TT:2004-56

Asiasanat: Lausuntoasia, Palkkaryhmittely
Tapausvuosi: 2004
Antopäivä: 21.6.2004
Diaarinumero: L 2/03

Kysymys sähköasentajina toimineiden työntekijöiden oikeasta palkkaryhmästä.

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 56

KUULTAVAT

Talotekniikkaliitto ry, Helsinki

Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ry, Helsinki

Sähköalojen ammattiliitto ry, Tampere

ASIA

Turun käräjäoikeuden lausuntopyyntö työntekijän palkkaetuja koskevassa riita-asiassa

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 10.2.2004

Pääkäsittely 22.3.2004

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Toiselta puolen muun ohella Talotekniikkaliiton sekä Sähkö- ja telealan työnantajaliiton ja toiselta puolen muiden ohella Sähköalojen ammattiliiton välillä 11.12.1997 solmitun työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3 UUDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTO TALOTEKNIIKKA-ALALLA
1 Talotekniikka-alan yrityksissä otetaan käyttöön uusi palkkausjärjestelmä alakohtaisilla taulukoilla paikallisesti sovittavalla tavalla ja paikallisesti sovittavana ajankohtana kuitenkin viimeistään 1.1.2000. Alakohtaisista taulukoista siirrytään lopulliseen yhden taulukon järjestelmään 1.1.2001 mennessä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Toiselta puolen Talotekniikkaliiton ja toiselta puolen muun ohella Sähköalojen ammattiliiton välillä 21.3.2000 allekirjoitetussa talotekniikka-alan työehtosopimuksen henkilökohtaista aikapalkkausta koskevassa liitteessä 1 on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
TALOTEKNIIKKA-ALAN AIKAPALKKAUSJÄRJESTELMÄ
Johdanto
Talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän tavoitteena on kannustaa työntekijöitä ammattitaitonsa kasvattamiseen ja luoda mahdollisuuksia yrityskohtaisen palkkapolitiikan kehittämiselle. Tavoitteiden saavuttamiseksi aikapalkkausjärjestelmä tulee ensisijaisesti toteuttaa yrityksessä työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa sopien ja pyrkiä lopputulokseen, joka kohtelee työntekijöitä tasapuolisesti ja on työnteon kannalta motivoiva.

Työntekijän palkkaryhmän määräytyminen
Työsopimusta solmittaessa suoritetaan alustava palkkaryhmän määrittäminen vertaamalla työntekijän osaamista jäljempänä oleviin talotekniikka-alan eri toimialoille yhteisiin (perusluokitus) sekä toimialakohtaisiin töiden vaativuusryhmittelyteksteihin.

Samassa yhteydessä määritetään työntekijälle henkilökohtainen palkanosa, jota sovelletaan väliaikaisena siihen saakka, kunnes työntekijän palkkaryhmän tarkemman määrittelyn yhteydessä hänen henkilökohtainen palkanosansa määritetään noudattaen samoja perusteita kuin yrityksen muiden työntekijöiden osalta.

Kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen solmimisesta tulee suorittaa tarkempi palkkaryhmän määrittely. Tässä yhteydessä työntekijän tulee esittää sellainen aikaisempi työhistoriansa, jolla voi olla vaikutusta määrittelyä tehtäessä. Tällöin on mahdollista, että alustavasti määritelty palkkaryhmä voi nousta tai laskea.

Palkkaryhmän tarkemman määrittelyn yhteydessä määritetään työntekijän henkilökohtainen palkanosa jäljempänä esitettävän kehityskeskustelumenettelyn perusteella.

Tehtävien vaativuusryhmittelyn ja palkkaryhmittelyn käytännön toteutus

Työtehtävien osaamista koskeva vaativuusryhmittely tehdään työnantajan ja työntekijöiden edustajan (edustajien) kanssa yrityksessä sovittavalla kokoonpanolla.

Työntekijän palkkaryhmän määrityksen tekevät työnantajan edustaja, joka on mahdollisimman hyvin perehtynyt yrityksen työntekijöiden palkkauksen ja henkilöstöpolitiikan kokonaishallintaan, ja asianomainen työntekijä. Mikäli ryhmittelystä tällöin syntyy erimielisyyttä työntekijä voi kutsua mukaan luottamusmiehen. Jos yrityksessä ei päästä ryhmittelystä yksimielisyyteen, asia siirretään liittojen välillä ratkaistavaksi.

Tehtävien vaativuusryhmittelyjen määritelmät

TALOTEKNIIKKA-ALAN YLEISET JA TOIMIALAKOHTAISET TÖIDEN VAATIVUUSRYHMITTELYTEKSTIT

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Toiselta puolen Sähkö- ja telealan työnantajaliiton sekä Talotekniikkaliiton ja toiselta puolen Sähköalojen ammattiliiton välillä 17.4.2002 allekirjoitetussa talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
TALOTEKNIIKKA-ALAN AIKAPALKKAUSJÄRJESTELMÄ
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Tehtävien vaativuusryhmittelyn määritelmät

SÄHKÖASENNUS- JA ILMASTOINTIALAN YLEISET JA TOIMIALAKOHTAISET TÖIDEN VAATIVUUSRYHMITTELYTEKSTIT
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

Vaatimukset

Sähköasentajat A, B, C, D, E ja F ovat ESM-Sähkö Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa muun ohessa vaatineet vahvistamaan, että yhtiö on ollut velvollinen maksamaan A:lle, B:lle, C:lle, D:lle, E:lle ja F:lle vähintään talotekniikka-alan sähköasentajien 3. palkkaryhmän mukaista palkkaa A:lle 1.1.2000 alkaen, B:lle ajalta 1.1. - 26.10.2000, C:lle ajalta 3.4.2000 - 1.12.2000, D:lle ajalta 28.8. - 22.12.2000 ja 8.1. - 28.2.2001, E:lle 1.1.2000 alkaen ja F:lle ajalta 1.1. - 26.10.2000 ja että maksettava palkka on otettava huomioon heidän lomakeskituntiansiotaan ja korvauskeskituntiansiotaan laskettaessa.

Perusteet

A, B, C, D, E ja F olivat vuoden 2000 alusta lähtien työskennelleet ESM-Sähkö Oy:n palveluksessa. He olivat tehneet yhtiössä sähköasennustyötä ja heidän työsuhteissaan on noudatettu valtakunnallista, yleissitovaa talotekniikka-alan työehtosopimusta. Vuoden 2000 alussa työehtosopimuksen mukainen palkkausjärjestelmä muuttui. Aikaisemmassa järjestelmässä palkkaryhmissä nouseminen ja palkan suuruus perustui alalla työssäolovuosiin. Palkkaryhmiä oli seitsemän. Uudessa järjestelmässä palkkaryhmiä oli viisi ja palkan suuruus perustui ennen kaikkea työn osaamiseen.

Vuosien 1998 - 2000 työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3 kohdassa määriteltiin uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto ja menetelmä, jolla sähköasentajat asetetaan palkkaryhmiin. Allekirjoituspöytäkirjan 3.1 kohdan mukaan uuteen palkkausjärjestelmään oli siirryttävä viimeistään 1.1.2000. Osallisliitot olivat asettaneet 3.5 kohdassa tarkoitetun työryhmän, joka oli 8.6.1998 laatinut asiakirjan nimeltään "talotekniikka-alan uusi palkkausjärjestelmä 1998". Allekirjoituspöytäkirjan 3 kohdassa oli myös sovittu, että työryhmä ratkaisee asiasta mahdollisesti aiheutuvat tulkintakysymykset ja erimielisyydet. Vastaava määräys on vuosien 2000 - 2002 työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3.2 kohdassa.

