25.1.2005

Vaatimukset

Rakennusliitto on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Tekmanni Oy on rikkonut talotekniikka-alan LVI-toimialan työehtosopimuksen 2002-2005 määräyksiä sisällyttämällä putkiasentaja A:n aikapalkalla tekemät työtunnit eristystyön osalta urakkatunteihin työehtosopimuksen putkiasennusalan urakkahinnoittelun 2002 1 §:n 2 momentin 2 e-kohdan vastaisesti ja että A:lla on oikeus saamatta jääneeseen henkilökohtaiseen aikapalkkaan eristystyön osalta 276,76 euroa laillisine viivästyskorkoineen 15.2.2004 lukien,

velvoittaa Tekmanni Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja

velvoittaa Talotekniikkaliiton työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnin johdosta.

Rakennusliitto on lisäksi vaatinut Talotekniikkaliiton ja Tekmanni Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennusliiton oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Perusteet

A oli asentanut Tekmanni Oy:n Joensuussa sijainneessa työkohteessa valmiiksi eristettyjä jäykkiä putkia putkialan urakkahinnoittelussa tarkoitetulla suoralla urakalla. A:n ja työnantajan välillä oli syntynyt erimielisyyttä putkien jatkoskohtien eristystyöstä, jota A oli suorittanut pellittämällä ja vaahdottamalla jatkoskohtia. Tekmanni Oy oli sisällyttänyt A:n tekemän valmiiksi eristetyn jäykän putken liitoskohtien vaahdotuksen ja pellityksen urakkatunteihin, koska työnantajan mukaan työ kuului kysymyksessä olevan putkiasennuksen metrinormiaikoihin. Työtä oli kuitenkin pidettävä putkiasennusalan urakkahinnoittelun 2002 1 §:n 2 momentin 2 e-kohdan mukaisena eristystyönä. Tämä työ ei sisältynyt normiaikoihin. Työehtosopimuksen suorituspalkkaustyömääräyksiä koskevan 2 §:n 2-kohdassa todetaan, että mikäli normiajoittamatonta työtä ei sovita suorituspalkkaustyönä, suoritetaan se aikatyönä. Koska pellityksen ja vaahdotuksen suorituspalkkauksesta ei ollut päästy yksimielisyyteen, oli kyseinen eristystyö aikapalkkatyötä eikä se sisältynyt urakkatyöhön. Näin ollen työstä oli maksettava urakan ulkopuolella aikapalkkaa.

Siihen aikaan kun urakkahinnoittelusta oli sovittu, ei kysymyksessä olevaa työmenetelmää ollut käytetty, joten työtä ei ole voitu hinnoitella. Rakennusliiton putki- ja putkieristysalan jaosto oli 1980-luvun lopussa julistanut liimat ja uretaanit boikottiin. Liimaboikotti oli sittemmin purettu, mutta uretaaniboikottia ei ollut purettu, koska eristystyön ei ollut katsottu kuuluvan putkiasentajalle. Tämäkin osoitti, että kysymyksessä oli hinnoittelematon työ.

A oli merkinnyt asentajan palkkatositteeseen työhön käytetyt tunnit aikatyöksi, mutta työnantaja oli muuttanut tunnit urakkatunneiksi. Syntyneestä erimielisyydestä oli neuvoteltu työpaikalla 15.1.2004. Neuvotteluissa työnantaja ei ollut suostunut maksamaan vaadittua palkkaa.

Rakennusliiton ja Talotekniikkaliiton välillä asiasta oli neuvoteltu 12.2.2004. Työnantajaliitto ei ollut ryhtynyt välittömästi toimenpiteisiin työehtosopimuksen määräysten vastaisen olotilan poistamiseksi. Kun työnantajaliitto oli yhtiön selvistä työehtosopimusrikkomuksista huolimatta tukenut yhtiön menettelyä, oli työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuuteensa.

