25/1934

I ARTIKLA

Kummankin Korkean Sopimuspuolen kansalaisten on saatava, noudattamalla toisen Sopimuspuolen lakeja ja säännöksiä, tulla sen alueelle sekä matkustaa ja oleskella siellä harjoittaakseen kauppaa molempien maiden kesken; samoin muussakin tarkoituksessa, mikäli paikallinen laki nyt tai vastedes sallii maahantulon, matkustuksen tai oleskelun.

Kummankin Korkean Sopimuspuolen kansalaisten tulee saada toisen alueella ryhtyä kaikenlaiseen ammatilliseen, tieteelliseen, uskonnolliseen, ihmisystävälliseen, teolliseen ja kaupalliseen työhön, harjoittaa kaikenlaatuista kaupallista toimintaa, omistaa, rakentaa tai vuokrata ja hallita asianmukaisia rakennuksia sekä vuokrata maata asumis-, tieteellisiin, uskonnollisiin, ihmisystävällisiin, teollisiin, kaupallisiin ja hautaustarkoituksiin sekä yleensä tehdä kaikkea, mikä kuuluu satunnaisesti tai välttämättömästi minkä tahansa edellälueteltujen etujen nauttimiseen, samoilla ehdoilla kuin oleskeluvaltion kansalaisten, mikäli paikallinen laki sallii. Missään tapauksessa eivät he saa joutua vähemmän suositun kohtelun alaisiksi, mitä tulee mihin tahansa edellämainituista seikoista, kuin suosituimman maan kansalaiset. Heidän tulee saada, ulkomaalaisten maahantuloa koskevia paikallisia lakeja noudattamalla, valintansa mukaan käyttää edustajia, asiamiehiä tai apulaisia harjoittaessaan mitä tahansa edellämainituista toiminnoista.

Kummankin Korkean Sopimuspuolen kansalaisten maksettavaksi ei saa toisen Sopimuspuolen alueella panna muita tai suurempia sisäisiä maksuja tai veroja, kuin mitä vaaditaan oman maan kansalaisilta ja mitä nämä suorittavat.

Kummankin Korkean Sopimuspuolen kansalaisten tulee saada vapaasti kääntyä, paikallisia lakeja noudattamalla, toisen Sopimuspuolen tuomioistuinten puoleen kaikissa lain määräämissä oikeusasteissa sekä kantaakseen että vastatakseen oikeuksiensa puolesta.

Kummankin Korkean Sopimuspuolen kansalaisten tulee saada toisen Sopimuspuolen alueella, alistumalla sen omille kansalaisille asetettuihin ehtoihin, mitä pysyvintä suojaa ja turvaa itselleen ja omaisuudelleen sekä nauttia tässä suhteessa niin tehokasta suojelua kuin kansainvälinen oikeus vaatii. Heidän omaisuuttaan ei saa ottaa ilman laillista oikeusmenettelyä eikä maksamatta kohtuullista korvausta.

II ARTIKLA

Mitä tulee Korkeitten Sopimuspuolten yleisten, osavaltioiden tai maakuntain lakien suomaan suojeluksen muotoon, niiden säätäessä sivilivastuun ruumiinvammasta tai kuolemasta ja myöntäessä loukkautuneen henkilön omaisille tai perillisille taikka hänestä toimeentulossaan riippuvaisille kanneoikeuden tai oikeuden rahalliseen hyvitykseen, niin näillä loukkautuneen henkilön omaisilla tai perillisillä taikka hänestä riippuvaisilla, vaikka he ovatkin muukalaisia tai asuvat sen alueen ulkopuolella, missä tapaturma sattui, tulee olla, jos hän itse oli jommankumman Korkean Sopimuspuolen kansalainen ja loukkaantui toisen Sopimuspuolen alueella, samat oikeudet ja etuudet, jotka samoissa olosuhteissa on myönnetty tai vastedes myönnetään omille kansalaisille.

III ARTIKLA

Kummankin Korkean Sopimuspuolen kansalaisten toisen Sopimuspuolen alueella sijaitsevia asumuksia, varastorakennuksia, tehtaita ja kauppoja ja muita liikehuoneistoja kaikkine niihin kuuluvine kiinteimistöineen, joita käytetään johonkin I artiklassa mainittuun tarkoitukseen, on pidettävä arvossa. Ei ole sallittua pitää kotitarkastusta tai etsintää missään sellaisessa rakennuksessa ja kiinteimistössä eikä siellä tutkia ja tarkastaa kirjoja, papereita tai tilejä, paitsi niillä ehdoilla ja niiden muotojen mukaisesti, jotka lait, asetukset ja säännökset määräävät omista kansalaisista.

IV ARTIKLA

Milloin jonkun sellaisen henkilön kuoltua, joka toisen Korkean Sopimuspuolen alueella omistaa maata tai muuta kiinteätä omaisuutta tai osuutta siihen, tällainen omaisuus tai osuus maan lakien tai testamenttimääräyksen mukaan periytyisi tai siirtyisi itse maassa tai sen ulkopuolella asuvalle toisen Korkean Sopimuspuolen kansalaiselle, ellei tämä sen maan lakien mukaan, jonka alueella sellainen omaisuus tai osuus on, olisi esteellinen, on tällaiselle kansalaiselle myönnettävä kolmen vuoden määräaika omaisuuden myymistä varten, mitä määräaikaa on kohtuullisesti pidennettävä, jos olosuhteet sen tekevät välttämättömäksi, ja sallittava hänen viedä pois myynnistä saadut varat rajoituksitta ja esteettömästi sekä vapaina kaikista muista perintö- ja testamentti- tai huoltoveroista ja -maksuista, paitsi niistä, jotka samanlaisissa tapauksissa kannetaan sen maan omilta kansalaisilta, josta mainitunlaiset varat viedään pois.

