Finlex - Etusivulle
Ennakkopäätökset

15.1.1991

Ennakkopäätökset

Korkeimman oikeuden verkkosivuilla ja vuosikirjassa julkaistut ratkaisut kokoteksteinä vuodesta 1980 alkaen. Vuosilta 1926–1979 näkyvissä on ainoastaan otsikko tai hakemistoteksti

KKO:1991:11

Asiasanat
Sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa, Liikesalaisuus
Tapausvuosi
1991
Antopäivä
Diaarinumero
R 88/783
Taltio
99
Esittelypäivä

Nostolavan piirustuksiin ei sisältynyt sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetussa laissa tarkoitettuja liikesalaisuuksia, kun piirustukset eivät sisältäneet muita tietoja nostolavan rakenteesta kuin ne, jotka ilmenivät suoraan nostolavasta, ja kun nostolavat olivat olleet vapaasti vuokrattavissa ja ostettavissa ja siten kenen tahansa tutkittavissa.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Vaatimukset Tuusulan kihlakunnanoikeudessa

Tuusulan piirin apulaisnimismies on virallisena syyttäjänä lausunut, että A ja B olivat vuodesta 1980 lähtien Tuusulassa yhdessä, omasta puolestaan sekä kumpikin sittemmin perustamansa X Oy:n ja A Y Oy:n rikosoikeudellisesti vastuunalaisina henkilöinä, oikeudettomasti hankkineet yhtiöille ja itselleen etua siten, että he olivat käyttäneet liikesalaisuutena pidettäviä D Oy:n, nykyisin Saxi Sipoo Oy, ja D:n omistamia nostolava-autojen rakennuspiirustuksia, joista ainakin osa oli ollut Y Oy:n tiloissa sen ja Saxi Sipoo Oy:n sekä D:n yhteistyön aikana, olematta oikeutettuja yhteistyön päätyttyä niitä käyttämään tai kopioimaan omaa käyttöänsä varten, jäljentämällä tai muutoin kopioimalla sanottuja piirustuksia ja valmistaneet niiden perusteella samanlaisia nostolavoja. B oli lisäksi tammikuussa 1982 Sipoossa anastanut Saxi Sipoo Oy:n tiloista nostolavojen ja niiden rakenneosien piirustuksia sekä käyttänyt niitä hyväkseen yhdessä A:n kanssa lavarakentamista varten harjoitetussa elinkeinotoiminnassaan.

Lausumansa perusteella virallinen syyttäjä on vaatinut A:lle ja B:lle rangaistusta jatketusta rikoksesta, joka käsittää osaksi kavalluksen ja liikesalaisuuden väärinkäyttämisen, sekä B:lle vielä varkaudesta.

D ja Saxi Sipoo Oy ovat asianomistajina yhtyneet virallisen syyttäjän rangaistusvaatimuksiin sekä Y Oy:lle ja X Oy:lle 31.8.1984 tiedoksi toimituttamansa haasteen nojalla kertoneet, että A oli ollut Y Oy:n hallituksen ainoa jäsen sekä yhtiön toimitusjohtaja ja ilmeisesti myös pääosakas. A oli toiminut myös X Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja omannut tässäkin yhtiössä määräysvallan omistamalla sen osakkeista enemmistön yhdessä Y Oy:n kanssa. B oli puolestaan toiminut X Oy:n lukuun sen hallituksen varsinaisena jäsenenä ja toimitusjohtajana. Nämä yhtiöt olivat huolehtineet nostolava-autojen valmistuksen lisäksi niiden vuokrauksesta ja myynnistä. Yhtiöt olivat siten täysimääräisesti ja yhtä laajalti kuin A ja B vastuussa syytteenalaisista teoista ja näin ollen myös harjoitetusta kilpailevasta toiminnasta Saxi Sipoo Oy:lle ja D:lle aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta. Tämä oli ilmennyt Saxi Sipoo Oy:n toiminnassa osaksi sen omien nostolava-autojen vuokrauksen ja myynnin laajuuden vähentymisenä ja osaksi itse vuokrien ja hintojen tason laskemisena.

