26.4.2018

Vaatimukset

Teollisuusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että X Oy Ab on menetellyt teknologiateollisuuden työehtosopimuksen vastaisesti, kun se on lomauttanut

- A:n 26.9.–3.10., 13.–17.10., 27.10.–2.11. ja 10.–14.11.2014

- C:n 26.9.–3.10., 27.10.–2.11.2014

- D:n 26.9.–3.10., 13.–17.10., 27.10.–2.11.2014

- E:n 29.–30.9., 17.–19.10., 27.10.–2.11.2014 ja

- F:n 29.9.–3.10.2014;

2. velvoittaa X Oy Ab:n maksamaan vahingonkorvauksena perusteettomista lomautuksista

- A:lle 2805,60 euroa

- C:lle 1478,40 euroa

- D:lle 2054,40 euroa

- E:lle 985,60 euroa

- F:lle 609,20 euroa

kukin määrä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 7.11.2016 lukien,

3. vahvistaa, että X Oy Ab on menetellyt teknologiateollisuuden työehtosopimuksen vastaisesti, kun se on irtisanonut A:n, B:n, C:n, D:n, E:n ja F:n työsopimukset;

4. velvoittaa X Oy Ab:n maksamaan korvauksena työsopimusten perusteettomista päättämisistä

- A:lle 16 kuukauden palkkaa vastaavat 45.156,8 euroa

- B:lle 9 kuukauden palkkaa vastaavat 23.271,3 euroa

- C:lle 16 kuukauden palkkaa vastaavat 45.427,2 euroa

- D:lle 12 kuukauden palkkaa vastaavat 32.549,4 euroa

- E:lle 16 kuukauden palkkaa vastaavat 41.641,6 euroa ja

- F:lle 16 kuukauden palkkaa vastaavat 41.181,92 euroa

kukin määrä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 7.11.2016 lukien; ja

5. velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja X Oy Ab:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 23.484,23 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

G:n ja H:n palkkaaminen

Työnantajalla X:lla ei ollut työehtosopimuksen mukaisia perusteita lomautuksille eikä irtisanomisille. Yhtiö palkkasi G:n ja H:n samaan aikaan, kun se tiesi tai sen piti tietää tulevista lomautuksista ja irtisanomisista. Tätä osoitti esimerkiksi se, että yhtiö on vuoden 2014 aikana lomauttanut työntekijöitä säännöllisesti.

G:n työ oli samaa tai samankaltaista, jota A, C ja D ovat tehneet tai ainakin sellaista, jota he olisivat koulutuksensa, ammattitaitonsa ja kokemuksensa perusteella voineet tehdä. G:n palkkaamista on pidettävä ensisijaisesti kiellettynä uuden työntekijän palkkaamisena suhteessa A:han, C:hen ja D:hen tai ainakin toissijaisesti hänen palkkaamisensa tarjoamatta työtä sanotuille henkilöille osoittaa työn tarjoamisvelvollisuuden rikkomista heihin nähden.

H:n työ oli samaa tai samankaltaista, jota B, C, E ja F olivat tehneet tai ainakin sellaista, jota he olisivat koulutuksensa, ammattitaitonsa ja kokemuksensa perusteella voineet tehdä. B:llä, C:llä, E:llä ja F:llä oli kokemusta johtamisesta. Työnjohtamiskokemus ei ollut todellinen ja välttämätön vaatimus tiiminvetäjän työssä. Kyseisessä työssä ei ollut aiemminkaan edellytetty johtajakokemusta. H:n palkkaamista on ensisijaisesti pidettävä kiellettynä uuden työntekijän palkkaamisena suhteessa B:hen, C:hen, E:hen ja F:ään tai ainakin toissijaisesti H:n palkkaaminen tarjoamatta työtä sanotuille henkilöille osoittaa työn tarjoamisvelvollisuuden rikkomista heihin nähden.

Vaadittavat korvaukset lomautuksista

A:n lomautus kesti yhteensä 21 työpäivää. A:n keskituntiansio (KTA) oli 16,70 euroa tunnissa. Täten ansionmenetys on 2.805,60 euroa (16,7 x 8 x 21).

C:n lomautus kesti yhteensä 11 työpäivää. C:n KTA oli 16,80. Täten ansionmenetys on 1.478,40 euroa (16,8 x 8 x 11).

D:n lomautus kesti yhteensä 16 työpäivää. D:n KTA oli 16,05. Täten ansionmenetys on 2.054,40 euroa (16,05 x 8 x 16).

E:n lomautus kesti yhteensä 8 työpäivää. E:n KTA oli 15,40. Täten ansionmenetys on 985,60 euroa (15,40 x 8 x 8).

F:n lomautus kesti yhteensä 5 työpäivää. F:n KTA oli 15,23 euroa. Täten ansionmenestys on 609,20 euroa (15,23 x 8 x 5).

Vaadittavat korvaukset irtisanomisista

Kullekin työntekijälle perusteettomasti suoritetun irtisanomisen perusteella vaaditun korvauksen laskentaperusteena käytetty kuukausiansio on laskettu kertomalla kunkin KTA luvulla 169. Vaatimukset on laskettu seuraavasti:

A....16,7 X 169 = 2822 X 16 = 45156,8

B....15,3 X 169 = 2586 X 9 = 23271,3

C....16,8 X 169 = 2839 X 16 = 45427,2

D....16,05 X 169 = 2712 X 12 = 32549,4

E....15,4 X 169 = 2603 X 16 = 41641,6

F....15,23 X 169 = 2574 X 16 = 41181,9

Tarkemmat perusteet vaadittaville määrille

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry ja X Oy Ab ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään ja Teollisuusliitto ry velvoitetaan korvaamaan vastaajan ja kuultavan yhteiset oikeudenkäyntikulut 7.570 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Lomautukset

G ja H olivat heti palkkaamisensa jälkeen lomautusten piirissä lomautussuunnitelman mukaisesti helmikuussa 2014 pidettyihin yt-neuvotteluihin perustuen.

Irtisanomiset

A:n, B:n, C:n, D:n, E:n ja F:n työsopimusten irtisanomisille oli lain ja työehtosopimuksen mukaiset perusteet. Heidän työsuhteidensa päättäminen on perustunut loka-marraskuussa 2014 käytyihin yt-neuvotteluihin. YT-neuvottelut ovat olleet neljännet neuvottelut vuoden 2012 lokakuun jälkeen. Kolmen aikaisemman neuvottelun jälkeen yhtiössä on päädytty toteuttamaan määräaikaisia lomautuksia.

[Teksti salainen.]

Yhtiöllä ei ole ollut tiedossa G:n ja H:n työsopimusten solmimisen ajankohtina sitä, antoiko emoyhtiö luvan mahdollisiin irtisanomisiin. Kyseisenä ajankohtana todennäköisempänä on pidetty lomautusvaihtoehtoa. Markkinoiden muutos ja sen nopeus olivat tuolloin ennennäkemättömiä. Touko-kesäkuun 2014 ennusteessa varauduttiin vielä noin [Teksti salainen.] vuosituotantoon. Syyskuun ennuste oli puolestaan [Teksti salainen.] ja seuraavaksi vuodeksi ennustettiin tuotannon laskevan [Teksti salainen.] vuodessa. Tämän vuoksi työvoiman tarve väheni merkittävästi hyvin lyhyessä ajassa.

Kun irtisanomisiin päädyttiin, työehtosopimuksen mukaan oli valittava paras mahdollinen henkilöstö jatkamaan tehtävissään. Yhtiön käytössä oli henkilökohtainen arviointimenettely, jota irtisanomistilanteessa käytettiin lähtökohtana.

Tiiminvetäjän tehtävä

Tiiminvetäjä toimi työnjohtajan apuna töiden organisoinnissa ja yksi työn tärkeä edellytys olivat johtamistaidot. H:lla oli ainoana hakijoista johtamisesta taustaa aikaisemmista tehtävistä ja työpaikoista. Yhtiö katsoi, ettei muilla tehtävän hakijoilla (B, E ja F) ei ollut lainkaan johtajakokemusta, eikä tehtävässä vaadittuja taidollisia ja tiedollisia ominaisuuksia. Näitä puutteita ei olisi pystytty korjaamaan edes kohtuullisena pidettävän koulutuksen avulla. C ei hakenut tiiminvetäjän tehtävään. Päätös siitä, ettei kyseisiä henkilöitä palkattu tiiminvetäjäksi on tehty ennen kuin kenelläkään on ollut tiedossaan sitä, että heidän tai kenenkään muunkaan työntekijän työsuhteita tultaisiin päättämään.

Työn tarjoaminen

X tarjosi kaikille työllistämisvelvoitteen tai takaisinottovelvollisuuden piirissä olleille eli myös A:lle, B:lle, C:lle, D:lle, E:lle ja F:lle kirjallisesti töitä seuraavasti:

- 20.2.2015 kahdeksan työpaikkaa;

- 8.4.2015 viisi työpaikkaa, muun muassa asentajan työpaikka;

- 28.4.2015 13 työpaikkaa, muun muassa viisi asentajan työpaikkaa; ja

- 25.5.2015 yksi työpaikka.