Kummankin Korkean Sopimuspuolen kansalaisilla olkoon täysi valta testamentata, lahjoittaa tai muulla tavoin käyttää kaikenlaatuista toisen Sopimuspuolen alueella olevaa irtainta omaisuuttaan, ja heidän perillistensä, testamentin- ja lahjansaajainsa, olivatpa nämä minkä maan kansalaisia tahansa ja asuivatpa maassa tai eivät, tulee saada tällainen irtain omaisuus omakseen ja haltuunsa joko itse tai asiamiesten kautta, ja heillä tulee olla valta pitää se tai luopua siitä mielensä mukaan, suorittamalla siitä ainoastaan sellaiset verot ja maksut, kuin mitä sen Korkean Sopimuspuolen kansalaiset, jonka alueella tällainen omaisuus on tai jonka alueelle se kuuluu, ovat velvollisia samanlaisissa tapauksissa suorittamaan.

V ARTIKLA

Kummankin Korkean Sopimuspuolen kansalaiset saakoot nauttia omantunnon- ja uskonnonharjoittamisvapautta toisen Sopimuspuolen alueella. He saakoot, heitä uskontonsa vuoksi tai muuten siinä mitenkään häiritsemättä tai ahdistamatta, suorittaa uskonnolliset menonsa joko omissa kodeissaan tai asianmukaisissa rakennuksissa, joita heidän tulee saada vapaasti rakentaa ja kunnossapitää sopivissa paikoissa, edellyttäen, etteivät heidän oppinsa ja menonsa sodi yleisiä hyviä tapoja vastaan; ja olkoon heidän myöskin sallittu omien uskonnollisten tapojensa mukaisesti haudata kuolleensa sitä varten laitettuihin ja kunnossapidettyihin soveliaihin ja asianmukaisiin paikkoihin, noudattamalla kohtuullisia, hautaamisesta ja terveydenhoidosta annettuja hautauspaikkakunnan lakeja ja säännöksiä.

VI ARTIKLA

Korkeiden Sopimuspuolten alueiden välillä on vallitseva kaupan ja merenkulunvapaus. Kummankin Korkean Sopimuspuolen kansalaisilla on oleva yhtäläisesti kuin suosituimman maan kansalaisilla oikeus vapaasti tulla aluksineen ja lasteineen kaikkiin toisen sopimuspuolen aluerajan sisäpuolella oleviin paikkoihin, satamiin ja kaikenlaisiin vesistöihin, jotka nyt tai vastedes ovat avoinna ulkomaiselle kaupalle ja merenkululle.

VII ARTIKLA

Kumpikin Korkea Sopimuspuoli sitoutuu ehdottomasti olemaan määräämättä mitään suurempia tai muita maksuja tai rasituksia ja mitään muita ehtoja tai kieltoja minkään mistä paikasta tahansa saapuvan, toisen Sopimuspuolen alueelta peräisin olevan tavaran, luonnon- tai teollisuustuotteiden tuonnille, kuin mitä on pantu tai vastedes pannaan minkä hyvänsä samanlaisen mistä tahansa muusta vieraasta maasta peräisin olevan tavaran, luonnon- tai teollisuustuotteiden tuonnille. Myöskään ei mitään näitä tuontiin kohdistuvia maksuja, rasituksia tai ehtoja saa soveltaa taannehtivasti.

Kumpikin Korkea Sopimuspuoli sitoutuu ehdottomasti olemaan määräämättä mitään suurempia tahi muita maksuja tai rasituksia ja mitään muita ehtoja, rajoituksia tai kieltoja minkään tavaran viennille toisen Korkean Sopimuspuolen alueelle, kuin mitä on pantu tai vastedes pannaan minkä samanlaisen tavaran viennille hyvänsä mihin muuhun vieraaseen maahan tahansa.

Minkään tässä sopimuksessa ei ole selitettävä rajoittavan kummankaan Korkean Sopimuspuolen oikeutta määrätä, sopiviksi näkemillään ehdoilla ja noudattaen ainoastaan vaatimusta, ettei saa tapahtua mitään mielivaltaista syrjintää toista Sopimuspuolta kohtaan verrattuna mihin tahansa muuhun maahan, jossa samanlaiset olosuhteet vallitsevat, kieltoja ja rajoituksia, joiden tarkoituksena on suojella ihmisten henkeä ja terveyttä tai eläimiä ja kasveja ja niiden terveyttä, tahi antaa säännöksiä sellaisten Suomen tai Yhdysvaltain poliisi- tai verolakien toimeenpanosta, mitkä koskevat tuontitavaroita, joiden maahantuonti, kuljetus tai myynti on kiellettyä rajoitettua, eikä myöskään ole minkään tässä sopimuksessa selitettävä rajoittavan niitä toimenpiteitä, joita sovelletaan joko Suomessa tai Yhdysvalloissa sellaisiin maanviljelyskasvien siemeniin, joiden alkuperänsä vuoksi ei katsota menestyvän Sopimuspuolten alueilla.

Kumpikaan Korkea Sopimuspuoli ei saa asettaa tai ylläpitää sellaisia rajoituksia toisen Sopimuspuolen alueelta tuleville tuontitavaroille tai sinne lähetettäville vientitavaroille, jollaisia ei sovelleta mistä tahansa muusta maasta peräisin olevan tai sinne aiotun minkä tahansa samanlaisen tavaran vientiin ja tuontiin. Jokainen vienti tai tuontirajoituksen peruutus, jonka toinen Sopimuspuoli myöntää vaikkapa väliaikaisestikin jonkun kolmannen maan tavarain hyväksi, on viipymättä ja ilman ehtoja sovellettava samanlaisiin toisesta Sopimuspuolesta peräisin oleviin tai sinne aiottuihin tavaroihin. Siinä tapauksessa, että määriöitä tai kiintiöitä asetetaan rajoitettujen tai kiellettyjen tavarain tuonnille tai viennille, kumpikin Korkea Sopimuspuoli suostuu myöntämään tuonnille toisen Sopimuspuolen alueelta tai viennille sinne kohtuullisen osuuden jaettaessa sitä rajoitettujen tavarain määrää, joka ehkä myönnetään tuontia tai vientiä varten.

