Sitten kuin Lontoossa on 11 päivänä elokuuta 1933 allekirjoitettu Suomen sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan välinen sopimus oikeudellisesta menettelystä siviili- ja kaupallisluontoisissa asioissa ja sopimus on ratifioitu sekä ratifioimisasiakirjat vaihdettu 23 päivänä tammikuuta 1934, säädetään täten, ulkoasiainministerin esittelystä, että puheenaoleva sopimus on oleva voimassa 23 päivästä helmikuuta 1934 lukien.
Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1934.
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan kanssa oikeudellisesta menettelystä siviili- ja kaupallisluontoisissa asioissa tehty sopimus
Suomen Tasavallan Presidentti ja Hänen Majesteettinsa Ison-Britannian, Irlannin sekä brittiläisten merentakaisten dominioiden Kuningas, Intian Keisari,
jotka, haluten kumpikin vastavuoroisesti avustaa toisiaan siviili- ja kaupallisluontoisissa asioissa, jotka joutuvat tai mahdollisesti voivat joutua heidän asianomaisten oikeusviranomaistensa käsiteltäviksi,
ovat päättäneet tehdä tätä tarkoitusta varten sopimuksen ja ovat valtuutetuikseen nimittäneet:
Suomen Tasavallan Presidentti:
Herra Georg Achates Gripenberg'in Suomen Tasavallan Lontoossa olevan erikoislähettilään ja täysivaltaisen ministerin;
Hänen Majesteettinsa Ison-Britannian, Irlannin sekä brittiläisten merentakaisten dominioiden Kuningas, Intian Keisari:
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin puolesta:
Sir Robert Vansittart'in G. C. M. G., K. C. B., M. V. O., Vakinaisen Ulkoasiainalivaltiosihteerin;
jotka, esitettyään toisilleen hyvässä ja asianmukaisessa kunnossa oleviksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavasta:
I. Alustavia määräyksiä.
1 artikla.
(a) Tätä sopimusta on sovellettava ainoastaan siviili- ja kaupallisluontoisiin asioihin, niihin luettuina vapaaehtoiseen oikeudenhoitoon kuuluvat asiat.
(b) Tässä sopimuksessa käytetyt sanat:
(1) "toisen (tahi toisen) korkean sopimuspuolen alue" on tulkittava, (a) mikäli koskee Suomen Tasavaltaa, tarkoittavan Suomea; ja (b) mikäli koskee Hänen Majesteettinsa Ison-Britannian, Irlannin ja brittiläisten merentakaisten dominioiden Kuningasta, Intian Keisaria, tarkoittavan Englantia ja Walesia sekä kaikkia niitä alueita, joissa sopimus on voimassa joko 14 artiklan mukaisesti tapahtuneen sopimuksen sovellettavaksi ulottamisen tai 15 artiklan mukaisen liitynnän vaikutuksesta;
(2) "henkilöt" on katsottava tarkoittavan sekä luonnollisia että juridisia henkilöitä;
(3) "juridiset henkilöt" on katsottava tarkoittavan yhtiöitä, seuroja, yhdistyksiä ja muita yhteisöjä;
(4) "korkean sopimuspuolen alamaiset tai kansalaiset" on katsottava käsittävän myös sellaisen korkean sopimuspuolen alueella voimassa olevien lakien mukaan perustetut tai rekisteröidyt juridiset henkilöt;
(5) "toisen (tahi toisen) korkean sopimuspuolen alamaiset (tai kansalaiset)" on katsottava tarkoittavan, (a) mikäli koskee Suomen Tasavaltaa, kaikkia Suomen kansalaisia; sekä (b) mikäli koskee Hänen Majesteettiansa Ison-Britannian, Irlannin ja brittiläisten merentakaisten dominioiden Kuningasta, Intian Keisaria, kaikkia Hänen Majesteettinsa alamaisia, heidän asuinpaikastaan riippumatta sekä kaikkia Hänen suojeluksessaan olevia henkilöitä.
