Kansainvälinen sopimus, sisältävä eräitä muutoksia Parisissa 20 päivänä toukokuuta 1875 allekirjoitettuun sopimukseen, joka tarkoittaa metrijärjestelmän kansainvälisen yhdenmukaisuuden ja täydellisentämisen turvaamista, samoinkuin sanottuun sopimukseen liitettyyn ohjesääntöön.
- Allekirjoituspäivä
Suomi ratifioinut sopimuksen 15 päivänä kesäkuuta 1923. Ratifioimisasiakirja talletettiin 31 päivänä elokuuta 1923.
(Vuonna 1875 tehty sopimus julkaistu julkaisussa Suomen sopimukset vieraitten valtioitten kanssa vuodelta 1921.)
Tehty:
Saksan valtakunnan, Argentinan Tasavallan, Itävallan, Belgian, Brasilian, Bulgarian, Kanadan, Chilen, Tanskan, Espanjan, Amerikan Yhdysvaltain, Suomen, Ranskan, Suurbritannian, Unkarin, Italian, Japanin, Meksikon, Norjan, Perun, Portugalin, Romanian, Serbokroatoslovenisen valtion, Siamin, Ruotsin, Sveitsin ja Uruguayn kesken.
Allekirjoittaneet, yllälueteltujen maiden hallitusten valtuuttamat, ovat kokoontuneet konferenssiin Pariisiin ja sopineet seuraavasti.
1 art.
Toukokuun 20 päivänä 1875 tehdyn sopimuksen 7 ja 8 artikla vaihdetaan seuraaviin määräyksiin:
7 art. Sittenkun komitea on ryhtynyt rinnastamaan sähköyksikköjä koskevia mittoja ja kun yleinen konferenssi on tehnyt siitä yksimielisen päätöksen, on toimisto saava tehtäväkseen sähköyksikköjen ja niiden todistajain mallimittain aikaansaamisen ja säilyttämisen sekä kansallisten mallimittain tahi muiden täsmämallimittain vertaamisen näihin mallimittoihin.
Toimiston tulee sitäpaitsi määrätä sellaiset fysikaaliset vakiot, joiden tarkempi tunteminen voipi lisätä niiden täsmällisyyttä ja lisätä niiden yhdenmukaisuuden turvaamista niillä aloilla, joihin edellämainitut yksiköt kuuluvat (6 art. ja 7 art.:n ensimäinen kappale).
Sillä on vihdoin tehtävänä yhtäläisten, toisissa laitoksissa toimitettujen määräysten yhdisteleminen.
8 art. Kansainvälisiä prototyyppejä ja mallimittoja sekä niiden todistajia on säilytettävä Toimistossa; pääsy säilytyshuoneeseen on oleva yksistään kansainväliselle komitealle sallittu.
2 art.
Toukokuun 20 päivänä 1875 päivättyyn sopimukseen liitetyn ohjesäännön 6, 8, 9, 10, 11, 12, 15, 17, 18 ja 20 artiklat vaihdetaan seuraaviin määräyksiin:
6 art. Kansainväliselle toimistolle vuosittain suoritettavaa kannatusmaksua on kaksi osaa, vakituinen osa ja täyteosa.
Vakituinen osa on periaatteellisesti 250,000 frangia, mutta voidaan komitean yksimielisellä päätöksellä koroittaa 300,000 frangiksi. Siihen ottavat osaa kaikki ne valtiot ja itsehallinnolliset siirtomaat, jotka ovat liittyneet metrisopimukseen ennen kuudetta yleistä konferenssia.
Täyteosana ovat mainitun yleisen konferenssin jälkeen sopimukseen liittyneistä valtioista ja itsehallinnollisista siirtomaista tulevat kannatusmaksut.
Komitean tulee johtajan ehdotuksesta vahvistaa vuotuinen menoarvio, kuitenkaan ylittämättä sitä rahamäärää, mikä on laskettu kahden edellä olevan kappaleen määräysten mukaan. Tämä menoarvio on joka vuosi erityisessä raharaportissa saatettava korkeiden sopimuspuolten hallitusten tietoon.
Siinä tapauksessa että komitea katsoisi tarpeelliseksi joko lisätä vuotuisen kannatusmaksun vakituisen osan enemmäksi kuin 300,000 frangiksi tahi muuttaa sitä kannatusmaksujen arvioimistapaa, mikä on määrätty tämän ohjesäännön 20 artiklassa, on sen alistettava tämä hallituksille, valmistaakseen niille tilaisuuden hyvissä ajoin antaa tarpeellisia ohjeita seuraavaan yleiseen konferenssiin lähetettäville asiamiehilleen, jotta konferenssi voisi asianmukaisesti tehdä päätöksiä. Päätös tulee päteväksi ainoastaan siinä tapauksessa, ettei mikään sopimusvaltio ole lausunut eikä konferenssissa lausu poikkeavaa mielipidettä.
