TT 2022:33
- Asiasanat
- Lakko, Työrauhavelvollisuuden rikkominen, Valvontavelvollisuuden laiminlyöminen
- Tapausvuosi
- 2022
- Antopäivä
- Diaarinumero
- 3/03.04.02.02.00/2022
- Taltio
- H27
Työtaistelun syynä oli se, että yritys harkitsi työnantajaliiton ja sovellettavan työehtosopimuksen vaihtamista. Kyse oli asioista, joista päättäminen kuului työnantajan liikkeenjohtovallan piiriin. Työtaistelu kohdistui työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Vastaajien ja kuultavien mukaan työtaistelu oli luonteeltaan poliittinen. Tuomiossa katsottiin vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti, että lailliselta poliittiselta työtaistelulta edellytettiin, ettei se osaksikaan kohdistu työehtosopimukseen.
Ammattiliitot ja toinen kuultavista paikallisyhdistyksistä tuomittiin hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Toisen paikallisyhdistyksen osalta ei ollut esitetty selvitystä työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Se tuomittiin hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.
Asia
Työrauha
Kantaja
Avaintyönantajat AVAINTA ry
Vastaajat
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
Ammattiliitto Jyty ry
Kuultavat
Arkean työntekijät JHL ry
Jyty Lounais-Suomi ry
TYÖTAISTELUTOIMENPITEET
A Oy on monialayritys, joka tuottaa ruoka-, siivous-, toimitila-, kiinteistönhuolto- ja talotekniikkapalveluja. Yhtiössä on noin 1.000 työntekijää.
JHL ry ja Jyty ry toimeenpanivat A Oy:ssä lakon, joka kesti JHL ry:n jäsenten osalta keskiviikosta 17.11.2021 kello 12 keskiviikkoon 1.12.2021 kello 16 asti. Niin ikään Jyty ry:n jäsenet olivat lakossa keskiviikosta 17.11.2021 kello 12 lukien perjantaihin 19.11.2021 päättyviin työvuoroihin asti sekä tiistain 23.11.2021 kello 6 ja keskiviikon 1.12.2021 kello 16 välisen ajan.
Lakossa oli yhteensä 426 työntekijää. Heistä 27 oli Jyty ry:n jäsentä, jotka työskentelevät pääasiallisesti ruokapalveluissa. Koska osa Jyty ry:n jäsenistöstä määriteltiin hätätyön alaisuuteen, osallistui lakkoon arviolta 15 Jyty ry:n jäsentä.
JHL ry ilmoitti 16.11.2021 kello 21 sähköpostitse AVAINTA ry:lle ja A Oy:lle aloittavansa edellä tarkoitetun työtaistelun 17.11.2021 kello 12 alkaen. Työtaistelun ilmoitettiin olevan voimassa toistaiseksi ja koskevan kaikkia A Oy:n tuottamia palveluita ja tehtäviä. Työtaistelun syyksi ilmoitettiin A Oy:n harkitseman työehtosopimuksen vaihtamisen vastustaminen.
A Oy ja Avaintyönantajat AVAINTA ry pyysivät kirjallisesti JHL ry:tä ja kuultavaa paikallisyhdistystä ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. A Oy:n toimitusjohtaja B esitti 17.11.2021 A:n luottamusmies C:lle vaatimuksen työrauhan palauttamisesta, ja AVAINTA ry:n toimitusjohtaja D lähetti 16.11.2021 kello 21.08 sähköpostitse JHL ry:lle valvontakirjeen työrauhan palauttamiseksi. Kirjelmissä tuotiin esiin, että aloitettu lakko oli laiton sen vuoksi, että osapuolten välillä oli aikavälillä 1.4.2020–28.2.2022 voimassa oleva työehtosopimus (AVAINTES).
