Kansainvälisen Avustusliiton perustamisesta ja sen perussäännöistä Genèvessä 12 päivänä heinäkuuta 1927 tehty sopimus.
- Allekirjoituspäivä
Sopimus.
Suomi ratifioi sopimuksen 15 päivänä helmikuuta 1929 ja talletti ratifioimiskirjan 10 päivänä huhtikuuta 1929 Kansainliiton sihteeristön arkistoon. Sopimuksen voimaanpanoasetus annettiin 21 päivänä joulukuuta 1932. Sopimus tuli Suomessa voimaan 27 päivänä joulukuuta 1932.
Osapuolet, ottaen huomioon Kansainliiton peruskirjan alkulauseen, jonka mukaan "kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi - - - - on tärkeätä - - - - - ylläpitää oikeuden mukaisuuteen - - - - perustuvia kansainvälisiä suhteita - - - - - - -";
ottaen huomioon peruskirjan 23. artiklan f-kohdan, jonka mukaan Kansanliiton jäsenet "tulevat tekemään parhaansa, jotta kansainvälistä tietä voitaisiin ryhtyä toimenpiteisiin tautien ehkäisemiseksi ja vastustamiseksi";
ottaen huomioon peruskirjan 25. artiklan, jonka mukaan "Liiton jäsenet sitoutuvat rohkaisemaan ja suosimaan sellaisten vapaaehtoisten kansallisten, asianomaisesti valtuutettujen Punaisen Ristin järjestöjen muodostamista ja keskinäistä yhteistoimintaa, joiden tarkoituksena on parantaa terveydentilaa, ehkäistä tauteja ja lieventää kärsimyksiä maailmassa";
katsoen näiden periaatteiden muutenkin saavan kaikkien valtioiden hyväksymisen; ja
päättäneinä kehittää keskinäistä avunantoa yleisten onnettomuuksien kohdatessa, edistää kansainvälisten avustusten antamista käytettävissä olevia varoja järjestelmällisesti hoitamalla ja valmistella kansainvälisen oikeuden kaikinpuolista kehitystä tällä alalla,
ovat määränneet valtuutetuikseen:
(Luettelo valtuutetuista.)
jotka esitettyään hyvään ja asianmukaiseen muotoon laadituiksi havaitut valtakirjansa ovat sopineet seuraavasta:
1 artikla.
Korkeat sopimuspuolet perustavat tämän sopimuksen ja liitteenä olevien perussääntöjen mukaan Kansainvälisen Avustusliiton.
Kansainvälisen Avustusliiton jäseniä ovat ne Kansainliiton jäsenet ja Kansainliittoon kuulumattomat valtiot, jotka osallistuvat tähän sopimukseen.
2 artikla.
Kansainvälisen Avustusliiton tarkoituksena on:
1) ylivoimaisista tapahtumista johtuvissa yleisissä onnettomuuksissa, joiden poikkeuksellinen suuruus ylittää niiden kohtaaman kansan voimat tai varat, toimittaa kärsimään joutuneelle väestölle ensi apua ja sitä varten kerätä lahjoja, varoja ja kaikenlaatuisia avustuksia;
2) kaikissa yleisissä onnettomuuksissa järjestää tilaisuuksia myöten avustusjärjestöjen toiminta yhtenäiseksi ja yleensä edistää tutkimuksia ja toimenpiteitä onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä saattaa kaikki kansat osallistumaan kansainväliseen avunantotoimintaan.
3 artikla.
Kansainvälinen Avustusliitto harjoittaa toimintaansa kaikkien onnettomuuden kohtaamien väestöjen hyväksi, olivatpa ne mitä kansallisuutta ja rotua tahansa ja yhteiskunnalliseen, valtiolliseen tai uskonnolliseen kantaan katsomatta.