VIII ARTIKLA

Kummankaan Korkean Sopimuspuolen tavaroita, luonnon- tai teollisuustuotteita ei toisen Sopimuspuolen alueelle tuotuina saa asettaa muiden tahi suurempien sisäisten verojen tahi maksujen taikka varastointia tai muita helpotuksia koskevien muiden tahi suurempien maksujen alaisiksi, kuin mitä samojen olosuhteiden ja ehtojen vallitessa on maksettava samanlaisista alkuperältään kotimaisista tavaroista.

IX ARTIKLA

Kaikki edut, olivatpa ne minkälaatuisia tahansa, jotka toinen Korkea Sopimuspuoli ulottaa minkä tahansa vieraan maan mihin tavaraan, luonnon-, tai teollisuustuotteisiin hyvänsä, olipa tällainen kohtelu myönnetty siten suositulle valtiolle korvauksetta tai vastavuoroisen kohtelun korvauksena, on samalla aikaa ja ilman ehtoja, pyytämättä ja korvauksetta, ulotettava toisen Korkean Sopimuspuolen samanlaiseen tavaraan, luonnon- tai teollisuustuotteisiin, saapuivatpa ne mistä paikasta tahansa.

X ARTIKLA

Tämän sopimuksen kummankin Korkean Sopimuspuolen toisen kaupalle myönnettävää kohtelua tarkoittavat määräykset eivät koske:

(1) kohtelua, jonka Yhdysvallat myöntävät Kuban kaupalle Yhdysvaltain ja Kuban kesken 11 päivänä joulukuuta 1902 tehdyn tai minkä tahansa muun Yhdysvaltain ja Kuban kesken ehkä vastedes tehtävän kauppasopimuksen määräysten nojalla, tahi Yhdysvaltain ja Panaman kanavavyöhykkeen tai Yhdysvaltain ja minkä hyvänsä niiden alusmaan väliselle kaupalle taikka Yhdysvaltain alusmaiden keskinäiselle kaupalle voimassaolevien tai vastedes annettavien lakien mukaisesti;

(2) etuja, jotka jompikumpi Korkea Sopimuspuoli on myöntänyt tai vastedes myöntää naapurivaltioilleen paikallisen liikenteen helpottamiseksi;

(3) kohtelua, jonka Suomi nyt tahi vastedes myöntää Viron kaupalle.

XI ARTIKLA

Toisen Korkean Sopimuspuolen alueelta tulevilla tai sinne menevillä tai sen kautta kulkevilla henkilöillä ja tavaroilla, lukuunottamatta henkilöitä, joilta voidaan kieltää pääsy toisen puolen alueelle, ja tavaroita, joiden tuonti voidaan laissa kieltää, on oleva täydellinen vapaus kauttakulkuun kummankin Korkean Sopimuspuolen alueen ja aluevesien kautta kansainväliselle kauttakululle sopivilla teillä. Kauttakulkuhenkilöille ja -tavaroille ei saa panna mitään kauttakulkumaksuja eikä mitään tarpeettomia viivytyksiä tai rajoituksia eikä niitä saa millään tavoin syrjiä, mitä tulee rasituksiin, helpotuksiin tai mihin muihin seikkoihin hyvänsä.

Kauttakulkutavarat on ilmoitettava asianomaisessa tullikamarissa, mutta ne on vapautettava kaikista tulli- ja samanlaisista maksuista.

Kaikkien toimitusmaksujen, joita pannaan kauttakulkuhenkilöille ja -tavaroille, tulee olla kohtuullisia, ottaen huomioon liikenneolot.

Tämän artiklan määräykset eivät koske Panaman kanavaa tai vesireittejä ja kanavia, jotka muodostavat kansainvälisiä rajoja.

XII ARTIKLA

Kaikkia tavaroita, joita nyt tai vastedes laillisesti tuodaan ulkomailta Suomen alueen satamiin tai joita nyt tai vastedes laillisesti niistä viedään suomalaisissa aluksissa, saatakoon samalla tavalla tuoda mainittuihin satamiin tai viedä niistä Yhdysvaltain aluksissa tarvitsematta niistä suorittaa minkäänlaisia muita tai suurempia tulleja tai maksuja, kuin jos sellaiset tavarat olisi tuotu tai viety suomalaisissa aluksissa; ja vastavuoroisesti kaikkia tavaroita, joita nyt tai vastedes tuodaan laillisesti ulkomailta Yhdysvaltain alueen satamiin tai joita nyt tai vastedes laillisesti viedään niistä Yhdysvaltain aluksissa, saatakoon samalla tavalla tuoda näihin satamiin tai viedä niistä suomalaisissa aluksissa, ilman että niistä on suoritettava minkäänlaisia muita tai suurempia tulleja tai maksuja, kuin jos sellaiset tavarat olisi tuotu tai viety Yhdysvaltain aluksissa.

Samoin on täydellistä tasa-arvoisuutta noudatettava kummankin maan lippuun nähden, mitä tulee tulliperuutuksiin ja muihin samanlaisiin etuoikeuksiin, olkoot minkänimisiä tahansa, joita ehkä sovelletaan jommankumman Sopimuspuolen alueella kotimaisten alusten tuomiin tai viemiin tavaroihin, sillä tavoin, että tällaisia tulliperuutuksia ja muita etuoikeuksia on myös samalla tavoin sovellettava toisen maan aluksissa tuotuihin tai vietyihin tavaroihin.

Kaikenlaatuisten tuonti- ja vientitullien sekä -maksujen määrään ja kantoon nähden kumpikin Korkea Sopimuspuoli sitoutuu antamaan toisen Sopimuspuolen aluksille yhtä suotuisina kaikki ne helpotukset, etuudet tai erikoisvapaudet, jotka se on antanut kolmannen valtion aluksille, olipa tällainen kohtelu siten suositulle valtiolle myönnetty ilmaiseksi tai korvausta vastaan.

XIII ARTIKLA

Mitään tonnisto-, satama-, luotsi-, majakka-, karanteenimaksuja tai muita sellaisia tai vastaavia maksuja ja rasituksia, olivatpa ne minkänimisiä tahansa, joita kannetaan hallituksen, julkisten viranomaisten, yksityishenkilöiden tahi minkälaisten tahansa yhdyskuntien tai laitosten nimessä tai hyväksi, ei saa panna kummankaan Korkean Sopimuspuolen alueen satamissa toisen maan alusten suoritettaviksi, elleivät ne yhtäläisesti ja samoin ehdoin ole oman maan alusten maksettavia. Tätä tasa-arvoista kohtelua on sovellettava vastavuoroisesti molempien maiden aluksiin, saapuvatpa ne mistä paikasta ja ovatpa matkalla mihin paikkaan tahansa.

