Suomen Tasavallan ja Kiinan Tasavallan välinen ystävyyssopimus.
- Allekirjoituspäivä
Suomi ratifioinut sopimuksen 13 päivänä marraskuuta 1926. Ratifioimisasiakirjat vaihdettiin Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1927.
Hänen Ylhäisyytensä Suomen Tasavallan Presidentti ja Hänen Ylhäisyytensä Kiinan Tasavallan Presidentti, haluten luoda ystävyyssuhteet molempien maiden välille, ovat päättäneet tehdä ystävyyssopimuksen ja tässä tarkoituksessa määränneet valtuutetuikseen:
Hänen Ylhäisyytensä Suomen Tasavallan Presidentti:
Ulkoasianministeri E. N. Setälän;
Hänen Ylhäisyytensä Kiinan Tasavallan Presidentti:
Erikoislähettilään ja Täysivaltaisen Ministerin Tseng Tsung-Kien'in,
jotka, esitettyään toisilleen valtuutensa, ovat sopineet seuraavista artikloista:
I artikla.
Suomen ja Kiinan välillä sekä niiden kansalaisten välillä on pysyvä rauha ja järkkymätön ystävyys.
II artikla.
Suomen Hallituksella ja Kiinan Hallituksella on oikeus nimittää diplomaattisia edustajia, pääkonsuleita, konsuleita, varakonsuleita ja konsuliasiamiehiä, joiden asemapaikkana on kummankin maan pääkaupunki ja ne tärkeimmät kaupungit, joihin ulkomaalaisten edustajien on sallittu asettua; heillä on samat oikeudet, etuoikeudet, edut, erikoisvapaudet ja vapautukset, jotka kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti voidaan myöntää tällaisille ulkomaalaisille edustajille.
Pääkonsulien, konsulien, varakonsulien ja konsuliasiamiesten tulee, voidakseen ryhtyä virantoimitukseensa, saada tunnustus tavallisessa muodossa siltä hallitukselta, jonka luona heidät määrätty hoitamaan tätä virkaansa.
Molemmat sopimuspuolet pidättyvät nimittämästä kauppiaita pääkonsuleiksi, konsuleiksi, varakonsuleiksi tai konsuliasiamiehiksi paitsi kunniankonsuleiksi, joille ovat tulevat samat etuoikeudet ja valtuudet, kuin mitkä kuuluvat muiden valtojen kunniakonsuleilla.
III artikla.
Kummankin korkean sopimuspuolen kansalaiset, jotka asuvat toisen sopimuspuolen alueella, ovat sekä itsensä että omaisuutensa suhteen paikallisten tuomioistuinten tuomiovallan alaisia. Heillä on oikeus, noudattamalla maan lakeja, matkustella, asettua asumaan sekä harjoittaa kauppaa tai teollisuutta kaikilla paikkakunnilla, missä jonkun muun maan kansalaiset voivat sen tehdä, ja he ovat velvolliset suorittamaan laeissa ja asetuksissa säädetyt tullit, maksut ja verot.
IV artikla.
Molemmat sopimuspuolet sitoutuvat mahdollisimman pian ryhtymään neuvotteluihin molempien valtioiden välisen kauppasopimuksen tekemisestä.
V artikla.
Tämä sopimus on laadittu ranskan, suomen ja kiinan kielellä. Kaikissa sen tulkintaa koskevissa kysymyksissä ranskankielinen teksti on todistusvoimainen.
VI artikla.
Tämä sopimus on hänen Ylhäisyytensä Suomen Tasavallan Presidentin ja Hänen Ylhäisyytensä Kiinan Tasavallan Presidentin ratifioitava voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, ja ratifioimisasiakirjat on vaihdettava mahdollisimman pian.
VII artikla.
Tämä sopimus tulee voimaan heti kun ratifioimisasiakirjojen vaihto on voinut tapahtua.
Vakuudeksi asianomaiset valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja varustaneet sen sineteillään.
Tehty kahtena kappaleena Helsingissä lokakuun 29 päivänä tuhatyhdeksänsataakaksikymmentäkuusi.
Selitys.
Allekirjoittaessaan Suomen ja Kiinan Tasavaltain välisen ystävyyssopimuksen Suomen ja Kiinan valtuutetut Hallitustensa siihen asianmukaisesti valtuuttamina, ovat sopineet seuraavasta selityksestä:
Kaikki oikeusriidat, joihin suomalaiset joutuvat Kiinassa, ratkaistaan äskettäin perustetuissa tuomioistuimissa. Näiden tuomioistuinten päätöksiin voidaan hakea muutosta. Riidoissa noudatetaan säännöllistä oikeudenkäyntimenettelyä. Tuomioistuimiin virallisesti valtuutetut suomalaiset asianajajat ja tulkit voivat toimia avustajina oikeudenkäynnissä.
Mitä tulee oikeudenkäynteihin, jotka kuuluvat sekatuomioistuinten tuomiovaltaan ja joissa suomalaisia on kantajina tai vastaajina, sitoutuu Kiina vastaisuudessa etsimään kaikille riitapuolille oikeudenmukaista ratkaisua.
Tehty kahtena kappaleena Helsingissä lokakuun 29 päivänä 1926.