Kuitenkin Kansainvälisen Avustusliiton toiminta rajoittuu niillä korkeiden sopimispuolten alueilla sattuneisiin onnettomuuksiin, joihin tämä sopimus on sovellettavissa, sekä niihin muissa maissa sattuviin onnettomuuksiin, jotka 6. artiklassa mainitun toimeenpanevan komitean mielestä voivat vahingoittaa sanottuja korkeiden sopimuspuolten alueita.
4 artikla.
Kansainvälisen Avustusliiton toiminta kussakin maassa tapahtuu vain sen hallituksen luvalla.
5 artikla.
Liiton perustamisessa ja toiminnassa ovat vapaaehtoisesti mukana:
1) Punaisen Ristin kotimaiset järjestöt Kansainliiton peruskirjan 25. artiklan mukaisesti sekä niitä oikeudellisesti tai tosi asiallisesti toisiinsa yhdistävät laitokset tai elimet;
2) kaikki muut julkiset tai yksityiset järjestöt, jotka kykenevät onnettomuuden kohtaaman väestön hyväksi harjoittamaan samanlaista toimintaa, mikäli mahdollista yksissä neuvoin Punaisen Ristin järjestöjen ja edellä mainittujen laitosten kanssa.
6 artikla.
Kansainvälisen Avustusliiton toimintaa ohjaa pääneuvosto, joka nimittää toimeenpanevan komitean tämän sopimuksen ja tähän liitettyjen perussääntöjen mukaisesti.
Kansainvälisen Avustusliiton pääneuvostoon kuuluvat kaikkien Kansainvälisen Avustusliiton jäsenten valtuutetut, yksi kutakin jäsentä kohden.
Jokainen Kansainvälisen Avustusliiton jäsen voi määrätä edustajakseen pääneuvostoon kotimaansa Punaisen Ristin järjestön tai jonkin 5. artiklassa mainituista kotimaansa järjestöistä.
7 artikla.
Kansainvälisen Avustusliiton kotipaikkana on Kansainliiton kotikaupunki.
Avustusliiton hallinto-osastot voidaan kokonaan tai osaksi sijoittaa mihin toimeenpanevan komitean määräämään paikkaan tahansa.
8 artikla.
Tehtävänsä puitteissa ja asianomaisen maan lainsäädännön määräyksien mukaisesti Kansainvälinen Avustusliitto voi joko suorastaan tai edusmiehen kautta esiintyä asiapuolena oikeudessa, ilmaiseksi tai rasiteehdoin hankkia ja omistaa omaisuutta 12. artiklassa mainituin rajoituksin.
9 artikla.
Jokainen tähän sopimuksen osallistunut Kansainliiton jäsen tai siihen kuulumaton valtio sitoutuu ottamaan osaa Kansainvälisen Avustusliiton pohjarahaston perustamiseen. Tämä rahasto on jaettu 700 Sveitsin frangin suuruisiin osiin. Jokainen Kansainliiton jäsenvaltio merkitsee yhtä monta osaa kuin sillä on vuosimaksuyksikköjä Kansainliitossa. Kansainliittoon kuulumattomien valtioiden osamaksun suuruuden määrää toimeenpaneva komitea samojen perusteiden mukaan, joita noudatetaan Kansainliiton jäsenmaksujen määräämisessä.
10 artikla.
Jokainen korkeista sopimuspuolista ryhtyy kaikkiin lainsäädäntönsä sallimiin toimenpiteisiin, jotta kaikilla niiden alueilla, joihin tämä sopimus kohdistuu, myönnettäisiin Kansainväliselle Avustusliitolle sekä sen puolesta tämän sopimuksen 5. artiklan ja tähän liitettyjen perussääntöjen mukaan toimiville järjestöille kaikki mahdolliset näiden järjestämistä, henkilökunnan ja varastojen siirtoa, avustustoimintaa ja yleisöön vetoamista edistävät erikoisvapaudet, huojennukset ja poikkeusedut.
11 artikla.
