Asetus sovittelua sekä riitojen oikeudellista ja välitysoikeudellista ratkaisua koskevia säännöksiä sisältävän yleissopimuskirjan voimaansaattamisesta
- Allekirjoituspäivä
Sittenkuin Eduskunta on päättänyt hyväksyä Kansainliiton IX yleiskokouksen 26 päivänä syyskuuta 1928 puoltaman yleissopimuskirjan, joka sisältää säännöksiä sovittelusta sekä riitojen oikeudellisesta ja välitysoikeudellisesta ratkaisusta, säädetään täten, ulkoasiainministerin esittelystä, että puheenaoleva sopimus on oleva voimassa, niinkuin siitä on sovittu.
Sovittelua sekä riitojen oikeudellista ja välitysoikeudellista ratkaisua koskevia säännöksiä sisältävä YLEISSOPIMUSKIRJA.
I luku.Sovittelusta.
1 artikla.
Kaikkinaiset kahden tai useamman tähän sopimuskirjaan yhtyneen sopimuspuolen väliset riidat, joita ei ole saatu ratkaistuksi diplomaattista tietä, ovat, lukuun ottamatta niitä, joiden suhteen on ehkä tehty 39 artiklassa luetellut varaumat, alistettavat sovittelumenettelyyn tässä luvussa mainituin ehdoin.
2 artikla.
Edellisessä artiklassa mainitut riidat ovat saatettavat sopimuspuolten asettaman pysyväisen tai erityisen sovittelulautakunnan käsiteltäviksi.
3 artikla.
Pysyväinen sovittelulautakunta on sopimuspuolen toiselle sopimuspuolelle osottamasta pyynnöstä asetettava kuuden kuukauden kuluessa.
4 artikla.
Sovittelulautakunta on, elleivät asianosaiset toisin sovi, asetettava seuraavasti:
1. Lautakuntaan kuuluu viisi jäsentä. Kumpikin sopimuspuoli nimittää siihen yhden, joka voi olla sen omia kansalaisia. Muut kolme jäsentä valitaan yhteisesti kolmansien valtojen kansalaisista. Näiden jälkimäisten tulee olla eri kansalaisuutta eivätkä he saa vakinaisesti asua sopimuspuolten alueella eivätkä olla niiden palveluksessa. Heistä sopimuspuolet määräävät lautakunnan puheenjohtajan.
2. Jäsenet asetetaan kolmeksi vuodeksi. He ovat uudestaan valittavissa. Yhteisesti valittujen jäsenten sijaan voidaan heidän toimikautensa kestäessä, jos sopimuspuolet niin sopivat, määrätä uudet. Kumpikin sopimuspuoli saa kuitenkin milloin hyvänsä vaihtaa oman nimittämänsä jäsenen uuteen. Vaikka uudet jäsenet onkin määrätty, pysyvät vanhat silti toimessaan vireillä olevan tehtävänsä lopettamiseen asti.
3. Paikan satuttua joutumaan avoimeksi kuoleman tai eron vuoksi tahi jostakin muusta syystä, se on niin pian kuin suinkin täytettävä sillä tavoin kuin jäsenten valitsemisesta on määrätty.
5 artikla.
Jos riidan syntyessä ei ole olemassa riitapuolten valitsemaa pysyväistä sovittelulautakuntaa, on erimielisyyttä tutkimaan asetettava erityinen sovittelulautakunta kolmen kuukauden kuluessa toisen sopimuspuolen toiselle osottamasta pyynnöstä lukien. Jäsenten valinta on tapahtuva edellisen artiklan määräysten mukaan, elleivät sopimuspuolet toisin päätä.
6 artikla.
1. Jos yhteisesti määrättäväin jäsenten valitseminen ei tapahdu 3 ja 5 artiklassa sanottujen määräaikojen kuluessa, on valitseminen uskottava jollekin kolmannelle sopimuspuolten yhteisesti määräämälle vallalle tai, jos ne sitä pyytävät, Kansainliiton neuvoston silloin toimessa olevalle esimiehelle.