A, B, C, D, E ja F eivät ole hakeneet näitä tehtäviä eivätkä he ole muutenkaan ilmaisseet olleensa kiinnostuneita heille tarjotuista töistä. Ottaen huomioon työsuhteiden päättämisajankohdat ja toisaalta irtisanomisaikojen päättymisajankohdat kenenkään kanteessa tarkoitetun henkilön työttömyys ei olisi jatkunut muutamaa kuukautta pidempään, jos he olisivat ottaneet vastaan heille tarjotut työt. B:n ja C:n työttömyys ei olisi edes alkanut.

A, B, C, D, E ja F ovat näin ollen vaikuttaneet omalla toiminnallaan työttömyysjaksojensa pituuksiin ja väitettyjen taloudellisten vahinkojen määrään haitallisesti, mikä seikka on otettava huomioon siinä tapauksessa, että korvauksia tuomittaisiin X:n maksettavaksi.

Perustelut

Asiassa esitetty näyttö

N on kertonut X Oy Ab:n (X, yhtiö ja työnantaja) vuosien 2012-2014 tilanteesta, että yhtiön markkinatilanne on ollut hankala ja yhtiössä on pidetty monet yhteistoimintaneuvottelut peräkkäin. Yhtiössä on ollut yleisesti käytössä työntekijöiden vuorolomautusmalli.

Maatalouskonebisnes oli syklistä ja alalla oli pidemmän ja lyhyemmän ajan vaihteluita. Yleensä alkuvuosi oli kohtuullisen hiljainen, minkä jälkeen ostohalut lisääntyivät keväällä ja alkukesästä. Sitten tuli hiljainen kausi yleensä kesäkuusta elokuuhun, minkä jälkeen ostohalut lisääntyivät loppuvuodesta. Asiakkaat halusivat usein saada traktorin ennen vuodenvaihdetta muun muassa verotussyistä. X:n tuotannosta 85 prosenttia tuotannosta meni vientiin.

Alkukesällä 2014 käytiin yt-neuvottelut ja sovittiin määräaikaisista lomautuksista ja kaikki meni aika lailla suunnitelmien mukaan; on ollut niin vaikeaa kuin ajateltiinkin, mutta on ollut uskoa siihen, että tilanne alkaisi kääntyä parempaan.

[Teksti salainen.]

Sveitsissä käydyssä kokouksessa kävi ilmi se, että tulevaisuuden näkymät olivat negatiivisemmat kuin oli tuohon saakka ajateltu esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Italiassa ja siten positiivinen vire oli toiveajattelua. Myyntijoukkueen X:n johdolle tätä ennen lähettämät signaalit ovat olleet yltiöoptimistisia.

Palattuaan Sveitsistä 19.9.2014 N lähetti viikonlopun aikana viestejä henkilöstöjohtajalle ja sopi siitä, että tavattaisiin ja mietittäisiin sitä, mitä markkinanäkymät oikeasti tarkoittivat. Samaan aikaan N antoi toimeksiannon myyntiorganisaatiolle analysoida sitä, miten saatu tieto vaikutti yhtiön johdolle annettuun näkemykseen. Ennen kuin asiaan saatiin selvyys, kului joitakin päiviä. Kirjallisen todisteen K5 perusteella N totesi, että tilanne on heikentynyt entisestään eli tilanteesta, joka on ollut yhtiön tiedossa ennen hänen Sveitsin matkaansa. Kirjallisen todisteen K6 kohdassa 3 viitattiin siihen, että hän oli saanut tarkempaa tietoa Sveitsin matkan aikana. Kirjallisesta todisteesta K7 N on todennut, että elo-syyskuun 2014 alhaista tilauskertymää koskevilla tiedoilla ei olisi voinut tehdä päätöksiä aikaisemmin, koska elokuu ja syyskuun alku olivat yhtiössä aina hiljaisia. Eräässä kaupungissa Sveitsin matkan jälkeen tehdyt selvitykset perustuivat siihen, että Sveitsissä oli saatu aikaisemmista arvioista selvästi poikkeava uusi tilannearvio. Ennen Sveitsin matkaa yhtiöllä oli [Teksti salainen.].

Elokuussa 2014 saatujen myyntijohdon arvioiden mukaan vuoden 2017 traktorituotanto olisi ollut [Teksti salainen.], mistä erään tehtaan tuotanto-osuus olisi ollut [Teksti salainen.]. Tätä arviota alennettiin siten, että yhtiön vuoden 2015 budjetti tehtiin [Teksti salainen.] tuotannon perusteella. N:n käsitys yhtiön lomautustarpeesta oli se, että jos takana ovat olleet niin monet yhteistoimintaneuvottelut, että oli varteenotettava vaihtoehto se, että lomautuksia tarvittaisiin myös jatkossa.

A on kertonut, että hän on ollut X:n eräällä tehtaalla voimasiirron asentaja 28.3.2011 alkaen. Hän on tehnyt voimansiirtotehtaan kokoonpanotöitä, tarkemmin sanottuna voimasiirtotehtaan sivulinjalla PTO:n valmistusta.

Voimasiirtotehtaalla työntekijät koulutettiin työsuhteensa alussa tehtäviin. Voimansiirtotehtaalla tehdyt voimansiirtolaitteet vietiin koottavaksi yhtiön kokoonpanotehtaaseen ja voimansiirtotehtaassa tehtiin monia eri työvaiheita. Kokoonpanotehtaassa tehtiin puolestaan vain yhtä työ vaihetta eli koottiin traktori kokoon. A on saanut koulutuksen nimenomaisesti voimansiirtotehtaan tehtävään. Normaalisti kouluttaja oli työntekijän vieressä niin kauan kuin homma alkaa sujua. Työuransa alkuaikoina A on ollut myös jonkin aikaa kokoonpanopuolella. Kun tehtaalla meni hyvin, siellä tehtiin kahta vuoroa. Mikäli toisesta vuorosta oli työntekijöitä sairaina tai muutoin poissa, voitiin vuoroa täydentää toisesta vuorosta. Samaa työtä tehtiin kummassakin vuorossa.

Elokuussa 2015 yhtiön tilauskantaan ei ole tullut paljonkaan tilauksia ja tuolloin edellisen yt-menettelyn mukaisesti sovitut lomautuspäivät ovat olleet täyttymässä. Hän on palannut töihin lomautukseltaan maanantaina ja nähnyt G:n töissä siellä. Hänen käsityksensä mukaan kuka tahansa päälinjastolta olisi pystynyt tekemään G:n töitä. G on ollut töissä sen viikon, jonka A oli lomautettuna. A kertoi, että hänellä TVR oli 7, kun taas sivulinjalta maksettiin palkkaa TVR 5 mukaan.

Kun A:lta kysyttiin kirjallisen todisteen V3 mukaisista ilmoituksista avoimista tehtävistä, hän kertoi, että hän ei ole lähettänyt yhtiölle työhakemuksia. Hän sai 17.12.2014 myönteisen päätöksen TE-toimistosta siitä, että hän pääsi opiskelemaan ensihoitajaksi. Kun lappuja on tullut kevättalvella 2015, hän on jo ollut opiskelemassa. Kokoonpanotehtaan asentajan työn osalta hän totesi, että kysymyksessä oli kokonaan eri tehdas ja työ oli täysin eri asentajan työtä. Kokoonpanotehtaasta on irtisanottu 100 työntekijää.

Paikkakunnan työllisyystilanne oli erittäin huono ja työttömyysprosentti yli 20. A joutui pitämään lyhennysvapaata asuntolainasta kunnes hän pääsi töihin toukokuussa 2016. Hän oli ensihoitaja ambulanssissa ja hänellä oli irtisanomisen ajankohtana kaksivuotias poika, joka oli nykyisin viisivuotias.

C on kertonut, että hän on ollut töissä vuodesta 1996 alkaen X:llä alahallilla eli kokoonpanotehtaalla ja hän on tehnyt siellä kaikkia töitä. Voimansiirtotehtaalla eli ylähallilla hän on työskennellyt voimaansiirtotehtaalla asentajana sivukokoonpanossa. Vuoden 2010 jälkeen hän on työskennellyt voimansiirtotehtaalla materiaalinkäsittelyssä 2010 jälkeen. Hänen tehtäviinsä tuolloin ovat kuuluneet muun ohella tavaroiden hyllyttäminen trukilla ja toiminta tehtaan varaosakeskuksessa. Irtisanottaessa hän on ollut töissä voimansiirtotehtaalla päälinjalla, kuten A.

Hänen käsityksensä elo-syyskuun 2014 työtilanteesta oli se, että tilauskanta on ollut todella alhainen ja jotain ratkaisuja on ollut pakko tehdä. Tuolloin oltiin jo lomautuksilla oltiin ja infopisteessä tilauskannaksi on merkitty [Teksti salainen.] viikossa. Kun tehtaan päivävauhti oli [Teksti salainen.], ei tilauskanta ole ollut kovinkaan pitkä.

