17.11.2015

Vaatimukset

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Posti Oy on irtisanonut D:n viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen 4 §:n vastaisesti,

- tuomitsee Posti Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n mukaiseen hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja

- velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Posti Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n oikeudenkäyntikulut 1.914 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työnantaja on D:n irtisanoessaan toiminut työehtosopimuksen vähentämisjärjestystä koskevan määräyksen vastaisesti.

D, E, F, G ja H ovat tehneet samoja työtehtäviä. Kenelläkään heistä ei ole sellaista erityisosaamista tai erityisiä työtehtäviä, että heidät voitaisiin asettaa eri asemaan erikoistehtäviin tarvittavana työntekijänä. Kukaan heistä ei ole myöskään menettänyt osaa työkyvystään eikä heitä voida pitää poikkeuksellisen vaikeasti työllistettävinä.

Vähäiset erot ammattitaidossa eivät ole ratkaisevia työntekijän tärkeyttä arvioitaessa vaan tärkeälle työntekijälle on ominaista erityinen tieto, taito tai koulutus. Työnantajan yleinen käsitys työntekijän motivaatiosta tai epäilyt tämän soveltuvuudesta tai halukkuudesta tarjolla olevaan tehtävään eivät vaikuta työntekijän tärkeyden arviointiin. Ratkaisevaa merkitystä ei ole myöskään yhteistyökyvyllä tai joustavuudella.

D on osannut toimipaikassa useampia reittejä. Hänen kädessään ollut vika oli sittemmin saatu leikkauksella kuntoon. D:llä ei siten ollut pysyviä työrajoitteita. Hänellä oli laaja kokemus työstään ja hän oli valmis joustoihin.

Yhteistoimintamenettelyjen yhteydessä todettiin, että C-kortillisia työntekijöitä, jotka työssään tekevät ajotehtäviä, voidaan pitää työehtosopimuksen vähentämisjärjestystä koskevan määräyksen mukaisina yrityksen toiminnalle tärkeinä työntekijöinä. Muita työntekijöiden tärkeyttä täsmentäviä kriteereitä ei yhteistoimintamenettelyjen yhteydessä tuotu esille. Koska D:llä, E:llä, F:llä, G:llä tai H:lla ei ole C-korttia, heitä ei voida asettaa eri asemaan työvoiman vähentämisjärjestyksessä työntekijän tärkeyden perusteella.

D:tä, E:tä, F:ää, G:tä tai H:ta ei voida asettaa eri asemaan työvoiman vähentämisjärjestystä arvioitaessa ensisijaisten valintakriteerien perusteella, joten vähentämisjärjestyksen toteutumista arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota toissijaisiin kriteereihin, työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

D:n työsuhde on alkanut alun perin jo vuonna 1990. D:n työsuhde on siten ollut huomattavasti pidempi kuin E:n, F:n G:n ja H:n vuosien 1999–2004 aikana alkaneet työsuhteet. Vähentämisjärjestyksen perusteella irtisanominen olisi tullut kohdistaa D:hen vasta myöhemmin työnantajan palvelukseen tulleiden työntekijöiden jälkeen.

Työnantajan rikottua työehtosopimuksen määräyksiä Posti Oy on velvoitettava maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuslain 7 §:n mukaisesti.

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Posti Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 1.080 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Yhtiö ei ole irtisanonut D:n työsopimusta työehtosopimuksen 4 §:n vastaisesti, työvoiman vähentämisjärjestystä ei ole rikottu eikä perustetta määrätä hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisen perusteella ole.

Työvoimaa vähennettiin yhtiön jakelutehtävistä koko maassa. Työvoiman vähentämisjärjestystä tarkasteltiin toimipaikoittain. Yrityksen toiminnalle tärkeiden työntekijöiden piiri määräytyi samaa työtä tehneiden piirissä sen mukaan, miten työntekijä täytti toimipaikan tehtävien tosiasialliset ammattitaito- ja kokemusvaatimukset ja mitkä olivat heidän muut vastaavat kykynsä ja taitonsa tehtäviin.

Yhteistoimintaneuvottelussa todettiin, että jos työntekijällä oli C-luokan ajokortti, se merkitsi työntekijän parempaa käytettävyyttä eri jakelureiteillä. Yhteistoimintaneuvottelulla ei kuitenkaan muutettu eikä voitukaan muuttaa sitä, mitä työehtosopimuksen 4 §:n 6 momentissa kokonaisuudessaan tarkoitettiin yrityksen toiminnalle tärkeillä työntekijöillä.