Sen vuoksi Saxi Sipoo Oy ja D ovat vaatineet, että Y Oy ja X Oy sekä A ja B velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan yhteisesti Saxi Sipoo Oy:lle ja D:lle korvauksena vuoden 1982 syyskesästä 31.1.1985 saakka syntyneestä vahingosta vuokraustoiminnan osalta 1.200.000 markkaa ja myyntitoiminnan osalta 1.200.000 markkaa eli yhteensä 2.400.000 markkaa 16 prosentin korkoineen, laskettuna 2.000.000 markan määrälle haasteen tiedoksiantopäivästä 31.8.1984 lukien, 200.000 markan määrälle 4.12.1984 lukien ja 200.000 markan määrälle 12.2.1985 lukien, sekä oikeudenkäyntikulujen korvauksena 43.717,80 markkaa.

Tuusulan kihlakunnanoikeuden päätös 17.9.1985

D, jolle 31.3.1977 nostolavaan myönnetty mallisuoja oli sittemmin Helsingin hovioikeuden 13.4.1983 antamalla tuomiolla kumottu, oli perustamansa Saxi Sipoo Oy:n puitteissa solminut suullisesti keväällä 1979 yhtiösopimuksen, oikeastaan yhteistyösopimuksen Y Oy:n kanssa Saxi-tyyppisten henkilönostolavojen valmistamisesta. Saxi Sipoo Oy:n tuli hankkia nostolavoihin tarvittavat autot, sylinterit, hydrauliikkakoneistot ja -tarvikkeet, sähkötarvikkeet sekä niiden asennukset. Y Oy:n tehtävänä oli Saxi Sipoo Oy:n alihankkijana tältä saatuja piirustuksia sekä teknistä tietoa ja taitoa apuna käyttäen nostolavan saksien, rungon ja työlavan valmistaminen sekä kokoonpano, asennus kuorma-autoon, hydrauliikan ja sylintereiden asennus ja maalaustyöt. Yhteistoiminta oli päättynyt kesällä 1980 ja yhteistoiminnan aikana Y Oy:n tiloissa oli valmistettu Saxi Sipoo Oy:lle neljä kappaletta Saxi-12 tyyppistä, kuusi kappaletta Saxi-10 tyyppistä ja yksi kappale Saxi7 tyyppistä henkilönostolavaa.

B, joka yhteistoiminnan aikana oli ollut Saxi Sipoo Oy:n palveluksessa, oli työskennellyt pääasiassa tuolloin Y Oy:n tiloissa tehtävänään valmistusvaiheessa käytettyjen autojen korjaus ja huolto sekä lavojen toimintakuntoon saattaminen. B:n ollessa Saxi Sipoo Oy:n palveluksessa hänen tehtäviinsä ei ollut kuulunut osien hankinta, kehittelytyö, piirustustyö eikä kokonaisvaltainen työnjohtotyö.

Saxi Sipoo Oy:n ja Y Oy:n yhteistyön päätyttyä kesällä 1980 B oli D:n kehotuksesta tuonut Saxi Sipoo Oy:n tiloihin kaikki piirustukset, jotka olivat sisältäneet merkinnät yhteistyön aikana tehdyistä muutoksista. D:n kertoman mukaan Y Oy:n tiloihin oli tuolloin jäänyt kaksi sarjaa piirustuksia, joissa ei ollut ollut muutosmerkintöjä ja joita Y Oy ei ollut oikeutettu käyttämään hyväkseen.

Tammikuussa 1982 D oli erottanut B:n Saxi Sipoo Oy:n palveluksesta.

Maaliskuussa 1982 B ja A olivat perustaneet X Oy:n. Tämän 15 osakkeesta Y Oy, jossa A oli ollut toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen, oli merkinnyt 6 kappaletta, B 6 kappaletta, A 1 kappaleen, Pirkko A 1 kappaleen ja Kirsti A 1 kappaleen. X Oy:n hallituksen varsinaisia jäseniä olivat A ja B, joista A puheenjohtajana ja B lisäksi yhtiön toimitusjohtajana. Yhtiön toimiala oli harjoittaa työkoneiden ja -laitteiden valmistusta ja kauppaa. A:n oman kertoman mukaan X Oy:n osakkeista omisti A itse 50 prosenttia, B 40 prosenttia ja A:n tytär 10 prosenttia.