XIV ARTIKLA

Kauppa-alusten ja muiden yksityisten omistamien alusten, jotka kulkevat jommankumman Korkean Sopimuspuolen lipun suojassa, tulee saada purkaa osia lasteistaan jokaisessa ulkomaankaupalle avoimessa toisen Korkean Sopimuspuolen alueella olevassa satamassa ja jäännöslasteineen jatkaa matkaansa jokaiseen muuhun samalla alueella olevaan ulkomaankaupalle avoimeen satamaan, suorittamatta sellaisissa tapauksissa muita tai suurempia tonnisto- tai satamamaksuja, kuin mitä oman maan alukset suorittaisivat samanlaisissa olosuhteissa. Niiden tulee saada ottaa samalla matkalla ulkomaille lastia samaten eri- satamissa, samoilla ehdoilla kuin oman maan alukset.

Tämän artiklan ja muista tämän sopimuksen määräyksistä on tehtävä kuitenkin poikkeuksia, kun kysymyksessä on

1) rannikkoliikenne (cabotage), jonka suhteen Korkeiden Sopimuspuolten tulee myöntää toisilleen suosituimmuus;

2) kulku luonnollisilla tai keinotekoisilla sisävesiteillä, joilla valtamerialukset eivät tavallisesti kulje, kuitenkin ehdolla, että kumpikin Korkea Sopimuspuoli takaa toiselle Sopimuspuolelle tähän liikenteeseen nähden suosituimmuuden ja edelleen ehdolla, että sellaiset toisen Sopimuspuolen alukset, jotka oikeutetaan liikkumaan toisen Sopimuspuolen sisävesiteillä sekä niiden lastit, eivät saa joutua muitten tai suurempien maksujen alaisiksi kuin kotimaiset alukset ja niiden lastit;

3) lisäksi on sovittu, että muuttamatta tämän sopimuksen määräyksiä, mikäli ne koskevat luotsimaksujen suuruutta, Yhdysvallat suostuvat olemaan vaatimatta tämän sopimuksen perusteella amerikkalaisille laivoille mitään niitä erikoismyönnytyksiä valtion luotsien käyttöön nähden, joita Suomen hallitus on antanut tai vastedes ehkä antaa suomalaisille ja ruotsalaisille, Suomen ja Ruotsin välillä kulkeville laivoille Itämerellä ja sen lahdissa 59 pohjoisen leveysasteen pohjoispuolella, niin kauan kuin sellaisia myönnytyksiä ei uloteta kolmannen maan aluksiin;

4) edelleen on sovittu, että Yhdysvallat eivät tämän sopimuksen nojalla vaadi mitään etuja, joita Suomi on myöntänyt tai vastedes myöntää Venäjälle kalastuksessa ja hylkeenpyynnissä aluevesillään Pohjoisessa Jäämeressä.

XV ARTIKLA

Kauppa-alukset ja muut yksityisten omistamat alukset, jotka kulkevat jommankumman Korkean Sopimuspuolen lipun suojassa ja joilla on niiden kotimaan lakien vaatimat paperit todisteena kansallisuudesta, on tämän sopimuksen mielessä katsottava sen Sopimuspuolen aluksiksi, jonka lipulla ne purjehtivat sekä toisen Korkean Sopimuspuolen aluevesillä että avoimella merellä

XVI ARTIKLA

Osake- ja muiden yhtiöiden ja yhtymien, sekä rahallista etua tavoittelevien että sitä tavoittelemattomien, jotka on perustettu tai vastedes ehkä perustetaan jommankumman Korkean Sopimuspuolen yleisten, osavaltioiden tai maakuntain lakien mukaan ja nojalla ja joilla on pääkonttorinsa sen alueella, oikeudellinen asema on oleva toisen Korkean Sopimuspuolen tunnustama, mikäli ne eivät tämän alueella aja sen lakien vastaisia tarkoitusperiä. Niiden tulee saada vapaasti kääntyä laki- ja kohtuustuomioistuinten puoleen, noudattamalla asiaa säännösteleviä lakeja, ja esiintyä oikeuksiensa puolesta sekä kantajana että vastaajana kaikissa lain määräämissä oikeusasteissa.

Tällaisten jommankumman Korkean Sopimuspuolen siten tunnustamien toisen Sopimuspuolen yhtiöiden ja yhtymien oikeus perustaa liikkeensä ensiksimainitun alueelle, perustaa haaraliikkeitä ja suorittaa tehtäviään siellä on riippuva tämän Sopimuspuolen suostumuksesta sellaisena kuin se on lausuttu sen yleisissä, osavaltioiden tai maakuntain laeissa ja on oleva yksinomaan tällaisen suostumuksen määräämä. Jos tällainen suostumus annetaan vastavuoroisuuden ehdolla, ehdon on katsottava koskevan niitä yleisiä, osavaltioiden tai maakuntain lakien säännöksiä, joitten mukaisesti ulkomainen yhtiö tai yhtymä, joka haluaa käyttää sellaisia oikeuksia, on järjestetty.