C on nähnyt ensi kerran G:n sivulinjastolla eli PTO-työmaalla lomautuksen jälkeen. Sivulinjastolla kootaan valmiiksi komponentteja päälinjaa varten ja päälinjalla edelleen koottaviksi. C on kertonut, että hän olisi kyennyt tekemään G:n TVR 5 vaativuusluokkaan kuulunutta työtä. Ennen voimansiirtotehtaan päälinjalle pääsyä on pitänyt kiertää kaikki sivulinjat läpi, mikä vie noin yhdestä kolmeen vuotta. G ei ole tehnyt JP-miehen työtä tehtaalla.

Tiiminvetäjä oli työnjohtajan oikea käsi ja apulainen, ei sitä vastoin varsinaisessa esimiesasemassa. Muut C:n aikana valitut tiiminvetäjät on valittu siten, että kokeneista työpaikan työntekijästä on tullut tiiminvetäjä. Varaosakeskuksessa on ollut käytössä SAP-järjestelmä. KEKO puolestaan määritteli sen, mitä ominaisuuksia asiakas halusi traktoriin. C kertoi, että hän olisi osannut tehdä varastosuunnittelua kohtalaisella koulutuksella ja hän olisi muutoinkin osannut tiiminvetäjän työtä.

Kysyttäessä kirjallisen todisteen V3 mukaisista työpaikkailmoituksista C kertoi, ettei hän ole hakenut näitä tehtäviä, koska hänellä oli selvät uranvaihtosuunnitelmat. Kokoonpanotehtaalta on irtisanottu yli 100 työntekijää, joten hän ei hakenut sinne periaatesyistä, koska kokoonpanotehtaalta irtisanottuja olisi voitu kutsua sinne töihin.

Hän on ollut osa-aikatyössä marraskuusta 2016 lähtien ja kesäkuusta 2017 alkaen kuukausipalkalla. Hänen keskituntiansionsa X:llä oli noin 17 euroa ja lähihoitajana hänen peruspalkkansa oli 1.900 euroa eli tuntipalkka noin 11 euroa, joten tulotaso tippui. Uusien työntekijöiden palkkaaminen samaan aikaan kun muita irtisanottiin oli loukkaavaa käytöstä. G:tä on perehdytetty työhön, tosin vastahakoisesti.

B on kertonut, että hän on X:llä työskennellyt aluksi kokoonpanotehtaalla, minkä jälkeen hän oli ollut töissä voimansiirtotehtaalla vuodesta 2007 lähtien materiaalinkäsittelyssä. Käytännössä hänen työnsä oli trukkikuskin tehtäviä, saapuvan tavaran vastaanottoa ja kirjaamista SAP:iin, rahtikirjojen tekoa ja hyllytystä sekä osakeräilyä. Hän oli työnsä ohella opiskellut ja valmistunut vuonna 2010 Jyväskylän ammattikoulusta. Hän oli suorittanut logistiikan ammattitutkinnon (27 opintoviikkoa), mukaan luettuna esimiesvalmiudet, josta hän oli saanut kiitettävät tiedot.

B on kertonut, että materiaalinkäsittely kummallakin X:n tehtaalla oli melko samanlaista. Käytössä oli sama työtä ohjaava SAP-järjestelmä. Voimansiirtotehtaalla oli tuolloin irtisanomisen aikaan materiaalinkäsittelyssä noin 10 työntekijää. O oli voimansiirtotehtaan johtaja. Elo-syyskuussa 2014 puhuttiin työntekijöiden kesken, että yt-menettely oli varmasti tulossa ja porukkaa joutuisi lähtemään, koska infotv:stä näkynyt yhtiön tilauskanta oli niin huono.

Tiiminvetäjän työ oli esimiehenä olemista. Tärkeintä sen hoitamisessa oli ymmärtää materiaalinkäsittelijöiden työt, jotta kykeni tuuraamaan ja ohjaamaan muita työntekijöitä. Muilla tiiminvetäjillä tehtaalla ei ole ollut varsinaista johtamiskokemusta, vaan tehtäviin on valittu kokenein työntekijä.

B on kertonut, että hän olisi osannut käyttää SAP-järjestelmä, koska hän on käyttänyt sitä alusta alkaen ja kouluttanut muita SAP:n käyttöön. KEKO:a käytettiin enemmän kokoonpanopuolella, Se oli aika uusi järjestelmä ja siitä kokoonpanija katsoi, mitä materiaaleja tarvittiin.

B on kertonut, että hänet haastattelivat P ja M. Haastattelun aikana häneltä ei kysytty johtamiskokemuksesta, vaan siitä, kauanko hän oli ollut töissä X:llä. Haastattelu oli lyhyt. B kysyi, miksei hän tullut valituksi, kun haku oli sisäinen haku.

B on kertonut, että H oli P:n kavereita. H, joka valittiin tehtävään, oli ollut P:n bestmanina. B näki myöhemmin H:n P:n toimistossa ja kävi kysymässä H:lta työasiaa, mutta H vastasi, ettei tiedä ja täytyisi varmaan käydä P:ltä kysymässä.

Kysyttäessä kirjallisesta todisteesta V3 B kertoi, että 20.2.2015 ja 8.4.2015 päivätyt ilmoitukset olivat tulleet hänelle, mutta hän ei hakenut näitä tehtäviä, koska hän työllistyi

helmikuussa 2015. Palkkataso hänen nykyisessä työssään oli suunnilleen sama kuin X:llä.

E on kertonut, että hän tuli ensin X:lle elokuussa 2010 vuokratyöntekijäksi. Hän toimi ensin ylähallilla ja alahallilla kuuden kuukauden ajan inventoinnissa. Tällä tehtävällä oli tekemistä materiaalinkäsittelyn kanssa. Tämän jälkeen hän toimi osapuolten koordinaattorina noin kolme kuukautta ja trukkikuskina kokoonpanotehtaalla 9-12 kuukautta. Sittenhän työskenteli voimansiirtotehtaalla kolme-neljä kuukautta, minkä jälkeen työsuhde vakinaistettiin elokuussa 2012.

Vakinaistamisen jälkeen hän on työskennellyt voimansiirtotehtaalla materiaalinkäsittelyssä ja tehnyt materiaalinkäsittelyn eri töitä: tavaran vastaanottoa, inventointia, osapuolten koordinaattorina ja trukkikuskina. Hänen työtodistuksensa (K8) mukaan hänen tehtäviään ovat olleet tavaran vastaanotto, tuotannon trukkikuski, trukilla tehtävät työt sisällä ja ulkona, tehtaiden käyttämien osien laskenta ja niin edelleen.

Voimansiirtotehtaalla E:n esimies oli P. Tehtaanjohtaja O ei ollut mukana päivittäisessä työssä eikä hän tiennyt varmaankaan, mitä työtä E teki. Vuoden 2014 elo-syyskuussa yhtiön tilauskanta oli infotv:n mukaan laskenut kuin lehmänhäntä. Tuolloin oli selvää, ettei tultaisi pärjäämään lomautuksilla. Yhtiön tilauskanta päivittyi infotv:hen viikottain.

Tiiminvetäjä työskenteli esimiehen apuna ja hän voi joutua tuuraamaan työntekijöitä missä tahansa materiaalikäsittelyn tehtävässä. E on kertonut, ettei tiiminvetäjillä ole ollut erityisesti johtamiskoulutusta, vaan alahallilla ainakin on valittu tiiminohjaajat omien työntekijöiden joukosta. E kertoi, että hänellä oli johtamiskokemusta armeijan apulaiskouluttajana toimimisesta pakollisen varusmiespalvelun ajalta. Hän osasi käyttää SAP:ia ja on neuvonut muitakin sen käytössä. Hän on myös suunnitellut keräilyn toteuttamista, eli sitä, miten keräily toimii sujuvasti tehtaalla. KEKO-järjestelmä oli myös hänelle jossain määrin tuttu.

Kun työpaikkailmoitus tiiminvetäjän tehtävään julkaistiin, E kysyi P:ltä, kannattaisiko tehtävää hakea ja P vastaisi, että ainakin hänellä olisi hyvät edellytykset. P ja M haastattelivat hänet. Häneltä ei kysytty johtamiskokemuksesta, vaan häntä pyydettiin kertomaan itsestään ja siitä, mitä hän harrastaa. Haastattelu kesti enintään 20 minuuttia. Hän kysyi P:ltä ja P:n silloiselta esimieheltä Q:lta, miksei hän tullut valituksi. Hänelle kerrottiin, että häneltä puuttui toisenlainen osaaminen. E on kertonut, että hän on kouluttanut H:n osakeräilyyn ja samaan aikaan erään toisen vuokramiehen. Lisäksi hän on opettanut SAP:in käytön ja trukin käyttämiseen. Kun hän on kysynyt H:lta työasiaa, H ei ole osannut vastata, vaan hän on sanonut, että täytyisi kysyä P:ltä.