Kansainvälisen Avustusliiton varat kertyvät, 9. artiklassa mainitun pohjarahaston lisäksi:
1) hallituksien ehkä antamista vapaaehtoisista kannatusrahoista;
2) yleiskeräyksellä saaduista rahoista;
3) 12. artiklassa mainituista lahjoituksista.
12 artikla.
Kansainvälinen Avustusliitto voi ottaa kaikenlaatuisia lahjoituksia. Lahjoitukset voivat olla tehtyjä joko ehdoitta tahi niiden tekijäin määräämin velvoituksin, ehdoin tai rajoituksin määrätyssä maassa, määrätynlaisissa onnettomuuksissa tai määrätyssä onnettomuustapauksessa käytettäviä.
Lahjoitukset voidaan ottaa vastaan ainoastaan siinä tapauksessa, että ne ovat tämän sopimuksen 2. ja 3. artiklassa määritellyn Kansainvälisen avustusliiton tarkoitusperän ja asianomaisen maan lainsäädännön mukaiset.
13 artikla.
Mitään tämän sopimuksen kohtaa ei ole tulkittava millään tavoin 5. artiklassa mainittujen järjestöjen tai laitosten vapautta rajoittavaksi niiden toimiessa omaan lukuunsa.
14 artikla.
Korkeat sopimuspuolet suostuvat jättämään Pysyvän Kansainvälisen Tuomioistuimen ratkaistaviksi kaikki tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta niiden kesken ehkä syntyvät erimielisyydet, joita ei saada sovituiksi suoranaisilla neuvotteluilla tai muulla ystävällisellä järjestelyllä. Tuomioistuimeen voidaan tarpeen tullen vedota jommankumman asianomaisen pyynnöstä. Jollei jompikumpi tai kumpikaan valtio, joiden kesken erimielisyys syntyy, ole allekirjoittanut Pysyvää Kansainvälistä Tuomioistuinta koskevaa, 16 päivänä joulukuuta 1920 tehtyä pöytäkirjaa, jätetään riitakysymys niiden oman valinnan mukaan ja kummankin maan valtiosäännön määräysten mukaisesti joko Pysyvän Kansainvälisen Tuomioistuimen tai kansainvälisten riitaisuuksien rauhanomaisesta ratkaisusta 18 päivänä lokakuuta 1907 tehdyn sopimuksen mukaisesti asetetun välitystuomioistuimen tahi jonkin muun välitysoikeuden ratkaistavaksi.
15 artikla.
Tämä sopimus, jonka ranskan- ja englanninkielinen sanamuoto on yhtä todistusvoimainen, päivätään tälle päivälle ja voidaan huhtikuun 30 päivään 1928 mennessä allekirjoittaa jokaisen Kansainliiton jäsenen tai siihen kuulumattoman, Genèven konferenssissa edustettuna olleen tahi sellaisen valtion puolesta, jolle Kansainliiton neuvosto sitä varten lähettää kappaleen sopimusta.
16 artikla.
Tämä sopimus o ratifioitava. Ratifioimiskirjat jätetään Kansainliiton pääsihteerille, joka ilmoittaa niiden tallettamisesta kaikille sopimuksen allekirjoittaneille tai siihen yhtyneille valtioille.
17 artikla.
Jokainen Kansainliiton jäsen tai 15. artiklassa mainittu valtio voi yhtyä tähän sopimukseen 1 päivästä toukokuuta 1928. Yhtyminen tapahtuu Kansainliiton pääsihteerille tehdyllä ilmoituksella, joka talletetaan sihteeristön arkistoon. Pääsihteeri ilmoittaa talletuksesta viipymättä kaikille sopimuksen allekirjoittaneille tai siihen yhtyneille valtioille.
18 artikla.