XVII ARTIKLA

Kummankin Korkean Sopimuspuolen kansalaisilla on oleva toisen Sopimuspuolen alueella vastavuoroisesti ja siellä asetettujen ehtojen mukaisesti samanlaiset oikeudet ja etuudet, kuin mitä on myönnetty tai vastedes ehkä myönnetään minkä tahansa muun valtion kansalaisille, mitä tulee osake- ja muiden yhtiöiden ja yhtymien, rahallista voittoa tavoittelevien tai tavoittelemattomien, perustamiseen ja niissä osallisena olemiseen, niihin luettuna edistämis- ja yhtymisoikeus ynnä oikeus ostaa, omistaa ja myydä osakkeita sekä toimia niissä johtavassa tai virka-asemassa. Käyttäessään edellämainittuja oikeuksia sekä tällaisten yhtiöiden ja yhtymien järjestelyä tai hoitoa koskevaan säännöstelyyn tai menettelyyn nähden nämä kansalaiset eivät saa olla minkäänlaisten epäsuotuisempien ehtojen alaisia, kuin mitä on määrätty tai vastedes ehkä määrätään suosituimman maan kansalaisille. Jokaisen, jommankumman Sopimuspuolen kansalaisten toisen Sopimuspuolen alueella ehkä perustaman tai hallitseman tahi osallisina omistaman yhtiön tai yhtymän oikeudet kaikenlaisen toimintansa harjoittamiseen siellä ovat olevat niiden yleisten, osavaltioiden tai maakuntain lakien ja asetusten alaisia, jotka ovat voimassa tai joita vastedes ehkä annetaan sen Sopimuspuolen alueella, missä ne aikovat harjoittaa liikettään.

Kummankin Korkean Sopimuspuolen kansalaisilla on lisäksi oleva toisen Sopimuspuolen alueella, vastavuoroisesti ja siellä asetettujen ehtojen mukaisesti samanlaiset oikeudet ja etuudet, kuin mitä on myönnetty tai vastedes ehkä myönnetään minkä tahansa muun valtion kansalaisille hiili-, fosfaatti-, öljy-, öljyraakku-, kaasu- ja suolakaivosteollisuuden harjoittamiseen toisen Sopimuspuolen valtion mailla. Kuitenkin on sovittu, ettei kumpikaan Korkea Sopimuspuoli tämän artiklan minkään määräysten nojalla ole velvollinen suostumaan mihinkään mainitunlaista oikeutta tai etuutta koskevaan anomukseen, jos sellaisen anomuksen esittämisaikana kaikkien vastaavanlaisten anomuksien myöntäminen on lykätty toistaiseksi tai keskeytetty.

XVIII ARTIKLA

Kauppamatkustajille, jotka edustavat jommankumman Korkean Sopimuspuolen alueella asuvia tehtailijoita, kauppiaita ja liikemiehiä, on heidän saapuessaan toisen Sopimuspuolen alueelle, oleskellessaan siellä ja sieltä lähtiessään, myönnettävä suosituimmuus tulleihin ja muihin etuoikeuksiin ja kaikkiin maksuihin sekä veroihin nähden, olkoot ne minkänimisiä tahansa, joita sovelletaan heihin tai heidän näytteisiinsä.

Kauppamatkustajiin on tämän artiklan mielessä ymmärrettävä kuuluvan kauppaa harjoittavien liikkeiden edustajat, jotka matkustavat hankkimassa tilauksia.

Kumpikin Korkea Sopimuspuoli voi, ehtona tämän artiklan 1 kohdassa mainittujen etuoikeuksien antamiseen, vaatia, että esitetään oikeaperäinen asiakirja, josta kauppamatkustajan henkilöllisyys ja valtuudet käyvät ilmi. Tätä varten on jokainen seuraavassa mainituista, edustetun liikkeen kotimaassa annetuista asiapapereista hyväksyttävä määräpaikkamaan viranomaisia tyydyttävänä todisteena:

a) asianomaisen viranomaisen antama todistus;

b) kauppakamarin antama todistus; tai

c) edustetun liikkeen tai edustettujen liikkeiden allekirjoittama ilmoitus, missä tapauksessa voidaan siihen vaatia määräpaikkamaan konsuliviranomaisen laillistus.

XIX ARTIKLA

Kumpikin Korkea Sopimuspuoli sallii toisen Sopimuspuolen asettaa konsulivirkamiehiä niihin satama- ja muihin paikkoihinsa ja kaupunkeihinsa, jotka katsotaan siihen sopiviksi ja ovat avoinna minkä tahansa vieraan maan konsuliedustajille.

Ryhdyttyään hoitamaan virkatehtäviään kummankin Korkean Sopimuspuolen konsulivirkamiehillä on oleva toisen Sopimuspuolen alueella vastavuoroisesti kaikki ne oikeudet, etuudet, poikkeusedut ja erikoisvapaudet, jotka suosituimman maan saman arvoasteen konsuleilla on. Virallisina edustajina konsuleilla on oikeus saada osakseen suurta arvonantoa kaikkien niiden valtion ja paikallisten viranomaisten puolelta, joiden kanssa he ovat virallisissa tekemisissä siinä valtiossa, joka on heidät ottanut vastaan.

Kummankin Korkean Sopimuspuolen hallitus myöntää maksutta tarpeellisen eksekvaatturin sellaisille toisen Sopimuspuolen konsulivirkamiehille, jotka esittävät nimittävän valtion päämiehen allekirjoittaman säännönmukaisen ja valtion sinetillä varustetun valtakirjan; ja sellaiselle alempiarvoiselle tai sijaisena toimivalle konsulivirkamiehelle, jonka on asianmukaisesti nimittänyt hyväksytty ylempi konsulivirkamies hallituksensa suostumuksella tai joku muu sen hallituksen pätevä viranomainen, kummankin Korkean Sopimuspuolen hallitus antaa sellaiset asiakirjat, jotka asianomaisten maiden lakien mukaan vaaditaan jotta nimitetty henkilö voisi harjoittaa konsulintehtäviä. Esitettyään eksekvaatturin tai muun asiakirjan, joka sen sijasta on annettu alempiarvoiselle konsulivirkamiehelle, sellainen virkamies saa ryhtyä hoitamaan virkaansa ja nauttia tämän sopimuksen suomia oikeuksia, etuuksia ja erikoisvapauksia.

XX ARTIKLA

Konsulivirkamiehiä, jotka ovat heidät nimittäneen valtion kansalaisia, ei saa vangita, ellei heitä syytetä lainrikkomuksista, joita asemamaassa pidetään rikoksina ja joihin itsensä syypääksi tehnyttä henkilöä on rikollisena rangaistava. Sellaiset virkamiehet ovat vapautetut sotilasmajoituksista sekä kaikenlaisesta sota- tai laivastopalveluksesta ja hallinnollisista tai poliisitehtävistä, olivatpa ne mitä laatua tahansa.