Kysyttäessä kirjallisesta todisteesta V3 hän on kertonut saaneensa ilmoituksen 28.4.2015. Hän ei hakenut tätä tehtävää, koska hänellä ei ollut ilmoituksessa vaadittua ammattikorkeakoulututkintoa. Muita ilmoituksia hän ei ole saanut. Irtisanomisen jälkeen hän on ryhtynyt hakemaan töitä. Hän kouluttautui joulukuusta 2015 lähtien kolmen kuukauden ajan uuteen työhön eristyspeltisepäksi. Hän sai töitä toukokuussa 2016 ja hänen palkkatasonsa putosi noin kahdella eurolla tunnissa. Hän otti kolme kuukautta lyhennysvapaata asuntolainaan. Irtisanominen on ollut shokki.

F on kertonut, että hän on tullut X:n palvelukseen tammikuussa 2012 varaosakeskukseen. Hän siirtyi tehtaalla materiaalinkäsittelyyn maalis-huhtikuussa 2012. Hänen tehtäviään ovat olleet toimiminen trukkikuskina, materiaalien hyllytys ja tuotantopaikoille vienti. Hänellä ei ole ollut projektitöitä, mutta hän on kouluttanut sairauslomatuuraajia. Hän käytti työssään SAP:ia. KEKO-järjestelmä puolestaan on suunnattu asentajille. Hän ei käyttänyt sitä, mutta tiesi mikä järjestelmä se oli.

Hänen esimiehensä työsuhteen päättyessä oli P. Tehtaanjohtaja O ei ollut päivittäin seuraamassa materiaalinkäsittelijän työtä. Tiiminvetäjän työstä P kertoi, että toimiminen esimiehen apulaisena, mukaan lukien tuuraukset muodosti työstä 50 prosenttia ja SAP:in varastomuutokset ja uudenlaiset tavaroiden sijoitukset 50 prosenttia.

F on kertonut, että hänet haastattelivat P ja M. Haastattelussa ei häneltä kysytty johtamiskokemuksesta, mutta harrastuksista ja aikaisemmista työtehtävistä kysyttiin. Haastattelun aikana ei käynyt ilmi, että pitäisi olla johtamiskokemusta. P tuli sitten kertomaan, että valinta on tehty ja että F:ää ei ole valittu. P kertoi syyksi sen, että kyseinen tehtävä edellytti vahvempaa osaamista SAP:in käytöstä, mutta kenttäpuolen osaaminen oli riittävää. F:n näkemyksen mukaan hän olisi oppinut perehdytyksellä ja koulutuksella tiiminvetäjän työssä tarvittavat SAP-ominaisuudet, koska hän on oppinut muutkin SAP:in ominaisuudet. Aikaisemmin tehtaan tiiminvetäjillä ei ole ollut johtamiskokemusta, vaan yleensä tiimin vanhin ja kokenein on valittu tiiminvetäjäksi.

F on kertonut, että H on tullut alun perin sairausloman tuuraajaksi. F ei ole nähnyt H:n tekevän tiiminvetäjän kenttäpuolen työtä, kun hän on nähnyt H:n. H on ollut tietokoneella P:n huoneessa.

Kysyttäessä kirjallisesta todisteesta V3 F on kertonut, että hän on saanut ilmoituksen 20.2.2015 ja hakenut kahta siinä mainituista paikoista. Ilmoituksen 8.4.2015 hän on saanut ja hakenut asentajan työtä kokoonpanotehtaalla. Hän toimitti hakemuksen R:lle. Ilmoituksessa 28.4.2015 tarkoitettua määräaikaista materiaalin käsittelijän työtä hän haki ja soitti I:lle. I kertoi, että he ilmoittelevat lopputuloksesta.

Ilmoituksessa 25.5.2015 tarkoitettua lähettämötyöntekijän työtä hän on hakenut ja toimittanut hakemuksen R:lle. Hän on hakenut muutakin työtä X:ltä ja tiedustellut TE-toimistosta mahdollisuutta saada palkkatukea. TE-toimisto on puoltanut palkkatukea hänelle 12 kuukaudeksi, mutta hän ei saanut työtä.

Hän on hakenut muutoinkin töitä ja työllistynyt 14.3.2016 trukkikuskin tehtävään. Työsuhde on edelleen voimassa. Nykyisin hän on tiiminvetäjä pienempimuotoisessa työssä, jossa ei käytetä SAP:ia. Hänen palkkansa on nykyisin samalla tasolla kuin X:ssä. Hän on ottanut lyhennysvapaata asuntolainaan. Hänen irtisanomisensa on ollut loukkaavaa, koska työnantaja ei ole ollut ottanut huomioon niitä työntekijöiden ominaisuuksia, joita on ilmoitettu. F on kertonut, että hänellä oli kaksi huollettavaa. Hänellä oli epäilys siitä, että tehtaalle olisi palkattu sukulaisia tai kavereita.

D on kertonut olleensa töissä X:llä 3.9.2012 alkaen, aluksi voimansiirtotehtaalla PTO-sivulinjalla ensin ja sitten päälinjalla. Irtisanomisen aikaan hän on työskennellyt PTO-sivulinjalla. D on kertonut, että työn sisältö oli samanlainen eri vuoroissa.

Hänen käsityksensä tehtaan tilanteesta elo-syyskuussa 2014 oli se, että lomilta tullessa infotaulun mukainen tilauskanta oli näyttänyt huonolta. G:n hän on nähnyt palatessaan syksyn 2014 lomautuksilta. G työskenteli PTO-linjalla ja G teki samaa työtä kuin D. Työsuhteen päättyessä G:n TVR oli 7

Kysyttäessä kirjallisesta todisteesta V3 hän on kertonut, että hänelle on tullut ilmoituksia, mutta hän ei ole hakenut tehtäviä, koska ne eivät ole olleet voimansiirtotehtaan töitä. Työt kokoonpanotehtaalla olivat erilaisia ja lisäksi kokoonpanotehtaalta on irtisanottu noin sata henkilöä.

D on kertonut hakeneensa töitä irtisanomisensa jälkeen. Hän pääsi syyskuussa 2015 kolmen kuukauden telinekurssille, minkä jälkeen työllistyi kuudeksi kuukaudeksi Äänekosken biotuotetehtaalle, missä hänen palkkansa oli 11 euroa tunnilta. X:llä hänen palkkansa on ollut 16 euroa tunnilta. Hän oli työtön kolme kuukautta, minkä jälkeen hän pääsi töihin. Aluksi hänen palkkansa oli 11,5 euroa tunnilta ja nyt 12,5 euroa tunnilta. Hänellä on ollut asuntolainan kanssa ongelmia ja hän on joutunut lainaamaan rahaa. Irtisanominen on ollut loukkaava, koska töihin on palkattu uusi mies. G on ollut töissä siihen saakka kun D:n työsuhde on päättynyt. Hän ei ole nähnyt G:n tekevän muita töitä kuin PTO:ta.

M on kertonut toimineensa X:llä viisi vuotta henkilöstöpäällikkönä. Kaikkiaan hänelle oli 15 vuoden kokemus henkilöstöasioista. Tiiminvetäjän rekrytointi on tullut tarpeelliseksi, koska kahteen vuoroon tarvittiin täysi miehitys. Voimansiirtotehtaan materiaalinkäsittelyssä oli tuolloin vain yksi tiiminvetäjä eikä iltavuorossa ollut tiiminvetäjää, joten eläkkeelle siirtyneen materiaalinkäsittelijän tilalle päätettiin rekrytoida tiiminvetäjä.

Kirjallinen todiste K10 oli P:n esimiehen Q:n laatima. Tiiminvetäjän tehtävä oli lähellä työnjohtajaa; kysymyksessä olivat saman tyyppiset tehtävät, mutta tiiminvetäjällä ei ollut työnjohtajan vastuuta. Kysyttäessä H:n järjestelmätuntemuksesta M kertoi, ettei H:lla ollut kauheasti järjestelmäosaamista, mutta hän on kyllä käyttänyt SAP:ia. Jokainen SAP:iin koskenut on joutunut sen opettelemaan. Tämä oli pienin vaatimuksista tehtävään.

Tiiminvetäjä palkattiin syyskuussa 2014 siten, että H:n työsopimus allekirjoitettiin 24.9.2017. Tehtävää hakeneet henkilöt haastateltiin 19.9.2017. Haastattelijoina olivat M ja P ja M veti haastattelut. Vaatimuksena tehtävään olivat johtamiskyky ja ongelmanratkaisukyky. Kyseinen tiiminvetäjän tehtävä oli vaativampi kuin niin sanotut perustiiminvetäjän tehtävät, sillä työnjohto ei ollut paikalla, vaan työnjohtaja toimi kokoonpanotehtaalla. Ketään kolmesta muusta tehtävää hakeneesta henkilöstä ei olisi palkattu tiiminvetäjäksi siinäkään tilanteessa että H:ta ei olisi palkattu tehtävään.

H on tullut töihin X:lle elokuussa 2014 ja hän on tavannut silloin ensi kertaa P:n. H ei ole ollut P:n bestman. Myöskään M ei ole tuntenut H:ta etukäteen.

G:n työsopimus on tehty 17.9.2017 ja keskustelua hänen palkkaamisestaan on käyty jo elokuussa 2014. M on kertonut, että työnantajan edustaja ei ole sanonut, että asiansa riitauttaneita ei otettaisi takaisin yhtiön palvelukseen. Kaikille irtisanotuille ja toistaiseksi lomautetuille on lähetetty kirjallisena todisteena V3 olevat kirjeet.