Vastaus kannevaatimuksiin

Talotekniikkaliitto ja Tekmanni Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Talotekniikkaliitto ja Tekmanni Oy ovat lisäksi vaatineet Rakennusliiton velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

A:n tekemä kanteessa tarkoitettu työ ei ollut ollut pellitystä vaan peltisten liitosmuhvien asentamista.

Eristetyn kaukolämpöelementin muodostaa sisällä oleva teräksinen virtausputki, sen päällä oleva polyuretaanisolumuovi (eriste) ja suojaputkena muoviputki. Virtausputket liitetään toisiinsa hitsaamalla. Tämä vuoksi liitoskohtiin on jätetty eristämätöntä osuutta. Liitoskohtien saumaus tapahtuu siten, että ennen hitsaustyötä elementin päälle laitetaan halkaisijaltaan isompi teräksinen tai muovinen liitoskappale. Hitsauksen ja sitä seuraavan koeponnistuksen jälkeen tehdään liitoskohtien eristäminen siten, että edellä mainittu liitoskappale siirretään eristämättömän liitoskohdan päälle. Liitoskappaleen päät tiivistetään elementtiin kutistemuovilla. Liitosholkin asennuksen ja tiivistämisen jälkeen tehdään liitoskohdan eristäminen polyuretaanilla, joka kaadetaan nestemäisenä liuoksena liitosmuhvissa olevasta reiästä muhvin sisään. Liuos laajenee ja kovettuu täyttäen siten liitoskohdan. Lopuksi tiivistetään liitosmuhvissa oleva täyttöreikä.

Kanteessa on katsottu, että valmiiksi eristetyn jäykän putken liitoskohtien tekeminen ei olisi putkiasennusalan urakkahinnoittelussa hinnoiteltua työtä.

Eri elementit hinnoiteltiin nykyisestä putkiasennusalan urakkahinnoittelun normiaikajärjestelmästä sovittaessa vuonna 1988 ja elementtien liitokset sisällytettiin samalla metrinormiaikoihin. Putkielementtien liittäminen ei ole erikseen hinnoiteltua putkieristystyötä vaan osa normiaikoihin sisältyvää elementtien asennusta. Tämä käy yksiselitteisesti ilmi muun muassa koulutusaineistosta, jota on käytetty työnantaja- ja työntekijäpuolen yhteisissä koulutustilaisuuksissa.

Elementtien asentaminen liitostöineen on kuulunut perinteisesti putkiasentajien tekemään asennustyöhön. Varsinaiset putkieristystyöt tekee yleensä eristysurakoitsija. Nyt erimielisyyden kohteena olevaa elementtien jatkoskohtien saumaamista ei ole koskaan annettu putkieristäjän tehtäväksi, joten kysymys ei voi olla varsinaisesta eristystyöstä.

Putkialan suorituspalkkausmääräykset on laadittu siten, että normiaikoihin sisältyvät kaikki tarvittavat työvaiheet työn valmiiksi suorittamista varten. Urakkahinnoittelun 1 §:n 2 momentin 2-kohdassa on lueteltu ne työt, jotka eivät sisälly normiaikoihin. Valmiiksi eristettyjen putkien asentamiseen liittyvät saumaustoimenpiteet eivät ole määräyksessä tarkoitettuja eristystöitä. Eristystöillä tarkoitetaan määräyksessä sellaisia töitä, joissa ilman eristeitä asennettu putki eristetään työmaalla esimerkiksi mineraalivillalla tai solukumilla.

Kanteessa aikapalkan maksamista koskevan vaatimuksen tueksi on vedottu työehtosopimuksen suorituspalkkausmääräysten 2 §:n A. 2.-kohdan 3 momenttiin sisältyvään kohtaan, jossa todetaan, että mikäli normiajoittamatonta työtä ei sovita suorituspalkkatyönä, suoritetaan se aikatyönä.