Jyty ry ilmoitti 17.11.2021 kello 11.32 sähköpostitse AVAINTA ry:lle ja A Oy:lle aloittavansa edellä tarkoitetun työtaistelun 17.11.2021 kello 12 alkaen. Työtaistelun ilmoitettiin olevan voimassa perjantaina 19.11.2021 päättyviin työvuoroihin asti. Työtaistelun ilmoitettiin koskevan kaikkia A Oy:n tuottamia palveluita ja työtehtäviä. Työtaistelun syyksi ilmoitettiin se, että A Oy oli hakemassa uuden työnantajajärjestön jäsenyyttä.
Jyty ry ilmoitti 22.11.2021 kello 15.28 sähköpostitse AVAINTA ry:lle ja A Oy:lle jatkavansa A Oy:tä koskevia työtaistelutoimenpiteitä toistaiseksi 23.11.2021 kello 6 alkaen.
A Oy ja Avaintyönantajat AVAINTA ry pyysivät kirjallisesti Jyty ry:tä ja sen paikallisyhdistystä ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. A Oy:n toimitusjohtaja B esitti luottamusmies E:lle vaatimukset työrauhan palauttamisesta 17.11.2021 ja 22.11.2021.
AVAINTA ry:n toimitusjohtaja D lähetti 17.11.2021 kello 14.47 sähköpostitse Jyty ry:lle valvontakirjeen työrauhan palauttamiseksi. Kirjelmissä tuotiin esiin, että aloitettu lakko oli laiton sen vuoksi, että osapuolten välillä oli aikavälillä 1.4.2020–28.2.2022 voimassa oleva työehtosopimus (AVAINTES).
Jyty Lounais-Suomi ry:ssä on 800 jäsentä, joista A Oy:ssä työskentelee 27.
Arkean työntekijät JHL ry:ssä on 858 jäsentä.
KANNE
Vaatimukset
Avaintyönantajat AVAINTA ry on vaatinut, että työtuomioistuin
- tuomitsee Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta hyvityssakkoon
- tuomitsee Ammattiliitto Jyty ry:n työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta hyvityssakkoon
- tuomitsee Arkean työntekijät JHL ry:n ensisijaisesti työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä hyvityssakkoon
- tuomitsee Jyty Lounais-Suomi ry:n ensisijaisesti työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä hyvityssakkoon
- velvoittaa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Ammattiliitto Jyty ry:n, Arkean työntekijät JHL ry:n ja Jyty Lounais-Suomi ry:n korvaamaan yhteisvastuullisesti kantajan oikeudenkäyntikulut 4.920 eurolla korkoineen.
Perusteet
Kohdistuminen työehtosopimukseen
Työtaistelun syyksi ilmoitettiin A Oy:n harkitseman työehtosopimuksen vaihtamisen vastustaminen. Työehtosopimuksen ja työnantajaliiton jäsenyyden vaihtamisesta päättäminen ovat asioita, jotka kuuluvat työnantajan liikkeenjohtovallan piiriin. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan työnantajan liikkeenjohdolliset ratkaisut saavat työrauhasuojan työnjohtomääräyksen kautta (TT 2016:19, TT 2018:102, TT 2018:12 ja TT 2008:10).
Työtaistelu on kohdistunut AVAINTES:n 1 luvun 4 §:n määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työntekoa. Saman sopimuskohdan mukaan työntekijän velvollisuus on noudattaa työnantajan tai tämän edustajan antamia määräyksiä ja ohjeita, jos ne eivät ole ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön, työehtosopimuksen, työsääntöjen tai niitä vastaavien johtosääntöjen kanssa.
Oikeuskäytännössä lailliselta poliittiselta työtaistelulta on edellytetty, ettei se osaksikaan kohdistu työehtosopimukseen (esim. TT 2008:32, TT 2013:169 ja TT 2020:52). Kyseessä ei siis ollut poliittinen lakko.