2. Jollei tässä kohdin päästä kummastakaan näistä menetelmistä yksimielisiksi, määrää kumpikin asianosainen siihen eri vallan ja näin määrätyt vallat toimittavat valitsemisen yksissä neuvoin.
3. Elleivät nämä kaksi valtaa ole kolmessa kuukaudessa voineet päästä yksimielisiksi, on kummankin niistä esitettävä yhtä monta ehdokasta kuin on valittava jäseniä. Arpa ratkaisee, ketkä siten esitetyistä ehdokkaista ovat valitut.
7 artikla.
1. Sovittelulautakunta ryhtyy toimensa molempain sopimuspuolten yhteisesti tai, jos niin ei ole laita, jommankumman niistä erikseen puheenjohtajalle osottamasta pyynnöstä.
2. Pyyntökirjeessä on riidan aihe pääpiirtein selostettava ja lautakuntaa kehoitettava ryhtymään kaikkiin sopiviin keinoihin sovinnon aikaansaamiseksi.
3. Jos pyyntö on vain toisesta riitapuolesta lähtöisin, on tämän annettava se viipymättä toisen riitapuolen tiedoksi.
8 artikla.
1. Viidentoista päivän kuluessa siitä, kuin jompikumpi sopimuspuoli on jättänyt riita-asian pysyväiselle sovittelulautakunnalle, on kummallakin niistä valta sanotun riita-asian tutkimiseksi vaihtaa asettamansa vakinainen jäsen henkilöön,, joka on siihen asiaan erikoisemmin perehtynyt.
2. Riitapuolen, joka käyttää tätä oikeutta hyväkseen, tulee heti antaa siitä tieto toiselle riitapuolelle, jolla silloin on valta menetellä samalla tavoin viidentoista päivän kuluessa siitä kuin tieto on sille saapunut.
9 artikla.
1. Sovittelulautakunta kokoontuu, ellei ???????? kesken toisin sovita, Kansainliiton kotipaikkakunnalla tai jollakin puheenjohtajansa määräämällä paikkakunnalla.
2. Lautakunta voi joka tapauksessa pyytää Kansainliiton pääsihteeriä antamaan apuansa sen töissä.
10 artikla.
Sovittelulautakunnan käsittelyt ovat julkisia ainoastaan jos lautakunta riitapuolten suostumuksella on niin päättänyt.
11 artikla.
1. Sovittelulautakunta vahvistaa itse, ellei sopimuspuolten kesken ole toisin sovittu, asian käyttelyjärjestyksen, jonka joka tapauksessa tulee olla vuoroväitteistä. Asiata tutkittaessa on lautakunnan, ellei se yksimielisesti toisin päätä, noudatettava kansainvälisten riitaisuuksien rauhanomaisesta ratkaisusta Haagissa 18 päivänä lokakuuta 1907 tehdyn sopimuksen III osaston määräyksiä.
2. Riitapuolia edustavat sovittelulautakunnassa asiamiehet, joiden tehtävänä on olla välittäjinä niiden ja lautakunnan kesken; sen lisäksi riitapuolet saavat käyttää apunansa sitä varten ottamiansa neuvonantajia ja asiantuntijoita sekä vaatia kaikkien niiden henkilöiden kuulemista, joiden todistukset niistä näyttävät olevan asialle hyödyksi.
3. Lautakunnalla on puolestaan valta vaatia suullisia selityksiä kummankin puolen asiamiehiltä, neuvonantajilta ja asiantuntijoilta sekä kaikilta henkilöiltä, joita se harkitsee sopivaksi haastaa kuultaviksi heidän hallitustensa suostumuksella.
12 artikla.