Nyt esillä olevassa tapauksessa kysymys on sellaisesta putkiasennustyöstä, joka on normiajoitettu työehtosopimuksen urakkahinnoittelussa (UH 2 § 7 mom, valmiiksi eristetyt jäykät putket). Erimielisyydessä on siten kysymys siitä, sisältyykö liitoskohtien tekeminen hinnoitteluun vai onko se hinnoittelematonta työtä. Hinnoitteluerimielisyystilanteissa lähtökohtana on työnantajan tulkintaetuoikeus. Suorituspalkkausmääräysten 2 §:n A. 2.-kohdan 3 momentissa on vielä nimenomaisesti todettu, että normiajoitettuihin töihin sisältyvien yksittäisten osien tai kappaleiden hinnoitteluerimielisyystapauksissa ei käytetä aikapalkkausta, vaan näissä tilanteissa toimitaan työnantajan tulkinnan mukaan.

Kanteessa esitetyn vaatimuksen perusteettomuutta osoittaa sekin, että muun muassa Tekmanni Oy:n Joensuun toimipaikassa on vuosikausia tehty samanlaisia putkieristyselementtien asennustöitä ja niiden liitoskohtien saumauksia ilman, että kukaan olisi esittänyt kysymyksessä olevia töitä normiaikahinnoitteluun sisältymättömiksi. Tällaisia vaatimuksia ei ollut esittänyt myöskään A, joka oli aikaisemminkin tehnyt samoja töitä.

Perustelut

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, sisältyykö valmiiksi eristettyjen jäykkien putkielementtien liitostyöhön kuuluva liitoskohdan eristäminen uretaanilla putkiasennusalan urakkahinnoittelun 2 §:n 7 momentin kysymyksessä olevia putkia koskevaan hinnoitteluun vai onko kysymys urakkahinnoittelun 1 §:n 2 momentin 2 e-kohdan mukaisesta normiaikoihin sisältymättömästä eristystyöstä.

Työehtosopimuksen määräysten tulkinnasta esitetty selvitys

Rakennusliitto on viitannut kirjallisina todisteina liiton putkialan jaoston ja työvaliokunnan 3.1.1981, 20.11.1982, 9. - 10.12.1989 ja 31.11. - 1.12.1991 pidetyistä kokouksista laadittuihin pöytäkirjoihin, joista ilmenevän mukaan uretaani on ollut työntekijäliiton asettamassa boikotissa. Talotekniikkaliitto ja Tekmanni Oy ovat viitanneet kirjallisina todisteina muun muassa työnantajaliiton laatimaan koulutusaineistoon, jota on käytetty liittojen yhteisissä ennen uuden urakkahinnoittelun käyttöönottoa pidetyissä koulutustilaisuuksissa. Koulutusaineistossa on valmiiksi eristettyjen jäykkien putkien osalta muun muassa todettu, että normiaikoihin sisältyvät kaikki näiden elementtien asentamiseen tarvittavat työvaiheet. Tällaisina työvaiheina koulutusaineistossa on mainittu muun muassa jatkoskohtien muhvaaminen ja eristystyöt saumauksineen.

Putkiasennusalan urakkahinnoittelun kysymyksessä olevien määräysten tulkinnasta työtuomioistuimessa on kuultu Rakennusliiton puolesta todistajina liiton työehtotoimitsijaa B:tä ja entistä työehtotoimitsijaa C:tä ja vastaajien puolelta asiamies D:tä.

B on kertonut kanteessa tarkoitetusta työstä, että urakkahinnoitteluun sisältyvät kaikki työvaiheet eli putken hakeminen varastosta, katkaisu- ja hitsaustyöt, liitoskohtien saumaus ja ylimääräisten tarvikkeiden vienti työpaikalta. Ainoastaan uretaanilla tehtävä eristystyö, joka tehdään ennen viimeisenä työvaiheena olevaa hinnoitteluun sisältyvää saumausta, on hinnoitteluun kuulumatonta työtä. Käytännössä kanteessa tarkoitetun kaltaista eristystyötä on ilmeisesti joissakin tapauksissa pidetty urakkahintaan kuuluvana ja joissakin tapauksissa siitä on maksettu palkka erikseen.