Ammattiliittojen ja paikallisyhdistysten vastuu
JHL ry ja Jyty ry ovat ammattiyhdistyksinä olleet aktiivisia laittoman lakon käynnistämisessä antaessaan asiassa lakkoilusta ilmoitukset A Oy:lle ja AVAINTA ry:lle. Näin ollen JHL ry ja Jyty ry ovat rikkoneet työrauhavelvollisuutensa.
Kuultavat paikallisyhdistykset ovat rikkoneet työrauhavelvollisuuttaan aloittamalla laittoman lakon, vaikka osapuolten välillä on ollut voimassa oleva osapuolia sitova työehtosopimus. Paikallisyhdistysten luottamusmiehet ovat olleet aktiivisia lakon käytännön toteuttamisessa ja organisoimisessa. Lakon aikana Arkean työntekijät JHL ry:n luottamusmies on muun ohella osallistunut työnantajan hakemien työlupien käsittelyyn ja ollut ollut aktiivinen toimija lakon järjestämisessä ja organisoimisessa.
A Oy ja Avaintyönantajat AVAINTA ry ovat pyytäneet kuultavia paikallisyhdistyksiä ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Paikallisyhdistysten luottamusmiehet eivät ole kuitenkaan millään tavoin pyrkineet estämään jäseniään osallistumasta lakkoon ja ovat näin myötävaikuttaneet lakon käynnistymiseen ja lakon pitkittymiseen. Tällä tavoin toimiessaan paikallisyhdistykset ovat syyllistyneet työehtosopimuslain vastaiseen valvontavelvollisuuden laiminlyömiseen salliessaan paikallisyhdistysten jäsenten osallistua lakkoon.
Vahingot
Lakon aikana yhtiön normaali työskentely häiriintyi vakavasti. Osaa palveluista ei voitu tuottaa kokonaan ja osa pystyttiin tuottamaan vain osittain. Lisäksi osalle asiakkaista joudutaan maksamaan hyvitystä ja sopimussakkoa tuottamatta jääneistä palveluista. Lisäksi A Oy tulee kärsimään asiakasmenetyksiä lakkoilun tuoman mainehaitan vuoksi. Mainehaittaa on tuonut yritykselle myös asian erittäin runsas negatiivinen julkinen uutisointi lehdissä, televisiossa, internetissä sekä muissa lähteissä.
A Oy:n arvion mukaan laittoman lakon vuoksi A Oy:ltä jäi saamatta liikevaihtoa n. 0,8 miljoonaa euroa, josta osa liittyi suoriteperusteiseen laskutukseen (ateriapalveluita, siivouspalveluita eikä vahtimestaripalveluita pystytty tuottamaan, eikä siten voitu laskuttaa) ja osa on hyvityksiä kuukausilaskutuksiin (siivouspalvelut, kiinteistönhoitopalvelut, toimitilapalvelut). Lisäksi lakosta aiheutui taloudellisia tappioita kaikkien toimialojen osalta, kun palveluita pyrittiin järjestämään asiakkaille korvaavilla järjestelyillä, normaalia huomattavasti korkeammilla kustannuksilla (esimerkiksi ruoan hankkiminen kouluihin ja päiväkoteihin toisilta toimijoilta, siivoustöiden tekeminen ylitöinä ja niin edelleen). A:n arvion mukaan voidaan puhua 0,5 miljoonan euron tappiosta ja lisäksi on vielä mahdollista, että osa asiakkaista tulee vaatimaan lakon ajalta vahingonkorvauksia tai sopimussakkoja.