Uuteen palkkausjärjestelmään siirtyminen ja palkkaryhmiin sijoittuminen oli tarkemmin sovittu "talotekniikka-alan uusi palkkausjärjestelmä 1998" -asiakirjassa. Myöhemmin palkkaryhmiin sijoittuminen on määritelty vuosien 2000 - 2002 työehtosopimuksen 7 §:n 4 kohdan alla olevassa liite 1:ssä.

Sähköalojen ammattiliitto oli järjestänyt yhdessä Talotekniikkaliiton kanssa koulutusta uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä. Samanlaisia kursseja Sähköalojen ammattiliitto oli järjestänyt työryhmän laatiman koulutusaineiston pohjalta myös Sähkö- ja Teleurakoitsijaliitto ry:n kanssa. ESM-Sähkö Oy:n työnantaja- ja työntekijäpuolen edustajat olivat osallistuneet viimeksi mainittuihin koulutustilaisuuksiin.

Yhtiössä oli syntynyt riitaa siitä, mihin palkkaryhmiin A, B, C, D, E ja F olisi pitänyt sijoittaa. Työnantaja oli sijoittanut heidät yksipuolisella päätöksellä 2. palkkaryhmään. He kuitenkin kuuluivat osaamisensa perusteella vähintään 3. palkkaryhmään. Palkkaryhmien 2 ja 3 ero oli neljä markkaa tunnilta. Palkkaryhmien ero vaikuttaa lomapalkkaan, lomakorvaukseen ja työehtosopimuksen 7 §:ssä tarkoitettuun keskituntiansioon niin sanottuun korvauskeskituntiansioon. Keskituntiansiota koskeva määräys oli vuosien 2000 - 2002 työehtosopimuksen 8 §:ssä. Koska A:n, B:n, C:n, D:n, E:n ja F:n tuntipalkka oli ollut pienempi kuin heille olisi pitänyt työehtosopimuksen mukaan maksaa, myös lomakeskituntiansio ja korvauskeskituntiansio olivat jääneet pienemmiksi ja työnantaja oli näin ollen jättänyt maksamatta osan keskituntiansioperusteisesti maksettavaksi määrätyistä palkoista ja korvauksista. Työnantaja oli myöhemmin korjannut B:n ja F:n palkan 3. palkkaryhmän mukaiseksi 26.10.2000 alkaen.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

ESM-Sähkö Oy on kiistänyt kanteen.

Kiistämisen perusteet

ESM-Sähkö Oy oli määritellyt A:n, B:n, C:n, D:n, E:n ja F:n palkkaryhmän heidän työsuhteissa noudatettavan talotekniikka-alan työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. A:n, B:n, C:n, D:n, E:n ja F:n ammatillinen osaaminen ei työehtosopimuksen aikapalkkausjärjestelmää koskevat määräykset huomioon ottaen ole edellyttänyt heihin sovellettua korkeamman palkkaryhmän soveltamista. Yhtiön sähköasentajille maksamat palkat mukaan luettuina heidän lomakeskituntiansionsa ja korvauskeskituntiansionsa olivat olleet perusteiltaan ja määriltään työehtosopimuksen ja yhtiön sähköasentajien kanssa tekemien työsopimusten mukaisia.

Yhtiö määritteli pääluottamusmiehen kanssa vuoden 1999 aikana käytyjen keskustelujen tuloksena yrityksen kaikki sähköasentajat yhtä lukuun ottamatta talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän mukaiseen palkkaryhmään 2. Yhtiö ryhtyi 1.1.2000 lukien maksamaan edellä mainituilla perusteilla määräytynyttä talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmään perustunutta palkkaa.

Yhtiön ja työntekijöiden edustajien kesken käytiin 10.4.2000 neuvottelut talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän käyttöönotosta. Neuvotteluissa päästiin yhteisymmärrykseen niistä kolmesta heikkovirtajärjestelmästä, joita koskeva osaaminen työehtosopimuksen asettamien muiden osaamisvaatimusten täyttyessä olisi yhtiössä oikeuttanut työntekijät pääsemään talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän mukaiseen palkkaryhmään 3. Palkkaryhmän 3 osaamisvaatimuksiin sovittiin kuuluvan seuraavat heikkovirtajärjestelmät: puhelin- ja merkinantojärjestelmät, viestintäjärjestelmät ja turvallisuusjärjestelmät. Tältä osin sovittiin myös, että yhtä laaja-alaista heikkovirtajärjestelmää koskeva osaaminen voidaan korvata sillä, että työntekijä osaa suunnitella keskuksia ja järjestelmiä. Edelleen sovittiin niistä yksityiskohtaisista tekijöistä, joita olisi käytetty työntekijöiden henkilökohtaisen palkanosan matriisiin perustuvassa arvioimisessa.

Yhtiössä pidettiin 22.6.2000 neuvottelu, jossa käsiteltiin talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän toteuttamista. Neuvotteluun osallistuivat yhtiön sähköasentajien pääluottamusmies, Sähköalojen ammattiliiton työehtoasiamies ja Suomen Sähkö- ja Teleurakoitsijaliiton järjestöpäällikkö sekä yhtiön toimitusjohtaja. Neuvottelun jälkeen sovittiin työehtosopimuksen palkkamääräysten nojalla, että palkkaryhmässä 2 työn vaativuusryhmittelyteksteissä tarkoitettuja riittävän laaja-alaisia heikkovirtajärjestelmiä ovat puhelinjärjestelmä, yleiskaapelointijärjestelmä ja rikosilmoitusjärjestelmä. Palkkaryhmässä 3 vastaavia järjestelmiä ovat puhelinjärjestelmä, yleiskaapelointijärjestelmä ja rikosilmoitusjärjestelmä. Lisäksi sovittiin, että palkkaryhmässä 3 mikä tahansa edellä sovituista heikkovirtajärjestelmistä voidaan korvata osaamisella, joka kohdistuu ovipuhelinjärjestelmään tai kylmäkeskusten valmistukseen.

Yhtiö oli 26.10.2000 korottanut muun muassa B:n ja F:n palkkaryhmään 3. Perusteena B:n palkkaryhmän korottamiselle oli se, että työntekijä oli osoittanut hallitsevansa kylmälaiteasennukset myös niiden heikkovirta-alueen ohjauksen osalta. F:n osaaminen laaja-alaisten heikkovirtajärjestelmien osalta ei vastannut yrityksessä 22.6.2000 tehdyn sopimuksen perusteella palkkaryhmän 3 mukaista palkkatasoa. Yhtiö arvioi sen sijaan yliasentajatutkinnon suorittaneen F:n muun osaamisen kompensoivan tätä puutetta siinä määrin, että yhtiö korotti F:n palkkaryhmään 3 samanaikaisesti B:n kanssa.

Työntekijän oli tiettyyn palkkaryhmään päästäkseen täytettävä työehtosopimuksen kaikille toimialoille yhteiset perusmäärittelyt ja täytettävä työehtosopimuksen toimialakohtaisten ryhmittelymääritelmien asettamat vaatimukset sekä osattava työehtosopimuksen palkkaryhmiä 2, 3 ja 4 koskevien määräysten nojalla yrityksessä sovittuihin kolmeen heikkovirtajärjestelmään kohdistuvat työt työehtosopimuksen määrittelemässä laajuudessa.