II. Oikeudellisten sekä ei-oikeudellisten asiakirjojen tiedonanto.
2 artikla.
(a) Kun jommankumman korkean sopimuspuolen alueella laaditut oikeudelliset tai ei-oikeudelliset asiakirjat on annettava tiedoksi toisen korkean sopimuspuolen alueella oleville henkilöille, on nämä asiakirjat annettava tiedoksi vastaanottajalle hänen kansalaisuuteensa katsomatta, 3 artiklassa mainitulla tavalla.
(b) Tämän sopimuksen II osassa sana "alkuperämaa" tarkoittaa maata, josta tiedoksi annettava asiakirja on lähtöisin, ja sana "täytäntöönpanomaa" maata, jossa asiakirjain tiedoanto on toimitettava.
3 artikla.
(a) Tiedonantopyynnön tulee alkuperämaan puolesta toimivan diplomaatti- tai konsuliviranomaisen osoittaa ja lähettää täytäntöönpanomaan asianomaiselle viranomaiselle pyynnöllä, että tämä viranomainen toimituttaisi kysymyksessä olevan tiedonannon.
(b) Tiedonantopyyntö on laadittava täytäntöönpanomaan kielellä ja siinä on mainittava asianosaisten täydelliset nimet ja henkilötiedot, vastaanottajan täydellinen nimi, henkilötiedot ja osoite sekä tiedoksi annettavan asiakirjan laatu, ja siihen on kahtena kappaleena liitettävä tiedoksi annettava asiakirja.
(c) Tiedoksi annettava asiakirja on laadittava täytäntöönpanomaan kielellä, tai siihen on liitettävä käännös tälle kielelle. Tällainen käännös on alkuperämaan puolesta toimivan asianomaisen diplomaatti- tai konsuliviranomaisen oikeaksi todistettava.
(d) Tiedonantopyynnöt on osoitettava ja lähetettävä:
Suomessa sen läänin maaherralle, jossa tiedonanto on toimitettava;
Englannissa the Senior Master of the Supreme Court of Judicature-nimiselle viranomaiselle.
Jos se viranomainen, jolle tiedonantopyyntö on lähetetty, ei ole pätevä täyttämään sitä, tulee tämän (paitsi niissä tapauksissa, joissa tämän artiklan (f)-kohdan mukaisesti pyynnön täyttämisestä kieltäydytään) omasta aloitteestaan toimittaa pyyntö täytäntöönpanomaan pätevälle viranomaiselle.
(e) Tiedonanto on täytäntöönpanomaan pätevän viranomaisen toimitettava, ja tämän tulee toimittaa asiakirja tiedoksi sillä tavalla, kuin maan oma laki säätää samankaltaisen asiakirjojen tiedonannosta, paitsi että, jos tiedonantopyynnössä on lausuttu toivomus jonkun erityisen tiedonantomenettelyn käyttämisestä, tällaista menettelyä on käytettävä, ellei se ole maan lain vastainen.
(f) Tämän artiklan edellisten määräysten mukaan asianmukaisesti tehtyä tiedonantopyyntöä älköön kieltäydyttäkö täyttämästä, paitsi milloin (1) tiedonantopyynnön oikeaperäisyys ei ole todistettu tai (2) se korkea sopimuspuoli, jonka alueella tiedonannon tulee tapahtua, katsoo, että se loukkaisi sen täysivaltiutta tahi turvallisuutta.
(g) Jos se viranomainen, jolle tiedonantopyyntö on lähetetty, ei ole sitä täyttänyt, tulee tämän heti tästä ilmoittaa sille diplomaatti- tai konsuliviranomaiselle, joka pyynnön on lähettänyt, tiedoittamalla tiedonantopyynnön hylkäämisen syyn tai ilmoittaa mille pätevälle viranomaiselle se on edelleen toimitettu.