Tämä sopimus tulee voimaan vasta sen jälkeen kuin ratifioimis- tai yhtymiskirjat on talletettu vähintään kahdentoista Kansainliittoon kuuluvan tai kuulumattoman valtion puolesta, jotka yhteensä ovat merkinneet vähintään kuusisataa maksuosaa. Voimaantulemispäivä on yhdeksäskymmenes siitä päivästä lukien, jona Kansainliiton pääsihteeri on saanut viimeiseksi talletetun tällaisen ratifioimis- tai yhtymiskirjan. Sen jälkeen tämä sopimus tulee voimaan jokaisen sopimuspuolen kohdalta yhdeksänkymmenen päivän päästä ratifioimiskirjan tai liittymisilmoituksen saannista.
Tämän artiklan soveltamiseksi Kansainliiton pääsihteeri laatii väliaikaisen arvion Kansainliittoon kuulumattomien sopimusvaltioiden suoritettavista jäsenmaksuista.
Kansainliiton peruskirjan 18. artiklan määräysten mukaan Kansainliiton pääsihteeri rekisteröi tämän sopimuksen sen voimaantulopäivänä.
19 artikla.
Jokainen Kansainvälisen Avustusliiton jäsen voi erota liitosta vuoden kuluttua siitä kun on Kansainliiton pääsihteerille eroamisesta ilmoitettu.
Vuoden kuluttua siitä päivästä, jona Kansainliiton pääsihteeri on saanut eroilmoituksen, tämän sopimuksen määräykset lakkaavat olemasta voimassa liitosta siten eronneen jäsenvaltion alueella.
Kansainliiton pääsihteerin on ilmoitettava liiton jäsenille eroilmoituksen saanti.
20 artikla.
Korkeat sopimuspuolet voivat allekirjoittamis-, ratifioimis- tai yhtymistilaisuudessa kirjallisesti lausua olevansa, hyväksyessään tämän sopimuksen, sitoutumatta mihinkään velvoituksiin siirtomaidensa, suojelusalueidensa taikka muiden yliherruutensa alaisten tai huoltoalueidensa tahi niiden osien suhteen; niin ollen ei tätä sopimusta voida soveltaa sellaisessa lausumassa mainittuihin alueisiin.
Korkeat sopimuspuolet voivat myöhemmin ilmoittaa Kansainliiton pääsihteerille haluavansa soveltaa tätä sopimusta kaikkiin edellisessä kappaleessa mainitun lausuman tarkoittamiin alueisiin tai osaan niistä. Niin ollen on sopimus lausumassa sanottujen alueiden kohdalta voimassa yhdeksänkymmenen päivän kuluttua siitä kuin Kansainliiton pääsihteeri on ilmoituksen saanut.
Samoin korkeat sopimuspuolet voivat milloin tahansa ilmoittaa haluavansa lakkauttaa tämän sopimuksen koskemasta siirtomaitaan, suojelusalueitaan taikka yliherruutensa alaisia tai huoltoalueita tahi niiden osia; tässä tapauksessa sopimus lakkaa olemasta voimassa mainitussa ilmoituksessa sanottujen alueiden kohdalta vuoden kuluttua siitä kuin Kansainliiton pääsihteeri on saanut ilmoituksen.
21 artikla.
Tämän sopimuksen tarkistamista voi kolmannes Kansainvälisen Avustusliiton jäsenistä milloin tahansa pyytää.
Pääneuvosto voi muuttaa tähän sopimukseen liitettyjä perussääntöjä. Silloin tulee kolmen neljänneksen pääneuvoston jäsenistä olla kokouksessa läsnä ja kahden kolmanneksen läsnäolevista jäsenistä äänestää muutoksen puolesta.
Tämän vakuudeksi ovat yllä luetellut valtuutetut allekirjoittaneet tämän sopimuksen.
Tehty Genèvessä kahdentenatoista päivänä heinäkuuta vuonna tuhatyhdeksänsataakaksikymmentäseitsemän yhtenä kappaleena, joka talletetaan Kansainliiton sihteeristön arkistoon; oikeaksi todistettu jäljennös lähetetään kaikille Kansainliiton jäsenille ja siihen kuulumattomille konferenssissa edustetuille valtioille.