Palkkaryhmä 2:n yleiset osaamisvaatimukset edellyttävät, että työntekijä osaa ja tuntee hyvin toimialamääräykset, työpiirustukset ja asennustavat. Palkkaryhmässä 3 edellytetään palkkaryhmän 2 vaatimusten lisäksi, että työntekijä kykenee omatoimisesti työehtosopimuksen määrittelemällä tavalla suoriutumaan osaamisvaatimusten kohteena olevista vahva- ja heikkovirta-alueen töistä projekti- ja kunnossapitotoiminnoissa.

Eri heikkovirtajärjestelmille oli olemassa järjestelmäkohtaisia määräyksiä ja asennustapavaatimuksia. Työntekijän tulee asianomaiseen palkkaryhmään päästäkseen täyttää kyseistä palkkaryhmää koskevat kaikille toimialoille yleiset osaamisvaatimukset myös niiden laaja-alaisten heikkovirtajärjestelmien osalta, joita koskeva osaaminen työehtosopimuksen palkkaryhmiä 2, 3 ja 4 koskevien määräysten nojalla oli sovittu yrityksessä otettavaksi huomioon asianomaisen palkkaryhmän osaamisvaatimuksena.

Työehtosopimuksessa oli määritelty, että laaja-alaisina heikkovirtajärjestelminä pidetään esimerkiksi puhelin-, atk-, paloilmoitin- ja kulunvalvontajärjestelmiä. Vuoden 1999 marraskuussa laadittu ST-kortti ST 70.10 sisälsi S2000-sähkönimikkeistön. Työntekijän, jotta hänen voitaisiin katsoa osaavan asianomaiseen heikkovirtajärjestelmään kohdistuvat työt, tulee osata myös työehtosopimuksen määrittelemissä puitteissa kaikkien järjestelmän osiin kohdistuvat asennus- ja kytkentätyöt.

A, B, C, D, E ja F olivat ilmoittaneet osaavansa puhelinsisäverkon. Nimikkeistön mukaan tämä oli kuitenkin vain puhelinjärjestelmän yksi pääosa. Puhelinverkkoon kohdistuva osaaminen ei ole sama asia kuin puhelinjärjestelmän osaaminen. Työehtosopimus ei sisältänyt kattavia määritelmiä laaja-alaisista heikkovirtajärjestelmistä ja niiden järjestelmäosista. Arvioitaessa laaja-alaisten heikkovirtajärjestelmien käsitettä ja laajuutta oli lähtökohtana pidettävä toimialalla yleisesti hyväksyttyä ST 70.10 mukaista nimikkeistöä. Työehtosopimuksen vaativuusryhmittelyssä edellytetään, että heikkovirtajärjestelmä oli laaja-alainen. Omakotitalojen puhelin- ja antennijärjestelmät eivät olleet työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla laaja-alaisia.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Turun käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa seuraavista seikoista:

1. Onko työntekijän osaamisen täytettävä palkkaryhmissä 2, 3 ja 4 sähköasennusalan toimialakohtaisten osaamisvaatimusten ohella työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen 8.6.1998 antaman sovellutusohjeen kohdan 5.1 määrittelemät kaikille toimialoille yhteiset vaativuusryhmittelytekstit (toimialan määräysten hyvä osaaminen ja tunteminen) myös niiden kolmen laaja-alaisen heikkovirtajärjestelmän osalta, joita koskeva työntekijän osaaminen tulee sähköasennusalan toimialakohtaisten määräysten mukaan otettavaksi huomioon työntekijän palkkaryhmää määriteltäessä?

2. Jos edellisessä kysymyksessä tarkoitetussa tapauksessa katsotaan asianomaista kolmea heikkovirtajärjestelmää koskevien määräysten hyvän osaamisen ja tuntemisen olevan palkkaryhmän 2 osaamisvaatimuksena, edellytetäänkö näiden määräysten hyvää osaamista ja tuntemista myös korkeammissa palkkaryhmissä 3 ja 4?

3. Jos kysymyksien 1 ja 2 osalta tulkintana on, että asianomaista kolmea heikkovirtajärjestelmää koskevien määräysten hyvää osaamista ja tuntemista edellytetään myös palkkaryhmissä 3 ja 4, edellytetäänkö S2000-sähkönimikkeistön mukaisten heikkovirtajärjestelmien osalta, jos ne kulloisessakin tapauksessa kuuluvat asianomaisen kolmen huomioon otettavan heikkovirtajärjestelmän piiriin, taulukossa lueteltujen säännösten ja määräysten hyvää osaamista ja tuntemista siltä osin kuin määräykset koskevat asennustyötä?

Ellei osaamisvaatimuksiin kuulu taulukossa lueteltujen säännösten ja määräysten hyvä osaaminen ja tunteminen, mitä säännöksiä ja määräyksiä työntekijän tulee osata, jotta hänen voitaisiin katsoa osaavan hyvin asianomaista heikkovirtajärjestelmää koskevat toimialan määräykset?

4. Talotekniikka-alan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen vuonna 1999 antaman tulkintaohjeen mukaan talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän mukaisessa 3. palkkaryhmässä sähköasennusalan toimialakohtaisena osaamisvaatimuksena on rakennuksen kiinteistö-sähköverkon heikko- ja vahvavirta-asennusten kokonaissuoritukset työselitysten ja työpiirustusten mukaan siten, että heikkovirta-alueella edellytetään kolmen riittävän laaja-alaisen heikkovirtajärjestelmän osalta verkostojen asennusten ja kytkentöjen suorittamista piirustusten mukaisesti. Katsotaanko sähköasennusalan toimialakohtaisiin osaamisvaatimuksiin sisältyviin verkostojen asennuksiin ja kytkentöihin kuuluvan S2000-sähkönimikkeistön mukaisten heikkovirtajärjestelmien osalta asianomaisen järjestelmän kohdalla mainittujen järjestelmäosien asennus- ja kytkentätyöt työehtosopimuksessa mainituin rajoituksin muun muassa koestukset ja varsinainen atk-ohjelmointi?

5. Työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen vuonna 1999 antaman tulkintaohjeen ja vuosina 2000 - 2002 voimassa olleen työehtosopimuksen talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän sähköasennusalaa koskevien toimialakohtaisten määräysten mukaan yrityskohtaisessa palkkausjärjestelmässä sovitaan ne heikkovirtajärjestelmät, joita kyseisessä yrityksessä pidetään laaja-alaisina ja joista työntekijän osaamisen tulee kattaa kolme. Jos työnantaja ja työntekijät ovat edellä esitetyn perusteella sopineet yrityskohtaisessa palkkausjärjestelmätyöryhmässä, mitä heikkovirtajärjestelmiä pidetään kyseisessä yrityksessä laaja-alaisina heikkovirtajärjestelminä, ja ovat edelleen sopineet ne kolme laaja-alaista heikkovirtajärjestelmää, joita koskeva osaaminen otetaan huomioon palkkaryhmien 2, 3 ja 4 osaamisvaatimuksina, onko työnantaja yksittäisen työntekijän myöhemmin esittämästä vaatimuksesta velvollinen ottamaan huomioon kyseisen työntekijän johonkin muuhun heikkovirtajärjestelmään kohdistuvan osaamisen, jos viimeksi mainittu työntekijän osaama järjestelmä on objektiivisesti arvioituna laaja-alainen heikkovirtajärjestelmä?

