23.2.2023

Vaatimukset

Julkisen alan unioni JAU ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- tuomitsee Helsingin kaupungin maksamaan hyvityssakkoa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 18 §:n ja III luvun 23 §:n, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen II luvun 18 §:n ja III luvun 23 §:n sekä kunta-alan teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 19 §:n määräysten rikkomisesta 1.5.2022 lukien, koska kaupunki on jättänyt maksamatta työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkkoja kokonaan tai osittain palkanmaksupäivinä, ja

- velvoittaa Helsingin kaupungin korvaamaan Julkisen alan unioni JAU ry:n oikeudenkäyntikulut 4.720 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimuksen rikkominen

Helsingin kaupunki on ilmoittanut, että 21.6.2022 edeltäneen viikon aikana oli ilmennyt palkan jääneen kokonaan maksamatta 435 työntekijälle. Tilanne on siitä lähtien jatkunut vastaavana. Lokakuun 2022 palkanmaksusta ilmoitettiin palkan puuttuvan kokonaan 96 työntekijältä. Vielä marraskuussa 2022 palkka oli kokonaan maksamatta virka- ja työehtosopimusten mukaisena palkanmaksupäivänä 53 työntekijälle.

Osittain palkka on ollut maksamatta 1.355 henkilölle 30.5, 2.442 henkilölle 20.6, 4.494 henkilölle 20.7, 4.930 henkilölle 1.8, 3.947 henkilölle 1.9, 3.884 henkilölle 6.10. ja 4.622 henkilölle 20.11.2022.

Kaupungin vetoama mahdollisuus saada palkka suoraan kassasta käteismaksuna on ollut täysin teoreettinen, koska tuosta mahdollisuudesta ei ole tiedotettu henkilöstölle yleisesti ja riittävästi. Mahdollisuus ei ole ollut yleisesti edes luottamusmiesten tiedossa.

Palkan maksamisen puuttuminen kokonaan tai osittain on ollut vastoin kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen ja kunta-alan teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen palkanmaksua koskevia, selkeitä määräyksiä. Kaupunki on rikkonut määräyksiä toistuvasti niiden voimaan tulosta 1.5.2022 alkaen, ja rikkomukset jatkuvat edelleen.

Kanteessa tarkoitettujen työ- ja virkaehtosopimusten soveltamiskäytännössä ei ole missään tapauksessa hyväksytty palkanmaksun osalta viiden prosentin virhemarginaalia. Palkanmaksussa esiintyviä yksittäisiä, eri syistä johtuvia inhimillisiä virheitä ei ole yleensä käsitelty työehtosopimuksen rikkomisina, kunhan virheet on korjattu kohtuullisessa ajassa ja työntekijät ovat saaneet palkkansa viivästyskorkoineen. Kanteessa on kuitenkin kysymys systeemitason virheistä.

Palkan maksaminen sopimuksen mukaisesti ajallaan on työnantajan keskeisin velvollisuus työsuhteessa. Palkanmaksun puuttuminen tai myöhästyminen on työnantajan vastuulla. Helsingin kaupunki on työnantajana vastuussa siitä, että sen käyttämät palkanmaksujärjestelmät toimivat moitteettomasti ja että ne otetaan käyttöön vasta, kun ne testattu toimiviksi. Esiintyneiden ongelmien laatu ja laajuus osoittavat, että uusi palkanmaksuohjelma on otettu käyttöön keskeneräisenä eikä sitä ole etukäteen testattu tarpeeksi järjestelmän virheettömän toiminnan varmistamiseksi. Myös järjestelmän muutoksen edellyttämä riittävä koulutus on laiminlyöty.

Ongelmat palkanmaksussa ovat olleet täysin ennakoitavissa ja arvioitavissa. Ne olisivat olleet vältettävissä huolellisella ennakkovalmistelulla, järjestelmän testaamisella ja koulutuksella. Henkilöstöjärjestöt toivat työnantajan tietoon uuden järjestelmän käyttöönottamiseen liittyviä riskejä jo syksyllä 2021 ja esittivät useampaan kertaan järjestelmän käyttöönoton lykkäämistä. Nyt korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdytty vasta järjestelmämuutoksen epäonnistuttua.

Kaupunki on korostanut uuden järjestelmän edellyttäneen toimintatapamuutosta, jossa tiedot palkkajärjestelmään syötetään siellä missä ne syntyvät. Aiemmin tietojen syöttäminen on tapahtunut HR:n ja palkanmaksun ammattilaisten toimesta. Tämä toimintatapamuutos on ollut työnantajan tiedossa jo ennen järjestelmän hankintapäätöstä ja käyttöönottoa. Kaupungin vastauksesta ilmenee, että toimintatapamuutoksen tukitoimia on suunniteltu tammikuussa 2023. Riittävät tukitoimenpiteet olisi tullut huolellisesti toimittaessa suunnitella ennen järjestelmän käyttöönottoa.