Asiaa on arvioitava työvoiman vähentämisjärjestyksen ensisijaisten arviointiperusteiden perusteella. Pieksämäen toimipaikan muita jakelutyöntekijöitä oli D:hen verrattuna pidettävä samaa työtä tehneiden joukossa heidän ammattitaitonsa, kykynsä ja käytettävyytensä johdosta yritykselle tärkeinä työntekijöinä. Heillä oli sen johdosta etusija säilyttää työsuhteensa.

D oli käytettävissä vain yhdellä häntä varten erikseen suunnitellulla kärryreitillä. Hänellä oli työrajoitteita, jotka estivät hänen käytettävyytensä eri tehtäviin.

E, G ja H olivat monitaitoisempia ja aloitteellisempia kuin D ja suoriutuivat työstänsä paremmin. D:n kanssa samaa työtä tehneitä E:tä, G:tä ja H:ta voitiin pitää yrityksen toiminnalle tärkeinä työntekijöinä.

Myös toissijaiset arviointiperusteet ovat kannetta vastaan. D:n työsuhde ei ole kantajan esittämin tavoin alkanut vuonna 1990, vaan työsuhteessa on vuonna 2003 ollut noin kolme kuukautta ja yhden kuukauden kestäneet katkokset. Työehtosopimuksesta on sen osapuolten välillä yhteinen tulkinta, jonka mukaan yli seitsemän päivän katkos työsuhteessa katkaisee työsuhteen yhdenjaksoisuuden työsuhde-etuja määrättäessä. E:n, G:n ja H:n työsuhde oli kestänyt hieman kauemmin kuin D:n, jonka työsuhde oli alkanut vuonna 2003.

F:n työsuhde oli kestänyt hieman lyhyemmän ajan kuin D:n. F:ää oli kuitenkin pidettävä D:hen nähden yrityksen toiminnalle tärkeänä työntekijänä. F osasi kuusi jakelureittiä. Hänen käytettävyydessään työssä ei ollut rajoitteita. Työsuhteen keston merkitys vähentämisjärjestystä määrittävänä kriteerinä on ylipäänsä vähäinen, koska työntekijöiden työsuhteiden kesto on ollut lähellä toisiaan.

D:llä ei ole ollut huoltovelvollisuutta toisin kuin F:llä. F oli yksinhuoltaja, jonka lapsi sairasti kroonista sairautta.

Vaatimukset

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Posti Oy on irtisanonut K:n viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen 4 §:n vastaisesti,

- tuomitsee Posti Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n mukaiseen hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta, ja

- velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Posti Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n oikeudenkäyntikulut 2.094 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työnantaja on K:n irtisanoessaan toiminut työehtosopimuksen vähentämisjärjestystä koskevan määräyksen vastaisesti.

K ja L ovat tehneet samoja työtehtäviä. Kummallakaan ei ole sellaista erityisosaamista tai erityisiä työtehtäviä, että heidät voitaisiin asettaa eri asemaan erikoistehtäviin tarvittavana työntekijänä. K tai L ei ole myöskään menettänyt osaa työkyvystään.

Vähäiset erot ammattitaidossa eivät ole ratkaisevia työntekijän tärkeyttä arvioitaessa vaan tärkeälle työntekijälle on ominaista erityinen tieto, taito tai koulutus. Työnantajan yleinen käsitys työntekijän motivaatiosta tai epäilyt tämän soveltuvuudesta tai halukkuudesta tarjolla olevaan tehtävään eivät vaikuta työntekijän tärkeyden arviointiin. Ratkaisevaa merkitystä ei ole myöskään yhteistyökyvyllä tai joustavuudella.

K olisi voinut työskennellä Varkauden lisäksi myös Leppävirralla. Hän on ollut tehokas, omatoiminen ja ammattitaitoinen työntekijä ja osasi työpaikassaan yhdeksän työvuoroa, joihin kuului auto-, polkupyörä- ja kärryreittejä. Postinjakajana K oli siten erityisen osaava ja monipuolinen.

Yhteistoimintamenettelyjen yhteydessä todettiin, että C-kortillisia työntekijöitä, jotka työssään tekevät ajotehtäviä, voidaan pitää työehtosopimuksen vähentämisjärjestystä koskevan määräyksen mukaisina yrityksen toiminnalle tärkeinä työntekijöinä. Muita työntekijöiden tärkeyttä täsmentäviä kriteereitä ei yhteistoimintamenettelyjen yhteydessä tuotu esille. Koska K:lla tai L:llä ei ole C-korttia, heitä ei voida asettaa eri asemaan työvoiman vähentämisjärjestyksessä työntekijän tärkeyden perusteella.