Kokoonpanopuolelta irtisanottiin ja lomautettiin toistaiseksi yhteensä noin 50 työntekijää. P olisi oikea henkilö vastaamaan, mitä SAP:in käyttö materiaalinkäsittelyssä edellytti.

O on kertonut olleensa vuodesta 1989 X:n palveluksessa ja vuodesta 2007 alkaen hän on ollut voimansiirtotehtaan päällikkö. Syksyllä 2014 voimansiirtotehtaalla tehtiin töitä yhdessä tai kahdessa vuorossa. Kun tehtiin yhtä vuoroa, voimansiirtotehtaan iltavuoro oli lomautettuna. Voimansiirtotehtaalla oli yhteensä noin 100 työntekijää eli 50 työntekijää kummassakin vuorossa. Vuoden 2014 alkuvuosi tehtiin kahta tai yhtä vuoroa. Työntekijöiden lomautukset olivat vuositasolla kantajan kirjallisissa todistuksissa K3 ja K4 ilmoitettua vastaavia. Vuodesta 2012 lähtien yhtiössä on ollut jatkuva sopeuttamistarve.

Syksylle 2014 julkaistusta Master Production Schedulesta (MPS versio 15, K2, laadittu 5.9.2014) näkyivät loppuvuodelle 2014 suunnitellut vuorot. Vuoden tuotantoluku on ollut [Teksti salainen.], minkä perusteella syyskuulla, marraskuulla ja joulukuulla tehtiin 2014 kahta vuoroa. Syyskuun 2014 tilauskertymä oli hiljainen, joten koko vuoden 2014 tuotantoennustetta laskettiin [Teksti salainen.] tarkoitti sitä, että oli edelleen tarvetta tehdä työtä kahdessa vuorossa, mutta ei siinä määrin kuin on näyttänyt syyskuun alussa.

Voimasiirtotehtaan kapasiteetti oli alamittainen, eikä se vastannut täysin kahden vuoron tarvetta. O on saanut 11.9.2014 ennusteen vuodelle 2015 alueille Eurooppa, Afrikka ja

Keski-Aasia (EAME-alue), joka on ollut [Teksti salainen.]. Tämä ennuste tuli eri maiden myyntijohtajilta ja se oli pohja budjetoinnille. Seuraava vuotta 2015 koskeva ennuste on tullut 30.9.2014 MPS 1/2015: [Teksti salainen.], joten [Teksti salainen.].

Infotaululla luvut päivittyvät aina maanantaisin ja ne kertoivat tilauskannan eli faktisen sisällä olevien tilausten määrän. Sitä vastoin infotv ei kertonut mitään tulevaisuuden ennusteista. Jos tehtaalle ei olisi rekrytoitu lisää väkeä, ei olisi saatu kahta vuoroa pyöritettyä. Yhteen vuoroon ei voitu lisätä henkilöstöä, koska työpisteisiin ei voi sijoitta määräänsä enempää sijoittaa työntekijöitä. Yhteen vuoroon oli helppoa kutsua toisesta vuorosta töihin työntekijöitä, kun taas kahdessa vuorossa oli tarvetta tehdä ylitöitä.

O on kertonut, että MPS oli linjaorganisaation tärkein dokumentti, ja se määritteli vuorotyömallin ja henkilöstötarpeen. Vuoden 2015 toteutunut tuotanto on ollut vajaat [Teksti salainen.]. MPS:ssä 15.9.2014 ei ollut vuotta 2015 koskevia lukuja

O on edelleen kertonut, että vuodessa pitää olla [Teksti salainen.], jotta voidaan työllistää täysin kaksi vuoroa tehtaalla. Kun ennuste on [Teksti salainen.], ei kahdelle vuorolle riitä täysin työtä. Työn tekeminen yhdessä vuorossa ei puolestaan riitä.

Kun yhtiössä on sisällä vain [Teksti salainen.], syntyy ongelmia tavarantoimittajien kanssa. Vuoden 2014 syyskuun toisella viikolla sisällä on ollut [Teksti salainen.], mikä riitti kahdelle vuorolle noin kolmeksi viikoksi. Uusia tilauksia tuli syyskuussa 2014 varsin vähän [Teksti salainen.]. Marraskuussa ja joulukuussa 2014 tehtiin työtä lyhyissä kahden vuoron pätkissä. Kirjallista todistetta V2 seuraava ennuste oli 15.9.2014 päivätty MPS. Pääsääntöisesti näyttää yhden vuoron tarvetta ja oli [Teksti salainen.], tehtiin jonkun verran kuitenkin kahta vuoroa

K on kertonut olleensa töissä X:llä vuodesta 1994 alkaen. Hän on ollut muun muassa asentajana kokoonpanotehtaalla. Pääluottamusmiehenä hän on ollut vuosina 2009-2014, mukaan luettuna vuoden 2014 yt-neuvotteluiden aikana.

Yhtiössä on ollut vuodesta 2012 alkaen yt-menettelyitä. Vuosi 2013 on ollut pahin ja yhtiön työntekijät ovat olleet jopa puolet työajastaan lomautettuna. Vuonna 2014 on ollut lomautuksia ennen irtisanomis-yt -neuvotteluita. Vuosina 2012-2013 yhtiöön ei palkattu uusia työntekijöitä asentajiksi.

Työ voimansiirtotehtaalla oli samanlaista vuorosta riippumatta ja toisesta vuorosta voitiin ottaa lisätyövoimaan toiseen vuoroon esimerkiksi sairauslomien takia. Neljän viikon jaksolle tiedettiin, kuinka paljon töitä yhtiöllä oli. Sen jälkeinen aika perustui ennusteisiin. Parhaimmillaan yhtiössä oli tehty kahdessa vuorossa [Teksti salainen.]. Vuonna 2014 tehtiin puolestaan runsaat [Teksti salainen.]. Elo-syyskuun 2014 tilanne ei ollut muuttunut verrattuna alkuvuoteen, vaan koko vuosi heikko. Alkavista yt-neuvotteluista on ilmoitettu 26.9.2014.

K on kertonut, että hänen näkemyksensä on ollut 26.9.2014 se, että töitä ei riittäisi kaikille, mutta ehkä olisi pärjätty lomautuksilla. Irtisanomisten jälkeen hänelle on selvinnyt se, että yhtiöön on palkattu uusia työntekijöitä. G on ollut PTO-sivukokoonpanolinjalla. Tuolloin ei ole ollut äkillistä tai yllättävää työvoiman tarvetta. G:llä ei ole ollut osaamista päälinjan työhön. G:n palkkaamisen sijaan olisi voitu miettiä työvoiman ottamista toisesta vuorosta tai vuokramiehen käyttämistä, mitä on tehty aikaisemminkin.

Aikaisemmin tiiminvetäjät yhtiössä on valittu kokeneiden työntekijöiden joukosta eikä erityistä johtamiskokemusta tai -koulutusta ole edellytetty. K on kertonut, ettei hän ole käynyt erimielisyysneuvotteluita työnantajan kanssa, vaan hänen seuraajansa.

L on kertonut olleensa töissä X:n palveluksessa vuodesta 2007 alkaen. Pääluottamusmies hän on ollut vuoden 2015 alusta alkaen.

Vuorolomautuksia on ollut yhtiön tuotannossa ainakin vuoden 2014 aikana. Materiaaliosastoilla on käytetty vuokratyövoimaa, ei sitä vastoin tuotannossa. Tuotannossa on pystytty ottamaan vuorolomautuksien aikana työntekijöitä toisesta vuorosta. L on kertonut, ettei hän muista, että tuotantoon olisi otettu uusia työntekijöitä.

Yhtiössä kiinteä jakso eli tuotanto-ohjelma oli kolme-neljä viikkoa ja tilauskannasta pystyi mahdollisesti näkemään pidemmälle. Koko vuoden 2014 tilausmäärät ovat olleet niin alhaisia, ettei yhtiössä ole voitu tehdä työtä kahdessa vuorossa. Kahdessa vuorossa toimien täysi vuotuinen [Teksti salainen.] ja tuotantoennätys [Teksti salainen.] vuodessa.

Vuoden 2014 tuotantomäärä [Teksti salainen.] tarkoitti sitä, että puolelle työvoimasta oli työtä. Vuoden 2014 ensimmäisenä vuosipuoliskona tilausmäärä on ollut [Teksti salainen.] kuukaudessa. Elokuussa 2014 sisään tulevia tilauksia on ollut [Teksti salainen.] viikkoa kohti kun [Teksti salainen.] tehtiin viikossa. Syyskuun lopussa 2014 tilauskanta on ollut vähän päälle [Teksti salainen.]. Lisäksi viikko 40/2014 on ollut niin sanottu nollaviikko, jolloin työtä ei ole tehty

L on kertonut ihmetelleensä vastaajan kirjallisen todisteen V2 sisältöä kun samaan aikaan loppuvuodesta 2014 on työntekijöille ehdotettu ylitöitä.