Olennaista asiassa on se, että palkanmaksun virheitä ei ole saatu korjattua kohtuullisessa ajassa ja virheiden korjaukset ovat johtaneet uusiin virheisiin esimerkiksi liikamaksujen muodossa. Palkanmaksun virheiden korjaamisen ja tilanteen normalisoitumisen on arvioitu kestävän syksyyn 2023 asti.

Helsingin kaupunki tulee velvoittaa maksamaan kantajalle hyvityssakkoa työ- ja virkaehtosopimusmääräysten rikkomisesta työehtosopimuslain 7 §:n sekä kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksesta annetun lain 20 §:n perusteella. Kaupungin on tullut tietää rikkovansa työ- ja virkaehtosopimusten selkeitä määräyksiä. Kantaja on pitkämielisesti antanut kaupungille aikaa korjata menettelynsä ja nostanut kanteen vasta noin puolen vuoden kuluttua valvontakirjeen lähettämisestä.

Hyvityssakon määrä

Palkanmaksun puuttuminen tai viivästyminen on aiheuttanut työntekijöille suurta haittaa. Palkanmaksuvirheiden vaikutukset eivät ole rajoittuneet vain palkan viivästymisestä aiheutuneisiin maksuvaikeuksiin ja palkkavirheiden selvittämisestä johtuneeseen työhön, vaan sillä on ollut vaikutuksia myös muun muassa työntekijöiden palkkasidonnaisiin sosiaalietuuksiin ja verotukseen.

Työehtosopimuksen rikkomista on jatkettu, vaikka KT on valvonut työehtosopimuksen rikkomuksen ja saattanut kaupungin tietoon työehtosopimuksen oikean soveltamisen. Kaupungin korjaavat toimenpiteet eivät ole olleet missään määrin tehokkaita, ja ne on tehty liian myöhään. Kaupunki on ollut viimeistään kesäkuussa 2022 tietoinen ongelman laajuudesta, mutta laajempiin korjaustoimenpiteisiin on ryhdytty vasta myöhemmin kesällä ja syksyllä 2022. Kaupunki on ryhtynyt vastauksessaan vetoamiinsa toimenpiteisiin vasta Julkisen alan unioni JAU ry:n valvontapyynnön jälkeen.

Hyvityssakkoa ei voida jättää tuomitsematta vain siksi, että työ- ja virkaehtosopimuksen määräyksen noudattaminen on vaikeaa tai kallista. Hyvityssakkoa ei tule jättää tuomitsematta myöskään sillä perusteella, että kaupunki mahdollisesti suorittaa työntekijöille viivästyskorkoa, vahingonkorvausta tai vapaaehtoisia viivästysmaksuja.

Helsingin kaupunki on rikkonut kolmea eri virka- ja työehtosopimusta, mikä on otettava huomioon hyvityssakon määrää korottavana tekijänä. Myös kaupungin asema Suomen suurimpana yksittäisenä työnantajana tulee ottaa huomioon hyvityssakon määrässä.

Huomioon ottaen rikkomuksen pitkä kesto ja sen merkittävyys sekä yksittäisten rikkomusten suuri lukumäärä hyvityssakon määrän tulee olla tuntuva.

Vastaus kannevaatimuksiin

Helsingin kaupunki on myöntänyt kanteen oikeaksi siltä osin, että osaa kaupungin työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkoista ei ole joko osittain tai kokonaan pystytty maksamaan työ- ja virkaehtosopimusten määräysten mukaisesti 1.5.2022 lähtien, jolloin nyt kysymyksessä olevat työ- ja virkaehtosopimukset tulivat voimaan.

Helsingin kaupunki on kiistänyt rikkoneensa kanteessa mainittujen virka- ja työehtosopimusten määräyksiä tieten tai siten, että sen olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa määräyksiä. Kaupunki on vaatinut kanteen hylkäämistä siltä osin kuin siinä on vaadittu kaupungin tuomitsemista hyvityssakkoon. Helsingin kaupunki on lisäksi vaatinut, että asianosaiset velvoitetaan pitämään oikeudenkäyntikulunsa asiassa vahinkonaan.

Perusteet

Taustaa

Palkanmaksu on osa laajaa, koko Helsingin kaupungin kattavaa HR-prosessia, joka pitää sisällään tietojärjestelmän omistajuuden, tietojen alkulähteen ja varsinaisen palkanmaksun aina prosessin loppupäähän kuten tietojen siirtämiseen palkkakirjanpitoon ja tulorekisteriin saakka.

Helsingin kaupungin aiemmin käyttämä henkilöstötieto- ja palkanlaskentajärjestelmä (Hijat) oli ollut käytössä vuodesta 1984 lähtien. Järjestelmä oli teknisesti vanhentunut, minkä lisäksi sen ylläpito oli päättymässä. Uuden, korvaavan palkkajärjestelmän hankinta oli välttämätöntä palkanmaksun jatkuvuuden varmistamiseksi. Helsingin kaupunki siirtyi huhtikuussa 2022 käyttämään palkanmaksussa uutta Sarastia365 HR -järjestelmää.