K:ta tai L:ää ei voida asettaa eri asemaan työvoiman vähentämisjärjestystä arvioitaessa ensisijaisten valintakriteerien perusteella, joten vähentämisjärjestyksen toteutumista arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota toissijaisiin kriteereihin, työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

K:lla tai L:llä ei ole huollettavia lapsia, mutta K:n työsuhde on kestänyt noin kaksi vuotta pidempään kuin L:n. Vähentämisjärjestyksen perusteella irtisanominen olisi tullut kohdistaa K:hon vasta L:n jälkeen.

Työnantajan rikottua työehtosopimuksen määräyksiä, vastaaja on velvoitettava maksamaan hyvityssakko työehtosopimuslain 7 §:n mukaisesti.

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Posti Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 1.080 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanteen kiistämisen toissijaiset perusteet

Yhtiö ei ole irtisanonut K:n työsopimusta työehtosopimuksen 4 §:n vastaisesti, työvoiman vähentämisjärjestystä ei ole rikottu eikä perustetta määrätä hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisen perusteella ole.

Työvoimaa vähennettiin yhtiön jakelutehtävistä koko maassa. Työvoiman vähentämisjärjestystä tarkasteltiin toimipaikoittain. Yrityksen toiminnalle tärkeiden työntekijöiden piiri määräytyi samaa työtä tehneiden piirissä sen mukaan, miten työntekijä täytti toimipaikan tehtävien tosiasialliset ammattitaito- ja kokemusvaatimukset ja mitkä olivat heidän muut vastaavat kykynsä ja taitonsa tehtäviin.

Yhteistoimintaneuvottelussa todettiin, että jos työntekijällä oli C-luokan ajokortti, se merkitsi työntekijän parempaa käytettävyyttä eri jakelureiteillä. Yhteistoimintaneuvottelulla ei kuitenkaan muutettu eikä voitukaan muuttaa sitä, mitä työehtosopimuksen 4 §:n 6 momentissa kokonaisuudessaan tarkoitettiin yrityksen toiminnalle tärkeillä työntekijöillä.

Asiaa on arvioitava työvoiman vähentämisjärjestyksen ensisijaisten arviointiperusteiden perusteella. L:ää oli samaa työtä tehneeseen K:hon verrattuna pidettävä ammattitaitonsa ja käytettävyytensä johdosta yritykselle tärkeänä työntekijänä. Hänellä oli sen johdosta etusija säilyttää työsuhteensa. Yhtiö tarvitsi työntekijän, joka Varkauden ohella tekisi työtä Leppävirralla. Työtä tarjottiin L:lle, koska hänen käytettävyytensä ja ammattitaitonsa oli parempi kuin K:lla. L on aloitteellisempi ja omatoimisempi kuin K ja suoriutui työstään tehokkaammin ja laadukkaammin. L oli innokkaampi kehittämään työtään.

L oli yhtiölle tärkeä työntekijä, koska häntä pystyttiin käyttämään Varkaudessa ja Leppävirralla, kun taas K:ta vain Varkaudessa.

Myös toissijaiset arviointiperusteet ovat kannetta vastaan. Työsuhteen keston merkitys vähentämisjärjestystä määrittävänä kriteerinä on vähäinen, koska työntekijöiden työsuhteiden kesto on ollut lähellä toisiaan.

Vaatimukset

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Posti Oy on irtisanonut M:n, N:n ja O:n viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen 4 §:n vastaisesti,

- tuomitsee Posti Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n mukaiseen hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja

- velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Posti Oy:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n oikeudenkäyntikulut 2.494 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työnantaja on menetellyt työehtosopimuksen vähentämisjärjestystä koskevan määräyksen vastaisesti irtisanoessaan M:n, N:n ja O:n.

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Posti Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 1.080 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Toissijaiset kanteen kiistämisen perusteet

Yhtiö ei ole irtisanonut M:n, N:n tai O:n työsopimusta työehtosopimuksen 4 §:n vastaisesti, työvoiman vähentämisjärjestystä ei ole rikottu eikä perustetta määrätä hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisen perusteella ole.

Työvoimaa vähennettiin yhtiön jakelutehtävistä koko maassa. Työvoiman vähentämisjärjestystä tarkasteltiin toimipaikoittain. Yrityksen toiminnalle tärkeiden työntekijöiden piiri määräytyi samaa työtä tehneiden piirissä sen mukaan, miten työntekijä täytti toimipaikan tehtävien tosiasialliset ammattitaito- ja kokemusvaatimukset ja mitkä olivat heidän muut vastaavat kykynsä ja taitonsa tehtäviin.