Hyvityssakko ja menettelyn moitittavuus
Hyvityssakkojen määrää harkittaessa tulee ottaa korottavana seikkana huomioon se, että vastaajat ja kuultavat ovat omatoimisesti aloittaneet laittoman lakon ja edistäneet sitä, eivätkä ole lopettaneet sitä AVAINTA ry:n ja A Oy:n vaatimuksista huolimatta. Laiton työtaistelu on myös häirinnyt A Oy:n toimintaa ja vaarantanut sen asiakassuhteita. A Oy sai runsaasti negatiivista palautetta lakon vuoksi ja lakon aiheuttama julkisuus on näin ollut omiaan vahingoittamaan sen mainetta. Lakon vuoksi A Oy:lle on aiheuttanut huomattavia taloudellisia tappioita, koska tämän aikana A Oy ei ole pystynyt tuottamaan maksaville asiakkailleen heille sopimuksissa luvattuja palveluja. Lisäksi hyvityssakkoa tuomittaessa tulee ottaa huomioon, että lakon kohdistuminen nykyisessä koronatilanteessa erityisesti peruskoulujen siivoukseen aiheutti myös merkittävän turvallisuusriskin koulujen oppilaille ja työntekijöille, eikä JHL ry suostunut hyväksymään työlupia peruskoulujen siivoukseen liittyen, vaikka Turun tartuntatautilääkäri puuttui asiaan. Tämän osalta aluehallintovirasto salli hätätyön hetkellisesti, joka mahdollisti koulujen siivoamisen väliaikaisesti lakon aikana.
Asiassa ei ole myöskään noudatettu työriitojen sovittelusta annetun lain 7 §:n mukaisia ilmoitusaikoja, mikä lisää työntekijäpuolen toiminnan moitittavuutta. JHL ry ilmoitti laittomasta lakosta lakon alkamista edeltävänä iltana kello 21 ja Jyty työtaistelun alkamispäivänä kello 11.32 eli puoli tuntia ennen työtaistelun alkamista. Työtaistelutoimenpide on näin ollen toteutettu erittäin nopealla aikataululla ilmoitusaikoja noudattamatta ja tämä tulee ottaa erityisesti huomioon hyvityssakkoa korottavana seikkana. Lisäksi määrättävän hyvityssakon tulee olla tuntuva ottaen huomioon se, että lakko on toteutettu täysin tietoisena sen laittomuudesta.
JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY:N VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on vastannut myös Arkean työntekijät JHL ry:n puolesta.
Vastauksessa on myönnetty, että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on rikkonut työehtosopimuslain 8 §:n säädettyä työrauhavelvollisuutta siltä osin kuin työtaistelun katsotaan kohdistuneen työehtosopimukseen.
Vastauksessa on myönnetty, että Arkean työntekijät JHL ry on rikkonut työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyä työrauhavelvollisuutta siltä osin kuin työtaistelun katsotaan kohdistuneen työehtosopimukseen.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Arkean työntekijät JHL ry ovat lisäksi vaatineet, että Avainta ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 630 eurolla korkoineen.
Perusteet
Kohdistumisesta työehtosopimukseen
JHL ry ja Arkean työntekijät JHL ry myöntävät, että siltä osin kuin työtaistelun katsotaan kohdistuneen työntekijöiden työehtosopimukseen, ne ovat rikkoneet työrauhavelvollisuutensa. Työtaistelu oli JHL ry:n ja Jyty ry:n toimeenpanema.
JHL ry ja Arkean työntekijät JHL ry katsovat kuitenkin, että työtaistelu oli luonteeltaan ensisijaisesti poliittinen. Arkean työntekijät kokivat, ettei heillä ollut enää muuta keinoa saada ääntänsä kuuluvaksi poliittisten päättäjien suuntaan kuin aloittaa työtaistelu. Työtaistelun kohteena ei ensisijaisesti ollut konkreettinen työnantajan direktiovaltaan kuuluva liikkeenjohdollinen päätös vaan laajempi poliittinen periaateratkaisu A Oy:ssä noudatettavasta työehtosopimuksesta. Työtaistelulla pyrittiin vaikuttamaan Turun kaupunginhallitukseen sen käsitellessä A Oy:n työehtoasiaa 29.11.2021 pidetyssä kokouksessa.