6. Jos työnantaja ja henkilöstö kysymyksessä 5 esitetystä työehtosopimuksen määräyksesta huolimatta eivät pääse yrityskohtaisesti sopimukseen siitä, mitä järjestelmiä on pidettävä laaja-alaisina heikkovirtajärjestelminä ja mihinkä kolmeen laaja-alaiseen heikkovirtajärjestelmään kohdistuva työntekijän osaaminen otetaan kyseisessä yrityksessä huomioon talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän palkkaryhmien 2, 3 ja 4 osaamisvaatimuksina, onko työnantajalla oikeus määrätä työehtosopimusta koskevan tulkintaetuoikeutensa nojalla erikseen kunkin palkkaryhmän 2, 3 ja 4 osalta, mitä heikkovirtajärjestelmiä pidetään kyseisessä yrityksessä laaja-alaisina ja minkä kolmen laaja-alaisen heikkovirtajärjestelmän osaaminen otetaan kyseisessä yrityksessä huomioon asianomaisen palkkaryhmän (2, 3 ja 4) osaamisvaatimuksena (tällöin samassa palkkaryhmässä kaikilla työntekijöillä on yhdenmukainen heikkovirta-alueen osaaminen) vai onko tässä tapauksessa minkä tahansa kolmen objektiivisesti arvioiden laaja-alaisena pidettävän heikkovirtajärjestelmän osaamisen katsottava kyseisessä yrityksessä täyttävän palkkaryhmien 2, 3 ja 4 osaamisvaatimukset (tällöin samassa palkkaryhmässä eri työntekijöiden osaaminen voi olla eri laatuista)?

7. Ovatko omakotitalon puhelinverkko, omakotitalon antenniverkko, ovipuhelinjärjestelmä, turvavalaistus, automaattinen kastelujärjestelmä, LVI-valvontajärjestelmä ja valaistuksen ohjaus talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän palkkaryhmien 2, 3 ja 4 sähköasennusalan toimialakohtaisessa osaamisvaatimuksessa tarkoitettuja laaja-alaisia heikkovirtajärjestelmiä?

8. Tuleeko sellaista tekniikaltaan vanhentunutta heikkovirtajärjestelmää, jota ei enää nykyisin asenneta (esimerkiksi Eternet-atk-verkko ja Tokenet-atk-verkko), pitää talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän sähköasennusalaa koskevissa toimialakohtaisissa määräyksissä tarkoitettuna laaja-alaisena heikkovirtajärjestelmänä, jota koskeva työntekijän osaaminen on otettava huomioon työntekijän palkkaryhmää määritettäessä palkkaryhmien 3 ja 4 sähköasennusalaa koskevien toimialakohtaisten osaamisvaatimusten mukaan?

9. Vaikuttaako työntekijän suorittama ammatillisesta aikuiskoulutuksesta säädetyn lain (631/1998) tai sitä edeltäneen vastaavan lain mukaan sähkö- ja teleasennusalaan liittyvä ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto sellaisenaan välittömästi työntekijän palkkaryhmän määräytymisen talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän mukaan?

10. Jos katsotaan, että työntekijän palkkaryhmä olisi tullut määrittää palkkaryhmäksi 3 palkkaryhmän 2 sijasta, sovelletaanko työntekijälle palkkaryhmän 2 yhteydessä muodostunutta henkilökohtaista palkanosaa palkkaryhmän 3 mukaisen perustuntipalkan ohella?

11. Vaikuttaako asiaan se, että työntekijälle on edellisen kysymyksen tarkoittamassa asiassa muodostunut niin sanottua aikapalkkajäämää eli niin kutsuttua D-osaa?

12. Millä perusteilla työntekijä sijoitetaan uuden palkkausjärjestelmän mukaisiin palkkaryhmiin?

13. Määritelläänkö työntekijän ammattitaito (laaja-alaiset järjestelmät) sen perusteella, minkälainen ammattitaito hänellä itsellään on vai sen perusteella, mitä työtä yrityksessä on tarjolla?

14. Mihin palkkaryhmiin A, C, D ja E kuuluvat uudessa palkkausjärjestelmässä?

15. Onko B:lle ja F:lle maksettava palkkaryhmän 3 mukainen palkkaus ajalta 1.1. - 26.10.2000?

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Talotekniikkaliitolle, Sähkö- ja telealan työnantajaliitolle sekä Sähköalojen ammattiliitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Talotekniikkaliitto sekä Sähkö- ja telealan työnantajaliitto ovat yhteisessä lausunnossaan esittäneet seuraavaa:

Asiassa on kyse 1.1.1998-1.3.2000 ja 2.3.2000-21.3.2002 voimassa olleiden talotekniikka-alan työntekijöitä koskeneiden työehtosopimusten sekä 22.3.2002-15.2.2005 voimassa olevan talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen tulkinnasta.

Seuraavassa vastaamme työtuomioistuimen lausuntopyynnössä esitettyihin kysymyksiin käyttäen vastauksessa samaa numerointia kuin kysymyksissä:

1. Talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmä koskee sähköasennus-, putkiasennus- ja ilmastointiasennustöitä sekä putkieristystöitä.

Talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmää luotaessa oli tavoitteena, että eri toimialat siirtyisivät myöhemmin soveltamaan yhteisiä palkkataulukoita. Siksi eri toimialoilla samaan palkkaryhmään luokitettavien tehtävien tuli vaativuudeltaan vastata toisiaan. Tästä syystä työehtosopimuksen osapuolet sopivat 8.6.1998 kaikille toimialoille yhteisestä tehtävien vaativuusryhmittelystä. Tämä vaativuusryhmittely sisältyy työehtosopimuksen osapuolten 8.6.1998 päiväämän ohjeen kohtaan 5.1.

Kaikille toimialoille yhteisen perusmäärittelyn lisäksi työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen ohjeen 8.6.1998 kohdassa 5.2 oli sovittu toimialakohtaisista ryhmittelymääritelmistä.

Sähköasennusalan toimialakohtaisten ryhmittelymääritelmien lähtökohtana oli, että työntekijä voi saavuttaa palkkaryhmän 2 osaamisvaatimukset joko hallitsemalla vahvavirta-asennukset tai heikkovirta-asennukset ryhmittelymääritelmässä esitetyssä laajuudessa.

Työntekijän osaaminen oikeuttaa palkkaryhmään 3, jos hän osaa sekä vahvavirta-alueen että heikkovirta-alueen työt palkkaryhmää 3 koskevan toimialakohtaisen ryhmittelymääritelmän edellyttämässä laajuudessa.

Työehtosopimuksen osapuolten 8.6.1998 antaman ohjeen kohdan 3.2 mukaan uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä suoritetaan jokaisen työntekijän palkkaryhmän määritys. Se tulee ohjeen mukaan tehdä vertaamalla työntekijän osaamista perus- ja toimialakohtaiseen töiden vaativuusryhmittelyyn.