Rikosasioissa voidaan kantajan tai vastaajan puolelta vaatia konsulivirkamiestä kuulusteltavaksi todistajana. Vaatimus on tehtävä kaikella mahdollisella huomaavaisuudella konsulin arvoa ja hänen virkavelvollisuuksiaan kohtaan; ja konsulivirkamiehen on noudatettava tätä vaatimusta.

Konsulivirkamiehet ovat siviliasioissa sen valtion tuomioistuinten tuomiovallan alaisia, joka heidät on vastaanottanut, kuitenkin ehdolla, että kun virkamies on sen valtion kansalainen, joka hänet on nimittänyt, ja kun hänellä ei ole mitään yksityistä ansiotointa, hänen todistuksensa on otettava suullisesti tai kirjallisesti hänen asunnossaan tai virastossaan ja ottamalla asianmukaisesti huomioon hänen mukavuutensa. Konsulin olisi kuitenkin vapaaehtoisesti annettava todistuksensa oikeudessa, milloin se vain on mahdollista tuottamatta vakavaa haittaa hänen virkavelvollisuuksilleen.

XXI ARTIKLA

Konsulivirkamiehet ja konsulinviraston toimihenkilöt, jotka ovat heidät nimittäneen valtion kansalaisia ja joilla ei ole yksityistä pysyväistä ansiotointa siinä valtiossa, jossa he suorittavat tehtäviään, ovat vapaat kaikista henkilökohtaisesti tai omaisuudesta kannetuista valtion, osavaltion, maakunnan ja kunnallisveroista, paitsi niistä veroista, jotka kannetaan sellaisen kiinteän omaisuuden hallinnasta tai omistuksesta tai millaisen hyvänsä semmoisen omaisuuden tuottamasta tulosta, joka on sen valtion alueella tai sinne kuuluvaa, missä he suorittavat tehtäviään. Kaikki konsulivirkamiehet ja konsulinviraston toimihenkilöt, jotka ovat heidät nimittäneen valtion kansalaisia, ovat vapautetut maksamasta veroja palkoistaan tai palkkioistaan, jotka he saavat korvaukseksi konsulipalveluksestaan.

Kummankin Korkean Sopimuspuolen hallitus olkoon oikeutettu hankkimaan ja omistamaan diplomaatti- ja konsuliedustushuoneistoihin tarvittavaa maata ja rakennuksia toisen Korkean Sopimuspuolen alueella sekä myöskin mainittuihin tarkoituksiin pystyttämään rakennuksia sellaiselle alueelle noudattamalla paikallisia rakennussäännöksiä.

Jommankumman Korkean Sopimuspuolen alueella sijaitsevat maa-alat ja rakennukset, joiden laillinen tai kohtuudenmukainen omistaja on toinen Korkea Sopimuspuoli ja joita tämä omistaja käyttää yksinomaan virallisiin tarkoituksiin, ovat vapautetut kaikenlaisesta valtion, osavaltion, maakunnan ja kunnallisverotuksesta, paitsi veroista, joita kannetaan kiinteimistön hyödyksi tulleista, paikallisista yleisistä parannuksista.

XXII ARTIKLA

Konsulivirkamiehet saavat panna kukin virastonsa ulko-ovelle valtionsa vaakunan ynnä sopivan kirjoituksen, joka osoittaa viraston. Sellaiset virkamiehet saavat myös nostaa maansa lipun virastonsa ylle, myöskin silloin, kun virasto sijaitsee jommankumman maan pääkaupungissa. Niinikään he saavat nostaa tämän lipun laivassa tai aluksessa, joita käytetään konsulintehtäviä suoritettaessa.

Konsulien virkahuoneistot ja arkistot olkoot kaikkina aikoina loukkaamattomat. Mitkään viranomaiset siinä maassa, jossa nämä virkahuoneistot sijaitsevat, eivät saa missään olosuhteissa tunkeutua niihin. Myöskään eivät viranomaiset saa minkään syyn varjolla toimittaa konsulinvirastossa säilytettävien asiakirjojen tai muun omaisuuden tarkastusta tai takavarikointia. Konsulinvirastoja ei saa käyttää turvapaikkoina. Konsulivirkamiestä ei saa vaatia esittämään virallisia arkistoja oikeudessa eikä todistamaan niiden sisällyksestä.

Konsulivirkamiehen kuollessa taikka ollessa esteellinen tai poissa voivat, ellei ole alempiarvoista konsulivirkamiestä hänen sijaansa, sihteerit tai kanslistit, joiden virallinen asema olisi oleva ennakolta ilmoitettu sen valtion hallitukselle, missä konsulintehtäviä on suoritettu, väliaikaisesti hoitaa kuolleen taikka estyneenä tai poissa olevan konsulin virkatehtäviä; siten toimiessaan he saavat nauttia kaikkia niitä oikeuksia, etuuksia ja erikoisvapauksia, jotka myönnetään viran varsinaiselle haltijalle.

XXIII ARTIKLA

Konsulivirkamiehet, jotka ovat nimittäjävaltionsa kansalaisia, saavat, kukin konsulipiirissään, kääntyä valtion, osavaltion, maakunnan ja kunnan viranomaisten puoleen suojellakseen maansa kansalaisia näille sopimuksen perusteella tai muuten kuuluvien oikeuksien nautinnassa. Valitus saadaan tehdä näitä oikeuksia loukattaessa. Jos asianomaisten viranomaisten puolelta ei suoda oikaisua tai suojanantoa, voidaan asiaan puuttua diplomaattista tietä, ja ellei diplomaattista edustajaa ole, voi pääkonsuli tai pääkaupungissa toimiva konsulivirkamies kääntyä suoraan maan hallituksen puoleen.