Siltä osin kuin näiden työtaisteluiden katsotaan kuitenkin kohdistuneen työnantajan työnjohto-oikeuteen, JHL ry ja Arkean työntekijät JHL ry ei kannetta kiistä. Työehtosopimuksen voimassa ollessa tapahtuneet työtaistelut eivät kuulu työriitojen sovittelun piiriin.
Seuraamukset
Työnantajalla oli hyvissä ajoin tieto työtaistelusta, koska se on osannut vaatia JHL ry:ltä ja Jyty ry:ltä työrauhan palauttamista.
Työnantajalla oli aikaa järjestää toiminnot niin, että työtaistelusta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Lisäksi työtaistelussa on rajattu vastuullisesti toimenpiteet niin, ettei niistä aiheudu haittaa ihmisten hengelle ja terveydelle.
Työtaistelun ulkopuolelle oli rajattu ruokahuolto ja siivous kaikissa 24/7 toimivissa hoiva- ja hoitolaitoksissa (vanhusten ja kehitysvammaisten hoiva, sairaalat, lastenkodit, A-klinikat, ympärivuorokautiset päiväkodit ja niin edelleen) eli suuri joukko siivous- ja ruokahuoltohenkilöstöä. Ruokahuollosta rajattiin lisäksi ulkopuolelle sellaiset kohteet, jotka valmistavat ruokaa erityisryhmille. Siivouksen kohteista työtaistelun ulkopuolella olivat ne kohteet, joissa käy sairaita tai heikkokuntoisia asiakkaita, kuten terveyskeskusten ja neuvoloiden vastaanotot. Siivouksesta lakon ulkopuolelle jäivät vielä muun muassa lasten terapiavastaanotot. Edellä mainittujen lisäksi työtaistelun aikana myönnettiin työlupia työnantajan hakemuksen perusteella muun muassa kiinteistöhuoltoon. Hätätyön perusteella myönnettiin työlupia nopeasti aluehallintoviraston kannanoton jälkeen vain muutamia päiviä työtaistelun alkamisen jälkeen. Tarvittaessa työnantajalla olisi ollut mahdollisuus siirtää työntekijöitä toimistosiivouksesta kouluille. Merkittävää turvallisuusriskiä ei aiheutunut koulun oppilaille ja työntekijöille. Pääosa Arkean työtekijöistä, vajaa 600 työntekijää, jäi edelleen töihin, eikä osallistunut työtaisteluun.
JHL ry ja Arkean työntekijät JHL ry paljoksuvat kantajan esittämää laskelmaa työtaistelun aiheuttamista kustannuksista. Vahingon määrää arvioitaessa on otettava huomioon, että A on säästänyt lakon ajalta lakkoon osallistuneiden JHL ry:hyn kuuluneiden työntekijöiden palkkakustannukset ajalta 17.11.- 1.12.2021. Mahdollisesti tuomittavissa hyvityssakoissa on otettava samat vastuuta vähentävät seikat kuin yhdistyksen osalta.
Hyvityssakot
JHL ry:n ja Jyty ry:n ovat päättäneet työtaistelun aloittamisesta. Arkean työntekijät ry:n osalta mahdollisesti tuomittavan hyvityssakon määrässä tulee ottaa alentavana seikkana edellä mainittu huomioon.
Oikeudenkäyntikulut
Kantaja on 2.3.2022 muuttanut kannettaan ja luopunut vaatimuksestaan JHL ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyömisen osalta. Lisäksi kantaja on muuttanut kannettaan kuultavan osalta siten, että se on vaatinut toissijaisesti, että kuultava tuomitaan maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuslain valvontavelvollisuuden rikkomisesta. Toissijaisen vaatimuksen esittäminen on ollut tarpeetonta kuultavan osalta aiemmin annetun vastauksen perusteella.