Sovittelulautakunnan päätökset tehdään, elleivät sopimuspuolet toisin sovi, äänienenemmistöllä ja lautakunta voi antaa päätöksensä riidan ydinkohdasta ainoastaan kaikkien jäsentensä saapuvilla ollessa.
13 artikla.
Sopimuspuolet sitoutuvat helpottamaan sovittelulautakunnan työtä ja eritoten toimittamaan sille kaikki suinkin saatavissa olevat tarpeelliset asiakirjat ja tiedot sekä käyttämään vallassaan olevia keinoja, jotta lautakunnan kävisi niiden alueella ja lainsäädännön mukaisesti ryhtyminen todistajien tai asiantuntijain haastamiseen ja kuulustelemiseen sekä katselmuksien toimittamiseen paikalla.
14 artikla.
1. Työnsä kestäessä kukin lautakunnan jäsen on saapa palkkiota, jonka suuruuden sopimuspuolet yksissä neuvoin määräävät ja tasaosin suorittavat.
2. Lautakunnan toiminnasta aiheutuneet yleiset kulut jaetaan samalla tavoin.
15 artikla.
1. Sovittelulautakunnan tehtävänä on selvittää riitakysymykset, koota sitä varten, kyselyjä toimeenpanemalla tai muulla tavoin, kaikki tarpeelliset tiedot ja koettaa saada riitapuolet sopimaan. Sen tulee, tutkittuaan asian, esittää riitapuolille ne sovintoehdot, jotka siitä näyttävät sopivilta, ja panna niille määräaika, jonka kuluessa niiden on ilmaistava kantansa.
2. Työnsä lopussa lautakunnan on laadittava pöytäkirja, jossa, sen mukaan kuin laita on, todetaan joko riitapuolten sopineen ja, niin ollen, sovinnon ehdot tahi etteivät riitapuolet ole päässeet sovintoon. Pöytäkirjassa ei ole mainittava, onko lautakunnan päätökset tehty yksimielisesti vai enemmistöllä.
3. Lautakunnan työt ovat, ellei sopimuspuolten kesken ole muuten sovittu, päätettävät kuudessa kuukaudessa siitä päivästä lukien, jona riita on pantu lautakunnassa vireille.
16 artikla.
Lautakunnan pöytäkirja on viivyttelemättä annettava riitapuolten tietoon. Riitapuolten vallassa on päättää sen julkaisemisesta.
II luku.Riitojen oikeudellisesta ratkaisusta.
17 artikla.
Kaikki riidat, joissa sopimuspuolet kiistävät toisiltaan jonkin oikeuden, ovat, lukuun ottamatta niitä, joiden suhteen on ehkä tehty 39 artiklassa luetellut varaumat, alistettavat Pysyväisen kansainvälisen tuomioistuimen oikeudellisesti ratkaistaviksi, jolleivät asianosaiset sovi niiden lykkäämisestä alempana olevain määräysten mukaan välitysoikeuteen.
Edellä puheena oleviin riita-asioihin kuuluvat tietenkin eritoten ne, jotka on mainittu Pysyväisen kansainvälisen tuomioistuimen perussäännön 36 artiklassa.
18 artikla.
Jos sopimuspuolet ovat yhtä mieltä edellisessä artiklassa mainittujen riitojen alistamisesta välitysoikeuteen, on niiden laadittava välikirja, jossa määrittelevät riidan aiheen, välitystuomarien valitsemisen ja noudatettavan käsittelyjärjestyksen. Riittävien osviittojen tai yksityiskohtien puuttuessa välikirjasta on tarpeen mukaan sovellettava kansainvälisten riitaisuuksien rauhanomaisesta ratkaisusta Haagissa 18 päivänä lokakuuta 1907 tehdyn sopimuksen määräyksiä.
Välikirjan vaietessa välitystuomarien noudatettavista perusohjeista on sovellettava Pysyväisen kansainvälisen tuomioistuimen perussäännön 38 artiklassa lueteltuja perusohjeita.
19 artikla.