Jos joku valtio kolme vuotta on ollut suorittamatta kannatusmaksuaan, jaetaan tämä toisten valtioiden suoritettavaksi saman suhteen mukaan, kuin missä niiden omat osat ovat toisiinsa. Näitä lisämääriä, jotka valtiot siten ovat suorittaneet täydentääkseen toimiston tulovarojen määrän, pidetään liian myöhään maksavalle valtiolle suoritettuna etumaksuna ja on etumaksunsuorittaneille korvattava, jos kyseenalainen valtio suorittaa myöhästyneet kannatusmaksunsa.
Ne edut ja etuoikeudet, jotka metrisopimukseen liittyminen tuottaa, eivät tule niiden valtioiden osaksi, jotka ovat kolme vuotta laiminlyöneet maksujen suorittamisen.
Kun vielä tästä on kulunut kolme vuotta, eroitetaan maksunsa laiminlyönyt valtio sopimuksen yhteydestä, ja kannatusmaksujen arvioiminen järjestetään tämän ohjesäännön 20 artiklan määräysten mukaisesti.
8 art. Sopimuksen 3 artiklassa mainitussa kansainvälisessä komiteassa tulee olla 18 jäsentä, jotka kuuluvat eri valtioihin.
Kun kansainvälinen komitea puoleksi uusitaan, on ensiksi niiden jäsenten erottava, jotka paikan joutuessa avoimeksi ovat väliaikaisesti valitut konferenssien kahden kokouksen väliaikana; muut ovat arvalla valittavat.
Eroavat jäsenet voidaan valita uudelleen.
9 art. Kansainvälinen komitea perustautuu itse, valiten lippuäänestyksellä puheenjohtajansa ja sihteerinsä. Nämä nimitykset ilmoitetaan korkeiden sopimuspuolten hallituksille.
Komitean puheenjohtajan ja sihteerin sekä toimiston johtajan tulee olla eri maista.
Sittenkuin komitea on perustautunut, ei se voi ryhtyä uusiin vaaleihin eikä nimityksiin, ennenkuin kolme kuukautta sen jälkeen kuin kaikki jäsenet ovat saaneet tiedon siitä avoimesta paikasta, mikä aiheuttaa äänestyksen.
10 art. Kansainvälinen komitea johtaa kaikkia niitä metrologisia töitä, joita korkeat sopimuspuolet päättävät yhteisesti toimituttaa.
Sen tulee sitä paitsi pitää silmällä kansainvälisten prototyyppien ja mallimittain säilyttämistä.
Se voipi vihdoin järjestää yhteistyötä metrologisten asiain erikoistuntijain kesken ja yhdistellä niiden töiden tuloksia.
11 art. Komitea kokoontuu vähintäin yhden kerran joka toinen vuosi.
12 art. Komitean äänestykset toimitetaan yksinkertaisin enemmistöin; äänten jakautuessa tasan on puheenjohtajan ääni ratkaiseva. Päätökset eivät ole sitovia, ellei läsnäolevain jäsenten lukumäärä ole vähintäin puolet komitean valittujen jäsenten määrästä.
Tällä ehdolla on poissa olevilla jäsenillä oikeus siirtää äänensä läsnäoleville jäsenille, joiden silloin tulee esittää valtakirja. Samalla tavalla menetellään lipuilla äänestettäessä nimitysasioissa.
Toimiston johtajalla on oikeus olla mukana komitean keskusteluissa.
15 art. Kansainvälisen komitean pitää valmistaa seikkaperäinen ohjesääntö toimiston järjestelylle ja töille sekä määrätä sopimuksen 6 ja 7 artiklassa mainituista ylimääräisistä töistä suoritettavat maksut.
Nämä maksut ovat määrättävät toimiston tieteellisen kaluston täydellisentämiseksi. Vuotuinen vähennys eläkerahaston hyväksi saatakoon tehdä toimiston kantamain rahamääräin kokosummasta.
17 art. Komitean tekemässä ohjesäännössä on määrättävä toimiston henkilökunnan korkein lukumäärä jokaisessa luokassa.
Johtaja ja hänen apulaisensa on kansainvälisen komitean nimitettävä lippuäänestyksellä. Heidän nimityksensa on ilmoitettava korkeiden sopimuspuolten hallituksille.
Johtaja nimittää muut henkilökunnan jäsenet niissä rajoissa, mitkä on määrätty tässä edellä olevassa ensimmäisessä kappaleessa mainitussa ohjesäännössä.