X Oy oli yhdessä Y Oy:n kanssa ryhtynyt valmistamaan nostolava-autoja keväällä 1982 siten, että Y Oy oli valmistanut autot ja X Oy oli huolehtinut valmiiden nostolava-autojen markkinoinnista, myymisestä ja vuokraamisesta. Syksyyn 1982 mennessä 12 metrisiä Nikolift nimisiä nostolava-autoja oli valmistettu 10 kappaleen sarja ja syksyyn 1984 mennessä niitä oli valmistettu kaikkiaan ainakin 24 kappaletta.

Y Oy:n tiloista oli 1.11.1982 takavarikoitu yhtiön palveluksessa olevan C:n piirtämät 15 piirustusta, jotka C oli kertonut laatineensa B:ltä saamiensa tietojen tai esikuvien perusteella. Verrattaessa näitä piirustuksia Saxi Sipoo Oy:n vastaaviin piirustuksiin valtion teknillinen tutkimuskeskus oli todennut, ettei ollut mahdollista suunnitella ja piirtää niin yhdenmukaisia piirustuksia ilman alkuperäisiä piirustuksia tai niiden kopioita ja että C:n tekemät piirustukset todennäköisesti oli valmistettu Saxi Sipoo Oy:n piirustuksia läpi piirtämällä.

Edellä kerrotuilla perusteilla kihlakunnanoikeus on katsonut selvitetyksi, että B, piirrättäessään C:llä kerrotut 15 piirustusta, oli käyttänyt hyväkseen Saxi Sipoo Oy:lle kuuluneita piirustuksia taikka niiden kopioita, jotka B oli saanut haltuunsa selvittämättä jääneellä tavalla. Y Oy valmistaessaan nostolava-autoja ja X Oy markkinoidessaan niitä olivat käyttäneet sanottuja piirustuksia hyväkseen elinkeinotoiminnassaan.

Y Oy:n valmistamat nostolava-autot olivat oleellisilta osiltaan olleet samankaltaiset Saxi Sipoo Oy:n nostolavaautojen kanssa. Samojen toimintaperiaatteiden mukaisia vastaavanlaiseen tarkoitukseen tarkoitettuja nostolavoja oli ennestään ollut olemassa sekä Suomessa että ulkomailla ja nostolavojen oli selvitetty olleen pääosiltaan ennestään tunnettuja. Edelleen oli selvitetty nostolavaan tarvittavien komponenttien olleen vapaasti ostettavissa ja että ammattimies, mikäli tällä olisi käytettävissä tarvittavat tekniset tiedot ja mitat, pystyisi suunnittelemaan vastaavanlaisen nostolavan.

Vaikka D:llä nostolavaan ollut mallioikeus oli sittemmin kumottu ja vaikka nostolavan toimintaperiaate ja rakenteen pääpiirteet olivat olleet tunnetut, yksityiskohtaiset tiedot nostolavan tekniikasta olivat olleet D:n ja Saxi Sipoo Oy:n liikesalaisuutta.

Kihlakunnanoikeus on katsonut jääneen näyttämättä, että B olisi anastanut Saxi Sipoo Oy:n piirustukset taikka että Y Oy:n tiloihin olisi yhteistoiminnan ajalta jäänyt Saxi Sipoo Oy:n piirustuksia.

Kihlakunnanoikeus on edelleen katsonut, koska B ei ollut ollut enää Saxi Sipoo Oy:n palveluksessa eikä Y Oy:n taikka A:n ollut näytetty saaneen sanottuja C:n tekemiä piirustuksia haltuunsa Saxi Sipoo Oy:n työn suorittamista varten, etteivät B ja A olleet syyllistyneet sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 4 ja 10 §:ssä rangaistavaksi säädettyyn liikesalaisuuden väärinkäyttämiseen.

Sen sijaan kihlakunnanoikeus on katsonut, että A omasta puolestaan ja Y Oy:n ja X Oy:n vastuunalaisena henkilönä sekä B omasta puolestaan ja X Oy:n vastuunalaisena henkilönä käyttäessään hyväkseen Saxi Sipoo Oy:n piirustuksia, yhteistoiminnan aikana valmistettuja niin sanottuja jikejä ja tällöin saatua teknistä tietoutta olivat syyllistyneet sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:ssä säädettyyn hyvän liiketavan vastaiseen ja sopimattomaan menettelyyn.