Kansainvälisen Avustusliiton perussäännöt.
1 artikla.
Jokaisella pääneuvoston valtuutetulla saa olla varamies, joka on läsnä istunnoissa, mutta jolla on puhe- ja äänivalta ainoastaan vakinaisen valtuutetun poissa ollessa.
Kansainvälisten avustusyhdistysten tai muiden pätevien järjestöjen ja laitosten edustajia voidaan kutsua olemaan neuvottelijoina saapuvilla pääneuvoston kokouksissa.
Kansainliiton pääsihteeri saa olla läsnä henkilökohtaisesti tai edustajan kautta kaikissa pääneuvoston istunnoissa.
2 artikla.
Pääneuvosto kokoontuu toimeenpanevan komitean kutsusta joka toinen vuosi Kansainvälisen Avustusliiton kotipaikassa. Kaksivuotiskokousten väliaikana se voi kokoontua missä komitean määräämässä paikassa tahansa. Toimeenpanevan komitean on kutsuttava pääneuvosto koolle, jos vähintään neljännes pääneuvoston jäsenistä sitä pyytää.
Pääneuvoston ensimäisen kokouksen kutsuu koolle Kansainliiton neuvosto.
3 artikla.
Pääneuvosto kokousilmoituksessa, joka on lähetettävä vähintään kolme kuukautta aikaisemmin, on mainittava kokouksen esitysluettelo.
Pääneuvosto on, sopimuksen 21. artiklassa mainituin poikkeuksin, päätösvoipa ainoastaan jos vähintään puolet Kansainvälisen Avustusliiton jäsenten edustajista on saapuvilla; se tekee päätöksensä yksinkertaisella äänienemmistöllä kaikissa tapauksissa, joissa nämä säännöt eivät vaadi suurempaa enemmistöä.
4 artikla.
Pääneuvosto valitsee vähintään kahden kolmanneksen äänienemmistöllä toimeenpanevan komitean jäsenet ja varajäsenet. Se päättää samalla äänienemmistöllä kaikista näiden sääntöjen täytäntöönpanoon tarvittavista ohjeista.
Pääneuvosto hyväksyy tavallisella äänienemmistöllä oman järjestyssääntönsä, jossa on oleva määräys toimeenpanevan komitean jäsenten valitsemisesta yksinkertaisella äänienemmistöllä, jos useasta eri äänestyksestä ei ole ollut tulosta.
Pääneuvosto on pätevä käsittelemään kaikkia Kansainvälisen Avustusliiton asioita.
5 artikla.
Toimeenpanevaan komiteaan kuuluu seitsemän jäsentä, jotka ynnä varajäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi.
Jos joku paikka syystä taikka toisesta joutuu avoimeksi, täyttää komitea sen määräämällä toimeen yhden varajäsenen jälellä olevaksi toimikaudeksi.
Kaksi kansainvälisten Punaisen Ristin järjestöjen (Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ja Punaisen Ristin yhdistysten liiton) jäsentä ottaa neuvottelevina osaa komitean töihin.
Kansainliiton pääsihteeri saa olla läsnä tai edustettuna kaikissa toimeenpanevan komitean kokouksissa.
Toimeenpaneva komitea laatii oman järjestyssääntönsä.
6 artikla.
Toimeenpaneva komitea kokoontuu esimiehensä kutsusta ainakin kerran vuodessa Kansainvälisen Avustusliiton kotipaikalle. Esimies määrää muiden kokousten ajan ja paikan.
7 artikla.
Toimeenpaneva komitea on Kansainvälisen Avustusliiton toimielin ja voi hoitaa tälle erikoisin ehdoin ja rajoituksin uskottuja varoja. Toimeenpanevalla komitealla on mitä laajimmat valtuudet suorittaa kaikkia oikeustoimia Kansainvälisen Avustusliiton tarkoitusten mukaisesti ja sen puolesta.