Työehtosopimuksen osapuolten 8.6.1998 antaman sovellutusohjeen kohdassa 5.1 olevat kaikille toimialoille yhteiset perusmäärittelyt koskevat sähköasennusalalla palkkaryhmissä S, 1 ja 2 sitä osaamisaluetta (vahvavirta tai heikkovirta), jonka osaamisen perusteella työntekijän palkkaryhmä toimialakohtaisten ryhmittelymääritelmien mukaan määritetään sekä palkkaryhmissä 3 ja 4 niitä kumpaakin osaamisaluetta (vahvavirta ja heikkovirta), joita koskeva työntekijän osaaminen tulee huomioitavaksi työntekijän palkkaryhmää määritettäessä. Ellei näin olisi, eivät eri toimialojen palkkaryhmät olisi vaativuudeltaan yhteismitallisia.

Perusluokitusteksteissä oleva maininta "...määräysten jne." koskee myös ylempiä palkkaryhmiä ja molempia osaamisalueita. Liittojen välillä sovittiin tekstien lyhentämiseksi, että mainintoja ei toisteta ylempien palkkaryhmien vaativuusteksteissä, koska selvää on, että ylempiä osaamisvaatimuksia koskee kaikki se mitä alemmissa on sanottu.

2. Vaativuusryhmittelytekstit on laadittu siten, että työntekijä ei voi päästä korkeampaan palkkaryhmään, ellei hänen osaamisensa kata myös asianomaista palkkaryhmää alempien palkkaryhmien osaamisvaatimuksia.

Sähköasennustoimialalla edellytetään siten palkkaryhmissä 3 ja 4, että työntekijä osaa ja tuntee hyvin myös ne kolmea laaja-alaista heikkovirtajärjestelmää koskevat määräykset, jotka asianomaisessa tapauksessa tulevat huomioon otettaviksi osaamisvaatimuksia sovellettaessa. Määräysten osaamisen ja tuntemisen lisäksi edellytetään, että työntekijä osaa hyvin lukea näitä heikkovirtajärjestelmiä koskevia työpiirustuksia sekä tuntee hyvin näitä järjestelmiä koskevat asennustavat.

3. Työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt eivät kaikille toimialoille yhteistä perusmäärittelyä sovittaessa määritelleet yksityiskohtaisesti sitä, mitä määräyksiä työntekijän on kullakin toimialalla ja toimialaan sisältyvällä osaamisalueella osattava kuuluakseen palkkaryhmään 2.

Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että työntekijän tulee palkkaryhmässä 2 sekä edelleen palkkaryhmässä 3 ja 4 (katso kysymys 2) osata ne asennustyöhön vaikuttavat kummankin (heikko- ja vahvavirta) osaamisalueen säännökset ja määräykset, jotka välittömästi vaikuttavat palkkaryhmän määrittelyssä huomioon otettavaa järjestelmää koskevan asennustyön suorittamiseen siten, että asennus on turvallinen ja asennustavaltaan täyttää järjestelmän tekniset vaatimukset.

4. Työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt eivät käsitelleet kysymyksessä mainittua 2000-sähkönimikkeistöä sopiessaan vuonna 1998 sähköasennusalan toimialakohtaisista osaamisvaatimuksista.

Työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen 8.6.1998 antaman sovellutusohjeen kohdan 5.2 mukaan palkkaryhmän 3 toimialakohtaisena osaamisvaatimuksena on se, että työntekijä suoriutuu kiinteistösähköverkon heikkovirta- ja vahvavirta-asennuksien kokonaissuorituksista. Erikseen on todettu, että osaamisvaatimus ei kata erikoisjärjestelmien testaus- ja mittaustyötä.

Kokonaissuorituksen voidaan tulkita edellyttävän sitä, että työntekijä osaa ja kykenee suoriutumaan kaikista asennusalan töistä, jotka kohdistuvat järjestelmään niin, että se voidaan säännösten ja määräysten mukaisena ja toimintakuntoisena ottaa käyttöön. Tämä merkitsee sitä, että työntekijän osaamisen tulee kohdistua kaikkiin niihin järjestelmän osiin, jotka ovat tarpeen säännösten ja määräysten vaatimukset täyttävän toimintakuntoisen järjestelmän aikaansaamiseksi.

Palkkaryhmän 3 osaamisvaatimuksiin eivät kuulu testaukset mukaan lukien testauksiin liittyvät mittaukset eikä varsinainen ATK-ohjelmointi, jota mahdollisesti tarvitaan heikko- ja telejärjestelmien käyttämisessä.

5. Talotekniikka-alan työehtosopimuksen 1998-1999 (voimassa 15.1.2000 saakka) allekirjoituspöytäkirjan kohdan 3 mukaan talotekniikka-alan yrityksissä tuli ottaa käyttöön uusi palkkausjärjestelmä alakohtaisilla taulukoilla paikallisesti sovittavalla tavalla ja ajankohtana kuitenkin viimeistään 1.1.2000.

Työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen 8.6.1998 antaman ohjeen kohdan 4 mukaan tehtävien vaativuusryhmittely tehdään työnantajan ja työntekijöiden edustajan (edustajien) kanssa paikallisesti sovittavalla kokoonpanolla.

Työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen vuonna 1999 yhteisesti järjestämissä koulutustilaisuuksissa korostettiin sitä, että tehtävien vaativuusryhmittely tehdään kussakin yrityksessä paikallisesti sovittavalla tavalla edellytyksin, ettei paikallisesti sovittavassa ryhmittelyssä aseteta korkeampia vaatimuksia kuin työehtosopimuksessa nimettyyn palkkaryhmään pääsemiseksi.

Tulkintamme mukaan yrityksissä on voitu sitovalla tavalla sopia paikallisesti, mitä järjestelmiä on ylipäänsä pidettävä laaja-alaisina heikkovirtajärjestelminä ja mihin kolmeen laaja-alaiseen heikkovirtajärjestelmään kohdistuva osaaminen tulee huomioon otettavaksi työntekijän palkkaryhmän määrittämiseen liittyvää osaamista arvioitaessa. Tästä johtuen yritys ei tulkintamme mukaan ole jälkeenpäin velvollinen huomioimaan muihin kuin edellä mainitulla tavalla huomioon otettavaksi sovittuihin heikkovirtajärjestelmiin kohdistuvaa työntekijän osaamista määrittäessään hänen palkkaryhmäänsä, vaikka työntekijän osaamaa muuta heikkovirtajärjestelmää olisikin itsessään pidettävä laaja-alaisena.

6. Työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen lähtökohtana oli, että palkkausjärjestelmän soveltamisesta tehtävien vaativuuden osalta sovitaan yrityskohtaisessa palkkausjärjestelmätyöryhmässä. Tätä korostettiin muun muassa järjestöjen yhteisissä koulutustilaisuuksissa keväällä 1999.

Ellei yrityskohtaista palkkausjärjestelmätyöryhmää ole perustettu tai ellei työryhmässä ole päästy sopimukseen tehtävien vaativuusryhmittelystä, on palkkausjärjestelmää sovellettava suoraan työehtosopimuksen määräysten perusteella. Tällöin työntekijän osaaminen, joka kohdistuu mihinkä tahansa laaja-alaisena pidettävään heikkovirtajärjestelmään, tulee otettavaksi huomioon työntekijän palkkaryhmää määritettäessä. Viimeksi mainitun tulkinnan on tarkoitettu toimivan kannustimena yrityskohtaisten palkkausjärjestelmätyöryhmien perustamiselle sekä sille, että paikalliset osapuolet pyrkivät aktiivisesti sopimaan yrityskohtaisesti tehtävien vaativuusryhmittelystä.