Selostetun toimintansa johdosta A, B, Y Oy ja X Oy olivat velvolliset maksamaan D:lle ja Saxi Sipoo Oy:lle korvausta. Korvauksen määrää harkittaessa kihlakunnanoikeus on ottanut huomioon sen, että B:llä oli ennen X Oy:n perustamista, hänen ollessaan Saxi Sipoo Oy:n palveluksessa, ollut noin kuuden vuoden kokemus nostolavojen parissa työskentelemisestä, että Y Oy:llä oli ollut yhteistoiminnan ajoilta jääneitä jikejä, joihin oli asennettu valmiiksi useiden rakenteiden mitat ja että sen työntekijät olivat yhteistoiminnan aikana saavuttaneet tietyn teknisen tietämyksen. Näin ollen B:lle, A:lle ja yhtiöille oli ollut sanotusta menettelystä hyötyä siten, että yhtiöiden valmistamat ja markkinoimat nostolavat oli voitu ottaa käyttöön huomattavasti aikaisemmin kuin mikäli suunnittelussa ei olisi ollut käytettävissä minkäänlaista aikaisempaa tietoutta. Perusteettoman edun määräksi kihlakunnanoikeus on arvioinut 600.000 markkaa.

Koska A:lla ja B:llä oli ollut määräysvalta X Oy:ssä ja A:lla lisäksi Y Oy:ssä, kihlakunnanoikeus on velvoittanut A:n, B:n, Y Oy:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti suorittamaan D:lle ja Saxi Sipoo Oy:lle yhteisesti vahingonkorvauksena 600.000 markkaa 16 prosentin korkoineen 31.8.1984 lukien sekä oikeudenkäyntikulujen korvauksena 30.000 markkaa.

Helsingin hovioikeuden päätös 13.10.1988

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi virallinen syyttäjä, Saxi Sipoo Oy, D, A, B, Y Oy ja X Oy olivat saattaneet jutun, on jättänyt Saxi Sipoo Oy:n ja D:n hovioikeudessa esittämän korkovaatimuksen vasta hovioikeudessa tehtynä tutkimatta siltä osalta kuin korkoa oli vaadittu enemmän kuin kihlakunnanoikeudessa eli enemmän kuin 16 prosenttia 2.000.000 markan määrälle 31.8.1984 lukien, 200.000 markan määrälle 4.12.1981 lukien ja 200.000 markan määrälle 12.2.1985 lukien.

Tutkiessaan jutun muilta osin hovioikeus on katsonut asiassa kuultujen todistajien, esitetyn asiakirjaselvityksen, valtion teknillisen tutkimuskeskuksen lausunnon ja hovioikeudessa toimitetussa suullisessa käsittelyssä saadun näytön perusteella tulleen selvitetyksi seuraavaa.

B:lle oli hänen työsuhteensa Saxi Sipoo Oy:öön päätyttyä tammikuussa 1982 jäänyt autotalliinsa Saxi Sipoo Oy:n nostolava-autojen rakennepiirustukset, jotka olivat sisältäneet liikesalaisuuksina pidettäviä tietoja. B oli maaliskuussa 1982 mennessään Y Oy:n palvelukseen Hyrylään vienyt sanotut piirustukset oikeudetta mukanaan uuteen työpaikkaansa ja anastanut ne ryhtymällä yhteisymmärryksessä A:n kanssa käyttämään niitä oikeudettomasti siellä nostolavojen valmistuksessa hankkiakseen Y Oy:lle ja X Oy:lle etua. A:n määräysvallassa ollut Y Oy oli alkanut valmistaa nostolava-autoja, ja A:n ja B:n maaliskuussa 1982 perustama X Oy, jonka 15 osakkeesta A:n määräysvallassa ollut Y Oy oli merkinnyt 6 kappaletta, B 6 kappaletta, A 1 kappaleen, Pirkko A 1 kappaleen ja Kirsti A 1 kappaleen ja jonka hallituksen varsinaisina jäseninä olivat A puheenjohtajana ja B sekä toimitusjohtajana B, oli alkanut antaa vuokralle ja markkinoida siten valmistettuja nostolava-autoja.

A oli tietoisena siitä, että B oli anastanut piirustukset entiseltä työnantajaltaan ja oikeudettomasti tuonut ne mukanaan, päättänyt aloittaa mainituin tavoin piirustuksia hyväkseen käyttäen nostolava-autojen valmistuksen. Sallimalla piirustusten ja niihin sisältyvien liikesalaisuuksien käyttöönottamisen nostolava-autojen valmistuksessa Y Oy:ssä A oli, saadakseen etua sanotulle yhtiölle ja X Oy:lle sekä niiden kautta itselleen, ryhtynyt mainittuun anastettuun omaisuuteen itse olematta anastuksessa osallisena.