Palkanmaksua ohjaavat useat eri määräykset ja ohjeet kuten lainsäädäntö, työehtosopimukset, kaupungin paikalliset sopimukset, kaupungin omat ohjeet sekä Sarastia-järjestelmän käyttöä koskevat ohjeet. Palkanmaksua koskevia ohjeita on merkittävä määrä.

Palkanmaksu-uudistuksen toteuttamisen myötä kaupungin palkanmaksussa ilmeni odottamattomia ongelmia. Huhtikuusta 2022 lukien osa palkoista on maksettu palkansaajille palkanmaksupäivinä virheellisesti tai palkka on jäänyt hetkellisesti maksamatta osittain tai kokonaan.

Uuden palkkajärjestelmän käyttöönoton jälkeen ilmenneet palkanmaksun ongelmat ovat pääosin johtuneet järjestelmän tiedonsiirtoon liittyvistä haasteista, henkilövaihdoksista, toimintatapamuutoksen kokoluokasta, palkkahallinnon asiakkaiden (toimialat, virastot) haasteista sisäistää muutoksia ja järjestelmän käytettävyyteen liittyvistä ongelmista. Nämä ovat olleet sellaisia ennalta-arvaamattomia tai näkymättömissä olleita ongelmia, joita voitiin ryhtyä ratkaisemaan vasta niiden ilmetessä.

Toimet palkanmaksun vakauttamiseksi

Helsingin kaupunki on ryhtynyt merkittäviin palkanmaksua korjaaviin toimenpiteisiin välittömästi virheiden tultua tietoon ja ennen valvontapyyntöä 23.6.2022. Kaupunki on kohdentanut palkanlaskentaan lisäresursseja virhelähteiden tunnistamiseksi ja virheiden korjaamiseksi toukokuusta 2022 lähtien sekä aloittanut tuolloin rekrytoinnit lisäresurssien saamiseksi. Kesäkuun alusta 2022 lähtien korjaavia toimenpiteitä teki tehostetusti ja seurasi kaupunginkanslian henkilöstöjohtajan asettama erillinen tiimi taloushallintopalveluiden tukena.

Helsingin kaupunki on organisoinut palkanlaskennan tilanteen hallintaa varten laajamittaisen vakauttamishankkeen sekä hankkinut tuekseen konsulttipalvelua. Palkanlaskennan vakauttamishankkeen johtajaksi nimettiin kesäkuussa 2022 henkilöstöjohtaja. Hankkeelle nimettiin kokopäiväinen johtaja lokakuun 2022 alusta lukien. Vakauttamishankkeen kaksi päätavoitetta ovat palkanmaksun oikeellisuus ja palkanmaksua koskevien viranomaistietojen oikeellisuus.

Palkkavirheiden vähentämiseksi on tehty virhelähdeanalyysiä sen ymmärtämiseksi, missä prosessin vaiheissa ja mistä syistä virheitä tyypillisimmin syntyy. Tällä tavoin vakauttamisessa kyetään kohdentamaan vaikuttavia ratkaisuja korjaaviksi toimenpiteiksi. Virhelähdeanalyysien perusteella virheiden syntymisen taustalla on useita syitä, joiden ratkaisemiseksi myös tarvitaan useita toimenpiteitä. Hankkeen kolmelle osa-alueelle on organisoitu yli 20 projektia, joiden toteuttamisella jo kertyneitä palkkavirheitä korjataan ja estetään uusien virheiden syntymistä. Lisäksi hankkeessa tehdään töitä sen eteen, että palkkakirjanpito ja viranomaistiedot esimerkiksi tulorekisterissä ovat oikein.

Palkkavirheitä koskevan tilannekuvan (10.1.2023) mukaan uusien virheiden syntymisessä on laskeva trendi. Kun kesäkuussa 2022 palkkavirheitä suhteessa kaikkiin palkkalaskelmiin oli 8,7 prosenttia, oli virheiden määrä lokakuussa 5 prosenttia. Marraskuun virheosuus oli 3,9 prosenttia, ja joulukuussa virheiden määrä oli 19.1.2023 saatavissa olleen tiedon mukaan 3,4 prosenttia. Palkanmaksun virheiden määrät on saatu kaupungin korjaavien toimenpiteiden johdosta palkanmaksu-uudistusta edeltäneelle tasolle. Edellisen järjestelmän aikana virhemarginaalin on arvioitu olleen noin 5 prosenttia, mutta virheitä koskeva tilastointi ei ole täysin yhteismitallista edellisen järjestelmän ja uuden järjestelmän osalta. Virheiden määrän odotetaan toimenpiteiden vuoksi edelleen laskevan.