G on työskennellyt voimansiirron kokoonpanon PTO-linjalla. Erimielisyysneuvotteluissa työnantaja on ilmoittanut kantanaan sen, että G on palkattu JP-mieheksi. L:n mielestä hän ei kuitenkaan tehnyt JP-miehen töitä. Voimansiirron esimies S on kertonut, että G oli hänen alaisuudessaan. Kaikki kanteessa tarkoitetut työntekijät olisivat voineet tehdä G:n työtä ja yhtiöstä lomautetut työntekijät olisivat voineet täyttää kapasiteettivajausta.

H:n osalta L totesi, että muut tiiminvetäjät ovat tulleet kyseisen alueen töistä. Materiaalinkäsittelyn tiiminvetäjän pitää tuntea materiaalikierto ja SAP-järjestelmä. SAP-järjestelmät räätälöidään aina kunkin tarpeen mukaan. Hän on työskennellyt B:n kanssa ja B olisi kyennyt tekemään tiiminvetäjän työtä. E oli kokenut työntekijä ja hän olisi kyennyt tekemään tiiminvetäjän työtä. Myös F olisi kyennyt tekemään tiiminvetäjän työtä. C:llä oli vähemmän kokemusta, mutta hänelläkin olisi ollut edellytykset oppia tehtävän hoitaminen. Muillakaan tiiminvetäjillä ei ollut johtamiskokemusta.

L on kertonut, että irtisanomiset on riitautettu helmi-maaliskuussa 2015. L on tiedustellut M:ltä, olisiko F:llä mahdollista päästä takaisin töihin yhtiöön, jos hän jättäisi riitautuksen sikseen, mihin M on vastannut, ettei ole mahdollista päästä, kun on jo riitautettu.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

X:n oikeus lomauttaa, irtisanomisperusteen olemassaolo

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen osan VII kohdan 35.1 mukaan työsuhteen irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:n (taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt mukaiset). Vastaavasti saman osan kohdan 37.1 mukaan lomauttamisen perusteet ovat työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 1-3 momentin säännösten mukaiset.

Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla. Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet.

Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan työn vähenemistilanteessa työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 2 momentin mukaan työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.

Kantaja Teollisuusliitto ry on vedonnut asiassa ensisijaisesti siihen, että uusien työntekijöiden G:n ja H:n palkkaamien on ollut teknologiateollisuuden työehtosopimuksen osan VII kohdan 35.1 ja 37.1 kohdan määräysten vastaista, koska työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan työnantajalla ei ole taloudellista ja tuotannollista irtisanomisperustetta ainakaan silloin kun työnantaja on ottanut ennen irtisanomista uuden työntekijän samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole muuttuneet vastaavana aikana. Vastaavasti on arvioitava työnantajan oikeutta lomauttaa kanteessa tarkoitettuja viittä työntekijää.

Toissijaisesti Teollisuusliitto ry on vedonnut siihen, että työnantaja on laiminlyönyt työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä säädetyn työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuden, koska yhtiö ei ole tarjonnut kanteessa kerrotuille työntekijöille töitä, joihin yhtiö on palkannut G:n ja H:n.

Asiassa esitetyn henkilötodistelun perusteella asiassa on luotettavasti näytetty toteen se, että X:ssä ei ole ollut täystyöllisyyttä vuodesta 2012 lähtien, vaan yhtiön henkilökunta on ollut useiden toisiaan seuranneiden yt-menettelyjen jälkeen jatkuvasti vuorolomautusten kohteena.

N:n ja O:n kertomuksista käy yhdessä tarkasteltuina ilmi se, että ennen N:n Sveitsiin lähtöä syyskuun puolivälissä 2014 on todennäköistä ollut se, että lomautuksia tulisi olemaan jatkossa X:n eräällä tehtaalla. Jo tuotanto-ohjelman 5.9.2014 (kirjallinen todiste V2) mukaan on loppuvuodelle 2014 ollut tiedossa lomautuksia.

Yhtiön vuotta 2015 koskevien ennusteiden perusteella voidaan todeta, että yhtiön tuotantoarvio vuodelle 2015 on ollut [Teksti salainen.]. Jotta yhtiön eräällä tehtaalla voitaisiin tehdä töitä koko vuosi kahdessa vuorossa, tämä edellyttäisi henkilötodistelun, erityisesti O:n kertomuksen perusteella ainakin [Teksti salainen.] vuosituotantoa. Koska tuotantoarvio [Teksti salainen.] vuonna 2015 on ollut olemassa jo ennen N:n Sveitsiin lähtöä, ei yhtiössä ole voitu tuolloin tiedossa olleiden arvioiden perusteella tehdä töitä koko vuoden 2015 ajan kahdessa vuorossa. Tämän vuoksi vastaajan ja kuultavan asiassa esittämällä siitä, että yhtiön tilausennusteiden heikkeneminen olisi tullut tietoon vasta G:n ja H:n palkkaamisen jälkeen, ole merkitystä asiassa.

Koska jo ennen G:n ja H:n palkkaamista on edellä kerrotuin tavoin ollut selvää se, että yhtiön palveluksessa elo-syyskuun vaihteessa 2014 olleita työntekijöitä ei ole voitu täysin työllistää loppuvuodeksi 2014, on G:n ja H:n palkkaaminen ollut työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 2 momentin vastaista sen vuoksi, että yhtiön toimintaedellytykset eivät ole muuttuneet vastaavana aikana.

Vastaaja Teknologiateollisuus ry ja kuultava X eivät ole kiistäneet sitä, että se työ, johon G on palkattu, on ollut A:lle, C:lle ja D:lle sopivaa; samaa tai samankaltaista työtä.

Sitä vastoin Teknologiateollisuus ry ja X ovat vedonneet asiassa siihen, ettei B:llä, E:llä ja F:llä ole ollut lainkaan johtajakokemusta, eikä tiiminvetäjän työssä vaadittuja taidollisia ja tiedollisia ominaisuuksia. Vastaaja ja kuultava ovat vedonneet myös siihen, että C ei ole hakenut tiiminvetäjän tehtävään.

Asiassa esitetyn henkilötodistelun perusteella on jäänyt selvittämättä se, että työhaastatteluissa olisi kysytty hakijoiden johtajakokemuksesta. Aikaisemmin yhtiössä tiiminvetäjiksi on valittu vanhimpia ja kokeneimpia työntekijöitä, mitä seikkaa vastaaja ja kuultava eivät ole kiistäneet. Koska hakijoilta ei ole edes kysytty johtajakokemuksesta siten, että esimerkiksi F olisi voinut kertoa suorittamastaan tutkinnosta ja siihen sisältyvästä esimieskoulutuksesta, työtuomioistuin katsoo, ettei tiiminvetäjän tehtävässä ole tosiasiallisesti edellytetty johtajakokemusta. H:n osalta on erimielisyysneuvotteluissa tuotu esille hänen toimimisensa isännöitsijänä, joka ei puolestaan tehtävänä vastaa X:n materiaaliosaston tiiminvetäjän tehtävää.

F:n mukaan P on kertonut hänelle, että 50 prosenttia tiiminvetäjän tehtävästä oli työnjohtajan avustamista, mukaan luettuna työntekijöiden sijaistaminen materiaalinkäsittelyssä ja 50 prosenttia SAP:in käyttöä. Kirjallisen todisteen K10 sisältö tukee F:n kertomusta tältä osin.

M on kertonut, ettei H:lla ole ollut juurikaan järjestelmäosaamista. E on puolestaan kertonut kouluttaneensa H:ta materiaalinkäsittelijän tehtävään. Kaikilla kanteessa tarkoitetuilla neljällä työntekijällä, B:llä, E:llä ja F:llä on ollut hyvä osaaminen materiaalikäsittelyssä. Asiassa ei ole selvitetty sitä, että joku heistä ei olisi kyennyt suoriutumaan tiiminvetäjän tehtävistä kohtuullisen koulutusjakson avulla.

Työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen edellä kerrotuilla perusteella luotettavasti toteen näyttämättä sen, että H:n työtehtävät tiiminvetäjänä olisivat poikenneet olennaisesti B:n, C:n, E:n ja F:n työtehtävistä. Ottaen huomioon, että B:llä, C:llä, E:llä ja F:llä on kaikilla ollut työkokemusta tiiminvetäjän työhön kuuluvista tehtävistä, työnantajalla X:llä ei ole ollut riittäviä perusteita olla tarjoamatta heille kullekin edes tilaisuutta osoittaa selviytyvänsä kyseisestä tehtävästä (katso työtuomioistuimen tuomiota TT 2016:30).

Yhteenveto, johtopäätökset

Yhteenvetona työtuomioistuin katsoo, että A:n, B:n, C:n, D:n, E:n ja F:n irtisanomisia on työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla edeltänyt ja seurannut uuden työntekijän ottaminen samankaltaisiin työtehtäviin. Yhtiön toimintaedellytyksissä ei ole näytetty tapahtuneen tarkasteltavana ajanjaksona sellaisia muutoksia, joilla voitaisiin perustella heidän irtisanomistaan. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei B:n, C:n, E:n ja F:n tekemä työ ole vähentynyt työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla. X:llä ei siten ole ollut työehtosopimuksessa edellytettyä perustetta irtisanoa heidän työsopimuksiaan taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä. Kanteen 1, 2 ja 3 kohdan kannevaatimukset on siten hyväksyttävä.