Oikeudettomasti anastettujen piirustusten merkitys oli ollut ratkaiseva siihen, että Y Oy oli alkanut valmistaa nostolava-autoja keväällä 1982. Piirustusten hyväksi käyttäminen oli nopeuttanut valmistusta niin, että rautarakennepuoli ensimmäiseen 10 nostolava-auton sarjaan oli valmistunut Y Oy:ssä jo keväällä 1982. Ensimmäinen auto oli ollut kokonaan valmiina keväällä 1982, ja ensimmäinen 10 nostolava-auton sarja oli kokonaan valmiina syksyyn 1982 mennessä. Syksyyn 1983 mennessä valmistui Y Oy:ssä vielä viiden nostolava-auton sarja ja syksyyn 1984 mennessä nostolava-autoja oli valmistettu kaikkiaan ainakin 24 kappaletta. Sen jälkeenkin oli nostolava-autojen valmistus Y Oy:ssä jatkunut.

B:n ja A:n menettely oli B:n osalta toteuttanut samalla teolla tehtyjen kavalluksen ja liikesalaisuuden väärinkäyttämisrikoksen sekä A:n osalta samalla teolla tehtyjen ryhtymisen rikoksella saatuun tavaraan ja liikesalaisuuden väärinkäyttämisrikoksen tunnusmerkistöt. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 10 §:n 1 momentin säännöksen mukaan liikesalaisuuden väärinkäyttämisrikos oli kuitenkin toissijainen mainittuihin muihin ankarammin rangaistaviin omaisuusrikoksiin nähden. Sen vuoksi B oli tuomittava yksinomaan kavalluksesta ja A ryhtymisestä rikoksella saatuun tavaraan. B:n ja A:n rikoksen tekoaika oli jatkunut 4.12.1984 saakka, johon asti jatkuneesta menettelystä heille oli vaadittu rangaistusta.

Vahingonkorvauksen osalta hovioikeus on todennut, että Y Oy oli edellä kerrotun piirustusten oikeudettoman käyttämisen vuoksi voinut edellä todetuin tavoin alkaa valmistaa ja X Oy markkinoida nostolavoja huomattavasti aikaisemmin kuin mitä olisi ollut mahdollista siinä tapauksessa, että B ja A olisivat ryhtyneet nostolava-autojen valmistamiseen, vaikka heillä ei olisi ollut käytettävänään anastettuja piirustuksia. Piirustusten oikeudettomalla käyttämisellä oli Saxi Sipoo Oy:lle ja D:lle aiheutettu vahinkoa siten, että piirustusten oikeudettomaan käyttöön perustuneen kilpailun vuoksi nostolavaautojen vuokraus- ja myyntitulot olivat alentuneet ja Saxi Sipoo Oy:n nostolava-autot olivat joutuneet olemaan kilpailun vuoksi osittain vuokraamattomina ja myymättöminä. Vahingon määräksi hovioikeus on arvioinut 600.000 markkaa. Vahingonkorvauksista vastasivat edellä selostetun toimintansa vuoksi B ja A.

B:n vahingonkorvausvelvollisuuden osalta hovioikeus on lisäksi todennut seuraavaa. B oli, D:n katkaistua äkkiä hänen työsuhteensa, ollut työttömänä silloin kun hän meni A:n luo kysymään töitä Y Oy:stä. Huolimatta muodollisesta asemastaan A:n kanssa perustamansa X Oy:n toimitusjohtajana B:n, joka ei ollut saanut toiminnastaan muuta taloudellista etua kuin työpalkan, oli katsottava tosiasiallisesti toimineen A:n määräysvallassa olleissa mainituissa yhtiöissä työntekijän asemassa. Kyseisellä piirustusten oikeudettomalla käytöllä Saxi Sipoo Oy:lle ja D:lle koitunut vahinko oli ollut B:n osalta tahallisella menettelyllä aiheutettua. Edellä tässä kappaleessa todetuista B:n asemaan liittyneistä erityisistä syistä, ottaen myös huomioon vahingonkorvauksen määrä, hovioikeus on kuitenkin harkinnut kohtuulliseksi vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:n 2 momentin nojalla alentaa B:n suoritettavan vahingonkorvauksen 50.000 markaksi.