Esimerkiksi lokakuussa palkkalaskelmia oli noin 66.000, ja näistä erisuuruisia palkkavirheitä oli 3.865 kappaleessa. Marraskuussa palkkalaskelmia oli noin 68.000, ja näistä erisuuruisia palkkavirheitä oli tämänhetkisen tiedon mukaan 2.968 kappaleessa. Arvio on, että näistä 80 prosenttia on palkkalaskelmia, joista osa palkasta puuttui, 18 prosentissa palkkaa on maksettu liikaa ja 0,14 prosentissa palkka on puuttunut kokonaan. Virheet ovat hyvin erilaisia ja erisuuruisia. Koko palkka puuttuu tai iso osa palkasta puuttuu -virheet priorisoidaan palkkavirheiden korjaamisessa. Taloushallintopalveluliikelaitoksen datan perusteella koko palkka puuttuu -virheet on pyritty korjaamaan kahdessa arkipäivässä ja iso osa palkasta puuttuu -virheet on pyritty korjaamaan viidessä arkipäivässä siitä, kun niistä on ilmoitettu palkkahallintoon.

Kertyneiden virheiden korjaaminen on hidasta siinä tilanteessa, kun palkkavirhe on jo toteutunut. Virheen korjaaminen jälkikäteen ja tietojen oikeellisuuden varmistaminen vaatii usein palkkasihteerin työn lisäksi yhteydenpitoa esihenkilön kanssa sekä mahdollisesti myös järjestelmätoimittajan toimenpiteitä. Palkkahallinnon toimintakykyä on kasvatettu tekemällä vakituisia ja määräaikaisia lisärekrytointeja sekä uudistamalla toimintatapoja ja tukemalla osaamisen kehittämistä. Myös palkkaprosessin palkanlaskennan kontrollit on kuvattu ja otettu käyttöön.

Uuden palkkajärjestelmän mukainen palkkaprosessi perustuu siihen, että palkkaan vaikuttavat tiedot syötetään järjestelmään siellä, missä tieto syntyy. Tämä on tarkoittanut mittavaa toimintatapamuutosta, kun aikaisemmin tietoja palkkajärjestelmään ovat syöttäneet ainoastaan HR:n ja palkanlaskennan ammattilaiset. Tällä hetkellä toimintatapamuutoksen tueksi valmistellaan uusia tukitoimenpiteitä. Nämä ovat esimerkiksi uusien työntekijöiden rekrytoiminen hoitamaan joitakin palkkaprosessin alkupään työvaiheita sekä joidenkin palkkaan vaikuttavien työsuhteen elinkaaren prosessien työvaiheiden keskittämistä. Lisäksi arvioidaan pidemmällä aikavälillä tarvittavia muutoksia sen suhteen, miten prosessien työvaiheiden työnjakoja tulee uudistaa.

Osa-alueella, joka koskee Sarastia365 HR -järjestelmää, tehdään tiivistä yhteistyötä järjestelmätoimittajan kanssa, jotta uusi palkkajärjestelmä sekä sen toiminnallisuudet, lomakkeet ja suorituskyky vastaisivat paremmin Helsingin kaupungin tarpeita. Tässä haasteena ovat järjestelmätoimittajan omat resurssit ja se, että Helsingin kaupunki ei ole vielä voinut hyväksyä käyttöönottoprojektia valmiiksi johtuen siitä, että tietyt toiminnot ovat toimittamatta.

Palkanmaksun tilanne on yhä haasteellinen, kun palkkaprosessin palkanlaskentavaiheeseen etenee yhä uusia virheitä digitalisoidun palkkaprosessin alkuvaiheilta eli tietojen syöttämisen vaiheilta, ja samaan aikaan palkkahallinnossa korjataan tähän mennessä kertyneitä palkka- ja muita virheitä. Kertyneen virhelähdetiedon ja vakauttamishankkeessa priorisoitujen projektien ja niiden sisällä toteutettavien toimenpiteiden avulla palkanlaskennan tilanne tulee vakautumaan, mutta toimenpiteiden vaikuttavuus ei ole täysin välitön.

Helsingin kaupunginhallitus päätti 9.1.2023 myöntää kuuden miljoonan euron määrärahan palkanmaksu-uudistuksesta johtuvien korjaustoimenpiteiden suorittamiseksi.

Palkanmaksuongelmien vaikutusten vähentäminen

Kaupunki on toteuttanut useita toimenpiteitä, joilla palkanmaksuongelmien vaikutuksia kaupungin henkilöstöön on lievennetty ja hyvitetty.

Helsingin kaupunki on tarjonnut työntekijöilleen yhtenä vaihtoehtona palkanmaksun noutamisen käteisellä kaupungin yleisökassasta. Palvelussa on alkujaan varauduttu jopa 50-100 palkansaajan käyntiin päivässä. Käyttäjiä on kuitenkin ollut erittäin vähäinen määrä. Kyse on ollut alle kymmenestä henkilöstä päivätasolla. Kävijämäärän vähäisyyden vuoksi kassassa ei ole varauduttu enää suuriin kävijämääriin, mutta yhä edelleen työntekijöillä on mahdollisuus saada palkka käteisellä ottamalla yhteyttä palkkahallintoon.

