KKO:1984-II-211
- Asiasanat
- Konkurssi, Valvonta
- Tapausvuosi
- 1984
- Antopäivä
- Diaarinumero
- S84/648
- Taltio
- 3276
- Esittelypäivä
Velkoja, joka oli paikalletulopäivänä valvonut saamisensa sen maksamisen vakuudeksi vahvistetun irtaimistokiinnityksen perusteella EOA 6 a §:n mukaisella etuoikeudella, oli esiinhuudossa muulla perusteella vaatinut samalle saamiselle EOA 4 a §:n mukaista etuoikeutta.
Ks. KKO:1990:172
Viimeksi mainittu etuoikeusvaatimus jätettiin myöhään tehtynä tutkimatta.
III-jaosto
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Kuhmon kunta oli Kuhmon KO:ssa A Oy:n 5.7.1983 alkaneessa konkurssissa 1.12.1983 toimitetussa valvonnassa, valvoessaan muun ohessa takaajana Keskinäiselle Eläkevakuutusyhtiölle Pohjolalle suoritettua vakuutusmaksulainan n:o 27021704-V pääomaa, korkoja ja lainakuluja yhteensä 460.992 markkaa 20.7.1983 alkaen laskettavine 15 prosentin korkoineen, vaatinut tämän saatavan korkoineen tuomitsemista maksettavaksi Kuhmon kunnan saatavien vakuudeksi pantatun 10.2.1983 tunnustetun 313.000 markan määräisen haltijavelkakirjan vakuudeksi 15.2.1983 vahvistetun irtaimistokiinnityksen perusteella A Oy:n Pajakkalaidun nimisestä tilasta RN:o 167:30 ja Teollisuusalue nimisestä tilasta RN:o 167:60, Kuhmon kunnan Korpisalmen kylässä, vuokraamalla alueella sijaitsevan laitoksen irtaimistokiinnityskelpoisesta omaisuudesta etuoikeusasetuksen 6 a §:ssä säädetyllä etuoikeudella. KO:ssa 29.12.1983 toimitetussa esiinhuudossa jättämässään kirjelmässä kunta oli vaatinut mainitun saatavan tuomitsemista maksettavaksi etuoikeusasetuksen 4 a §:n 2 momentin mukaisella etuoikeudella.
KO, jossa Kuhmon kunnan valvontaa vastaan ei ollut tehty muistutusta, oli 26.1.1984 julistamassaan konkurssituomiossa, koskei kunta valvoessaan paikalletulopäivänä kysymyksessä olevan saatavan ollut laissa säädetyin tavoin viimeistään tuolloin vaatinut sille etuoikeusasetuksen 4 a §:n 2 momentin mukaista etuoikeutta, vaan tehnyt tuon etuoikeusvaatimuksensa vasta esiinhuudossa, ja siis myöhään, jättänyt kunnan sanotun etuoikeusvaatimuksen tutkimatta ja vahvistanut konkurssipesän varoista maksettavaksi kunnan valvoman puheena olevan saatavan etuoikeusasetuksen 6 a §:ssä säädetyllä etuoikeudella edellä mainitun irtaimistokiinnityksen kohteena olevasta omaisuudesta.
Itä-Suomen HO, jossa Kuhmon kunta oli hakenut muutosta, t. 10.5.1984 oli katsonut, ettei ollut syytä KO:n konkurssituomion muuttamiseen.
KORKEIN OIKEUS
Pyytäen valituslupaa Kuhmon kunta haki muutosta HO:n tuomioon vaatien, että kunnan A Oy:n konkurssissa toimitetussa esiinhuudossa esittämä etuoikeusvaatimus tutkittaisiin ja että kunnan saaminen vahvistettaisiin maksettavaksi konkurssipesän varoista etuoikeusasetuksen 4 a §:n mukaisella etuoikeudella. Valituslupa myönnettiin ja konkurssipesä antoi siltä hakemuksen johdosta pyydetyn vastauksen.
KKO p. lausui perusteluinaan:
Kuhmon kunta on A Oy:n konkurssissa määrättynä paikalletulopäivänä esittänyt yksilöidyn, etuoikeusasetuksen 6 a §:n mukaisen etuoikeusvaatimuksen ja perustellut vaatimustaan sillä, että kunnan saamisten vakuudeksi oli vahvistettu HO:n tuomiossa mainittu irtaimistokiinnitys. Kunnan vasta esiinhuudossa esittämä vaatimus etuoikeusasetuksen 4 a §:n mukaisesta etuoikeudesta on sen sijaan perustettu siihen, että kunnalle, joka oli takaajana suorittanut eläkelaitokselle kysymyksessä olevan vakuutusmaksulainan, oli maksun johdosta siirtynyt eläkelaitoksen työnantajalta olleen saamisen viimeksi mainitun lainkohdan mukainen etuoikeus. Siihen nähden, että kunnan paikalletulopäivänä esittämä etuoikeusvaatimus on ollut lakiin perustuva, KKO katsoo, ettei asiassa ole kysymys valvonta-asiakirjoihin sisältyvästä erhekirjoituksesta, jonka oikaisemista vielä esiinhuutovaiheessa on oikeuskäytännössä pidetty mahdollisena, vaan siitä, että kunta on vasta esiinhuudossa olennaisesti muilla kuin paikalletulopäivänä esittämillään perusteilla vaatinut saamiselleen aikaisempaa parempaa etuoikeutta. Konkurssisäännön 24 §:n 1 momentin mukaan velkojan on kuitenkin esitettävä etuoikeusvaatimuksensa ja sen perusteet ja paikalletulopäivänä. Näillä perusteilla KKO katsoo, kuten HO:kin, että kunnan vasta esiinhuudossa tekemä etuoikeusasetuksen 4 a §:n mukainen etuoikeusvaatimus on tehty myöhään.
HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Ailio, Takala, Hämäläinen, Mörä ja Lindholm