteviksi ja asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavista määräyksistä:
1 artikla.
Kummankin sopimuspuolen kansalaiset saavat toisen sopimuspuolen alueella osakseen kaikinpuolin saman kohtelun kuin suosituimman maan kansalaiset, ja heillä on oikeus samoilla ehdoilla kuin näilläkin, maassa kulloinkin voimassaolevien lakien ja määräysten asettamissa rajoissa, vapaasti tulla toisen sopimuspuolen alueelle, asettua sinne asumaan, harjoittaa siellä kauppaa, teollisuutta sekä kaikkia luvallisia ammatteja ja elinkeinoja, hankkia perinnöllä, lahjalla, testamentilla, ostolla ja vaihdolla tai millä muulla laillisella tavalla tahansa irtainta ja kiinteätä omaisuutta, sekä omistaa, hallita ja luovuttaa sellaista omaisuutta.
Kumpikin sopimuspuoli sitoutuu olemaan vaatimatta toisen sopimuspuolen kansalaisilta minkäänlaisia suurempia tai muita veroja, maksuja ja rasituksia, kuin mitä nyt tai vastedes kannetaan oman tai suosituimman maan kansalaisilta.
2 artikla.
Kauppa-, teollisuus-, finanssi-, vakuutus-, maatalous-, kuljetus- ja muiden yhtiöiden, osuuskuntain sekä taloudellisten yhtymäin, joiden kotipaikka on toisessa sopimusmaassa ja jotka on siellä laillisesti perustettu, laillinen järjestysmuoto ja oikeudellinen asema tunnustetaan toisessa sopimusmaassa. Elleivät toisen maan lait sitä estä ja sillä ehdolla, että kaikkia näiden lakien määräämiä muodollisuuksia noudatetaan, ne saavat ulottaa toimintansa tämän viimemainitun maan alueelle, hankkia siellä oikeuksia ja käyttää niitä hyväkseen sekä harjoittaa siellä elinkeinoaan. Ne saavat siellä yhtä suopean kohtelun, kuin mikä on myönnetty tai vastedes myönnetään minkä tahansa kolmannen maan vastaaville yhtiöille, ja niillä on sama oikeus kuin suosituimman maan yhtiöillä hankkia, omistaa, hallita ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta.
Verot, maksut ja rasitukset, minkälaisia tai -nimisiä ne lienevätkin, eivät saa rasittaa näitä enempää kuin suosituimman maan yhtiöitä, osuuskuntia ja yhtymiä.
3 artikla.
Toisen sopimuspuolen kansalaiset ja 2 artiklassa mainitut yhtiöt, osuuskunnat ja yhtymät nauttivat toisen sopimuspuolen alueella, sikäli kuin ne noudattavat oman maan kansalaisille asetettuja ehtoja, täydellisintä suojaa ja turvallisuutta ja nauttivat tässä suhteessa suojelusta siinä määrin kuin kansainvälinen oikeus vaatii. Niillä on, samoilla ehdoilla kuin omilla kansalaisilla, oikeus vapaasti kääntyä toisen sopimuspuolen tuomioistuinten ja eri viranomaisten puoleen. Kun ne käyttävät tätä oikeuttaan, ei niiltä saa kantaa muita tai korkeampia maksuja kuin maan omilta kansalaisilta, yhtiöiltä, osuuskunnilta tai yhtymiltä
4 artikla.
Toisen sopimuspuolen kansalaiset vapautetaan toisen sopimuspuolen alueella kaikesta sotapalveluksesta samoinkuin suorittamasta minkäänlaisia veroja tai maksuja, rahassa tai luonnossa, sotapalveluksen korvaukseksi. Mitä tulee pakkolainoihin ja sotilaallisiin pakko-ottoihin ja -hankintoihin, joita vaaditaan sodan aikana tai poikkeuksellisissa olosuhteissa, sopimuspuolet takaavat toisilleen vastavuoroisesti suosituimmuuden. Kiinteän omaisuuden tai kauppa- tai teollisuusyrityksen omistajina. vuokraajina tai haltijoina heitä kohdellaan kuitenkin kuin maan omia kansalaisia erittäinkin pakkoluovutuksen ollessa kysymyksessä, ja heillä on tällöin oikeus samoihin korvauksiin, jotka myönnetään oman tai suosituimman maan kansalaisille.
5 artikla.
Tämä sopimus on ratifioitava ja ratifioimiskirjat vaihdettava Bernissä mahdollisimman pian.
Se tulee voimaan sinä päivänä, jona ratifioimiskirjat vaihdetaan ja pysyy voimassa vuoden ajan. Ellei sitä ole irtisanottu kuutta kuukautta ennen tämän ajan umpeenkulumista, pysyy se voimassa kunnes se irtisanotaan, ja lakkaa tällöin olemasta voimassa kuuden kuukauden kuluttua irtisanomispäivästä.
Vakuudeksi ovat valtuutetut allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja varustaneet sen sineteillään.
Tehtiin kahtena kappaleena Bernissä 7 päivänä toukokuuta 1935.
Lisäpöytäkirja.
Käydessään allekirjoittamaan Suomen ja Sveitsin välistä sopimusta kansalaisten, yhtiöiden, osuuskuntien ja yhtymäin kohtelusta toisessa sopimusmaassa, allekirjoittaneet asianmukaisesti siihen valtuutettuina ovat sopineet seuraavasta:
a) Kumpikaan sopimuspuoli ei voi vedota tähän sopimukseen sisältyvästä suosituimmuusmääräyksestä johtuviin etuihin vaatiakseen kansalaisilleen osallisuutta sellaisiin helpotuksiin, joita jompikumpi sopimuspuoli on myöntänyt tai vastedes saattaa myöntää rajavaltioittensa kansalaisille rajaliikenteen helpottamiseksi.
b) 1 artikla ei koske kulkukauppaa, liikkumalla harjoitettavaa elinkeinoa eikä tilausten hankkimista sellaisilta henkilöiltä, jotka eivät harjoita teollisuutta tai kauppaa, ja sopimuspuolet varaavat itselleen tässä suhteessa täyden vapauden.
c) 1 artiklan 2 kohtaan sisältyvää määräystä toisen sopimusmaan kansalaisten rinnastamisesta oman maan kansalaisiin verojen, maksujen ja rasituksien suhteen ei sovelleta oleskelusta tai maahan muuttamisesta suoritettaviin maksuihin ja rasituksiin.
d) Sopimuspuolet selittävät suhtautuvansa täysin myönteisesti kaksoisverotuksen estämistä tarkoittavaan periaatteeseen ja olevansa valmiit tarpeen vaatiessa ryhtymään neuvotteluihin näitä seikkoja koskevan erikoissopimuksen tekemisestä.
Tehtiin kahtena kappaleena Bernissä 7 päivänä toukokuuta 1935.