Työttömyyttä koskeva kansainvälinen sopimus.
- Allekirjoituspäivä
Suomi ratifioinut sopimuksen 18 päivänä kesäkuuta 1921. Sopimus tuli voimaan Suomessa 19 päivänä lokakuuta 1921.
Ehdotus työttömyyttä koskevaksi sopimukseksi.
Kansainliiton kansainvälisen työjärjestön yleinen konferenssi,
jonka Amerikan Yhdysvaltain hallitus on kokoonkutsunut Washingtoniin lokakuun 29 päivänä 1919 ja joka on päättänyt hyväksyä käsiteltävikseen erinäisiä "työttömyyden ehkäisemistä ja sen seurausten lieventämistä" koskevia esityksiä, mitkä muodostavat toisen kohdan Washingtonin konferenssin työohjelmassa, sekä määrännyt, että nämä esitykset laaditaan ehdotuksen muotoon kansainväliseksi sopimukseksi,
hyväksyy seuraavan ehdotuksen sopimukseksi, joka on kansainvälisen työjärjestön jäsenvaltioitten ratifioitava, kuten Versailles'issa kesäkuun 28 päivänä 1919 ja St Germainissä syyskuun 10 päivänä 1919 tehtyjen rauhansopimusten työoloja koskeva osa määrää:
1 Artikla.
Jokaisen jäsenvaltion, joka ratifioi tämän sopimuksen, tulee ilmoittaa kansainväliselle työtoimistolle niin lyhyin väliajoin kuin mahdollista ja vähintään joka kolmas kuukausi kaikki saatavissa olevat tilastolliset tai muut tiedot työttömyydestä sekä toimenpiteet, joihin on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä työttömyyden vastustamiseksi. Mikäli mahdollista, on mainitut tiedot koottava siksi ajoissa, että sellainen ilmoitu voidaan tehdä kolmen kuukauden kuluessa sen ajanjakson jälkeen, johon se kohdistuu.
2 Artikla.
Jokaisen jäsenvaltion, joka ratifioi tämän sopimuksen, on järjestettävä julkisia maksuttomia työnvälitystoimistoja, jotka ovat keskusviranomaisen valvonnan alla. Komiteoja, joihin kuulun sekä työnantajain että työntekijäin edustajia, on asetettava antamaan neuvoja kaikessa, mikä koskee näiden toimistojen toimintaa.
Missä on olemassa sekä julkisia että yksityisiä maksuttomia työnvälitystoimistoja, on ryhdyttävä toimenpiteisiin niiden toiminnan järjestämiseksi yhdenmukaisesti koko maassa.
Kansainvälisen työtoimiston on järjestettävä eri maiden työnvälityslaitosten toiminta yhdenmukaiseksi asianomaisten valtioitten kanssa tehdyn sopimuksen perusteella.
3 Artikla.
Kansainvälisen työjärjestön jäsenvaltioitten, jotka ratifioivat tämän sopimuksen ja jotka ovat järjestäneet työttömyysvakuutuksen, on keskinäisillä sopimuksilla saatettava voimaan sellainen järjestely, että jäsenvaltion työntekijät, jotka ovat työssä toisen jäsenvaltion alueella, pääsevät osallisiksi samoista työttömyysvakuutuseduista kuin jälkimmäisen jäsenvaltion omat työntekijät.
4 Artikla.
Tämän sopimuksen virallisesta ratifioimisesta on tehtävä ilmoitus Kansainliiton pääsihteerille rekisteröimistä varten, siten kuin Versailles'issa kesäkuun 28 päivänä 1919 ja St. Germainissä syyskuun 10 päivänä 1919 tehtyjen rauhansopimusten XIII osa lähemmin määrää.
5 Artikla.
Jokainen jäsenvaltio, joka ratifioi tämän sopimuksen, sitoutuu soveltamaan sitä myös siirto-, suojelus- ja alusmaihinsa, joilla ei ole täydellistä itsehallintoa, seuraavin poikkeuksin;
a) sopimus ei koske tapauksia, jolloin sen määräysten sovelluttaminen on mahdoton paikallisten olosuhteiden tähden;
b) sopimukseen voidaan tehdä sellaisia muutoksia, jotka ovat välttämättömät sen määräysten sovelluttamiseksi paikallisiin olosuhteisiin.
Jokaisen jäsenvaltion on ilmoitettava kansainväliselle työtoimistolle toimenpiteet, joihin se on ryhtynyt niiden siirto-, suojelus- ja alusmaittensa suhteen, joilla ei ole täydellistä itsenhallintoa.
6 Artikla.
Kun sihteeristössä on rekisteröity kolmen kansainvälisen työjärjestön jäsenvaltion ratifioimisilmoitukset, on Kansainliiton pääsihteerin ilmoitettava siitä kaikille kansainvälisen työjärjestön jäsenvaltioille.
7 Artikla.
Tämä sopimus tulee voimaan sinä päivänä, jona Kansainliiton pääsihteeri on antanut sellaisen ilmoituksen kuin edellisessä artiklassa on mainittu, mutta sopimus on sitova ainoastaan niille jäsenvaltioille, joiden ratifioiminen on rekisteröity sihteeristössä. Tämän jälkeen sopimus tulee voimaan jokaiseen muuhun jäsenvaltioon nähden silloin kun sen ratifiointi on rekisteröity sihteeristössä.
8 Artikla.
Jokainen jäsenvaltio, joka ratifioi tämän sopimuksen, sitoutuu saattamaan sen määräykset voimaan viimeistään heinäkuun 1 päivänä 1921 sekä ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin näiden määräysten noudattamiseksi.
9 Artikla.
Jäsenvaltio, joka on ratifioinut tämän sopimuksen, olkoon oikeutettu siitä luopumaan 10 vuoden kuluttua siitä päivästä lukien, jolloin sopimus ensin tuli voimaan, ilmoittamalla siitä Kansainliiton pääsihteerille rekisteröimistä varten. Tällainen luopuminen älköön tulko voimaan ennenkuin yksi vuosi on kulunut siitä, jolloin sihteeristö rekisteröi sitä koskevan ilmoituksen.
10 Artikla.
Kansainvälisen työtoimiston hallintoneuvoston tulee ainakin kerran kymmenessä vuodessa antaa yleiselle konferenssille selostus sopimuksen vaikutuksesta sekä harkita, onko aihetta ottaa konferenssin työohjelmaan kysymys muutoksista ja uudistuksista tähän sopimukseen.
11 Artikla.
Tämän sopimuksen englannin- ja ranskankieliset tekstit ovat kumpikin alkuperäisiä tekstejä.