Toimeenpaneva komitea edustaa Kansainvälistä Avustusliittoa Kansainliiton, hallitusten, sopimuksen 5. artiklassa mainittujen järjestöjen sekä kaikkien yksityisten ja juriidisten henkilöiden kanssa esiintyvissä asioissa. Komitealla on valta Kansainvälisen Avustusliiton nimessä tai sen puolesta oikeudessa esiintyä kantajana ja vastaajana. Se voi tehdä sovintoja.
Toimeenpaneva komitea kokoaa varoja, käyttää, sijoittaa ja hoitaa niitä "trustee"na eli uskottuna hoitajana sekä suorittaa Kansainvälisen Avustusliiton nimessä kaikki pankki- ja vakuutusasiat.
Toimeenpaneva komitea tekee ja hyväksyy kaikki välipuheet sekä järjestää kaikki muonitukset.
Toimeenpaneva komitea vahvistaa ohjeet Kansainvälisen Avustusliiton varojen sijoitukselle.
Onnettomuuden sattuessa toimeenpanevalla komitealla on valta toimia Kansainvälisen Avustusliiton puolesta sekä järjestää avustustoiminta ja ryhtyä varojen hankkimiseen.
8 artikla.
Ottaen varteen 9. artiklan määräykset, toimeenpaneva komitea voi siirtää kaikki valtuutensa tai osan niistä yhdelle tai useammalle jäsenellensä.
9 artikla.
Kaikissa asiakirjoissa, jotka toimeenpaneva komitea erinäisin velvoituksin, ehdoin ja rajoituksin tehtyjen lahjoitusten "trustee"na eli uskottuna hoitajana antaa, on oleva ainakin kahden jäsenen allekirjoitus.
Sama on laita asiakirjojen, joissa omaisuutta luovutetaan.
10 artikla.
Polkematta 18. artiklan määräyksiä toimeenpaneva komitea antaa vuosittain Kansainvälisen Avustusliiton jäsenille kertomuksen toiminnastaan ja työstään. Tämä kertomus annetaan myös Kansainliiton pääsihteerille Kansainliiton neuvoston ja yleiskokouksen tietoon saatettavaksi. Kertomus tehdään myös yleisölle tiettäväksi.
11 artikla.
Toimeenpaneva komitea käyttää apunaan asiantuntijoita, joilta joko kultakin erikseen tai ryhmittäin yhteisesti voidaan pyytää neuvoja.
Asiantuntijat valitsee toimeenpaneva komitea, ollen niitä oleva yksi tai useampi joka maata tai jokaista sellaista maantieteellistä piiriä kohti, johon kuuluu useita maita, sen mukaan kuin toimeenpaneva komitea yksissä neuvoin asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa määrää.
Asiantuntijat nimitetään kolmeksi vuodeksi; heidän on asuttava piirissään. Toimeenpaneva komitea voi, jos asianhaarat niin vaativat, edellä mainittujen asiantuntijain lisäksi valita asiantuntijain varamiehiä, joita asuinpaikkamääräys ei sido.
Asiantuntijoiden ja heidän varamiestensä valitsemiseen vaaditaan asianomaisen jäsenten suostumus.
12 artikla.
Toimeenpaneva komitea kutsuu koolle ne asiantuntijat, joiden kanssa yhteistyö näyttää tarpeelliselta, tai kirjeitse kysyy heidän mieltään, milloin asianhaarat niin vaativat.
13 artikla.
Pääneuvoston valtuutettujen matka- ynnä elantokulut ja -korvaukset ovat niiden maksettavat, jotka ovat nimittäneet valtuutetut.
Toimeenpanevan komitean jäsenten ja asiantuntijain matka- ynnä elantokulut ja -korvaukset maksetaan Kansainvälisen Avustusliiton varoista. Toimeenpanevan komitean jäsenet ja asiantuntijat eivät saa mitään palkkaa toimestaan.