Jollei sopimuspuolten kesken ole syntynyt edellisessä artiklassa mainittua välikirjaa tahi asetettu välitystuomareita, on jommallakummalla niistä valta, kolmea kuukautta aikaisemmin siitä ilmoitettuaan, saattaa riita-asia pyyntötietä suoraan Pysyväisen kansainvälisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.
20 artikla.
1. Poikkeuksena 1 artiklan määräyksistä ovat 17 artiklassa mainitut riidat, joita sattuu syntymään tämän luvun sisältämiin sitoumuksiin yhtyneiden sopimuspuolten kesken, alistettavat sovittelukäsittelyyn ainoastaan asianosaisten yhteisestä suostumuksesta.
2. Pakollinen sovittelu jää käytettäväksi riitaisuuksissa, joihin nähden 39 artiklassa mainittujen varaumien johdosta yksinomaan oikeudellinen ratkaisu on syrjäytetty.
3. Sovitteluun käytyä ja sen jäätyä tuloksettomaksi, ei kumpikaan riitapuoli saa saattaa riita-asiaa Pysyväisen kansainvälisen tuomioistuimen käsiteltäväksi tai vaatia asetettavaksi 18 artiklissa mainittua välitysoikeutta ennen kuin kuukausi on kulunut sovittelulautakunnan töiden päättymisestä.
III luku.Riitojen ratkaisusta välitysoikeudessa.
21 artikla.
Kaikki muut, kuin 17 artiklassa sanotut, riidat, joissa riitapuolet eivät ole I luvussa mainitun sovittelulautakunnan töiden päättymistä seuranneen kuukauden kuluessa päässeet sovintoon, ovat, lukuun ottamatta niitä, joiden suhteen on ehkä tehty 39 artiklassa luetellut varaumat, saatettavat käsiteltäviksi välitysoikeudessa, joka on, elleivät asianosaiset toisin sovi, asetettu alempana osotetulla tavalla.
22 artikla.
Välitysoikeuteen kuuluu viisi jäsentä. Kumpikin asianosainen nimittää yhden, joka voi olla sen omia kansalaisia. Muut kaksi välitystuomaria ja puheenjohtaja valitaan yhteisesti kolmansien valtojen kansalaisista. Näiden jälkimäisten tulee olla eri kansalaisuutta eivätkä he saa vakinaisesti asua sopimuspuolten alueella eivätkä myöskään olla niiden palveluksessa.
23 artikla.
1. Jos välitysoikeuden jäsenten valitseminen ei tapahdu kolmessa kuukaudessa siitä kuin toinen sopimuspuoli on osottanut toiselle pyynnön välitysoikeuden asettamista, on tarpeellisten valitsemisten toimittaminen uskottava jollekin kolmannelle asianosaisten yhteisesti määräämälle vallalle.
2. Jollei tässä kohdin päästä yksimielisiksi, määrää kumpikin asianosainen siihen eri vallan ja näin määrätyt vallat toimittavat valitsemisen yksissä neuvoin.
3. Elleivät näin määrätyt vallat ole kolmessa kuukaudessa voineet päästä yksimielisiksi, niin Pysyväisen kansainvälisen tuomioistuimen esimies toimittaa tarpeelliset valitsemiset. Jos hänellä on este taikka hän on toisen sopimuspuolen kansalainen, on vara-esimiehen toimitettava valitsemiset. Jos tälläkin on este tai hän on toisen sopimuspuolen kansalainen, toimittaa valinnan se iältään vanhin tuomioistuimen jäsen, joka ei ole kummankaan sopimuspuolen kansalainen.
24 artikla.
Paikan satuttua joutumaan avoimeksi kuoleman tai eron vuoksi tahi jostakin muusta syystä, se on niin pian kuin suinkin täytettävä sillä tavoin kuin jäsenten valitsemisesta on määrätty.
25 artikla.
Sopimuspuolten tulee laatia erityinen välikirja, jossa riidan esine ja noudatettava käsittelyjärjestys on määrätty.