(h) Viranomaisen, joka on täyttänyt tiedonantopyynnön, tulee antaa todistus, josta ilmenee, että tiedonanto on toimitettu tai syy, mikä toimittamisen on estänyt, ja on siinä mainittava itse asia sekä millä tavalla ja minä päivänä tiedonanto tai sen yritys on tapahtunut, sekä lähettää sanottu todistus tiedonantopyynnön tehneelle diplomaatti- tai konsuliviranomaiselle. Todistus tiedonannon toimittamisesta tai yrityksestä on kirjoitettava asiakirjan kaksoiskappaleeseen tahi siihen liitettävä.
4 artikla.
(a) Määräykset, joista 2 ja 3 artiklassa mainitaan, älkööt millään tavoin rajoittako oikeutta ilman täytäntöönpanomaan viranomaisille tehtyä pyyntöä ja heidän puuttumatta asiaan käyttää jommankumman korkean sopimuspuolen alueella seuraavia tapoja toisen korkean sopimuspuolen alueella laadittujen oikeudellisten tai ei-oikeudellisten asiakirjain tiedoksi antamiseksi:
(1) tiedonantoa alkuperämaan puolesta toimivan diplomaatti- tai konsuliviranomaisen välityksellä;
(2) tiedonantoa sellaisen asiamiehen välityksellä, jonka alkuperämaan oikeusviranomainen, tai se asianosainen, jonka pyynnöstä asiakirja on annettu, on sitä varten määrännyt;
(3) postitse tapahtuvaa tiedonantoa; taikka
(4) jotakin muuta tiedonantotapaa, joka alkuperämaassa on mahdollinen täytäntöönpanoaikana voimassa olevan lain mukaan.
(b) Korkeat sopimuspuolet pitävät periaatteellisesti suotavana, että asiakirjat, jotka annetaan tiedoksi jollakin tämän artiklan (a)-kohdassa mainituista tavoista, on, ellei vastaanottaja ole sen korkean sopimuspuolen alamainen tai kansalainen, jonka alueelta tiedoksi annettava asiakirja on peräisin, laadittava täytäntöönpanomaan kielellä, tahi niihin on liitettävä tämän kielinen käännös. Ellei kuitenkaan korkeiden sopimuspuolten alueilla ole voimassa lainsäädäntöä, joka velvoittaisi asiakirjojen kääntämiseen sellaisissa tapauksissa, eivät korkeat sopimuspuolet sitoudu mihinkään velvoitukseen tässä suhteessa.
(c) Korkeat sopimuspuolet sopivat, että heidän tuomioistuimillaan on oleva oikeus omien lakiensa mukaisesti vapaasti päättää sellaisen tiedonannon pätevyydestä ja vaikutuksesta, joka on toimitettu tämän artiklan (a)-kohdassa mainitulla tavalla.
5 artikla.
(a) Milloin asiakirja on annettu tiedoksi 3 artiklan määräysten mukaisesti, tulee sen korkean sopimuspuolen, jonka diplomaatti- tai konsuliviranomainen oli tehnyt pyynnön tiedonannon toimittamisesta, toiselle korkealle sopimuspuolelle suorittaa kaikki maksut ja kulut, jotka täytäntöönpanomaan lakien mukaan on maksettava tiedonannon toimittamisessa käytetyille henkilöille, sekä kaikki ne maksut ja kulut, jotka ovat aiheutuneet tiedonannon toimittamisesta jollakin erikoisella tavalla. Nämä maksut ja kulut eivät saa olla suuremmat kuin mitä täytäntöönpanomaan tuomioistuimet yleensä sallivat.
(b) Sen viranomaisen, joka on toimittanut tiedonannon, tulee, lähettäessään 3 artiklan (h)-kohdassa mainitun todistuksen sille diplomaatti- tai konsuliviranomaiselle, joka on tehnyt esityksen tiedonannon toimittamisesta, pyytää tältä näiden maksujen ja kulujen suorittamista.
(c) Sen lisäksi, mitä ylempänä on määrätty, ei toisen korkean sopimuspuolen ole toiselle suoritettava minkäänlaisia maksuja asiakirjojen tiedonannosta.