Yhteistoimintaneuvottelussa todettiin, että jos työntekijällä oli C-luokan ajokortti, se merkitsi työntekijän parempaa käytettävyyttä eri jakelureiteillä. Yhteistoimintaneuvottelulla ei kuitenkaan muutettu eikä voitukaan muuttaa sitä, mitä työehtosopimuksen 4 §:n 6 momentissa kokonaisuudessaan tarkoitettiin yrityksen toiminnalle tärkeillä työntekijöillä.

Asiaa on arvioitava työvoiman vähentämisjärjestyksen ensisijaisten arviointiperusteiden perusteella. L:ää oli samaa työtä tehneisiin M:ään, N:ään ja O:hon verrattuna pidettävä ammattitaitonsa ja käytettävyytensä johdosta yritykselle tärkeänä työntekijänä. Hänellä oli sen johdosta etusija säilyttää työsuhteensa.

Yhtiö tarvitsi työntekijän, joka Varkauden ohella tekisi työtä Leppävirralla. Työtä tarjottiin L:lle. Kanteessa tarkoitetuista työntekijöistä vain M:n työsopimuksella oli sovittu, että hän tekee Varkauden ohella työtä myös Leppävirralla. M ei kuitenkaan ollut halukas tekemään työtä Leppävirralla. Työnantajan edustajat keskustelivat asiasta useamman kerran M:n kanssa. M:ää ei vastoin hänen tahtoaan määrätty tekemään työtä Leppävirralla. L:n käytettävyys oli muutoinkin parempi kuin M:n, koska hän oli tätä joustavampi ja aloitteellisempi.

L:n ammattitaito ja käytettävyys oli parempi kuin N:n, koska L pystyi tekemään jakelua myös polkupyörällä, mutta N ei. Lisäksi L pystyi tekemään jakelutyötä autolla kaupunkialueella, kun taas N ei suostunut tähän. N ei halunnut opetella useampaa kuin kolmea jakelureittiä. Leppävirran työtä ei voinut antaa N:lle, koska Leppävirralla oli taajamajakelua autolla ja pyöräreittejä.

L:n ammattitaito ja käytettävyys oli parempi kuin O:n, koska L pystyi tekemään jakelua myös polkupyörällä, mutta O ei. O ei soveltunut polkupyörällä eikä kärryllä jakotapaan fyysisen rajoitteiden ja fyysisen kuntonsa vuoksi. Leppävirran työtä ei voinut antaa O:lle, koska Leppävirralla oli pyöräreittejä.

Myös toissijaiset arviointiperusteet ovat kannetta vastaan. Työsuhteen keston merkitys vähentämisjärjestystä määrittävänä kriteerinä on vähäinen, koska työntekijöiden työsuhteiden kesto on ollut lähellä toisiaan. M:n työsuhde oli alkanut vasta 14.1.2008.

Vaatimukset

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että Posti Oy on irtisanonut R:n ja S:n viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen 4 §:n vastaisesti,

- tuomitsee Posti Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n mukaiseen hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta, ja

- velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Posti Oy:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n oikeudenkäyntikulut 2.374 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työnantaja on menetellyt työehtosopimuksen vähentämisjärjestystä koskevan määräyksen vastaisesti irtisanoessaan R:n ja S:n.

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Posti Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 1.253 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Toissijaiset kanteet kiistämisen perusteet

Posti Oy ei ole irtisanonut R:n tai S:n työsopimusta työehtosopimuksen 4 §:n vastaisesti, työvoiman vähentämisjärjestystä ei ole rikottu eikä perustetta määrätä hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisen perusteella ole.

Työvoimaa vähennettiin yhtiön jakelutehtävistä koko maassa. Työvoiman vähentämisjärjestystä tarkasteltiin toimipaikoittain. Yrityksen toiminnalle tärkeiden työntekijöiden piiri määräytyi samaa työtä tehneiden piirissä sen mukaan, miten työntekijä täytti toimipaikan tehtävien tosiasialliset ammattitaito- ja kokemusvaatimukset ja mitkä olivat heidän muut vastaavat kykynsä ja taitonsa tehtäviin.

Yhteistoimintaneuvottelussa todettiin, että jos työntekijällä oli C-luokan ajokortti, se merkitsi työntekijän parempaa käytettävyyttä eri jakelureiteillä. Yhteistoimintaneuvottelulla ei kuitenkaan muutettu eikä voitukaan muuttaa sitä, mitä työehtosopimuksen 4 §:n 6 momentissa kokonaisuudessaan tarkoitettiin yrityksen toiminnalle tärkeillä työntekijöillä.