26 artikla.
Elleivät edellisessä artiklassa mainittuja seikkoja koskevat välikirjan osviitat ja yksityiskohdat ole riittäviä, on tarpeen mukaan sovellettava kansainvälisten riitaisuuksien rauhanomaisesta ratkaisusta Haagissa 18 päivänä lokakuuta 1907 tehdyn sopimuksen määräyksiä.
27 artikla.
Jollei välikirjaa ole tehty kolmessa kuukaudessa välitysoikeuden asettamisesta, voidaan riita tuomioistuimessa panna vireille jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä.
28 artikla.
Välikirjan siitä vaietessa tai tykkänään puuttuessa on välitysoikeuden noudatettava pysyväisen kansainvälisen tuomioistuimen perussäännön 38 artiklassa lueteltuja perusohjeita. Mikäli sellaisia vireillä olevaan riita-asiaan soveltuvia ohjeita ei ole olemassa, on välitysoikeuden tuomittava oikeuden ja kohtuuden mukaan, ex aequo et bono.
IV luku.Yleisiä määräyksiä.
29 artikla.
1. Riidat, joiden ratkaisemiseksi erikoismenettely on edellytettynä muissa sopimuspuolten kesken voimassa olevissa sopimuksissa, ovat ratkaistavat noiden sopimusten määräysten mukaisesti.
2. Tämä yleissopimuskirja ei kajoa sellaisiin voimassa oleviin välipuheisiin, joissa sopimuspuolet velvoitetaan käyttämään sovittelumenettelyä, eikä sitoumuksiin, jotka antavat varmuuden riidan ratkaisemisesta välitystuomion ja oikeudellisen ratkaisun avulla. Jos kuitenkin noissa sopimuksissa on vain sovittelumenettely määrättynä ja tämä on jäänyt tuloksettomaksi, on tämän yleissopimuskirjan määräyksiä oikeudellisesta tai välitystuomioratkaisusta noudatettava sikäli kuin sopimuspuolet ovat niihin yhtyneet.
30 artikla.
Jos sovittelulautakunta on sopimuspuolelta saanut käsiteltäväkseen riita-asian, jonka toinen asianosainen on sopimuspuolten kesken voimassa olevan sopimuksen nojalla alistanut Pysyväiseen kansainväliseen tuomioistuimeen tai välitysoikeuteen, on lautakunnan lykättävä asian käsittely siksi, kunnes tuomioistuin tai välitysoikeus on ratkaissut, mikä oikea käsittelypaikka on. Sama on oleva laita, jos riitapuoli on vetänyt asian tuomioistuimeen tai välitysoikeuteen sovittelumenettelyn kestäessä.
31 artikla.
1. Jos riita on sen laatuinen, että sen ratkaisu jommankumman sopimuspuolen sisäisen lainsäädännön mukaan kuuluu sen oikeus- tai hallintoviranomaisille, on tällä sopimuspuolella valta vastustaa riidan alistamista tässä yleissopimuskirjassa mainittujen eri menettelyjen mukaan käsiteltäväksi, ennenkuin asianomainen viranomainen on kohtuullisessa ajassa antanut lopullisen päätöksensä.
2. Sopimuspuolen, joka näin ollen tahtoo turvautua tässä yleissopimuksessa mainittuihin menettelyihin, tulee ilmoittaa aikomuksensa toiselle sopimuspuolelle vuoden kuluessa edellämainitusta päätöksestä.
32 artikla.
Jos tuomioistuimen tai välitysoikeuden päätöksessä sanotaan, että toisen riitapuolen oikeusviranomaisen tahi muun viranomaisen antama päätös tai määräämä toimenpide on kokonaan tai osaksi ristiriidassa kansainvälisen oikeuden kanssa, ja jos sanotun riitapuolen valtiosääntöoikeus ei salli sellaisen päätöksen tai toimenpiteen seuraamusten tyhjäksi tekemistä tai sallii sen vain osittain, suostuvat sopimuspuolet siihen, että tuomioistuimen tai välitysoikeuden päätöksessä on määrättävä kohtuullinen korvaus loukatulle sopimuspuolelle.