III. Todisteiden vastaanottaminen.
6 artikla.
(a) Kun toisen korkean sopimuspuolen alueella toimiva oikeusviranomainen pyytää todisteiden vastaanottamista toisen korkean sopimuspuolen alueella, voidaan tällainen todisteiden vastaanottaminen, asianosaisten tai todistajain kansallisuuteen katsomatta, toimittaa 7 artiklassa määrätyllä tavalla.
(b) Tämän sopimuksen III osassa (kuitenkaan loukkaamatta 7 artiklan (d)-kohdan määräyksiä täytäntöönpanomaan lakien soveltamisesta) käytetyt sanonnat:
(1) "todisteiden vastaanottaminen" tarkoittaa valallisen tai muunlaisen kertomuksen hankkimista kantajalta, vastaajalta, asiantuntijalta tai muulta henkilöltä; valan ottamista kantajalta, vastaajalta, asiantuntijalta tai muulta henkilöltä mitä oikeudellista menettelyä varten tahansa; sekä asiakirjonen, tavaranäytteiden tai muiden esineiden esiintuomista, samaksi toteamista sekä tarkastamista;
(2) "todistaja" tarkoittaa jokaista henkilöä, jolta jokin todistus edellämainitussa mielessä on pyydetty vastaanotettavaksi;
(3) "alkuperämaa" tarkoittaa sitä maata, jonka oikeusviranomainen pyytää todisteen vastaanottamista, sekä "täytäntöönpanomaa" sitä maata, jossa todiste on vastaanotettava.
7 artikla.
(a) Alkuperämaan oikeusviranomainen voi maansa lain määräysten mukaisesti tehdä esityksen virka-avun täytäntöönpanomaan asianomaiselle viranomaiselle pyytäen tätä vastaanottamaan todisteen.
(b) Virka-avun pyyntö on laadittava täytäntöönpanomaan kielellä, tai siihen on liitettävä käännös sanotulle kielelle. Tällaisen käännöksen tulee olla alkuperämaan diplomaatti- tai konsuliviranomaisen oikeaksi todistama. Virka-avun pyynnössä on mainittava sen oikeudellisen menettelyn laatu, jota varten todisteen vastaanottamista pyydetään, antamalla siitä kaikki tarpeelliset tiedot, sekä asianosaisten täydelliset nimet ja henkilötiedot niin myös todistajain täydelliset nimet, henkilötiedot ja osoitteet. Siihen on myös liitettävä, joko (1) luettelo todistajalle tai todistajille tehtävistä kysymyksistä tahi, tarvittaessa, selitelmä esiintuotavista, samaksi todettavista tai tarkastettavista asiakirjoista, tavaranäytteistä tahi muista esineistä sekä edellä määrätyllä tavalla oikeaksi todistettu käännös siitä, tahi (2) sen tulee sisältää ohjeita ja tietoja niistä asioista, joista todisteita halutaan, tahi (3) siinä on pyydettävä asianomaista viranomaista sallimaan, että saadaan suullisesti esittää ne kysymykset, jotka asianosaiset tai heidän edustajansa tahtovat tehtäviksi.
(c) Virka-avyn pyynnöt toimittaa:
Suomessa Britannian konsuliviranomainen sille alioikeudelle, jonka tuomiopiirissä kuulusteltavat todistajat asuvat;
Englannissa Suomen diplomaatti- tai konsuliviranomainen the Senior Master of the Supreme Court of Judicature-nimiselle viranomaiselle.
Ellei se viranomainen, jolle virka-avun pyyntö on lähetetty, ole pätevä sitä täyttämään, tulee tämän viranomaisen (paitsi milloin tämän artiklan (f)-kohdan mukaisesti kieltäydytään täyttämästä sitä) omasta aloitteestaan edelleen toimittaa virka-avun pyyntö täytäntöönpanomaan asianomaiselle viranomaiselle.