Helsingin kaupunki on laatinut koko henkilöstön käyttöön ohjeistuksen tilanteita varten, joissa työntekijä vaatii vahingonkorvausta työnantajalta palkan virheellisyyden tai maksamattomuuden aiheuttaman vahingon takia.

Kaupunki on maksanut työntekijöille korvausta tilanteissa, joissa palkan väärin maksusta tai maksamattomuudesta on aiheutunut vahinkoa.

Kaupunki maksaa joulukuusta 2022 alkaen takautuvasti viivästysmaksua viivästyskoron lisäksi kaikille, joiden palkka on ollut myöhässä. Viivästysmaksu on vähintään 50 euroa, mutta se on voinut olla suurempi, jos maksettavia viivästyskorkoja on kertynyt useita.

Helsingin kaupunki on käynnistänyt syksyllä 2022 aktiivisen yhteistyön Verohallinnon kanssa tulorekisteritietojen saamiseksi ajan tasalle ja verotukseen vaikuttavien epätarkkuuksien poistamiseksi.

Hyvityssakkovaatimus

Helsingin kaupunki ei ole tieten rikkonut kanteessa mainittujen työ- ja virkaehtosopimusten määräyksiä. Kaupungin menettely ei ole ollut piittaamatonta työ- ja virkaehtosopimusten määräyksistä eikä tahallista tai törkeän tuottamuksellista.

Kaupunki on pyrkinyt huolellisesti, aktiivisesti ja kaikin käytettävissä olevin keinoin toteuttamaan määräykset oikeasisältöisesti ja -aikaisesti palkanmaksupäivinä. Kaupunki on pyrkinyt estämään palkanmaksuongelmien syntymisen ja lievittämään niistä johtuvia ongelmia edellä esitetysti. Hyvityssakon määräämiselle ei näin ollen ole perusteita.

Lisäksi asian arvioinnissa on huomioitava, että esimerkiksi erilaisista inhimillisistä ja teknisistä virheistä johtuen palkanmaksussa ei voida saavuttaa täydellistä virheettömyyttä, eikä tällä tavoin syntyneitä virheitä voida katsoa työ- ja virkaehtosopimuksen tietensä rikkomiseksi. Virhemäärät ovat vuoden 2022 loka-, marras- ja joulukuussa määrällisesti olleet arvioidusti palkanmaksu-uudistusta edeltäneellä tai jopa alemmalla tasolla.

Ennen palkanmaksu-uudistusta virhemarginaali on ollut noin 5 prosenttia, eikä kaupungin ole tuolloin väitetty tieten rikkoneen työ- ja virkaehtosopimuksen määräystä palkanmaksusta. Lokakuussa esiintyneet palkanmaksuvirheet olivat 5 prosenttia, marraskuussa 3,9 prosenttia ja joulukuussa 3,4 prosenttia kaikista palkkalaskelmista. Näin ollen luvut alittavat hyväksytyn virhemarginaalin, eikä työ- ja virkaehtosopimusta ole tieten rikottu.

Oikeusprosessin tarkoitus on pakottaa osapuoli toimimaan oikein sanktioimalla rikkomus. Kyse ei nyt kuitenkaan ole siitä, etteikö ongelmista johtuvaa virhettä palkanmaksussa olisi tunnistettu tai etteikö niitä olisi jo pidemmän aikaa pyritty korjaamaan kaikin käytettävissä olevin keinoin. Mahdollisella hyvityssakolla ei siten olisi määräysten noudattamista tehostavaa vaikutusta.

Mahdollisen hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettava huomioon edellä selostetut palkanmaksu-uudistuksen jälkeen ilmenneiden palkanmaksuongelmien ennalta-arvaamattomuus ja odottamattomuus, kaupungista johtumattomat syyt palkanmaksun ongelmissa, kaupungin oma-aloitteiset kattavat toimenpiteet palkanmaksuvirheiden korjaamiseksi sekä virheistä aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseksi ja hyvittämiseksi työntekijöille. Toimiin on ryhdytty hyvissä ajoin ennen kanteen vireille tuloa työtuomioistuimessa.

Kaupungin menettelystä ei myöskään ole aiheutunut taloudellista menetystä Julkisen alan unioni JAU ry:lle.