33 artikla.
1. Aina kun riita-asia on välitysoikeuden tai tuomioistuimen käsitetävänä ja etenkin jos kysymys, josta sopimuspuolet ovat erimieltä, johtuu jo tapahtuneista tai tapahtumaisillaan olevista teoista, on Pysyväisen kansainvälisen tuomioistuimen toimiessaan perussääntönsä 41 artiklan mukaisesti tai välitysoikeuden niin pian kuin suinkin ilmoitettava, mihin väliaikaisiin toimenpiteisiin on ryhdyttävä. Riitapuolten tulee mukautua niihin.
2. Jos riita-asia on sovittelulautakunnan käsiteltävänä, voi tämä suositella riitapuolille tarpeellisiksi katsomiaan tilapäisiä toimenpiteitä.
3. Sopimuspuolet sitoutuvat pidättäytymään kaikista sellaisista toimenpiteistä, jotka voisivat haitallisesti vaikuttaa tuomioistuimen tai välitysoikeuden päätöksen täytäntöönpanoon tahi sovittelulautakunnan ehdottamiin järjestelyihin, sekä yleensä olemaan ryhtymättä mihinkään tekoon, olipa se mitä laatua tahansa, joka kärjistäisi tai laajentaisi riitaa.
34 artikla.
Riidan syntyessä useamman kuin kahden tähän yleissopimuskirjaan yhtyneen sopimuspuolen kesken, on noudatettava seuraavia muotoja edellä olevissa määräyksissä mainittujen menettelyjen soveltamiseksi:
a) Sovittelumenettelyä käytettäessä on aina asetettava erityinen lautakunta. Sen jäsenluku vaihtelee sen mukaan, onko jokaisella riitapuolella eri edut kyseessä vai onko kahdella tai useammalla niistä yhteinen asia.
Edellisessä tapauksessa sopimuspuolet valitsevat kukin yhden jäsenen ja yhdessä määräävät riitaan osattomain kolmansien valtojen kansalaisista muut jäsenet, ollen näitä aina oleva yhtä enemmän kuin riitapuolten erikseen valitsemia yhteensä
Jälkimmäisessä tapauksessa ne sopimuspuolet, joilla on yhteinen asia, sopivat oman jäsenensä valitsemisesta yhdessä ja käyvät yhteisesti vastapuolen tai vastapuolten kanssa määräämään kolmannet jäsenet.
Kummassakin tapauksessa riitapuolet, mikäli eivät siitä muuten sovi, noudattavat tämän sopimuskirjan 5 ja seuraavia artikloita, sikäli kuin ne ovat sopusoinnussa tämän artiklan määräyksien kanssa.
b) Tuomioistuinmenettelyä käytettäessä on noudatettava Pysyväisen kansainvälisen tuomioistuimen perussääntöä.
c) Välitystuomiomenettelyä käytettäessä on, mikäli välitysoikeuden jäsenistöstä ei ole riitapuolten kesken sovittu, kyseen ollen 17 artiklassa mainituista riidoista jokaiselle niistä valta saattaa asia pyyntötietä suoraan Pysyväiseen kansainväliseen tuomioistuimeen; jos taas kyseessä ovat 21 artiklassa mainitut riidat, on noudatettava edellä olevia 22 ja seuraavia artikloita, mutta kukin asianosaisen, jolla on eri etu ajettavana, valitsee yhden välitystuomarin ja riitapuolten erikseen valitsemia välitystuomareita on aina oleva yhtä vähemmän kuin toisia välitystuomareita yhteensä.
35 artikla.