(d) Täytäntöönpanomaan asianomaisen viranomaisen tulee täyttää virka-avun pyyntö ja ottaa pyydetty todiste vastaan käyttämällä samoja pakkokeinoja ja samaa menetelmää, jota käytetään täytettäessä oman maan viranomaisilta saatuja virka-avun pyyntöjä tahi määräyksiä, paitsi milloin virka-avun pyynnössä on lausuttu toivomus jonkin erityisen menettelyn käyttämisestä, jolloin tällaista menettelyä on käytettävä, mikäli se ei ole täytäntöönpanomaan lain vastainen.
(e) Virka-avun pyynnön lähettäneelle diplomaatti- tai konsuliviranomaiselle on hänen toivomuksestaan ilmoitettava aika milloin sekä paikka missä virka-avun toimittaminen tapahtuu, jotta hän voisi siitä ilmoittaa asianomaiselle asianosaiselle tahi asianosaisille, joiden on sallittava olla henkilökohtaisesti saapuvilla taikka, jos niin tahtovat, sellaisten asianajajien tai muiden asiamiesten edustamina, jotka ovat pätevät esiintymään joko alkuperämaan tai täytäntöönpanomaan tuomioistuimissa.
(f) Tämän artiklan ylempänä mainittujen määräysten mukainen virka-avun pyyntö voidaan evätä ainoastaan:
(1) jos virka-avun pyynnön oikeaperäisyyttä ei ole todettu;
(2) jos kysessä olevan virka-avun pyynön täyttäminen täytäntöönpanomaassa ei kuulu oikeusviranomaisen tehtäviin;
(3) jos se korkea sopimuspuoli, jonka alueella se on täytettävä, katsoo että se loukkaisi sen täysivaltiutta tai turvallisuutta.
(g) Kaikissa niissä tapauksissa, joissa se viranomainen, jolle virka-avun pyyntö on lähetetty, ei sitä täytä, tulee hänen viipymättä siitä ilmoittaa pyynnön lähettäneelle diplomaatti- tai konsuliviranomaiselle mainitsemalla ne syyt, joiden nojalla virka-avun pyynnön täyttäminen on evätty, tahi tiedoittaa mille pätevälle viranomaiselle se on edelleen lähetetty.
(h) Kun virka-avun pyyntö on täytetty, tulee sen pätevän viranomaisen, jolle se oli lähetetty tai edelleen toimitettu, toimittaa sen lähettäneelle diplomaatti- tai konsuliviranomaiselle tarpeelliset asiakirjat, joista selviää, että se on pantu täytäntöön.
8 artikla.
(a) Määräykset, joista puhutaan 6 ja 7 artikloissa, älkööt millään tavoin estäkö toisen korkean sopimuspuolen oikeusviranomaista vastaanottamasta haluamiansa todisteita toisen alueella ilman täytäntöönpanomaan viranomaisille tehtyä pyyntöä tai heidän välitystään sellaisen henkilön välityksellä, joka alkuperämaan lain mukaan on siihen pätevä. Sellainen henkilö voi olla alkuperämaan puolesta toimiva diplomaatti- tai konsuliviranomainen tahi joku muu tarkoitusta varten suoranaisesti määrätty sopiva henkilö.
(b) On sovittu että, milloin edellisessä kohdassa mainittua menettelyä todisteiden vastaanottamisessa noudatetaan, menettelyn tulee olla kokonaan vapaaehtoista eikä mitään pakkokeinoja saa käyttää, niin myös että korkeiden sopimuspuolten tuomioistuimilla on oleva valta maansa lain mukaan ratkaista kysymys mainituin tavoin vastaanotetun todisteen pätevyydestä.
9 artikla.
Jos todisteiden vastaanottamisen yritys 8 artiklassa määrätyllä tavalla todistajan saapumatta jäämisen tai todistamasta kieltäytymisen johdosta ei ole onnistunut, ei tämä ole esteenä virka-avun pyynnön tekemiseen myöhemmin 7 artiklan mukaisesti.
10 artikla.