7. Omakotitalon puhelin- ja antenniverkkoja ei tulkintamme mukaan ole pidettävä palkkausjärjestelmän palkkaryhmien 2, 3 ja 4 osaamisvaatimuksiin sisältyvinä laaja-alaisina heikkovirtajärjestelminä.

Työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen uudesta palkkausjärjestelmästä keväällä 1999 järjestämissä koulutustilaisuuksissa todettiin suullisesti erikseen, ettei ovipuhelinjärjestelmää ole pidettävä laaja-alaisena heikkovirtajärjestelmänä.

Turvavalaistus voidaan toteuttaa usealla vaihtoehtoisella tavalla. Eräissä tapauksissa kyse ei ole lainkaan heikkovirta-alueen työstä. Muissakin tapauksissa on lähes poikkeuksetonta, että heikkovirta-alueelle luettavat järjestelmät eivät ole palkkaryhmien osaamisvaatimusten tarkoittamia laaja-alaisia heikkovirtajärjestelmiä. Ainoastaan turvavalaistusjärjestelmien valmistajien ja maahantuojien palveluksessa olevat asentajat voivat joutua työskentelemään palkkausjärjestelmän kannalta laaja-alaisina heikkovirtajärjestelminä pidettävien turvavalaistusjärjestelmien kanssa.

Automaattinen kastelujärjestelmä ja valaistuksen ohjaus ei useissa tapauksissa sisällä lainkaan heikkovirta-alueen työtä. Yleisellä tasolla on mahdotonta ottaa kantaa siihen, onko olemassa sellaisia kastelujärjestelmiä sekä valaistuksen ohjausjärjestelmiä, joiden voitaisiin katsoa täyttävän laaja-alaiselle heikkovirtajärjestelmälle asetettavat vaatimukset.

8. Työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt eivät neuvotteluissaan käsitelleet sitä, tuleeko työntekijän sellaisiin järjestelmiin, joita ei nykyisin enää asenneta, kohdistuva osaaminen otettavaksi huomioon työntekijän palkkaryhmää määritettäessä. Perusteltuna tulkintana voidaan pitää sitä, että sellaiset vanhat järjestelmät, joiden elinkaari on pitkä ja joihin kohdistuvia huolto- ja kunnossapitotöitä edelleen yleisesti esiintyy, otetaan huomioon työntekijän osaamista arvioitaessa.

Yleisenä käytäntönä on, ettei vanhoja Eternet- ja Tokenetverkkoja ylläpidetä, vaan ne korvataan kokonaisuudessaan uudemman sukupolven atk-verkoilla. Tulkintamme mukaan työntekijöiden Eternet- ja Tokenetverkkoihin kohdistuvaa osaamista ei voida tällöin siis ottaa huomioon työntekijöiden palkkaryhmää määriteltäessä. Osaamisarviointia tehtäessä olisi sen sijaan otettava huomioon sillä hetkellä käytössä olevat järjestelmät.

9. Palkkausjärjestelmän perusteiden mukaan ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaminen ei välittömästi kuulu siihen osaamiseen, joka talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmää sovellettaessa vaikuttaisi välittömästi työntekijän palkkaryhmän määrittelyyn. Liittojen välillä nimenomaan keskusteltiin ja todettiin erityisesti, etteivät pelkät ammattitutkinnot ratkaise palkkaryhmiä

Kumpikin edellä mainituista tutkinnoista saattaa tapauksesta riippuen sisältää sellaisia tutkinnon osia, joiden suorittaminen edellyttää osaamista, joka tulee huomioon otettavaksi arvioitaessa työntekijän palkkaryhmää talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän mukaan. Asia joudutaan arvioimaan tapauskohtaisesti talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmää koskevien yleisten määräysten nojalla.

10 ja 11. Jos jälkeenpäin havaitaan, että työntekijän palkkaryhmä on määritelty virheellisesti liian alhaiseksi 1.1.2000 siirryttäessä aikaisemmasta palkkausjärjestelmästä talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmään, joudutaan työntekijän palkkaus taannehtivasti määrittelemään kokonaisuudessaan uudelleen ottaen huomioon ajanjakson aikana tehdyt työehtosopimusratkaisut myös siltä osin, kun henkilökohtaisia palkanosia, mukaan lukien ns. D-osia, on leikattu perustuntipalkkoihin.

Varsinaista henkilökohtaisen palkanosan määritystä ei ole voinut korjata enää 29.2.2000 jälkeen, vaan määritetty henkilökohtainen palkanosa säilyy entisenä palkkaryhmän noustessa, huomioiden kuitenkin edellä mainittu työehtosopimusten palkankorotusten suorittaminen henkilökohtaisia palkanosia leikkaamalla.

12 ja 13. Palkkaryhmittely suoritetaan vertaamalla työntekijän osaamista työehtosopimuksen mukaisiin vaativuusryhmittelyteksteihin. Jos yrityksen palkkausjärjestelmätyöryhmässä on sovittu, mihin laaja-alaisiin heikkovirtajärjestelmiin kohdistuva työntekijän osaaminen otetaan huomioon, arvioidaan työntekijän osaamista vain näiden heikkovirtajärjestelmien osalta. Jos paikallisessa palkkausjärjestelmätyöryhmässä on sovittu siitä, että työntekijän yhtä tai useampaa laaja-alaista heikkovirtajärjestelmää koskeva osaaminen voidaan korvata työryhmässä sovitulla muulla osaamisella, kuten instrumentointi- tai suurjännitejärjestelmäosaamisella, otetaan myös tämä paikallinen sopimus ja työntekijän osalta sovittua järjestelmää koskeva osaaminen huomioon työntekijän palkkaryhmää määritettäessä.

Jos huomioon otettavista laaja-alaisista heikkovirtajärjestelmistä ei ole paikallisissa palkkausjärjestelmätyöryhmässä sovittu, otetaan työntekijän osaamista arvioitaessa huomioon kaikki laaja-alaisina pidettävät heikkovirtajärjestelmät, joihin työntekijän osaaminen kohdistuu. Tällöin ratkaisevaa on työntekijän osaaminen, eikä se, onko yrityksessä tarjolla kyseisen laatuista työtä.

Arviointi joudutaan työtuomioistuimen lausuntopyynnön tarkoittamassa tapauksessa suorittamaan taannehtivasti sen osaamisen perusteella, joka työntekijällä kulloisenakin ajankohtana voidaan katsoa olleen.

14. Työntekijöiden A, C, D ja E palkkaryhmä riippuu siitä, onko ESM-Sähkö Oy:ssä sovittu paikallisesti, mihin laaja-alaisiin heikkovirtajärjestelmiin kohdistuva työntekijöiden osaaminen otetaan huomioon palkkaryhmää määritettäessä. Asiakirjojen mukaan osapuolet eivät ole yhtä mieltä siitä, onko ESM-Sähkö Oy:ssä osapuolia sitovalla tavalla sovittu asiasta paikallisesti.

Asiakirjojen perusteella ei ole myöskään riidatonta, millaista työntekijöiden osaaminen on verrattuna kaikille toimialoille yhteisiin vaativuusryhmittelyteksteihin sekä toimialakohtaisiin ryhmittelymääritelmiin ja mahdollisesti niiden nojalla paikallisesti sovittuihin arviointiperusteisiin verrattuna.