1. Tätä yleissopimuskirjaa on noudatettava siihen yhtyneiden sopimuspuolten kesken, vaikkapa jollakin kolmannella vallalla, olipa se tässä yleissopimuskirjassa osallisena tai ei, jokin etu riita-asiassa valvottavana.
2. Sovittelumenettelyä käytettäessä sopimuspuolet voivat sopia kolmannen vallan kutsumisesta.
36 artikla.
1. Tuomioistuimessa tai välitysoikeudessa riita-asiaa käsiteltäessä kolmas valta voi, jos katsoo itsellään olevan jonkin oikeudellista laatua olevan edun siinä asiassa valvottavana, osottaa Pysyväiselle kansainväliselle tuomioistuimelle tai välitysoikeudelle anomuksen esiintyä väliintulleena asianosaisena.
2. Tuomioistuin tai välitysoikeus ratkaisee anomuksen.
37 artikla.
1. Kun on kyseessä sellaisen sopimuksen tulkinta, jossa muutkin kuin riitapuolina olevat vallat ovat osallisia, antaa Pysyväisen kansainvälisen tuomioistuimen sihteeri tai välitysoikeus niille viipymättä siitä tiedon.
2. Jokaisella niistä on oikeus esiintyä väliintulleena asianosaisena ja, jos se tätä valtaansa käyttää, on päätöksessä annettu tulkinta sitäkin velvoittava.
38 artikla.
Tähän yleissopimuskirjaan yhtyminen saattaa ulottua:
A. joko koko sopimuskirjaan (luvut I, II, III ja IV);
B. tai ainoastaan sovittelumenettelyä ja riitojen oikeudellista ratkaisua koskeviin määräyksiin (luvut I ja II) ynnä näitä menettelyjä koskeviin yleisiin määräyksiin (luku IV);
C. tahi yksistään sovittelua koskeviin määräyksiin (luku I) ynnä tätä menettelyä koskeviin yleisiin määräyksiin (luku IV).
Sopimuspuolet saavat nauttia toisten sopimuspuolten yhtymisten suomaa etua vain sikäli kuin itse ovat menneet samoihin sitoumuksiin.
39 artikla.
1. Edellisessä artiklassa mainitusta oikeudesta riippumatta sopimuspuoli saattaa tähän yleissopimuskirjaan yhtyessään panna yhtymisensä ehdoksi seuraavassa kohdassa nimenomaan luetellut varaumat. Nämä varaumat tulee ilmoittaa yhtymishetkellä.
2. Mainitut varaumat voidaan laatia sellaiseen muotoon, että ne erottavat tässä yleissopimuskirjassa selitettyihin menettelyihin kuulumattomiksi:
a) riidat, jotka ovat saaneet alkunsa ennen varauman tehneen sopimuspuolen tai sen sopimuspuolen, jonka kanssa edellisellä sattuu tulemaan riita, yhtymistä tapahtuneista tosiseikoista;
b) riidat, jotka kohdistuvat kansainvälisen oikeuden mukaan yksinomaan valtioiden sisäiseen toimivaltaan kuuluviin kysymyksiin;
c) riidat, jotka koskevat määrättyjä asioita tai selvästi eriteltyjä erikoisseikkoja, niinkuin aluekysymyksissä, tahi kuuluvat erityisiin ryhmiin.
3. Jos joku riitapuoli on tehnyt jonkin varauman, saavat toiset riitapuolet sen riitapuolen suhteen nauttia saman varauman suomaa etua.
4. Varaumia, joita tässä yleissopimuskirjassa oleviin, riitojen oikeudellista tai välitystuomioratkaisua koskeviin määräyksiin yhtyneet sopimuspuolet ovat tehneet, ei ole, ellei sitä nimenomaan ole sanottu, katsottava sovittelumenettelyyn ulottuviksi.
40 artikla.
Sopimuspuoli, jonka yhtyminen on ollut vain osittainen tai varaumin tapahtunut, voi milloin hyvänsä joko laajentaa yhtymisensä piiriä tahi peruuttaa kaikki tai jonkun varaumansa tekemällä siitä vain ilmoituksen .