Asiaa on arvioitava työvoiman vähentämisjärjestyksen ensisijaisten arviointiperusteiden perusteella. Ensisijainen arviointiperuste on, oliko työntekijää pidettävä yrityksen toiminnalle tärkeänä. T:tä oli samaa työtä tehneeseen R:ään verrattuna pidettävä ammattitaitonsa ja käytettävyytensä johdosta yritykselle tärkeänä työntekijänä. Hänellä oli sen johdosta etusija säilyttää työsuhteensa. U:ta ja V:tä oli samaa työtä tehneeseen S:ään verrattuna pidettävä ammattitaitonsa ja käytettävyytensä johdosta yritykselle tärkeinä työntekijöinä. Heillä oli sen johdosta etusija säilyttää työsuhteensa.

Perustelut

Irtisanomisjärjestyksen muodostumiseen vaikuttavat seikat

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan 4 §:n mukaan muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä tai erikoistehtäviin tarvittavia työntekijöitä, vaikeasti työllistettäviä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Toissijaisesti kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijöiden huoltovelvollisuuden määrään.

Irtisanomisjärjestystä muodostettaessa etusijalle on työehtosopimuksen mukaan asetettava yrityksen toiminnalle tärkeät ammattityöntekijät. Työtuomioistuimen vakiintuneen tulkinnan mukaan yrityksen toiminnalle tärkeällä ammattityöntekijällä tarkoitetaan erityistä tietoa ja taitoa vaativiin töihin erikoistuneita tai erityisen koulutuksen saaneita ammattityöntekijöitä sekä sellaisia työntekijöitä, jotka ammattitaitonsa, koulutuksensa, kokemuksensa tai muun vastaavanlaisen kyvyn tai taidon perusteella ovat muiden samaa työtä tekevien joukossa yritykselle tärkeitä. Vähäiset erot ammattitaidossa eivät ole ratkaisevia. Riittää, että tarjolla oleva työ on sellaista, johon työntekijä ammattitaitonsa puolesta perehdyttämisen jälkeen pystyy. Työntekijän erityisen koulutuksen, kyvyn tai taidon tulee olla työn hoidon kannalta merkityksellistä. Työntekijän tärkeyttä arvioidaan työntekijän käytettävyyden kannalta.

Työnantaja on velvollinen osoittamaan, että työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä on noudatettu. Yksittäisten taustatietojen esittäminen työntekijöiden tärkeydestä ei riitä, vaan työnantajan on myös pystyttävä näyttämään työpaikkansa säilyttäneiden työntekijöiden laaja-alaisempi osaaminen jäljelle jääneissä tehtävissä.

D:tä koskeva asia R 6/15

Jakelupäällikkö J:n kertomuksella on tullut selvitetyksi, että irtisanomisjärjestykseen vaikutti keskeisesti muun muassa se, kuinka monta jakelureittiä kukin työntekijä hallitsi. Tällä osaamisella oli merkitystä, koska sairaustapausten vuoksi reittejä saatettiin joutua jakamaan muille työntekijöille, eikä työntekijää voitu laittaa jakamaan sellaiselle reitille, jota hän ei entuudestaan tuntenut. Aamuisin saattoi useampikin jakelureitti olla vailla jakajaa, jolloin sellaista työntekijää, joka osasi useamman reitin, oli pidettävä työnantajan kannalta tärkeänä. D oli pääasiallisesti jakanut kärryllä, tosin pääluottamusmies I:n mukaan myös pyörällä. D osasi kuitenkin vain yhden jakelureitin, kun toinen hänen osaamansa reitti oli poistunut. Verrokit taas osasivat kolmesta seitsemään reittiä, E kolme, F seitsemän, G viisi ja H kuusi reittiä.

Työtuomioistuin katsoo, että työnantaja on edellä selostetuin tavoin perustellusti arvioinut työntekijöiden tärkeyttä heidän käytettävyytensä kannalta, eikä se ole D:n irtisanoessaan rikkonut työehtosopimuksen vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä. Kanne on näin ollen hylättävä.

Päätyessään tähän lopputulokseen edellä mainitulla ensisijaisella perusteella työtuomioistuimen ei ole tarpeen ottaa kantaa irtisanomisjärjestyksen toissijaiseen perusteeseen eli osapuolten väliseen erimielisyyteen siitä, onko D:n työsuhde alkanut vuonna 1990 vai 2003.

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry on asian hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Posti Oy:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määrä on myönnetty.