XXIV ARTIKLA

Konsulivirkamiehet saavat oman maansa lakien mukaisesti kaikissa sopivissa paikoissa asianomaisissa piireissään ottaa viallisiakin todistuksia oman maansa alusten kaikelta laivaväeltä tai oman maansa kansalaisilta taikka sen alueella vakituisesti asuvilta henkilöiltä. Konsulit saavat laatia, todistaa, varmentaa ja oikeiksi vahvistaa maansa kansalaisten yksipuolisia asiakirjoja, luovutuskirjoja ja jälkisäännösmääräyksiä sekä myös sopimuskirjoja, joissa heidän maansa kansalainen on sopimuspuolena. He saavat laatia, todistaa, varmentaa ja oikeiksi vahvistaa kaikenlaisia asiakirjoja, joiden tarkoituksena on ilmaista tai määrätä sellaisen omaisuuden luovutus tai kiinnittäminen, joka sijaitsee nimittäjävaltion alueella, sekä yksipuolisia asiakirjoja, luovutuskirjoja, jälkisäännösmääräyksiä ja sopimuskirjoja, jotka koskevat nimittäjävaltion alueella sijaitsevaa omaisuutta tai siellä harjoitettavaa liikettä; mukaanluettuina yksipuoliset asiakirjat, luovutuskirjat, jälkisäännösmääräykset tai sopimukset, joita ovat tehneet yksinomaan sen valtion kansalaiset, missä konsulit suorittavat tehtäviään.

Siten laillistetut asiakirjat sekä niiden jäljennökset ja käännökset ovat olevat, konsulivirkamiehen asianmukaisesti vahvistettua ne virkasinetillään, Sopimuspuolten alueilla todistusvoimaisia alkuperäisinä asiakirjoina tai virallisesti oikeiksi todistettuina jäljennöksinä, miten laita milloinkin on, ja niillä on oleva sama voima ja vaikutus, kuin jos ne olisi laatinut ja laillistanut sen maan notari tai muu asianomaisesti valtuutettu julkinen viranomainen, joka konsulivirkamiehen on nimittänyt, aina kuitenkin edellyttäen, että sellaiset asiakirjat on laadittu ja laillistettu sen maan lakien ja asetusten mukaisesti, missä ne on tarkoitettu oikeudellisesti vaikuttaviksi.

XXV ARTIKLA

Konsulivirkamiehellä on oleva yksinomainen tuomiovalta riidoissa, jotka aiheutuvat sisäisestä järjestyksestä hänen maansa yksityisillä aluksilla, ja hän yksin käyttäköön tuomiovaltaa päällystön ja miehistön välisissä riita-asioissa, syntyivätpä ne missä tahansa, kurin ylläpitämiseksi aluksella, mikäli alus ja rikkomuksiin syylliset henkilöt ovat saapuneet hänen konsulipiirissään olevaan satamaan. Konsulilla on oleva tuomiovalta myös palkkojen järjestelyä ja palkkaussopimusten noudattamista koskevissa riidoissa, sikäli kuin paikalliset lait sen sallivat.

Kun konsulivirkamiehen nimittäneen valtion lipun suojassa kulkevalla yksityisaluksella sen valtion aluevesillä, johon hänet on nimitetty, on tapahtunut teko, joka muodostaa tämän valtion lakien mukaan rikoksen, johon syyllinen henkilö on rikoksellisena rangaistava, ei konsulivirkamies saa käyttää tuomiovaltaa, paitsi mikäli paikallinen laki sen sallii.

Konsulivirkamies saa vapaasti pyytää paikallisten poliisiviranomaisten apua kaikissa asioissa, jotka koskevat sisäisen järjestyksen voimassapitoa hänen valtionsa lipun suojassa kulkevalla aluksella sen valtion aluevesillä, johon hänet on nimitetty, ja täten pyydettyä tarpeellista apua on annettava.

Konsulivirkamies saa maansa lipun suojassa kulkevien alusten päällystön ja miehistön mukana esiintyä sen valtion oikeusviranomaisten edessä, johon hänet on nimitetty, ollakseen avuksi tulkkina tai asiamiehenä.

XXVI ARTIKLA

Jommankumman Korkean Sopimuspuolen kansalaisen kuollessa toisen Sopimuspuolen alueella jättämättä kuolinmaahansa tunnettuja perillisiä tai määräämättä jälkisäädöksensä toimeenpanijoita, on asianomaisten paikallisten viranomaisten heti ilmoitettava hänen kuolemastaan sen valtion lähimmälle konsulivirkamiehelle, jonka kansalainen vainaja oli, tarpeellisen tiedon toimittamiseksi asianomistajille.

Jommankumman Korkean Sopimuspuolen kansalaisen kuollessa toisen Korkean Sopimuspuolen alueella viimeistä tahtoa tai testamenttia jättämättä on vainajan kotimaan konsulivirkamies, jonka piirissä vainajalla oli kotipaikka kuolinhetkenään, oleva oikeutettu, mikäli maan lait sallivat ja kunnes pesänhoitaja on määrätty ja hänelle valtuudet annettu, ottamaan vainajalta jääneen omaisuuden säilytettäväkseen ja suojeltavakseen. Konsulilla on oleva oikeus, tuomioistuimen tai omaisuuden hoitoa valvovan muun laitoksen harkinnan mukaan, tulla määrätyksi pesänhoitajaksi mikäli sen paikan lait, missä omaisuutta hoidetaan, sen sallivat.

Toisen Korkean Sopimuspuolen kansalaisen kuollessa jälkisäädöstä jättämättä ja vailla ketään tunnettua perillistä siinä maassa, missä hän kuolee, on sen maan konsulivirkamies, jonka kansalainen vainaja oli, määrättävä hänen kuolinpesänsä hoitajaksi, sikäli kuin hänen oman hallituksensa määräykset sen sallivat ja sikäli kuin tällainen määräys ei ole ristiriidassa paikallisten lakien kanssa eikä asianomaisella tuomioistuimella ole erikoisia syitä jonkun toisen määräämiseen.

Milloin konsulivirkamies ottaa vastaan kuolleen maanmiehensä pesänhoitajan tehtävän, alistuu hän siinä asemassa tuomioistuimen tai muun hänet siksi määränneen laitoksen tuomiovallan alaiseksi samassa määrin kuin sen maan kansalainen, missä hän on saanut määräyksensä.