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Vastaus valvontakirjeeseen 27.6.2022
2. Helsingin kaupungin tiedote 7.9.2022, päivitetty 13.10.2022
3. Johdon tilannekuva palkanmaksusta ja Sarastian käyttöönoton vakauttamisesta, PowerPoint-esitys 21.10.2022
4. Johdon tilannekuva palkanmaksusta ja Sarastian käyttöönoton vakauttamisesta, PowerPoint-esitys 21.11.2022
5. Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:n avoin kirje kaupungin johdolle Sarastiasta 21.6.2022
6. Yle Uutiset 19.1.2023: kansliapäällikkö arvioi Helsingin palkanmaksuongelmien helpottavan ensi syksynä

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Palkanlaskennan vakauttamisen tilannekuva, kaupunginhallitus 12.12.2022, sivut 3-4 ja 6-7
2. Kansliapäällikön päätös 12.10.2022,192 §
3. Kansliapäällikön päätös 6.7.2022, 148 §
4. Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunnan päätös 12.10.2022, 22 §
5. Kaupunginhallituksen päätös 9.1.2023, 11 §
6. Henkilöstöinfo palkanmaksun vakauttamisesta 11.1.2023, PowerPoint-esitys, sivut 3-6

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat määräykset

Työehtosopimuslain 7 §:n 1 momentin mukaan työehtosopimukseen sidottu työnantaja, joka tietensä rikkoo tai jonka olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä, voidaan tuomita siitä maksamaan hyvityssakko. Kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain 20 §:n 1 momentin mukaan virkaehtosopimukseen sidotun, joka tietensä rikkoo tai jonka olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa sopimuksen määräyksiä, työtuomioistuin voi tuomita maksamaan hyvityssakon.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n (KT) ja muiden ohella Julkisen alan unioni JAU ry:n (JAU ry) välisen 1.5.2022-30.4.2025 voimassa olevan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 18 §:ssä, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen II luvun 18 §:ssä sekä kunta-alan teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen II luvun 19 §:ssä on määrätty, että viranhaltijalle ja työntekijälle maksetaan palkka kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään sen 16. päivänä.

Asiassa on riidatonta, että Helsingin kaupungin palkanmaksupäiväksi on määrätty kuun 14. päivä. Riidatonta on myös, että huhtikuusta 2022 lukien osa Helsingin kaupungin viranhaltijoista ja työntekijöistä oli jäänyt palkanmaksupäivinä kokonaan tai osittain ilman työ- ja virkaehtosopimuksen mukaista palkkaansa. Palkan maksamatta jääminen oli voinut koskea niin varsinaista kuukausipalkkaa kuin työaikakorvauksiakin. Asiassa on siten riidatonta, että kaupunki ei ole työnantajana noudattanut edellä mainittujen virka- ja työehtosopimusten määräyksiä palkanmaksusta niiden voimaantulosta 1.5.2022 lukien.

Helsingin kaupunki on vedonnut kanteen kiistämisen perusteena muun muassa siihen, että kaupunki ei ollut tieten rikkonut työ- ja virkaehtosopimuksen määräyksiä, eikä kaupungin menettely ollut ollut piittaamatonta työ- ja virkaehtosopimuksen määräyksistä, tahallista eikä törkeän tuottamuksellista.

Riidattomat seikat sekä kantajan ja vastaajan vetoamat seikat huomioon ottaen asiassa on ratkaistava, onko 1.5.2022 lukien tapahtuneiden palkanmaksun virheellisyyksien johdosta katsottava, että kaupunki on rikkonut edellä mainittuja työ- ja virkaehtosopimuksen määräyksiä tieten tai olisiko sen perustellusti pitänyt tietää rikkovansa määräyksiä. Mikäli työtuomioistuin katsoo näin tapahtuneen, ratkaistavaksi tulee, onko kaupunki tuomittava hyvityssakkoon ja mikä on mahdollisen hyvityssakon määrä. Asiassa on lisäksi kysymys siitä, tuleeko asianosaiset määrätä pitämään oikeudenkäyntikulunsa asiassa vahinkonaan.

Virka- ja työehtosopimusten rikkominen

Edellä mainittujen virka- ja työehtosopimusmääräysten nojalla Helsingin kaupunki on ollut velvollinen huolehtimaan siitä, että sen viranhaltijat ja työntekijät saavat palkkansa oikeamääräisinä ja oikea-aikaisesti.

Kirjallisena todisteena on esitetty Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:n (JHL ry) avoin kirje Helsingin kaupungin johdolle 21.6.2022. Kirjeen mukaan JHL ry oli jo vuonna 2020 kirjelmöinyt kaupungin johdolle palkanmaksun ongelmista. JHL ry oli tuonut syksyllä 2020 esille huolensa Sarastia-järjestelmän käyttöönotosta ja esittänyt lisäresurssien palkkaamista. Vuoden 2021 loppupuolella JHL ry oli vaatinut, että Sarastia-järjestelmän käyttöönottoa siirrettäisiin, koska järjestelmän käyttämisestä ja sen ongelmista oli tullut Espoon kaupungilta ”synkkää tietoa” eikä siitä ollut saatu muistakaan kaupungeista hyvää kerrottavaa. Kirjeessä on vaadittu, että kaupunki korjaa palkanmaksun ongelmat pikaisesti.