K:ta koskeva asia R 12/15 sekä M:ää, N:ää ja O:ta koskeva asia R 35/15

Asioissa R 12/15 ja R 35/15 on kantaja ilmoittanut verrokkihenkilöksi ainoastaan L. Kanteiden hyväksyminen tarkoittaisi sitä, että työnantajan olisi tullut neljän työntekijän sijaan irtisanoa L eli vain yksi työntekijä. Työtuomioistuin kuitenkin katsoo, että irtisanomisjärjestystä koskevien määräysten tarkoituksena on ohjata vain irtisanottavien valintaa tietystä saman irtisanomisperusteen piiriin kuuluvien työntekijöiden joukosta. Määräyksillä ei sen sijaan ole tarkoitettu vaikuttaa irtisanottavien lukumäärää koskevaan harkintaan.

Näistä syistä asiassa on ensin arvioitava sitä, kuka irtisanotuista työntekijöistä on ollut työnantajalle tärkein työntekijä. Tämän jälkeen arvioitavaksi tulee, olisiko tuo irtisanottu työntekijä tullut irtisanomisjärjestystä muodostettaessa asettaa etusijalle L:ään nähden.

Asiassa on selvitetty, että M hallitsi kaikkiaan kuusi reittiä. Työnantajan käsityksen mukaan hän ei ollut kuitenkaan halukas tekemään töitä Leppävirralla, vaikka työsopimuksen mukaan hänen työntekopaikakseen oli merkitty myös Leppävirta. N hallitsi kolme reittiä, mutta ei halunnut tehdä pyöräreittejä. O hallitsi viisi reittiä, mutta hän teki vain autoreittejä. K hallitsi kaikkiaan yksitoista reittiä, ja hän teki monipuolisesti sekä kärry-, pyörä- että autoreittejä. K:n osaamisen ja käytettävyyden vuoksi työtuomioistuin katsoo, että K oli näistä neljästä irtisanotusta yhtiölle tärkein työntekijä. Siten vain K:n osalta on arvioitava, olisiko hänet tullut irtisanomisjärjestystä muodostettaessa asettaa etusijalle L:ään nähden. Tällä perusteella kanne asiassa R 35/15 on hylättävä ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry velvoitettava työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Posti Oy:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määrä on myönnetty.

K:n asiassa jakelupäällikkö J on kertonut, että irtisanomisjärjestykseen vaikutti ensinnäkin se, että L suoriutui reiteistä työajalla. Hän oli työnantajan näkemyksen mukaan tehokkaampi työntekijä kuin K. J:n mukaan ero oli työaikakirjanpidon mukaan merkittävä. Muuta selvitystä, kuten otteita työaikakirjanpidosta, L:n ja K:n välisestä tehokkuuteen liittyvästä erosta asiassa ei ole esitetty. Pääluottamusmies I:n mukaan K:n ja L:n osaamisessa tai tehokkuudessa ei ollut eroja.

Toiseksi irtisanomisjärjestykseen vaikutti jakelupäällikkö J:n mukaan L:n käytettävyys sekä Varkaudessa että Leppävirralla, joka sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Varkaudesta. J on tosin todennut, että myös K olisi varmasti ollut käytettävissä Leppävirralla. Näin K itsekin on kertonut. Pääluottamusmies I:n mukaan Varkauden ja Leppävirran jakelureitit ovat suurin piirtein samanlaisia, ja K olisi hänen mukaansa oppinut Leppävirran reitit muutamassa päivässä. Esitetyn selvityksen mukaan K hallitsi kaikkiaan 11 reittiä, ja hän jakoi sekä kärryllä, pyörällä että autolla. Hän olisi kertomansa mukaan ollut valmis opettelemaan myös uusia reittejä. L ei K:n mukaan osannut niin monta reittiä kuin K. Jakelupäällikkö J ei ole osannut kertoa, kuinka monta reittiä L hallitsi.

Edellä selostetun näytön perusteella työtuomioistuin katsoo, että K:n ja L:n välillä ei ole näytetty olleen sellaisia tehokkuuteen liittyviä eroja, joiden perusteella L:ää olisi voitu pitää K:ta tärkeämpänä työntekijänä. Tätä tukee myös se seikka, että K hallitsi kaikkiaan jopa 11 reittiä ja teki työtä monipuolisesti kärryllä, pyörällä ja autolla. Sen sijaan L:n hallitsemien reittien määrä on jäänyt epäselväksi. Jakelupäällikkö J on edellä D:tä koskevassa asiassa kertonut, että reittien osaamisella oli työnantajalle keskeinen merkitys. Jo tällä perusteella K:ta on voitu pitää työnantajalle tärkeänä työntekijänä. L:n käytettävyyttä Leppävirralla ei voida myöskään edellä selostetun näytön perusteella pitää niin merkittävänä erona suhteessa K:hon, että sitä voitaisiin pitää irtisanomisjärjestykseen vaikuttavana seikkana.