XXVII ARTIKLA

Kumpikin Korkea Sopimuspuoli suostuu päästämään maahan tullitta ja ilman minkäänlaista tarkastusta toisen Sopimuspuolen konsulinvirastojen virkakäyttöön aiotut huonekalut, välineet ja tarveaineet sekä ulottamaan tullivapauden toisen Sopimuspuolen konsulivirkamiesten ja heidän perheidensä ja seurueidensa, sikäli kuin he ovat tämän omia kansalaisia, matkatavaroihin ja kaikkeen muuhun henkilökohtaiseen omaisuuteen, joka tuodaan maahan joko konsulin mukana hänen saapuessaan virkapaikkaansa tai milloin tahansa hänen virassa ollessaan; kuitenkin sillä edellytyksellä, ettei mitään tavaraa, jonka tuonti on jommankumman Korkean Sopimuspuolen laeissa kielletty, saa tuoda sen alueelle.

On kuitenkin sovittu, ettei tätä etuoikeutta, virallisia tarvikkeita lukuunottamatta, uloteta konsulivirkamiehiin, joilla on yksityinen ansiotoimi siinä maassa, mihin heidät on valtuutettu.

XXVIII ARTIKLA

Kaikkia toimenpiteitä jommankumman Korkean Sopimuspuolen rannikoilla haaksirikkoutuneiden toisen Sopimuspuolen alusten pelastamiseksi tulee johtaa aluksen kotimaan sen konsulivirkamiehen, jonka piirissä haaksirikko on tapahtunut. Kunnes konsuli, jolle tapahtumasta on heti ilmoitettava, on saapunut, tulee paikallisten viranomaisten ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin henkilöiden suojelemiseksi ja haaksirikkoutuneen omaisuuden säilyttämiseksi. Paikalliset viranomaiset eivät saa puuttua asiaan muuten kuin ylläpitääkseen järjestystä, suojellakseen pelastajien etuja, elleivät nämä kuulu haaksirikkoutuneeseen miehistöön, ja toimeenpannakseen pelastettujen tavarain tulliselvitystä ja vientiä koskevat järjestelyt. On sovittu, ettei sellaisista tavaroista saa kantaa tullimaksuja, ellei niitä aiota käytettäviksi siinä maassa, missä haaksirikko on tapahtunut.

Paikallisten viranomaisten asiaan puuttuminen näissä eri tapauksissa ei saa aiheuttaa minkäänlaisia kuluja, paitsi sellaisia, jotka johtuvat pelastustoimenpiteistä ja pelastetun tavaran säilyttämisestä, ynnä sellaisia, jotka joutuisivat oman maan alusten maksettaviksi samanlaisissa tilanteissa.

XXIX ARTIKLA

Kummankin Korkean Sopimuspuolen konsulivirkamies saa muualla asuvain kansalaistensa puolesta, tarvitsematta esittää heidän valtuutustaan, nostaa ja kuitata näiden jako-osuudet, jotka tulevat valvonnan alaisena olevasta omaisuudesta tai kertyvät n. s. työväenvakuutuslakien tai muiden samanlaisten lakien määräysten johdosta, edellyttäen, että hän lähettää siten saamansa varat hallituksensa asianomaisten laitosten kautta oikealle saajalle, ja edellyttäen lisäksi, että hän esittää viranomaiselle tai laitokselle, joka suorittaa jaon hänen välityksellään, asianmukaisen todisteen varojen lähettämisestä.

XXX ARTIKLA

Kummankin Korkean Sopimuspuolen konsulivirkamiehellä on oleva oikeus toisen Korkean Sopimuspuolen satamissa konsulipiirissään tarkastaa minkä lipun suojassa tahansa kulkevia yksityisten aluksia, joiden on määrä lähteä tai joita selvitetään hänet nimittäneen maan satamiin, ottaakseen selon alusten terveysoloista ja terveydenhoidollisista toimenpiteistä, joihin niissä on ryhdytty, ja voidakseen siten asianmukaisesti antaa terveystodistuksen ja muut asiapaperit, jotka hänen maansa lakien mukaan vaaditaan, ja ilmoittaa hallitukselleen, missä määrin sen antamia terveydenhoidollisia säädöksiä on lähtösatamissa noudatettu sen satamiin lähtevissä aluksissa, jotta alusten pääsy niihin helpottuisi; kuitenkin edellyttämällä, että mikäli kysymys on minkä tahansa muun maan kuin Korkeiden Sopimuspuolien aluksista, asianomainen hallitus ei tee muistutusta.

XXXI ARTIKLA

Paitsi mikäli tässä sopimuksessa on toisin määrätty, sen määräyksiä sovellettava kaikkiin alueisiin, jotka ovat jommankumman Korkean Sopimuspuolen täysvaltiudessa ja vallanalaisuudessa. Kuitenkin on sovittu, etteivät ne koske Panaman kanavavyöhykettä.

XXXII ARTIKLA

Tämä sopimus on ratifioitava ja sen ratifioimiskirjat on vaihdettava Washingtonissa. Sopimus tulee voimaan kaikkine määräyksineen kolmenkymmenen päivän kuluttua ratifioimiskirjain vaihtamisesta ja on sen jälkeen voimassa vuoden ajan.

Ellei kumpikaan Korkea Sopimuspuoli kuutta kuukautta ennen edellämainitun määräajan päättymistä ilmoita toiselle tahtovansa muuttaa tai poistaa jonkun tämän sopimuksen artikloihin sisältyvän määräyksen tai sopimuksesta luopua edellämainitun ajan umpeenkuluttua, sopimus on pysyvä voimassa epämääräisen ajan edellämainitun määräajan umpeenkuluttuakin, kunnes kuusi kuukautta on kulunut siitä, kuin jompikumpi Korkea Sopimuspuoli on ilmoittanut toiselle haluavansa luopua siitä.

Tämän vakuudeksi asianomaiset täysivaltaiset edustajat ovat tämän sopimuksen allekirjoittaneet ja sineteillään varustaneet.

Tehtiin Washingtonissa, D. C., kolmantenatoista päivänä helmikuuta tuhat yhdeksänsataa kolmekymmentä neljä kahtena kappaleena suomeksi ja englanniksi, jotka molemmat tekstit ovat todistusvoimaisia.