C on kertomansa mukaan ollut Rakennusliiton edustajana vetämässä työehtosopimusneuvotteluja, joissa oli sovittu vuonna 1989 käyttöön otetusta uudesta putkialan urakkahinnoittelusta. Kanteessa tarkoitettu työmenetelmä on saattanut olla käytössä jo kysymyksessä olevana ajankohtana, joskin yleisempi työmenetelmä on ollut liitoskohdan eristäminen kutistemuhvin avulla. Koska urakkahinnoittelumääräyksistä sovittaessa uretaani on ollut Rakennusliiton julistamassa boikotissa, ei uretaanilla tehtävää työtä myöskään ole määräyksissä hinnoiteltu. Sen sijaan työmenetelmä, jossa eristys on suoritettu käyttäen kutistemuhvia, on kuulunut hinnoitteluun. Rakennusliiton tekemistä boikottipäätöksistä on aina toimitettu tieto myös työnantajaliitolle. C ei muistanut sitä, oliko uretaania koskeva boikottiasia ollut esillä niissä neuvotteluissa, joita työnantajapuolen edustajien kanssa oli käyty uudesta urakkahinnoittelusta. Työehtosopimukseen osalliset liitot olivat ennen urakkahinnoittelun käyttöönottoa järjestäneet yhteisiä koulutustilaisuuksia, joissa käytetty koulutusmateriaali on ollut yhteistä.

D, joka on ollut työnantajaliiton edustajana putkialan urakkahinnoittelun uudistamista koskeneissa neuvotteluissa, on kertonut uudistuksen lähtökohtana olleen, että uusiin hinnoittelumääräyksiin sisällytetään kaikki tarvittavat työvaiheet työn valmiiksi saattamista varten. Urakkahinnoittelun 1 §:n 2 momentin 2 kohdassa oli lueteltu erikseen ne työt, jotka eivät sisälly urakkahinnoitteluun. Kanteessa tarkoitettu liitoskohtien eristystyö ei D:n mukaan ole sellaista urakkahinnoittelun 1 §:n 1 momentin 2 e-kohdassa tarkoitettua eristystyötä, joka ei sisälly normiaikoihin. Mainitussa urakkahinnoittelukohdassa tarkoitettua normiaikoihin sisältymätöntä eristystyötä on työmaalla tehtävä paljaan putken päällystäminen eristyskourulla kuten mineraalivilla- tai vaahtomuovikourulla. Kanteessa tarkoitettu työ on myös aina ollut putkiasentajille kuuluvaa asennustyötä, eivätkä sitä ole tehneet putkieristäjät. Kysymyksessä oleva työmenetelmä on ollut käytössä jo ajankohtana, jolloin putkialan uudesta urakkahinnoittelusta oli sovittu.

D:llä ei ollut muistikuvaa siitä, että Rakennusliitto olisi julistanut uretaanin boikottiin. Tämä boikotti ei myöskään ole ollut esillä urakkahinnoittelun uudistamista koskeneissa neuvotteluissa eikä myöskään liittojen ennen urakkahinnoittelun voimaantuloa järjestämissä yhteisissä koulutustilaisuuksissa. Koulutusta varten työnantajaliitto oli laatinut kalvot ja kirjalliset ohjeet, mitkä oli toimitettu myös työntekijäliitolle. Koulutusaineisto on ollut molempien liittojen edustajien käytössä yhteisissä koulutustilaisuuksissa. Kysymyksessä olevan työn kuulumisesta normiaikahintaan ei ole aikaisemmin syntynyt erimielisyyttä, vaan D:n käsityksen mukaan työn on käytännössä katsottu sisältyvän normiaikoihin.