Koska K:ta ja L:ää voidaan pitää yrityksen toiminnalle yhtä tärkeinä työntekijöinä, heidän keskinäinen asemansa määräytyy lähtökohtaisesti heidän työsuhteidensa kestoajan ja huoltovelvollisuutensa määrän perusteella. Kummallakaan heistä ei ollut huollettavia, mutta K:n työsuhde on alkanut 15.8.2005 ja L:n kaksi vuotta myöhemmin 10.7.2007. Tällä perusteella työtuomioistuin katsoo, että työnantajan olisi pitänyt perustellusti tietää rikkovansa työvoiman vähentämismääräystä irtisanoessaan ammatillisesti tasavertaisista työntekijöistä pidempään työsuhteessa olleen L:n ennen K:ta. Posti Oy on siten tietensä rikkonut työehtosopimusta.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Posti Oy ovat asian R 12/15 hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan yhteisvastuullisesti Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määrä on myönnetty.

S:ää ja R:ää koskeva asia R 52/15

R:n asiassa jakelupäällikkö J on kertonut, että irtisanomisjärjestykseen vaikutti keskeisesti se, että T:llä oli C-luokan ajokortti ja lisäksi kokemusta esimiestehtävistä. R:llä C-luokan ajokorttia ei ollut. J:n tiedossa ei myöskään ollut, että R olisi tehnyt ryhmävastaavan sijaisuuksia kuten T.

Jakelupäällikkö J:n mukaan ryhmävastaavalla on tärkeä rooli aamuisin ennen kuin varsinainen esimies tulee töihin. Ryhmävastaava muun muassa priorisoi ja jakaa tehtävät muille työntekijöille, hankkii tarvittaessa sijaiset ja vastaa muutoinkin töiden sujumisesta toimien näin esimiehen apuna. Ryhmävastaavan työtehtävistä noin 30 prosenttia on esimiestehtäviä.

C-luokan ajokortilla taas oli jakelupäällikkö J:n mukaan merkitystä logistiikan ja peruspalveluiden yhdistyttyä saman organisaation alle vuonna 2014. Pieksämäellä oli logistiikkapalveluita, joten siellä oli tarvetta C-luokan ajokortille. Yhtiön oli varmistettava se, että palvelukseen jää riittävä määrä työtekijöitä, joilla on C-luokan ajokortti ja jotka näin pystyvät ajamaan myös logistiikkavuoroja. T oli jo aiemmin ajanut joitakin tällaisia logistiikan reittejä, ja hänen oli helpompi suorittaa tehtävään vaadittava tutkinto, kun hänellä jo oli C-luokan ajokortti.

Työtuomioistuin katsoo J:n kertomuksen perusteella näytetyksi, että työnantaja on perustellusti voinut asettaa T:n etusijalle irtisanomisjärjestystä muodostettaessa eikä se ole rikkonut työehtosopimuksen vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä irtisanoessaan R:n.

S:n asiassa tuotantoesimies W on kertonut irtisanomisjärjestykseen vaikuttaneen sen, että U oli tehnyt ryhmävastaavan sijaisuuksia ja V tuotevirtaohjaajan tehtäviä. Nämä tehtävät edellyttivät kokonaisuuden hallintaa ja hyviä vuorovaikutustaitoja, joita U:lla ja V:llä siis oli. U oli lisäksi osannut yksitoista jakelureittiä ja V yhdeksän, kun taas S vain kolme autoreittiä.

Työtuomioistuin katsoo W:n kertomuksen perusteella näytetyksi, että työnantaja on perustellusti voinut asettaa U:n ja V:n etusijalle irtisanomisjärjestystä muodostettaessa eikä se ole rikkonut työehtosopimuksen vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä irtisanoessaan S:n.

Kanne on edellä selostetuin perustein hylättävä kokonaisuudessaan.

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry on asian hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Posti Oy:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määrä on myönnetty.

Tuomiolauselma

Asiassa R 12/15 työtuomioistuin

- vahvistaa, että Posti Oy on irtisanonut K:n viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen 4 §:n vastaisesti,

- tuomitsee Posti Oy:n maksamaan Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:lle työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa 3.000 euroa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta, ja

- velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Posti Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n oikeudenkäyntikulut 2.094 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kanteet asioissa R 6, 35 ja 52/15 hylätään.