Y Oy ja X Oy, joiden hyväksi ja puolesta A ja B olivat edellä selostetuin tavoin toimineet, olivat myös vastuussa Saxi Sipoo Oy:lle ja D:lle maksettavaksi tuomituista korvauksista yhteisvastuullisesti muiden korvausvelvollisten kanssa.

Lausumansa perusteella hovioikeus on, muuttaen kihlakunnanoikeuden päätöstä, rikoslain 32 luvun 4 §:n nojalla, verrattuna sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 4 §:n 4 momenttiin ja 10 §:n 1 momenttiin, tuominnut A:n ryhtymisestä rikoksella saatuun tavaraan 3 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen hovioikeuden päätöksen antamisesta alkavin ja 31.12.1989 päättyvin koetusajoin ja ehdollisen vankeusrangaistuksen ohella 40 päiväsakkoa vastaavaan 4.440 markan sakkoon ja rikoslain 29 luvun 1 §:n nojalla, verrattuna sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 4 §:n 1 momenttiin ja 10 §:n 1 momenttiin, B:n kavalluksesta 4 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen edellä mainituin koetusajoin ja ehdollisen vankeusrangaistuksen ohella 50 päiväsakkoa vastaavaan 5.550 markan sakkoon.

Lisäksi A, Y Oy ja X Oy on velvoitettu yhteisvastuullisesti suorittamaan D:lle ja Saxi Sipoo Oy:lle yhteisesti vahingonkorvaukseksi 600.000 markkaa 16 prosentin korkoineen 31.8.1984 lukien, minkä yhteisvastuullisen korvauksen suorittamiseen B:n oli osallistuttava 50.000 markalla mainittuine korkoineen tuolle määrälle, sekä, yhteisvastuullisesti B:n kanssa, oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi hovioikeudessa 4.500 markkaa, vastauskirjelmien ja suullisen käsittelyn osuudeksi katsottavalle 3.000 markan määrälle laskettavine 16 prosentin korkoineen hovioikeuden päätöksen antopäivästä lukien.

Sen ohessa takavarikoidut C:n piirtämät 15 piirustusta on julistettu valtiolle menetetyiksi.

Oikeudenkäyntikulujen korvaamista kihlakunnanoikeudessa koskevilta osin kihlakunnanoikeuden päätöstä ei ole muutettu.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Korkein oikeus on 13.2.1989 määrännyt, ettei hovioikeuden päätöstä ollut toistaiseksi pantava täytäntöön tai että mahdollisesti aloitettua täytäntöönpanoa ei ollut jatkettava.

Valituslupa on myönnetty 29.5.1989.

D ja Saxi Sipoo Oy ovat valituksessaan vaatineet, että A tuomitaan ankarampaan rangaistukseen jatketusta rikoksesta, joka käsittää ryhtymisen rikoksella saatuun tavaraan ja liikesalaisuuden väärinkäyttämisen, ja että A:n, Y Oy:n ja X Oy:n D:lle ja Saxi Sipoo Oy:lle maksettavaksi tuomittu vahingonkorvaus ja oikeudenkäyntikulujen korvaus kihlakunnanoikeudessa korotetaan, vahingonkorvaus 2.400.000 markkaan 16 prosentin korkoineen 31.8.1984 lukien ja oikeudenkäyntikulujen korvaus 43.717,80 markkaan 16 prosentin korkoineen kihlakunnanoikeuden päätöspäivästä lukien. Lisäksi D ja Saxi Sipoo Oy ovat vaatineet, että A, Y Oy ja X Oy velvoitetaan korvaamaan näiden oikeudenkäyntikulut Korkeimmassa oikeudessa.

A, Y Oy ja X Oy ovat vaatineet, A, että häneen kohdistettu syyte hylätään, sekä A ja yhtiöt, että heidät vapautetaan velvollisuudesta suorittaa D:lle ja Saxi Sipoo Oy:lle vahingonkorvausta ja oikeudenkäyntikulujen korvausta ja että valtiolle menetetyiksi tuomitut, C:n piirtämät 15 piirustusta määrätään palautettaviksi. A ja hänen myötäpuolensa ovat toissijaisesti vaatineet, että tuomittuja korvauksia, samoin kuin tuomittua korkoa ja oikeudenkäyntikulukorvausta ainakin alennetaan.