Arviointi ja johtopäätökset

Urakkahinnoittelun uudistamista koskeneista työehtosopimusneuvotteluista esitetyn selvityksen mukaan tarkoituksena on ollut, että uusiin urakkahintoihin sisällytettäisiin kaikki tarvittavat työvaiheet työn valmiiksi saattamista varten ja että erikseen lueteltaisiin ne työvaiheet, jotka eivät sisälly normiaikoihin. Tämän mukaisesti putkialan urakkahinnoittelun 1 §:n 2 momentin 1 a-kohdassa on sovittu siitä, että normiajat sisältävät kaikki putkien ja kojeiden sekä niiden varusteiden myöskin mahdollisien kapillaarijohtojen ja kojeisiin valmiiksi asennettujen putkien asennuksiin ja purkuun tarvittavat työvaiheet työmääräyksen mukaisen työn valmiiksi suorittamista varten suunnitelmien ja LVI-RYL:n edellyttämällä tavalla.

C:n ja D:n kertomuksista on käynyt ilmi, että ennen uuden urakkahinnoittelun käyttöönottoa työehtosopimukseen osalliset liitot olivat järjestäneet yhteisiä koulutustilaisuuksia, joissa kouluttajien käytössä on ollut työnantajaliitossa laadittu yhteinen koulutusaineisto. Kysymyksessä olevassa koulutusaineistossa on valmiiksi eristettyjen jäykkien putkien osalta muun muassa todettu, että normiaikoihin sisältyvät kaikki näiden elementtien asentamiseen tarvittavat työvaiheet. Muun muassa jatkoskohtien muhvaaminen ja eristystyöt on mainittu tällaisina normiaikoihin sisältyvinä työvaiheina.

Kanteessa tarkoitettu työmenetelmä eli liitoskohtien eristäminen uretaania käyttäen on ollut käytössä jo uusista urakkahinnoittelumääräyksistä neuvoteltaessa. Neuvotteluissa ei ole tullut esille se, että uretaani olisi ollut työntekijäliiton asettamassa boikotissa ja että tästä syystä uretaanilla tehtävä liitoskohtien eristystyö ei kuuluisikaan normiaikoihin. Kun urakkahinnoittelumääräyksistä sovittaessa lähtökohtana on ollut, että kaikki työvaiheet työn valmiiksi saattamista varten sisältyvät normiaikoihin, olisi Rakennusliitolla neuvotteluissa ollut aihetta ottaa esille se, että uretaanilla tehtävää eristystyötä ei liiton boikotista johtuen ole tarkoitettu sisällyttää normiaikoihin, mikäli kysymyksessä oleva työvaihe olisi ollut tarkoitus katsoa normiaikoihin sisältymättömäksi. Putkielementtien liitoskohtien tekemiseen sisältyvänä yhtenä työvaiheena ei kysymyksessä olevaa eristystyötä voida pitää sellaisena eristystyönä, jota urakkahinnoittelun 1 §:n 2 momentin 2 e-kohdassa tarkoitetaan. Selvitystä ei ole myöskään esitetty siitä, että määräystä olisi käytännössä vakiintuneesti sovellettu Rakennusliiton omaksuman tulkinnan mukaan.

Tekmanni Oy ei siten ole menetellyt putkiasennusalan hinnoittelumääräysten vastaisesti sisällyttäessään kanteessa tarkoitetun A:n tekemän työn urakkatunteihin eikä A:lla näin ollen ole oikeutta kanteessa vaadittuun palkkaan. Myöskään Talotekniikkaliitto ei ole näin ollen syyllistynyt asiassa valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Rakennusliitto on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Talotekniikkaliiton ja Tekmanni Oy:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 3 600 euroa, minkä Rakennusliitto on riitauttanut työhön käytetyksi ilmoitetun tuntimäärän osalta. Ottaen huomioon asian laadun on sen hoitamiseksi ilmoitettuja toimenpiteitä pidettävä aiheellisina ja niihin käytettyä aikaa samoin kuin syntyneitä kustannuksia kohtuullisina. Tämän vuoksi Rakennusliitto velvoitetaan korvaamaan Talotekniikkaliiton ja Tekmanni Oy:n oikeudenkäyntikulut vaaditulla määrällä.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Rakennusliitto velvoitetaan korvaamaan Talotekniikkaliiton ja Tekmanni Oy:n ja oikeudenkäyntikulut 3 600 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Mikkola, H. Rautiainen, Niskanen, Vertanen ja Vuorio jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.