(a) Kun todiste on otettu vastaan 7 artiklassa määrätyllä tavalla, tulee sen korkean sopimuspuolen, jonka oikeusviranomainen on virka-avun pyynnön lähettänyt, toiselle korkealle sopimuspuolelle korvata kaikki kulut, jotka pyynnön täyttämisestä ovat tämän asianomaiselle viranomaiselle aiheutuneet todistajille, asiantuntijoille, tulkeille tahi kielenkääntäjille suoritettavina maksuina ja kuluina, vapaaehtoisesti saapumattomain todistajain tuomisesta johtuneina kustannuksina sekä tämän viranomaisen todisteiden vastaanottamiseen valtuuttamalle henkilölle suoritettavina maksuina ja kuluina, milloin täytäntöönpanomaan laki sallii niin tapahtuvan, ynnä pyynnöstä noudatetun erikoisen menettelyn aiheuttamina maksuina ja kuluina. Nämä kulut saavat olla ainoastaan sellaisia, jotka täytäntöönpanomaan tuomioistuimet samankaltaisissa asioissa tavallisesti sallivat.
(b) Puheenalaisten kulujen korvaamista tulee sen asianomaisen viranomaisen, joka on täyttänyt virka-avun pyynnön, vaatia siltä diplomaatti- tai konsuliviranomaiselta, joka sen oli lähettänyt, toimittaessaan takaisin asiakirjat, joissa virka-avun pyyntö todetaan täytetyksi, kuten 7 artiklan (h)-kohdassa määrätään.
(c) Sen lisäksi, mitä edellä om määrätty, ei toisen korkean sopimuspuolen ole toiselle suoritettava minkäänmoisia maksuja todisteiden vastaanottamisesta.
IV. Varattomille henkilöille annettava oikeusapu, velkavankeus sekä vakuus kuluista.
11 artikla.
Toisen korkean sopimuspuolen alamaisia tai kansalaisia on toisen korkean sopimuspuolen alueella kohdeltava täysin tämän korkean sopimuspuolen alamaisten tahi kansalaisten vertaisina, mitä tulee varattomille henkilöille annettavaan maksuttomaan oikeusapuun sekä velkavankeuteen; eikä heitä saa, jos asuvat mainitulla alueella, velvoittaa antamaan vakuutta kuluista asiassa, jossa tämän toisen korkean sopimuspuolen alamaisia tai kansalaisia ei siihen velvoitettaisi.
V. Yleisiä määräyksiä.
12 artikla.
Tämän sopimuksen soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvat vaikeudet on selvitettävä diplomaattista tietä.
13 artikla.
Tämä sopimus, jonka suomenkielisellä, ruotsinkielisellä ja englanninkielisellä tekstillä on yhtäläinen voima, on ratifioitava. Ratifioimiskirjat on vaihdettava Lontoossa. Sopimus tulee voimaan kuukauden kuluttua ratifioimiskirjain vaihtopäivästä ja on oleva voimassa kolme vuotta sen voimaantulopäivästä lukien. Ellei kumpikaan korkeista sopimuspuolista ole viimeistään kuutta kuukautta ennen mainitun kolmivuotiskauden umpeen menemistä diplomaattista tietä toiselle ilmoittanut aikomustaan lakata sopimusta noudattamasta, on se jääpä voimaan, kunnes kuusi kuukautta on kulunut siitä päivästä, jona jompikumpi korkeista sopimuspuolista on sanonut sen irti.
14 artikla.
(a) Tätä sopimusta ei ole ipso facto sovellettava Skotlantiin eikä Pohjois-Irlantiin eikä myöskään Hänen Majesteettinsa Ison-Britannian, Irlannin ja brittiläisten merentakaisten dominioiden Kuninkaan, Intian Keisarin siirto- tai suojelusmaihin, ei myöskään hänen yliherruudessaan oleviin alueisiin, eikä Hänen Yhdistetyssä Kuningaskunnassa toimivan hallituksensa hoitamiin huoltoalueisiin, mutta Hänen Majesteettinsa voi milloin tahansa tämän sopimuksen ollessa 13 artiklan mukaisesti voimassa Helsingissä olevan ministerinsä välityksellä tehdyllä tiedoituksella ulottaa sopimuksen sovellettavaksi mihin hyvänsa edellä mainituista alueista.