Tämän vuoksi tässä lausunnossa ei ole mahdollista ottaa yksityiskohtaisesti kantaa kunkin kysymyksessä mainitun työntekijän palkkaryhmään. Ulkopuolisen on niin ikään mahdotonta arvioida yrityksen työntekijöiden osaamista ilman testaamista.

15. Jos B:n ja F:n palkkaryhmä on korotettu 26.10.2000 lukien sillä perusteella, että työntekijöiden osaaminen on kehittynyt tai jos työnantaja on tuolloin muuttanut palkkaryhmän 3 osaamisvaatimuksia lievemmiksi kuin mitä työehtosopimus on edellyttänyt, ei B:n ja F:n palkkaryhmää ole velvollisuutta korottaa taannehtivasti ajalla 1.1.-25.10.2000.

Kiinnitämme huomiota siihen, että työehtosopimus ei rajoita työnantajan oikeutta soveltaa työsuhteissaan työehtosopimusta parempia ehtoja. Työnantaja voi siten sijoittaa työntekijän korkeampaan palkkaryhmään kuin mitä työntekijän osaaminen edellyttäisi.

Sähköalojen ammattiliitto on lausunnossaan esittänyt seuraavaa:

1. Työehtosopimusosapuolet Talotekniikkaliitto ja Sähköalojen ammattiliitto ovat tarkoittaneet kysymyksellä "toimialan määräysten hyvä osaaminen ja tunteminen" työselityksen ja työpiirustusten tuntemista. Tämä selviää mm. työehtosopimuksen (2002-2005) 30. sivulta palkkaryhmä 2 ja 3 tekstistä (vrt. s. 29 kohta 2).

2. Mainittujen määräysten hyvää osaamista ja tuntemista edellytetään myös korkeammissa palkkaryhmissä 3 ja 4.

3. S2000 sähkönimikkeistöä ei ole mainittu neuvottelujen aikana lainkaan. S2000 nimikkeistö on tarkoitettu suunnittelijoiden, sähkötyönjohtajan ja käytönjohtajan käyttöön. Niillä määräyksillä ei ole asentajan töissä mitään lisäarvoa.

Osaamisvaatimuksena on aiemmin todettu työselityksen ja työpiirustusten tunteminen. Heikkovirtajärjestelmien osalta pitää tuntea lähinnä kaapelityypit ja -värijärjestelmät, että osattaisiin kytkeä oikein. Koneiden ja laitteiden osalta pitää osata vain kytkeä oikein. Koneiden ja laitteiden osalta pitää osata vain kytkentä, ei laitteiden sielunelämää.

4. Sähköasennusalan toimialakohtaisiin osaamisvaatimuksiin sisältyviin verkostojen asennuksiin ja kytkentöihin ei katsota kuuluvan S2000-sähkönimikkeistön mukaisten heikkovirtajärjestelmien osalta asianomaisen järjestelmän kohdalla mainittujen järjestelmäosien asennus- ja kytkentätyöt työehtosopimuksessa mainituin rajoituksin muun muassa koestukset ja varsinainen atk-ohjelmointi. S2000 sähkönimikkeistön sivulla 4 on esimerkiksi mainittu Puhelinjärjestelmä. Se on jaettu pääosiin: puhelinliittymä, talojakamo, puhelinsisäverkko, puhelinvaihde ja puhelinkojeet. Puhelinvaihde ja puhelinkoje ovat sellaiset laitteet, joita työehtosopimusosapuolet eivät ole edellyttäneet asentajan osaamisvaatimuksiksi.

5. Työehtosopimuksen (2002-2005) sivulla 30 sanotaan: "Edellä mainitun laaja-alaisuuden täyttävät esimerkiksi seuraavat järjestelmät: puhelin-, atk-, paloilmoitin- ja kulunvalvontajärjestelmät."

Jos asentaja hallitsee näistä kolme, hän täyttää osaamisvaatimuksen. Tämän lisäksi voidaan yrityskohtaisen tarpeen mukaan sopia kapea-alaisempien järjestelmien yhdistämisestä siten, että niistä muodostuu yksi laaja-alainen osaamisalue. Näin sovittu yrityskohtainen osaamisalue on tasavertainen työehtosopimuksessa mainittujen laaja-alaisten osaamisalueitten kanssa. Näitä yrityskohtaisesti sovittuja osaamisalueita voi olla useita.

6. Mikä tahansa kolmen objektiivisesti arvioiden laaja-alaisena pidettävän heikkovirtajärjestelmän osaaminen täyttää työehtosopimuksen määräyksen.

7. Neuvotteluissa oli esillä esimerkinomaisesti omakotitalon puhelinverkko, antenniverkko ja ovipuhelinjärjestelmä, joista osapuolet olivat yhtä mieltä, etteivät ne täytä tes:n tarkoittamaa osaamisvaatimusta. Muiden järjestelmien osalta ei pystytä vastaamaan, koska ei tunneta omakotitalon suuruusluokkaa. Isoissa taloissa em. järjestelmät täyttävät vaatimuksen.

8. Koska työehtosopimusosapuolet eivät ole rajanneet mitään aikaisempaa osaamista ulos osaamisvaatimuksista, tulee sellaista tekniikaltaan vanhentunutta heikkovirtajärjestelmää, jota ei enää nykyisin asenneta, pitää talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän sähköasennusalaa koskevissa toimialakohtaisissa määräyksissä tarkoitettuna laaja-alaisena heikkovirtajärjestelmänä, jota koskeva työntekijän osaaminen on otettava huomioon työntekijän palkkaryhmää määritettäessä palkkaryhmien 3 ja 4 sähköasennusalaa koskevien toimialakohtaisten osaamisvaatimusten mukaan.

9. Työntekijän suorittama ammatillisesta aikuiskoulutuksesta säädetyn lain mukaan sähkö- ja teleasennusalaan liittyvä ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto ei vaikuta sellaisenaan välittömästi työntekijän palkkaryhmän määräytymiseen talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän mukaan.

10. Jos katsotaan, että työntekijän palkkaryhmä olisi tullut määrittää palkkaryhmäksi 3 palkkaryhmän 2 sijasta, niin työntekijälle palkkaryhmän 2 yhteydessä muodostunutta henkilökohtaista palkanosaa sovelletaan palkkaryhmän 3 mukaisen perustuntipalkan ohella. Työehtosopimuksen (2002-2005) sivulla 33 sanotaan: "Työntekijän palkkaryhmän muuttuessa säilyy työntekijän henkilökohtainen palkanosa entisen suuruisena"

11. Asiaan ei vaikuta se, että työntekijälle on muodostunut niin sanottua aikapalkkajäämää eli niin kutsuttua D-osaa.

12. Työehtosopimuksen mukaan ainoa mittari sijoitettaessa työntekijä uuden palkkausjärjestelmän mukaisiin palkkaryhmiin on työntekijän osaaminen.

13. Työntekijän ammattitaito määritellään sen perusteella, minkälainen ammattitaito hänellä itsellään on.

14. Työntekijöiden koko työhistorian tuoman osaamisen ja työehtosopimuksen osaamisvaatimuksien perusteella kaikki ko. työntekijät kuuluvat vähintään palkkaryhmään 3.