Korvaukset työsopimusten perusteettoman päättämisen perusteella

X on velvollinen kanteen 4 kohdan osalta suorittamaan kullekin kantajista korvausta työsopimusten perusteettomasta päättämisestä.

Korvauksen määrää kunkin irtisanotun työntekijän osalta harkitessaan työtuomioistuin on ottanut huomioon kyseisen henkilön työsuhteen kestoajan, hänen työttömyytensä kestoajan, ja hänen työllistymisensä. Lisäksi on otettu huomioon se, onko X tarjonnut hänelle muuta työtä ja onko hän hakenut tarjottuja työpaikkoja.

A:n työsuhde on jatkunut hänen irtisanomiseensa mennessä noin kolme ja puoli vuotta. Hän on irtisanomisensa jälkeen ollut työttömänä työnhakijana kuusitoista kuukautta. Korvauksen määrää korottavana seikkana on otettu huomioon A:n työttömyyden pituus. A ei ole hakenut yhtiön haettaviksi ilmoittamia työpaikkoja ja hänellä on ollut peruste olla hakematta niitä hänen saatuaan 17.12.2014 myönteisen päätöksen siitä, että hän pääsi opiskelemaan ensihoitajaksi. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin arvioi kohtuullisen korvauksen määräksi noin viiden kuukauden palkkaa vastaavat 14.200 euroa.

B:n työsuhde on irtisanomiseen mennessä jatkunut noin 12,5 vuotta. Hän on saanut jo irtisanomisaikanaan työtä saman tasoisella palkalla, joten irtisanomisesta ei ole aiheutunut hänelle ansionmenetystä. Korvauksen määrää korottavana seikkana on otettu huomioon B:n pitkäaikainen työskentely yhtiön palveluksessa. B:llä ei ole ollut velvollisuutta ottaa vastaan yhtiön haettaviksi ilmoittamia työpaikkoja ottaen huomioon yhtiössä jatkuneet useat lomautukset tilanteessa, jossa B on jo saanut turvatun työpaikan muualta. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin arvioi kohtuullisen korvauksen määräksi noin viiden kuukauden palkkaa vastaavat 13.000 euroa.

C:n työsuhde on irtisanomiseen mennessä jatkunut noin 16,5 vuotta. Hän on irtisanomisensa jälkeen ollut työttömänä työnhakijana noin 12 kuukauden ajan ja työllistynyt lyhyeksi aikaa jatkaen sitten opintojaan. Korvauksen määrää korottavana seikkana on otettu huomioon C:n pitkäaikainen työskentely yhtiön palveluksessa ja hänen työttömyytensä pituus. Korvausta alentavana on otettu huomioon se, ettei C ole hakenut X:n haettaviksi ilmoittamia työpaikkoja. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin arvioi kohtuullisen korvauksen määräksi noin seitsemän kuukauden palkkaa vastaavat 20.000 euroa.

D:n työsuhde on irtisanomiseen mennessä jatkunut noin kaksi vuotta. Hän on irtisanomisensa jälkeen ollut työttömänä työnhakijana noin kymmenen kuukautta. Korvauksen määrää korottavana seikkana on otettu huomioon D:n työttömyyden pituus. Korvausta alentavana on otettu huomioon se, ettei D ole kertomuksensa mukaisesti hakenut X:n haettaviksi ilmoittamia työpaikkoja. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin arvioi kohtuullisen korvauksen määräksi noin neljän kuukauden palkkaa vastaavat 11.000 euroa.

E:n työsuhde on irtisanomiseen mennessä jatkunut noin kaksi ja puoli vuotta. Hän on irtisanomisensa jälkeen ollut työttömänä työnhakijana kuusitoista kuukautta työllistymiseensä 2.5.2016 saakka. Korvauksen määrää korottavana seikkana on otettu huomioon E:n työttömyyden pituus. Työtuomioistuin toteaa, että asiassa on selvitetty se, että X on vastoin E:n kiistämistä lähettänyt työpaikkoja koskevat ilmoitukset kaikille irtisanotuille työntekijöille. Korvausta alentavana on sen vuoksi otettu huomioon se, ettei E ole hakenut X:n haettaviksi ilmoittamia työpaikkoja. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin arvioi kohtuullisen korvauksen määräksi noin viiden kuukauden palkkaa vastaavat 13.000 euroa.

F:n työsuhde on irtisanomiseen mennessä jatkunut noin kaksi vuotta. Hän on irtisanomisensa jälkeen ollut työttömänä työnhakijana noin 15 kuukautta siihen asti kun hänet on palkattu määräaikaiseen työsuhteeseen 14.3.2016. Korvauksen määrää korottavana seikkana on otettu huomioon F:n työttömyyden pituus. F:n on myös selvitetty hakeneen aktiivisesti X:n haettaviksi ilmoittamia työpaikkoja eikä perustetta alentaa hänelle määrättävää korvausta siten ole olemassa. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin arvioi kohtuullisen korvauksen määräksi noin kahdeksan kuukauden palkkaa vastaavat 21.000 euroa.

Vaatimukset aineettoman vahingon korvaamisesta

A:n, B:n, C:n, D:n, E:n ja F:n irtisanomiset on tehty taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla. Näihin irtisanomisiin ei ole näytetty liittyneen työntekijöitä loukkaavia piirteitä. Asiassa ei ole selvitetty olleen olemassa muutakaan perustetta määrätä osaakaan korvauksista korvaukseksi aineettomasta vahingosta sillä tavoin kuin kanteessa on vaadittu.

Yhteensovituksen toteuttaminen työsopimusten perusteettoman päättämisen perusteella maksettavista korvauksista

Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaan on saman luvun 2 §:n mukaan määräytyvästä korvauksesta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta.

Tuomiolauselma

1. Työtuomioistuin vahvistaa, että X Oy Ab on menetellyt teknologiateollisuuden työehtosopimuksen vastaisesti, kun X Oy Ab on lomauttanut

- A:n 26.9.–3.10., 13.–17.10., 27.10.–2.11. ja 10.–14.11.2014

- C:n 26.9.–3.10., 27.10.–2.11.2014

- D:n 26.9.–3.10., 13.–17.10., 27.10.–2.11.2014

- E:n 29.–30.9., 17.–19.10., 27.10.–2.11.2014 ja

- F:n 29.9.–3.10.2014.

2. Työtuomioistuin velvoittaa X Oy Ab:n maksamaan korvaukseksi perusteettomista lomautuksista

- A:lle 1.541,82 euroa

- C:lle 857,75 euroa

- D:lle 1.303,92 euroa

- E:lle 805,71 euroa, ja

- F:lle 284,79 euroa,

kukin määrä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 7.11.2016 lukien.

3. Työtuomioistuin vahvistaa, että X Oy Ab on menetellyt teknologiateollisuuden työehtosopimuksen vastaisesti, kun yhtiö on irtisanonut A:n, B:n, C:n, D:n, E:n ja F:n työsopimukset.

4. Työtuomioistuin velvoittaa X Oy Ab:n maksamaan korvauksia työsopimusten perusteettomista päättämisistä seuraavasti

- A:lle 6.351,68 euroa

- B:lle 13.000,00 euroa

- C:lle 9.572,71 euroa

- D:lle 6.937,83 euroa

- E:lle 7.967,01 euroa, ja

- F:lle 9.333,17 euroa,

kukin määrä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedok-siannosta 7.11.2016 lukien.

5. Teknologiateollisuus ry ja X Oy Ab velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa 23.484,23 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

6. Työtuomioistuin velvoittaa X Oy Ab:n suorittamaan työttömyysvakuutusrahastolle työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla työsopimusten perusteettomista päättämisistä tuomituista korvauksista vähennetyt määrät eli

- A:n osalta 7.848,32 euroa

- C:n osalta 10.407,29 euroa

- D:n osalta 4.062,17 euroa

- E:n osalta 5.032,99 euroa, ja

- F:n osalta 11.266,83 euroa.

Työttömyysvakuutusrahastolle tässä kohdassa suoritettaviksi velvoitetut määrät on suoritettava työttömyysvakuutusrahaston tilille FI 60 2001 1800 1235 91.

7. Työtuomioistuin velvoittaa X Oy Ab:n suorittamaan työttömyysvakuutusrahastolle työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla perusteettomista lomautuksista tuomituista korvauksista vähennetyt määrät eli

- A:n osalta 1.263,78 euroa

- C:n osalta 620,65 euroa

- D:n osalta 750,48 euroa

- E:n osalta 179,89 euroa , ja

- F:n osalta 324,41 euroa.