Todisteena esitetystä Helsingin kaupungin tiedotteesta 7.9.2022 ilmenee, että kaupunki oli päättänyt maksaa kertaluonteisen, ylimääräisen viivästysmaksun kaikille työntekijöilleen, joiden palkka oli ollut myöhässä. Kaupunki maksaisi myös vahingonkorvauksia. Tiedotteen mukaan korjaamattomien palkkavirheiden kokonaismäärä oli pienentynyt elokuun aikana. Syyskuun 1. päivänä kokonaan puutuvia palkkoja oli ollut 115 ja osittain puuttuvia 3.947.

Palkanmaksun tilannekuva 21.10.2022 kuvaa raportointijaksoa 7.-19.10.2022. Sen mukaan palkkavirheiden osuus näytti laskeneen syyskuun 5,8 prosentista lokakuun puoliväliin mennessä 4,2 prosenttiin. Tilannekuvasta ilmenee, että 16.6.2022 päättyneellä viikolla palkkavirheitä oli ilmoitettu 2.844. Sen jälkeisillä viikoilla ilmoitettujen palkkavirheiden määrä oli ollut pienimmillään 474 (19.10.2022) ja suurimmillaan 1.652 (18.8.2022).

Palkanmaksun tilannekuva 21.11.2022 koskee raportointijaksoa 4.-20.11.2022. Jaksolle oli kirjattu 1.129 uutta palkkavirhettä, ja sen aikana oli korjattu 1.475 palkkavirhettä. Korjaamattomia virheitä oli yhteensä 8.435, joista kokonaan puuttuvia palkkoja oli 53, osittain puuttuvia palkkoja 4.612 ja liikaa maksettuja palkkoja 1.162. Kaupungin toimialoista suurin virheellisten palkkalaskelmien osuus (5,2 prosenttia) oli ollut marraskuussa sosiaali- ja terveystoimialalla.

Palkanlaskennan vakauttamisen tilannekuvan 12.12.2022 mukaan virheiden osuus palkkalaskelmista näytti olevan laskusuunnassa. Seurantajaksolle 21.11.-7.12.2022 oli kirjattu 997 uutta palkkavirhettä. Seurantajakson kumulatiivisista virheistä valtaosa oli osittain puuttuvia palkkoja, joita oli 5.009. Kokonaan puuttuvia palkkoja oli 89. Esityksessä on todettu, että uusissa virheissä oli saavutettu uuden palkkajärjestelmän käyttöönottamista edeltävä taso, mutta palkkavirheiden osuus oli kuitenkin edelleen korkealla tasolla. Esityksessä on kuvattu lukuisia palkanmaksun kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä, joista osa oli jo toteutettu, osa käynnissä ja osa vielä tulossa.

Todisteena esitetystä uutisartikkelista 19.1.2023 ilmenee, että Helsingin kaupungin kansliapäällikkö on arvioinut palkanmaksuongelmien helpottavan syksyllä 2023. Hänen mukaansa uusia virheitä ei enää syntynyt enempää kuin niitä pystytään käsittelemään, mutta vuoden 2022 aikana syntyneitä, korjaamattomia palkkavirheitä oli edelleen noin 6.400.

Edellä mainitut kirjalliset todisteet osoittavat vuoden 2022 kesäkuusta lähtien kaupungin palkanmaksussa tapahtuneiden ja korjaamatta olleiden virheiden määrää useiden seurantajaksojen aikana. Työtuomioistuin katsoo, että varsinkin edelleen korjaamatta olleiden virheiden määrä on pysynyt jatkuvasti merkittävänä.

Kirjallisina todisteina esitetyistä Helsingin kaupungin kansliapäällikön päätöksistä ilmenee, että kaupunki on 6.7.2022 päättänyt ostaa konsulttipalveluja palkkahallinnon vakauttamiseksi ja 12.10.2022 osoittanut määrärahan palkanmaksu-uudistuksesta johtuvien vahingonkorvausten suorittamiseen. Taloushallintopalveluliikelaitos on 12.10.2022 päättänyt hankkia lisää henkilöstöresursseja palkkahallinnon asiakaspalveluun ja avustaviin tehtäviin.

Helsingin kaupunki on ilmoittanut edellä kuvattujen palkanmaksussa tapahtuneiden virheiden olevan seurausta uuden palkanlaskentajärjestelmän käyttöönotosta huhtikuussa 2022. Työtuomioistuin toteaa, että palkanlaskentajärjestelmän valitseminen on ollut kaupungin oikeus. Kaupungin mukaan uuden järjestelmän käyttöönoton jälkeen oli ilmennyt odottamattomia ongelmia, jotka olivat johtuneet useista eri seikoista. Kaupunki oli pyrkinyt kaikin käytettävissä olevin keinoin maksamaan palkat oikea-aikaisesti palkanmaksupäivinä. Kaupunki oli aloittanut mittavat toimet palkanmaksun virheiden vähentämiseksi. Kaupunki oli myös lieventänyt ja hyvittänyt palkanmaksuongelmien vaikutuksia henkilöstöön useilla toimenpiteillä.