18 art. Toimiston johtajalla ei saa olla pääsyä kansainvälisten prototyyppien säilytyshuoneeseen muuten kuin komitean päätöksen nojalla ja ainakin yhden sen jäsenen läsnäollessa.
Prototyyppien säilytyshuone ei saa olla avattavissa muuten kuin kolmella avaimella, joista Ranskan arkistojen hoitaja säilyttää yhtä, Komitean puheenjohtaja toista ja toimiston johtaja kolmatta.
Ainoastaan niitä mallimittoja, jotka kuuluvat kansallisten prototyyppien luokkaan, on käytettävä toimiston tavallisissa vertailevissa töissä.
20 art. Se kannatusmaksujen suhde, josta on puhe sopimuksen 9 artiklassa, on määrättävä, mitä vakituiseen osaan tulee, tämän ohjesäännön 6 artiklassa mainitun kannatusmaksun ja väestömäärän perusteella; kunkin valtion säännöllinen kannatusmaksu ei voi olla 5 promilleä vähempi eikä 15% enempi kokonaismäärästä, väestömäärän suuruudesta riippumatta.
Tämän suhteen aikaansaamiseksi määrätään ensiksi mitkä valtiot ovat siinä asemassa, jota tällä enimmyydellä ja vähimmyydellä tarkoitetaan, ja jaetaan kannatusmaksumäärän loppu toisten valtioiden kesken niiden väestöluvun mukaan.
Siten lasketut kannatusmaksuosuudet ovat voimassa koko sen ajanjakson, mikä sisältyy kahden toinen toistaan seuraavan yleisen konferenssin välille, ja ne voidaan väliajalla ainoastaan seuraavissa tapauksissa muuttaa:
a) jos joku sopimukseen liittyneistä valtioista on laskenut kolme toisiaan seuraavaa vuotta kulumaan suorittamatta maksujaan;
b) jos taas valtio, joka ennen on enemmän kuin kolme vuotta laiminlyönyt maksunsa, sitten on suorittanut maksamatta jääneet kannatusmaksunsa, on toisille hallituksille palautettava niiden suorittama etumaksu.
Täyteosa lasketaan saman väestöperusteen mukaan ja on saman suuruinen kuin minkä aikaisemmin sopimukseen liittyneet valtiot maksavat samoissa oloissa.
Jos sopimukseen liittynyt valtio ilmoittaa tahtovansa ulottaa siitä lähtevät edut yhdelle tahi useammalle itsehallinnottomalle siirtomaalleen, niin näiden siirtomaiden väestömäärän luku yhdistetään valtion omaan lukuun kannatusmaksun suhteen laskemista varten.
Jos itsehallinnolliseksi tunnustettu siirtomaa haluaa liittyä sopimukseen, on sitä, mitä sopimukseen liittymiseen tulee, emämaan päätöksen mukaisesti pidettävä joko siitä riippumattomana valtiona taikka sopimusvaltiona.
3 art.
Jokainen valtio voipi yhtyä tähän sopimukseen ilmoittamalla yhtymisensä Ranskan hallitukselle, jonka on annettava siitä tieto kaikille sopimukseen osallisille valtioille ja kansainvälisen mitta- ja painokomitean puheenjohtajalle. Jokaisesta uudesta liittymisestä 20 päivänä toukokuuta 1875 päivättyyn sopimukseen on seurauksena tämän sopimuksen pakollinen hyväksyminen.
4 art.
Tämä sopimus on ratifioitava. Jokaisen valtion on mahdollisimman lyhyen ajan kuluessa toimitettava ratifioimisasiakirjansa Ranskan hallitukselle, jonka toimesta tieto siitä on annettava toisille allekirjoittajavaltioille. Ratifioimisasiakirjat on säilytettävä Ranskan hallituksen arkistossa. Tämä sopimus on jokaiseen allekirjoittajavaltioon nähden tuleva voimaan sen ratifioimisasiakirjan tallettamispäivänä.
Tehty Sèvresissä 6 päivänä lokakuuta 1921 yhtenä ainoana kappaleena, joka on säilytettävä Ranskan hallituksen arkistossa ja josta oikeaksi todistetut jäljennökset on toimitettava jokaiselle sen allekirjoittaneelle maalle.
Sanottu kappale, päivätty kuten ylempänä on mainittu, voidaan allekirjoittaa 1922 vuoden maaliskuun 31 päivän loppuun mennessä.
Tämän vakuudeksi ovat seuraavat valtuutetut, joiden valtakirjat on havaittu olevan hyvässä ja asianmukaisessa muodossa, allekirjoittaneet tämän sopimuksen.