14 artikla.
Punaisen Ristin kansainvälisiä järjestöjä (Punaisen Ristin kansainvälistä komiteaa ja Punaisen Ristin yhdistysten liittoa) kehoitetaan, omalla kustannuksellaan ja sikäli kuin katsovat varojensa sallivan, huolehtimaan siitä, että Kansainvälisen Avustusliiton pysyväinen keskuselin saadaan pystyyn ja sen toiminta pidetyksi vireillä. Sanottua keskuselintä johtaa toimeenpaneva komitea.
15 artikla.
Avustustyön suorittavat aina piirissään Kansainvälisen Avustusliiton nimessä sopimuksen 5. artiklassa mainitut, siinä piirissä olevat järjestöt.
Jos piiriin kuuluu useita valtioita tai jos piirissä useat sellaiset järjestöt osallistuvat avustustyöhön, on toimeenpanevan komitean ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin ponnistusten ja avun annon yhdenmukaistuttamiseksi. Komitea voi sanottujen järjestöjen suostumuksella tätä varten nimenomaan perustaa paikallistoimikuntia, ottamalla varteen, että niihin tulee teknillisesti kykeneviä, kokeneita ja hallintotoimiin tottuneita jäseniä.
Onnettomuuden sattuessa tulee yleensä asianomaisen piirin asiantuntijan tai asiantuntijain antaa siitä tieto toimeenpanevalle komitealle.
16 artikla.
Kansainvälinen Avustusliitto kokoaa, vaikka pohjarahasto ja muita rahastoja, joita se ehkä pitää tarpeellisena perustaa, onkin olemassa:
1) käyttörahaston, joka kertyy:
a) pohjarahaston ja alla mainitun vararahaston tuloista;
b) pidättämällä osa, enintään yksi prosentti, kaikista Kansainvälisen Avustusliiton käytettäväksi asetetuista rahamääristä.
Tästä käyttörahastosta maksetaan Kansainvälisen Avustusliiton vakinaiset ja pysyväiset menot, milloin poikkeustapauksissa Punaisen Ristin kansainväliset järjestöt (Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ja Punaisen Ristin yhdistysten liitto) eivät niitä suorita.
2) vararahaston, joka kertyy:
a) niiden varojen ylijäämistä, jotka eivät ole kokonaan menneet erikoistarkoituksiinsa;
b) siirtämällä kaikista Kansainvälisen Avustusliiton käytettäviksi asetetuista, mutta erikoistarkoitukseen määräämättömistä varoista erä, joka yhdessä käyttörahastoon ehkä tarvittaessa pidätetyn määrän kanssa saa olla enintään viisi prosenttia.
Tämä vararahasto on tarkoitettu käytettäväksi etupäässä sopimuksen 9. artiklassa mainitun, ehkä huvenneen pohjarahaston ennalleen kartuttamiseen sekä toisessa sijassa avustuksen antamiseen tai lisäämiseen sellaisten onnettomuuksien sattuessa, joihin ei erikoislahjoituksia ole käytettävissä.
17 artikla.
Kansainvälisen Avustusliiton varat, paitsi niitä, jotka tarvitaan säännöllisten menojen suorittamiseen, talletetaan joko samoihin luottolaitoksiin kuin Kansainliiton varat tai muihin pääneuvoston hyväksymiin laitoksiin.
18 artikla.
Toimeenpaneva komitea tekee joka vuosi Kansainvälisen Avustusliiton tilinpäätöksen.
Tilinpäätöksen tulee näyttää Kansainvälisen Avustusliiton varat ja velat sekä kussakin onnettomuustapauksessa käytettyjä varoja esittävät tilit.
19 artikla.
Kansainliittoa pyydetään määräämillään ehdoilla huolehtimaan Kansainvälisen Avustusliiton tilien tarkastuksesta, Kansainliiton ottamatta tietenkään mitään vastuuta siitä.