Työttömyysvakuutusrahastolle tässä kohdassa suoritettaviksi velvoitetut määrät on suoritettava työttömyysvakuutusrahaston tilille FI 60 2001 1800 1235 91.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Siitonen, Nyyssölä, Nybondas, Vettainen ja Stenholm jäseninä. Sihteeri on ollut Kalske.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevan jäsen Stenholmin lausunto, johon jäsen Vettainen yhtyi:

Työehtosopimusmääräyksen sisältö

41 KORVAUKSET TYÖSOPIMUKSEN PERUSTEETTOMASTA PÄÄTTÄMISESTÄ JA TYÖNTEKIJÄN PERUSTEETTOMASTA LOMAUTTAMISESTA

41.1 Korvausten määräytyminen

Työnantajan korvausvelvollisuus työehtosopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesta irtisanomisesta määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukainen yhteensovitus

Tuomioistuin voi tehdä työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 1 momentissa säädettyä pienemmän vähennyksen tai jättää vähennyksen kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista. Toisin kuin enemmistö katson, että osa tuomittavasta TSL 12 luvun 2 §:n korvauksesta tulee olla aineetonta korvausta. Aineettomasta korvauksesta ei tehdä työsopimuslain 12 luvun 3 §:n vähennystä työttömyysvakuutusrahastolle. Työnantajan menettely työsuhdetta päätettäessä puoltaa työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun pienemmän vähennyksen tekemistä C:n kohdalla, ja aivan erityisesti ottaen huomioon hänen kuusitoista ja puoli (16,5) vuotta kestänyt työsuhteensa.

HE 157/2000 s. 119 mukaan luettelo korvauksen määrittämisessä huomioon otettavista tekijöistä ei ole tyhjentävä, vaan eri tekijöiden painoarvoa arvioitaessa olisi huomioitava kunkin työsuhteen päättämisperusteeseen ja päättämistapaukseen liittyvät erityispiirteet. Perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä tuomittavan aineettoman vahingon korvauksen tulisi olla sitä suuremman mitä enemmän työntekijää loukkaavia piirteitä tai työnantajan piittaamattomuutta noudattaa lakia asiassa on ilmennyt. Aineettoman vahingon määrää arvioidaan muun muassa sillä perusteella, kuinka vakavalla tavalla työsopimuksen perusteeton päättäminen on kohdistunut työntekijän henkilöön loukkaavasti ja missä määrin työnantajan voidaan katsoa työsopimusta päätettäessä osoittaneen piittaamattomuutta työsuhteesta johtuvia velvoitteitaan kohtaan.

Lakivaliokunnan lausunnossa (18/2000) todetaan, että "Vähennyksen tekeminen pykälän 2 momentin nojalla perustuu tuomioistuimen harkintaan. Tuomioistuin perustelee sille esitetyn näytön perusteella, onko kohtuullista pienentää vähennettävää määrää tai jättää vähennys tekemättä. Rahastolle määrättävän osuuden pienentäminen ei kuitenkaan voine tapahtua ilman lain mukaisten perusteiden nimenomaista toteamista ja huolellista kokonaisharkintaa. Vähennyksen poistaminen kokonaan on aina ääritapaus, jolle pitäisi löytyä erityisen vahvat perusteet.

Työttömyysvakuutusrahaston ohjeistuksen mukaan "Käytännössä keskeisin aineettoman vahingon korvaamiseen vaikuttava tekijä on työsopimuksen päättämisen peruste. Lähtökohtaisesti palkkaetujen menetyksen päälle ei voi tulla myös aineetonta korvausta, jos kysymyksessä on riittämättömillä tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla tapahtunut työsuhteen päättäminen, eikä työsuhteen päättämiseen sisälly työntekijän henkilöä koskevaa loukkausta. Jos taas päättämisen perusteena ovat olleet riittämättömät työntekijän henkilöön liittyvät seikat, sisältää työsuhteen päättäminen usein myös työntekijän henkilöön liittyvän loukkauksen. Tältä osin muissa kuin yksinomaan tuotannollisin ja taloudellisin perustein toimitetuissa työsuhteen päättämistilanteissa korvaus aineettomasta vahingosta voi olla perusteltavissa."

Jotta tuomioistuin voi käyttää harkintaa, on olennaista ja välttämätöntä, että työntekijää on kuultu. Työntekijän on täytynyt kertoa taloudellisista ja sosiaalisista oloistaan ja työsuhdetta päätettäessä kokemastaan loukkauksesta.

Tuomioistuin voi nähdäkseni tehdä työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaisen yhteensovituksen viran puolesta – jopa ilman nimenomaista vaatimusta – mikäli kohtuullistamisperusteet esitetyn näytön ja tuomioistuimen harkinnan perusteella täyttyvät. Kantajan Teollisuusliitto ry:n asiamies on pääkäsittelyssä korostanut työntekijöiden loukkausta ja siinä yhteydessä esittänyt yhteensovituksen tekemättä jättämistä. C ja B ovat kertoneet kokemastaan loukkauksesta sekä taloudellisista ja sosiaalisista oloistaan.

C:n ja B:n kohdalla korostuu työnantajan laiminlyömä velvollisuus pyrkiä uudelleen sijoittamaan pitkäaikaiset työntekijänsä heidän työsuhteidensa jatkumiseksi.

Teoksessa Tiitinen – Kröger, Työsopimusoikeus, Talentum, Helsinki 2012, sivu 155 todetaan työnantajan yleisistä velvollisuuksista, että "sopimusoikeudessa keskeisen sopimussidonnaisuuden periaatteen merkitys korostuu erityisesti työsuhteen kaltaisissa kestovelkasuhteissa. Myös muilla sopimusoikeudellisilla periaatteilla, kuten lojaliteettivelvoitteella, on merkitystä arvioitaessa sopijapuolten sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämistä." KKO 2016:13 perusteluiden mukaan lojaliteettivelvoitteen mukaan työnantajan on otettava työsuhteessa huomioon myös työntekijän edut. Tämä tarkoittaa muun ohella sitä, että työnantajan on pyrittävä ylläpitämään työsuhteen jatkuvuutta. Tätä velvoitetta ilmentävät työsopimuslain säännökset, joissa työnantajalle on säädetty velvollisuus selvittää, voitaisiinko työntekijä, joka on vaarassa jäädä pysyvästi tai tilapäisesti vaille työtä, sijoittaa muuhun työhön.

Oikeuskäytännön valossa X Oy Ab:n lojaliteettivelvoitteeseen työnantajana olisi kuulunut työehtosopimusten määräysten ja sopimusoikeudellisten periaatteiden täyttämiseksi, ottaa huomioon kuusitoista ja puoli (16,5) vuotta yhtiön palveluksessa työskennelleen työntekijän, irtisanomisajalla olevan C:n olosuhteet, ja tehdä hänelle yksilöity työtarjous. Myös kaksitoista ja puoli (12,5) vuotta työntekijän palveluksessa olleelle B:lle olisi kuulunut vastaavasti tarjota työtä. Se ettei näin ole menetelty, on omiaan luomaan olettaman työnantajan piittaamattomuudesta työsuhteesta johtuvaa velvoitetta kohtaan (vrt. TT 2016:30). C:n ja B:n olosuhteet poikkeavat olennaisilta osin esim. tapauksesta TT 2013:106, jossa työn tarjoamisvelvoitteen täyttymistä ja siihen liittyvää maanlaajuista rekrytointimenettelyä arvioitiin valtakunnan laajuisesti eri puolella Suomea toimintaa harjoittavan, tuhansia työntekijöitä työllistävän, työnantajan näkökulmasta. X Oy Ab:llä on saadun selvityksen mukaan toimintaa ainoastaan yhdellä paikkakunnalla Suomessa, minkä on katsottava luovan edellytykset erilaiseen ja yksilöllisempään työntarjoamiseen kuin tapauksessa TT 2013:106.

Tapauksen R 104/16 olosuhteet osoittavat, että työsopimusten perusteettomaan päättämiseen johtanut työnantajan menettely on katsottava ilmentävän pitkäaikaisten työntekijöiden osaamisen perusteetonta väheksymistä, sisältäen työntekijän henkilöä loukkaavia piirteitä, ja työnantajan osoittaneen piittaamattomuutta lojaliteettivelvoitetta ja työsuhteesta johtuvia velvoitteitaan kohtaan. Pidän uskottavana C:n ja B:n kertomusta loukatuksi tulemisen kokemuksesta. C oli työttömänä noin 12 kuukauden ajan.

Katson, että kolmasosan C:lle tuomittavasta työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesta päättämiskorvauksesta tulee olla korvausta irtisanomisen aiheuttamasta loukkauksesta, eli aineettomasta vahingosta. Tästä osasta korvausta ei tule tehtäväksi työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaista yhteensovitusta.

C:lle on esitetyn selvityksen perusteella maksettu työsuhteen päättymisen jälkeiseltä 10,7 kuukauden ajanjaksolta työttömyysturvalain mukaista ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa yhteensä 21.211,06 euroa.

Yllä esitetyillä perusteluilla katson, että C:lle tuomittavasta noin seitsemän kuukauden palkkaa vastaavasta korvauksesta 20.000 euroa on vähennettävä 4,6 kuukauden ajalta maksetuista työttömyyspäivärahoista 75 prosenttia eli 6.839,08 euroa. Näin ollen C:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 13.160,92 euroa. X Oy Ab on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn määrän 6.839,08 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.

Muilta osin yhdyn enemmistön perusteluihin.