(b) Tällaisessa tiedoituksessa on mainittava ne asianomaisella alueella olevat viranomaiset, joille 3 artiklan mukaiset tiedonantopyynnöt tahi 7 artiklan mukaiset pyynnöt todisteiden vastaanottamisesta on lähetettävä, sekä kieli, mille ilmoitukset ja käännökset on laadittava. Sellainen laajennus tulee voimaan kuukauden kuluttua sellaisen ilmoituksen päivämäärästä.
(c) Kumpikin korkea sopimuspuoli voi milloin tahansa kolmen vuoden kuluttua siitä, kun tämän sopimuksen laajennus johonkin tämän artiklan (a)-kohdassa mainittuun alueeseen on tullut voimaan, peruuttaa tämän laajennuksen sanomalla sen diplomaattista tietä irti kuutta kuukautta aikaisemmin.
(d) Sopimuksen 13 artiklan mukainen irtisanominen aiheuttaa, elleivät molemmat korkeat sopimuspuolet ole nimenomaan toisin sopineet, ipso facto sen voimassaolon lakkaamisen kaikkien niiden alueiden osalta, joihin sen soveltaminen tämän artiklan (a)-kohdan mukaisesti on laajennettu.
15 artikla.
(a) Korkeat sopimuspuolet sopivat, että Hänen Majesteettinsa Ison-Britannian, Irlannin ja brittiläisten merentakaisten dominioiden Kuningas, Intian Keisari voi milloin tahansa tämän sopimuksen ollessa voimassa, joko 13 artiklan mukaisesti taikka tämän artiklan mukaisen liitynnän nojalla, diplomaattista tietä annetulla tiedoituksella yhtyä tähän sopimukseen minkä tahansa Brittiläisteen kansojen yleisvaltakuntaan (British Commonwealth of Nations) kuuluvan jäsenen puolesta, jonka hallitus haluaa sellaisen yhtymisen tapahtuvaksi, kuitenkin siten ettei yhtymistä koskevaa tiedoitusta voida tehdä sen jälkeen kuin Suomen Tasavallan Presidentti on sanonut sopimuksen irti kaikkien niiden Hänen Majesteettinsa alueiden kohdalta, mihin sopimusta sovelletaan. Artiklan 14 (kohta(b)) määräyksiä on sovellettava sellaiseen tiedoitukseen. Sellainen liityntä tulee voimaan kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona se on annettu tiedoksi.
(b) Kolmen vuoden kuluttua tämän artiklan (a)-kohdan mukaisen liitynnän voimaantulon päivästä voi kumpikin korkea sopimuspuoli kuuden kuukauden kuluttua diplomaattista tietä tehtävästä, irtisanomista koskevasta tiedoituksesta lakkauttaa sopimuksen soveltamisen mihin maahan tahansa, jonka puolesta liityntäilmoitus on tehty. Sopimuksen voimassaolon lakkauttaminen 13 artiklan mukaisesti ei vaikuta sen soveltamiseen tällaiseen maahan.
(c) Tämän artiklan (a)-kohdan mukainen liittymistiedoitus voi käsittää sen maan hallituksen hallitseman alusmaan tahi huoltoalueen, jonka kohdalta sellainen yhtymistiedoitus on tehty; ja sellaiseen maahan kohdistuvaa (b)-kohdan mukaista irtisanontaa sovelletaan alusmaahan tahi huoltoalueeseen, joka sisältyi tähän maahan kohdistuvaan yhtymistiedoitukseen.
Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet ovat allekirjoittaneet tämän suomen-, ruotsin- sekä englanninkielillä laaditun sopimuksen ja siihen kiinnittäneet sinettinsä.
Tehty kahtena kappaleena Lontoossa 11 päivänä elokuuta 1933.