B on vaatinut, että Korkein oikeus poistaisi hänen maksettavakseen määrätyn korvausvelvollisuuden ja määräisi vahingonkorvauksen kokonaan A:n, Y Oy:n ja X Oy:n suoritettavaksi.

Tuusulan piirin apulaisnimismies Z virallisena syyttäjänä sekä D, Saxi Sipoo Oy, A, Y Oy ja X Oy ovat vastanneet vastapuoltensa valituksiin.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 15.1.1991

Käsittelyratkaisu

D ja Saxi Sipoo Oy ovat vasta Korkeimmassa oikeudessa vaatineet korkoa kihlakunnanoikeudessa vaaditulle oikeudenkäyntikulujen korvaukselle. Sen vuoksi Korkein oikeus jättää korkovaatimuksen tutkimatta.

Pääasiaratkaisu

Perustelut

Tutkiessaan jutun muutoin Korkein oikeus katsoo kuten hovioikeus selvitetyksi, että A on elinkeinotoiminnassaan käyttänyt hyväkseen B:n D:ltä ja Saxi Sipoo Oy:ltä anastamia nostolava-autojen piirustuksia ja että hän siten on syyllistynyt ryhtymiseen rikoksella saatuun tavaraan. Piirustukset eivät kuitenkaan ole sisältäneet sellaisia yksityiskohtaisia tietoja nostolavaautojen rakenteesta, jotka eivät ole ilmenneet suoraan Saxi Sipoo Oy:n valmistamista nostolava-autoista. Kun nämä ovat olleet vapaasti vuokrattavissa ja ostettavissa ja siten kenen tahansa tutkittavissa, piirustuksiin ei ole sisältynyt sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetussa laissa tarkoitettuja liikesalaisuuksia. Piirustukset ovat sen sijaan mainitussa laissa tarkoitettuja teknisiä esikuvia. A on saanut tiedon näistä esikuvista tietäen, että B oli hankkinut ne oikeudettomasti, ja siten käyttäessään niitä liiketoiminnassaan rikkonut lain 4 §:n 4 momentin säännöstä. A:n menettely toteuttaa siten lain 10 §:n 1 momentin mukaan liikesalaisuuden väärinkäyttämisrikoksen. Hovioikeuden päätöksestä ilmenevällä perusteella A on kuitenkin tuomittava rangaistukseen vain ryhtymisestä rikoksella saatuun tavaraan. Rangaistusta ei ole syytä muuttaa.

A ja B ovat rikoksillaan aiheuttaneet Saxi Sipoo Oy:lle vahinkoa vuokra- ja myyntitulojen vähentymisenä. Vahingon määrää harkittaessa Korkein oikeus toteaa, että asiaa tunteva ammattimies olisi kohtuullisessa ajassa tutkimalla Saxi Sipoo Oy:n markkinoilla olevia nostolavoja pystynyt rakentamaan vastaavanlaisen nostolavan. A:n ja B:n menettelyn johdosta Saxi Sipoo Oy:n kilpailuasema on siten väliaikaisesti huonontunut. Tästä aiheutunut vahinko on Korkeimman oikeuden arvion mukaan 300.000 markkaa, minkä määrän A, Y Oy ja X Oy ovat velvolliset korvaamaan Saxi Sipoo Oy:lle. Vahingon korvaamiseen B:n on hovioikeuden määräämin tavoin osallistuttava 50.000 markalla.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöstä muutetaan. A, B, Y Oy ja X Oy vapautetaan suorittamasta vahingonkorvausta D:lle. A:n sekä Y Oy:n ja X Oy:n Saxi Sipoo Oy:lle yhteisvastuullisesti maksettavaksi tuomittu vahingonkorvaus alennetaan 300.000 markkaan hovioikeuden määräämine 16 prosentin korkoineen 31.8.1984 lukien, mihin korvaukseen B:n on osallistuttava 50.000 markalla mainittuine korkoineen. Muilta osin hovioikeuden päätöksen lopputulos jää pysyväksi. Korkeimman oikeuden määräämä täytäntöönpanokielto raukeaa. Jutun näin päättyessä asianosaiset saavat pitää täällä olleet oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Portin, Riihelä, Haarmann ja Krook

Sivun alkuun