Kunnan ja hyvinvointialueen työehtosopimuksista annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT tekee työehtosopimuksen muun muassa kunnan puolesta. Samoin kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain 1 ja 3 §:n nojalla neuvottelu- ja sopimusosapuolena muun muassa kuntien viranhaltijoiden virkaehtosopimusten osalta on Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.

KT on solminut voimassa olevat virka- ja työehtosopimukset JAU ry:n kanssa 8.6.2022. Kirjallisena todisteena esitetyssä KT:n vastauksessa JHL ry:n valvontapyyntöön KT on ilmoittanut, että sen edustaja oli ollut yhteydessä Helsingin kaupunkiin valvontapyynnössä tarkoitetuista palkanmaksuun liittyvistä asioista ensimmäisen kerran jo toukokuussa 2022 ja että työnantaja oli tuolloin pyrkinyt korjaamaan tilannetta. KT:n on siten katsottava sitoutuneen vuonna 2022 virka- ja työehtosopimuksiin ja niiden osana palkanmaksua koskeviin määräyksiin tietoisena Helsingin kaupungin palkanmaksussa jo ilmenneistä ongelmista.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että Helsingin kaupungin on perustellusti pitänyt tietää rikkovansa kanteessa mainittujen virka- ja työehtosopimusten määräyksiä työehtosopimuslain 7 §:n 1 momentissa sekä kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain 20 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kun se sopimuksiin sidottuna ei ole maksanut palkkoja sopimusmääräysten mukaisesti 1.5.2022 lukien. (ks. TT 2002:39)

Hyvityssakko

Työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentin mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

Kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain 21 §:n 1 momentin mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon vahingon ja syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen, kunnan, kuntayhtymän, hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

Työtuomioistuin toteaa, että hyvityssakon tarkoituksena on korvata toiselle osapuolelle loukkaus, jonka työehtosopimuksen vastainen toiminta on aiheuttanut, ja tehostaa työehtosopimuksen noudattamista jatkossa. Hyvityssakko on näin ollen korvausta muusta kuin laiminlyönnin mahdollisesti aiheuttamasta taloudellisesta vahingosta. Hyvityssakon tuomitsematta jättäminen työehtosopimusmääräyksen rikkomisasiassa on poikkeuksellista. Se on tullut kysymykseen esimerkiksi tilanteissa, joissa laiminlyönti on ollut kokonaisuutena vähäinen (TT 2002:39) tai laiminlyönnin vähäisyyden lisäksi työnantajayritys on ollut pieni eikä laiminlyönnistä ole aiheutunut vahinkoa (TT 2015:133).

Työnantajan päävelvoite työntekijään nähden on palkan maksaminen. Työtuomioistuin katsoo palkan maksamisella oikeamääräisenä ja oikea-aikaisesti olevan suuri merkitys palkansaajalle. Ottaen tämän lisäksi huomioon edellä kuvattujen Helsingin kaupungin palkanmaksun ongelmien laajuus ja kesto työehtosopimusmääräyksen rikkomista ei voida pitää kokonaisuutena arvioiden vähäisenä. Työtuomioistuin katsoo, ettei asiassa siten ole esitetty sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella hyvityssakko voitaisiin jättää kokonaan tuomitsematta. Asiassa ei myöskään ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Sen, että kaupunki on yhdellä menettelyllä rikkonut useammassa työehtosopimuksessa olevia samaa asiaa koskevia määräyksiä, ei voida katsoa vaikuttavan hyvityssakon määrään.

Oikeudenkäyntikulut

Helsingin kaupunki on vaatinut, että asianosaiset velvoitetaan pitämään oikeudenkäyntikulunsa asiassa vahinkonaan.

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Työtuomioistuin katsoo, että huomioon ottaen käsillä olevassa asiassa riidattomiksi todetut seikat asiaa ei ole pidettävä edellä mainitussa säännöksessä tarkoitetulla tavalla epäselvänä. Asiassa ei siten ole perustetta poiketa pääsäännöstä, jonka mukaan asian hävinnyt asianosainen korvaa vastapuolensa oikeudenkäyntikulut. Helsingin kaupungilla ei ole ollut huomauttamista JAU ry:n kulujen korvaamista koskevan vaatimuksen määrään.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

- tuomitsee Helsingin kaupungin maksamaan Julkisen alan unioni JAU ry:lle 9.000 euroa hyvityssakkoa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 18 §:n ja III luvun 23 §:n, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen II luvun 18 §:n ja III luvun 23 §:n sekä kunta-alan teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 19 §:n määräysten rikkomisesta 1.5.2022 lukien, koska kaupunki on jättänyt maksamatta työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkkoja kokonaan tai osittain palkanmaksupäivinä, ja

- velvoittaa Helsingin kaupungin korvaamaan Julkisen alan unioni JAU ry:n oikeudenkäyntikulut 4.720 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Risto Lerssi, Juha Teerimäki, Anu-Tuija Lehto ja Erkki Mustonen jäseninä. Puheenjohtaja on esitellyt asian.

Tuomio on yksimielinen.