JHL ry ja Arkean työntekijät JHL ry ovat myöntäneet kantajan oikeudenkäyntikulujen perusteen siltä osin kuin kannekin on myönnetty vastauksessa. Ne ovat paljoksuneet kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta kohtuullisena pitämänsä, 2.500 euroa ylittäviltä osin, asian laatu ja sen hoitamisen vaatimat välttämättömät toimenpiteet huomioon ottaen. Kantajan oikeudenkäyntikulujen määrässä tulee ottaa huomioon, että kantaja on muuttanut vaatimuksiaan prosessin aikana.
Avainta ry on velvoitettava korvaamaan vastaajan ja kuultavan yhteiset oikeudenkäyntikulut 630 eurolla korkoineen.
AMMATTILIITTO JYTY RY:N VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Ammattiliitto Jyty ry on vastannut myös Jyty Lounas-Suomi ry:n puolesta.
Ammattiliitto Jyty ry ja Jyty Lounas-Suomi ry ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Avaintyönantajat AVAINTA ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 1.050 eurolla korkoineen.
Perusteet
Kohdistuminen
A Oy:n työntekijöiden työtaistelu oli luonteeltaan ensisijaisesti poliittinen, ja se kohdistettiin nimenomaisesti Turun kaupungin poliittisiin päättäjiin. Lakon tavoitteena oli vaikuttaa Turun kaupunginhallituksen päätöksentekoon koskien työnantajajärjestön vaihtamista A Oy:ssä. Työtaistelu oli poliittinen, koska asiassa odotettiin vielä Turun kaupunginhallituksen päätöstä ja täten se ei kohdistunut voimassa olleeseen virka- ja työehtosopimukseen. Työntekijäjärjestöllä ja sen työntekijöillä on laillinen oikeus ryhtyä poliittiseen lakkoon, jolla pyritään vaikutta maan julkisen vallan päätöksiin (TT 2017:142 ja TT 2010:94).
A Oy:n työtaistelun tarkoituksena oli ilmaista Turun kaupunginhallitukselle työntekijöiden kanta suunniteltuihin toimenpiteisiin vaihtaa työnantajajärjestöä. Työnantajajärjestön vaihtamisesta koskevassa päätöksenteossa ei ole ollut kyse työehtosopimuksessa sovitusta asiasta. Työtaistelu ei siis ole miltään osin kohdistunut, eikä sillä ole pyritty vaikuttamaan työtaistelun piirissä olevien omaan työehtosopimukseen. Työtaistelu ei siten ole kohdistunut kantajan väittämällä tavalla sovellettavan työehtosopimuksen AVAINTES:n 1 luvun 4 §:n määräykseen, joka koskee työnantajan oikeutta ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työntekoa.
Ammattiliiton ja paikallisyhdistyksen vastuu
Jos työtuomioistuin vastoin vastaajan kantaa katsoo, että työtaistelutoimenpide on kohdistunut työehtosopimukseen, vastaaja myöntää rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa. Kuultavan osalta rikkominen kiistetään. Kuultavat sekä kuultavien toimihenkilöt, luottamusmiehet tai jäsenet eivät ole olleet toimeenpanemassa työtaistelutoimenpidettä, eivätkä he muutenkaan ole ottaneet toimenpidettä nimiinsä.
Liiton järjestösektori on vastannut työtaistelun organisoinnista ja käytännön toteuttamisesta, eikä pääluottamusmies ole tähän osallistunut. Jytyn pääluottamusmies on ollut lakon alkamista seuraavana aamuna neuvottelemassa työnantajan kanssa, ja myös useampana iltana luottamusmiehet ovat olleet työnantajan käytettävissä sekä tehneet töitä yhdessä työnantajan kanssa. Tällöin he ovat mm. käsitelleet hätätyömäärittelyä. Jytyn pääluottamusmies on siten ollut töissä ja tehnyt jatkuvaa yhteistyötä työnantajan kanssa. Jyty ei ole myöskään toteuttanut asiassa minkäänlaista lakkovartiointia tms., jossa pääluottamusmies olisi ollut mukana.