41 artikla.
Erimielisyydet, jotka koskevat tämän yleissopimuskirjan tulkintaa tai soveltamista, niihin luettuina riita-asian luokittelu ja ehkä tehtyjen varaumien laajuus, ovat alistettavat Pysyväisen kansainvälisen tuomioistuimen ratkaistaviksi.
42 artikla.
Tämä yleissopimuskirja, jonka ranskan- ja englanninkielinen asu yhtä pätevä, on päivättävä 26 päivälle syyskuuta 1928.
43 artikla.
1. Tähän yleissopimuskirjaan saa yhtyä jokainen valtionpäämies tahi jokainen muu Kansainliiton jäsenen sekä sellaisen Liittoon kuulumattomankin valtion asianomainen viranomainen, jolle Kansainliiton neuvosto on sitä varten lähettänyt tästä jäljennöksen.
2. Yhtymiskirja sekä 40 artiklassa mainitut lisäilmoitukset ovat lähetettävät Kansainliiton pääsihteerille, joka tiedoittaa saannin Liiton kaikille jäsenille ja edellisessä kohdassa mainituille Liittoon kuulumattomille valtioille.
3. Pääsihteerin toimesta on laadittava kolme luetteloa, jotka, merkittyinä kirjaimilla A, B ja C, vastaavat kolmea tämän sopimuskirjan 38 artiklassa mainittua yhtymismuotoa ja ilmaisevat sopimuspuolten yhtymät ja lisäilmoitukset. Nämä päivän tasalla pidettävät luettelot ovat julkaistavat pääsihteerin Yleiskokoukselle antamassa vuosikertomuksessa.
44 artikla.
1. Tämä yleissopimuskirja tulee voimaan 30:tenä päivänä siitä kuin Kansainliiton pääsihteeri on saanut ainakin kahden sopimuspuolen yhdyntäilmoituksen.
2. Yhdyntä, joka tapahtuu tämän sopimuskirjan tultua edellisen kohdan mukaan voimaan, käy puolestaan voimaan 90 päivän kulutta siitä kuin Kansainliiton pääsihteeri on saanut siitä ilmoituksen. Sama on laita 40 artiklassa mainittujen, sopimuspuolten antamain lisäilmoitusten.
45 artikla.
1. Tämä yleissopimuskirja kestää viisi vuotta sen voimaantulosta
2. Se pysyy jatkuvasti voimassa viisivuotikausittain niiden sopimuspuolten kohdalta, jotka eivät ole sanoneet sitä irti vähintään kuutta kuukautta ennen määräajan päättymistä.
3. Irtisanonta on tapahtuva Kansainliiton pääsihteerille osotettuna kirjallisena ilmoituksena ja hänen on annettava siitä tieto kaikille Kansainliiton jäsenille ynnä siihen kuulumattomille, 43 artiklassa mainituille valtioille.
4. Irtisanonta voi olla osittainenkin tai sisältää ilmoituksen uusista varaumista.
5. Vaikka joku riitaan joutuneista sopimuspuolista onkin sanoutunut irti, käsitellään kaikki ne asiat, jotka ovat vireillä yleissopimuskirjan lakatessa voimassa olemasta, säännöllisesti loppuun asti.
46 artikla.
Kappale tätä sopimuskirja on Yleiskokouksen puheenjohtajan ja Kansainliiton pääsihteerin allekirjoittamana talletettava sihteeristön arkistoon; sanamuodoltaan oikeaksi todistettu jäljennös siitä on lähetettävä kaikille Kansainliiton jäsenille sekä Kansainliiton neuvoston määräämille Liitoon kuulumattomille valtioille.
47 artikla.
Tämä yleissopimuskirja on Kansainliiton pääsihteerin rekisteröitävä sen voimaantulopäivänä.