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry velvoitetaan korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Posti Oy:n oikeudenkäyntikulut asiassa R 6/15 yhteensä 1.080 eurolla, asiassa R 35/15 yhteensä 1.080 eurolla ja asiassa R 52/15 yhteensä 1.253 eurolla, mille määrille on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Saarensola, Hotti, Löppönen, Lehto ja Kuoppamäki jäseninä. Sihteeri on ollut Anttila.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevan jäsen Lehdon lausunto:

Olen työtuomioistuimen kanssa samaa mieltä paitsi asiassa R 35/15, josta lausun seuraavaa.

Irtisanomisjärjestystä sovelletaan niihin työntekijöihin, joihin irtisanomisperuste vaikuttaa samalla tavalla. Tarkoituksena on, että irtisanomiset kohdistetaan työehtosopimuksessa sovittujen kriteereiden mukaisesti oikeisiin työntekijöihin. (TT 2006:27.)

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksessa kriteerit liittyvät työntekijän henkilökohtaiseen osaamiseen, työllistettävyyteen ja terveyteen sekä työsuhteen kestoon ja huoltovelvollisuuteen. Tässä mielessä säännöstä voidaan verrata syrjinnän kieltoa koskeviin säännöksiin.

Syrjinnän kieltoa koskevassa lainsäädännössä ei ole rajattu eikä voikaan rajata sitä, kuinka moni uhreista voi saada oikeutta. Esimerkiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 11 §:n sääntelemässä työnhakutilanteessa ei ole rajattu sitä, kuinka monella syrjityksi tulleella hakijalla on oikeus hyvitykseen, vaikka vain yksi voi tulla valituksi. Vastaavantyylinen säännös on yhdenvertaisuuslain 23 §:ssä ja myös työsopimuslain 2 luvun 2 §:ssä, jossa säädetään tasapuolisen kohtelun vaatimuksesta.

Kun irtisanomisjärjestyksen tulkinnasta ei tältä osin ole esitetty mitään selvitystä, katson, että työehtosopimuksen irtisanomisperustetta koskevaa määräystä on tulkittava samalla tavalla kuin syrjinnän kieltoa koskevia säännöksiä. On siis mahdollista, että kolmella irtisanotulla on vain yksi verrokki. Sillä, että syrjinnän rikkomisen seuraamukset määräytyvät eri tavalla, ei mielestäni ole merkitystä. Seuraamukset riippuvat asian luonteesta ja asianomaisten säännösten ja määräysten sisällöstä.

Todistaja J on korostanut monen reitin monipuolisen osaamisen tärkeyttä. L oli tehnyt kärry-, pyörä- ja autoreittejä. Sen sijaan hänen reittiosaamisensa on työtuomioistuimen enemmistön toteamalla tavalla jäänyt epäselväksi.

M on todistaja I:n mukaan osannut kuusi reittiä. Hän on kuitenkin todistaja J:n käsityksen mukaan kieltäytynyt tekemästä töitä Leppävirralla, vaikka Leppävirta oli sovittu työntekopaikaksi. M:ää ei ole asiasta huomautettu tai varoitettu. Mielestäni väite on jäänyt näyttämättä toteen. M:n reittiosaamisen lukumäärän perusteella katson, ettei työnantaja ole näyttänyt, että L olisi M:ää osaavampi ammattityöntekijä. Hyväksyn kanteen tältä osin.

N on kertonut osaavansa kolme reittiä, mutta hän ei ole halunnut tehdä pyöräreittejä. O on kertonut hallitsevansa viisi reittiä, mutta hän teki vain autoreittejä. Vaikka epäselväksi on jäänyt, osasivatko N ja O L:ää useampia reittejä, katson näytetyksi, että L on ollut työnantajalle tärkeämpi ammattityöntekijä hänen laajemman käytettävyytensä vuoksi. Hylkään kanteen tältä osin.

Vahvistan, että Posti Oy on irtisanonut M:n työehtosopimuksen vastaisesti, minkä vuoksi tuomitsen Posti Oy:n maksamaan Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:lle hyvityssakkoa 3.000 euroa työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta.

Kantaja on pääosin hävinnyt juttunsa. Velvoitan tämän vuoksi kantajan korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Posti Oy:n oikeudenkäyntikulut 800 eurolla korkolainmukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä lukien. Oikeudenkäyntikuluja määrätessäni olen ottanut huomioon sen, että kanne on kaikkien kolmen osalta rakennettu samalla tavalla.