Työtaistelun aiheuttama haitta ja hyvityssakkovastuu
Mahdollisen hyvityssakkovastuun osalta asiassa on huomioitava, että kuultavat eivät ole osallistuneet työtaistelusta päättämiseen tai sen toimeenpanemiseen. Asiassa on myös huomioitava A Oy:ssä työskentelevien, Jyty Lounais-Suomi ry:n piiriin kuuluvien jäsenten vähäinen määrä. Jyty Lounas-Suomi ry:n jäsenistä arviolta vain 15 on osallistunut työtaisteluun.
A Oy:n työtaistelu on ollut näkyvissä mediassa, ja tästä voi tietysti aiheutua vahinkoa. Asiassa on kuitenkin huomioitava, että mediassa ei ole väitetty mitään sellaista, mikä ei pitäisi paikkaansa ja näin ollen uutisointi on ollut totuudenmukaista.
Lakosta on voinut aiheutua yli määräisiä kustannuksia. Joka tapauksessa Jyty ja kuultavat paljoksuvat kanteessa esitettyjä summia vahingon määrästä, eikä kantaja ole myöskään esittänyt näyttöä aiheutuneesta vahingosta. Vahingon määrää arvioitaessa on otettava huomioon myös, että A Oy on säästänyt lakossa olleiden työntekijöiden palkkakustannukset.
Huomioitavaa on, että A Oy:ssä on myönnetty hätätyölupa, joten tästä johtuen esimerkiksi väitetyn ylityön osuus on käytännössä todellisuudessa ollut marginaalinen. Lisäksi asiassa on huomioitava, että työtaistelu on jo alun perin rajattu vastuullisesti siten, ettei siitä ole aiheutunut vaaraa ihmisten hengelle, terveydelle tai omaisuudelle.
TODISTELU
Kantajan kirjalliset todisteet
1. JHL:n lähettämä sähköposti 16.11.2021 AVAINTA:lle ja A Oy:lle
2. A Oy:n toimitusjohtajan B:n vaatimus 17.11.2021 JHL:lle työrauhan palauttamiseksi
3. AVAINTA:n toimitusjohtajan D:n sähköposti 16.11.2021 JHL:lle
4. Jytyn sähköposti 17.11.2021 AVAINTA:lle ja A Oy:lle
5. Jytyn sähköposti 22.11.2021 AVAINTA:lle ja A Oy:lle,
6. A Oy:n toimitusjohtajan B:n vaatimus 17.11.2021 Jyty:lle työrauhan palauttamiseksi
7. A Oy:n toimitusjohtajan B:n vaatimus 22.11.2021 Jyty:lle työrauhan palauttamiseksi
8. AVAINTA:n toimitusjohtaja D:n sähköposti 17.11.2021 Jytylle
9. Uutinen lakosta Helsingin Sanomissa 16.11.2021
10. JHL:n uutisointi lakosta 16.11.2021
11. Uutinen lakosta Iltalehdessä 17.11.2021
12. Uutinen lakosta Ylen sivuilla 17.11.2021
13. Uutinen lakosta Iltalehdessä 29.11.2021
14. Uutisotsikot lakosta
15. Työlupahakemus F:lle ja G:lle 21.11.2021
16. Luottamusmies C:n sähköposti 22.11.2021
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen
JHL ry ja Jyty ry toimeenpanivat A Oy:ssä lakon, joka kesti JHL ry:n jäsenten osalta keskiviikosta 17.11.2021 kello 12 keskiviikkoon 1.12.2021 kello 16 asti. Niin ikään Jyty ry:n jäsenet olivat lakossa keskiviikosta 17.11.2021 kello 12 lukien perjantaihin 19.11.2021 päättyviin työvuoroihin asti sekä tiistain 23.11.2021 kello 6 ja keskiviikon 1.12.2021 kello 16 välisen ajan.