15. B:lle ja F:lle on maksettava palkkaryhmän 3 mukainen palkkaus ajalta 1.1.-26.10.2000. Järjestelmä on tullut käyttöön 1.1.2000.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Sopijapuolten jäätyä kirjallisissa lausumissaan erimielisiksi eräistä käräjäoikeuden lausuntopyynnössä esitetyistä kysymyksistä asiaa on käsitelty työtuomioistuimessa suullisessa valmisteluistunnossa. Lisäksi asiassa on järjestetty pääkäsittely, jossa on kuultu todistajina kysymyksessä olevaa palkkausjärjestelmää koskeviin työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneita Sähköalojen ammattiliiton liittosihteeriä Heimo Rinnettä ja työehtoasiamiestä Kalevi Björkbackaa, Sähkö- ja telealan työnantajaliiton asiamiestä Ari Luodesta ja saman työnantajaliiton työehtosopimusneuvottelukunnan jäsentä Taisto Lylyä. Lisäksi työtuomioistuimessa on kuultu todistajana palkkaryhmittelymääräysten soveltamisneuvotteluihin osallistunutta Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto ry:n järjestösihteeriä Toivo Lötjöstä.

Sopijapuolten yksimielisten tulkintojen, joista työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa, ja asian käsittelyn yhteydessä esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin esittää lausuntonaan seuraavaa:

1 - 4. Työntekijän osaamisen on täytettävä palkkaryhmissä 2, 3 ja 4 sähköasennusalan toimialakohtaisten osaamisvaatimusten ohella työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen 8.6.1998 antaman sovellusohjeen kohdan 5.1 määrittelemät kaikille toimialoille yhteiset vaativuusryhmittelytekstit (toimialan määräysten hyvä osaaminen ja tunteminen) myös niiden laaja-alaisten heikkovirtajärjestelmien osalta, joita koskeva työntekijän osaaminen tulee sähköasennusalan toimialakohtaisten määräysten mukaan otettavaksi huomioon työntekijän palkkaryhmää määritettäessä.

Määräysten hyvää osaamista ja tuntemista edellytetään siten myös korkeammissa palkkaryhmissä 3 ja 4.

S2000-sähkönimikkeistö ei ole ollut esillä sähköasennusalan toimialakohtaisia osaamisvaatimuksia koskevissa neuvotteluissa eikä sille siten ole tarkoitettu antaa merkitystä työehtosopimuksen palkkaryhmittelymääräyksistä sovittaessa. Työntekijän tulee osata ne asennustyöhön vaikuttavat säännökset ja määräykset, jotka vaikuttavat asennustyön suorittamiseen siten, että asennus on turvallinen ja asennustavaltaan täyttää järjestelmän tekniset vaatimukset.

Palkkaryhmän 3 osaamisvaatimuksiin eivät kuulu testaukset ja niihin liittyvät mittaukset eikä varsinainen atk-ohjelmointi.

5. Työehtosopimuksessa on lueteltu esimerkkeinä neljä sellaista heikkovirtajärjestelmää, joita on pidettävä palkkaryhmittelymääräyksiä sovellettaessa laaja-alaisina järjestelminä. Ainakin silloin, jos yrityksen toimialaan kuuluu näiden järjestelmien asentaminen, ne on otettava huomioon palkkaryhmää määrättäessä siitä riippumatta, että yrityksen sisällä on sovittu myös muista laaja-alaisina pidettävistä heikkovirtajärjestelmistä. Sen sijaan työnantaja ei ole velvollinen ottamaan palkkaryhmittelyssä huomioon muiden kuin työehtosopimuksin tai paikallisesti sovittujen heikkovirtajärjestelmien osaamista siinäkään tapauksessa, että kyseinen työntekijän hallitsema järjestelmä sinänsä olisi katsottava laaja-alaiseksi. Tällaisella osaamisella voi kuitenkin olla vaikutusta työntekijän palkan henkilökohtaisen osan määrään.

6. Työtuomioistuimessa kuultujen todistajien yhdensuuntaiset kertomukset osoittavat sopijapuolten tarkoituksena olleen, että ellei yrityskohtaista palkkausjärjestelmätyöryhmää ole perustettu tai ellei työryhmässä ole päästy sopimukseen tehtävien vaativuusryhmittelystä, on palkkausjärjestelmää sovellettava suoraan työehtosopimuksen määräysten perusteella siinä olevien esimerkkien avulla. Tällöin kolmen työehtosopimuksessa esimerkkinä mainitun tai muun objektiivisesti arvioiden laaja-alaisena pidettävän heikkovirtajärjestelmän osaaminen täyttää palkkaryhmä 3:n osaamisvaatimukset.

7. Tavanomaisen omakotitalon puhelinverkkoa, antenniverkkoa ja ovipuhelinjärjestelmää tai muitakaan käräjäoikeuden lausuntopyynnössä lueteltuja järjestelmiä ei ole pidettävä talotekniikka-alan palkkausjärjestelmän palkkaryhmien 2, 3 ja 4 osaamisvaatimuksiin sisältyvinä laaja-alaisina heikkovirtajärjestelminä.

8. Todistajien mukaan tekniikaltaan vanhentuneiden heikkovirtajärjestelmien merkitys palkkaryhmää määrättäessä ei ole ollut työehtosopimusneuvotteluissa esillä. Kuitenkin palkkaryhmittelymääräyksistä sovittaessa on lähtökohtana ollut, että osaamisella on tarkoitettu vain käytössä olevan tekniikan hallitsemisesta. Jos järjestelmää ei enää asenneta, mutta sitä kuitenkin vielä ylläpidetään ja huolletaan, se tulee edelleen ottaa huomioon palkkaryhmittelyssä. Sen sijaan kokonaan käytöstä poistettuja heikkovirtajärjestelmiä ei ole pidettävä palkkaryhmittelymääräyksissä tarkoitettuna järjestelmänä.

9. Talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän perusteiden mukaan ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaminen ei kuulu sellaisenaan välittömästi siihen osaamiseen, joka palkkausjärjestelmää sovellettaessa vaikuttaisi työntekijän palkkaryhmän määrittelyyn.

10 - 11. Työntekijän palkkaryhmän muuttuessa säilyy työntekijän henkilökohtainen palkanosa entisen suuruisena. Varsinaista henkilökohtaisen palkanosan määritystä ei ole voinut korjata enää 29.2.2000 jälkeen. Asiaan ei vaikuta se, että työntekijälle on muodostunut niin sanottua aikapalkkajäämää eli niin kutsuttua D-osaa.

12. Palkkaryhmittely suoritetaan vertaamalla työntekijän osaamista työehtosopimuksen mukaisiin vaativuusryhmittelyteksteihin.

13. Jos huomioon otettavista laaja-alaisista heikkovirtajärjestelmistä ei ole paikallisesti palkkaustyöryhmässä sovittu, työntekijän osaamista arvioitaessa otetaan huomioon kaikki laaja-alaisina pidettävät heikkovirtajärjestelmät, joihin työntekijän osaaminen kohdistuu.

14 - 15. Kuultavien liittojen ollessa asiasta erimielisiä työtuomioistuimella ei ole käytettävissään olevien tietojen perusteella mahdollista edellä lausuttua täsmällisemmin ottaa kantaa sovellettavaan palkkaryhmään, vaan A:n, C:n, D:n ja E:n sekä B:n ja F:n palkkaryhmän lopullinen arviointi jää käräjäoikeuden tehtäväksi sille esitettävän näytön perusteella.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Suviranta, Sutela, K. Rautiainen, Vertanen ja Vuorio jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Lausunto on yksimielinen.