Lakossa oli yhteensä 426 työntekijää. Heistä 27 oli Jyty ry:n jäsentä, jotka työskentelevät pääasiallisesti ruokapalveluissa. Koska osa Jyty ry:n jäsenistöstä määriteltiin hätätyön alaisuuteen, osallistui lakkoon arviolta 15 Jyty ry:n jäsentä.
Työtaistelun syynä oli se, että A Oy harkitsi vaihtaa työnantajaliittoa ja sovellettavaa työehtosopimusta. Kyse on asioista, joista päättäminen kuuluu työnantajan liikkeenjohtovallan piiriin. Työnantajan liikkeenjohdolliset ratkaisut saavat työrauhasuojan työehtosopimuksen työnjohtomääräyksen kautta. (Ks. esim. TT 2021:57, TT 2022:2–7.) Työtaistelu on siten kohdistunut voimassa olevan työehtosopimuksen 1 luvun 4 §:n määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työntekoa.
Vastauksissa on tuotu esiin, että työtaistelu oli luonteeltaan poliittinen. Oikeuskäytännössä lailliselta poliittiselta työtaistelulta on kuitenkin edellytetty, ettei se osaksikaan kohdistu työehtosopimukseen (ks. esim. TT 2008:32, TT 2013:169, TT 2020:52, TT 2021:9–12, TT 2021:22–23, TT 2021:57).
Ammattiliittojen ja paikallisyhdistysten vastuu
Ammattiliitot ovat toimeenpanneet työtaistelut. Ne ovat näin menetellessään rikkoneet työrauhavelvollisuutensa. Vastauksissa on myös myönnetty, että siltä osin kuin työtaistelun katsotaan kohdistuneen työntekijöiden työehtosopimukseen, liitot ovat rikkoneet työrauhavelvollisuutensa. Edellä on katsottu, että työtaistelut ovat kohdistuneet työehtosopimukseen.
JHL ry:n vastauksessa on myönnetty, että Arkean työntekijät JHL ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa siltä osin kuin työtaistelun katsotaan kohdistuneen työehtosopimukseen. Edellä on katsottu, että työtaistelu on kohdistunut työehtosopimukseen.
Kanteessa on vaadittu, että Jyty Lounas-Suomi ry tuomitaan hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä. Vastauksessa on kiistetty paikallisyhdistyksen rikkoneen työrauhavelvollisuutensa. Työtuomioistuin toteaa, että Jytyn paikallisyhdistyksen osalta ei ole esitetty näyttöä työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Vaatimus on siten hylättävä. Paikallisyhdistyksen ei ole selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Se on tuomittava hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä.
Hyvityssakko
Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.
Oikeudenkäyntikulut
Vastaajat ja kuultavat ovat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan yhteisvastuullisesti kantajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.
Kantaja on ilmoittanut oikeudenkäyntikulujensa määräksi 4.920 euroa. JHL ry ja Arkean työntekijät JHL ry ovat paljoksuneet kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta 2.500 euroa ylittäviltä osin. Ottaen huomioon asian laatu ja sen hoitamisen vaatimat välttämättömät toimenpiteet sekä se, että asia on ratkaistu kirjallisessa menettelyssä, työtuomioistuin katsoo oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi 3.000 euroa.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla
- Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n maksamaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 9.000 euroa
- Ammattiliitto Jyty ry:n maksamaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4.000 euroa
- Arkean työntekijät JHL ry:n maksamaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 7.000 euroa ja
- Jyty Lounais-Suomi ry:n maksamaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 3.000 euroa.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Ammattiliitto Jyty ry, Arkean työntekijät JHL ry ja Jyty Lounais-Suomi ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Ammattiliitto Jyty ry:n, Arkean työntekijät JHL ry:n ja Jyty Lounais-Suomi ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimukset hylätään.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Ulla Liukkunen, Mikko Nyyssölä, Merru Tuliara, Anu-Tuija Lehto ja Satu Tähkäpää jäseninä. Esittelijä on ollut Lotta Sassi.
Tuomio on yksimielinen.