10.4.2015

Vaatimukset

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

- vahvistaa, että edellä mainitun työehtosopimuksen 14 §:n 5 ja 6 kohtien oikea

tulkinta on seuraava:

- mikäli työntekijä irtisanoutuu noudattaen irtisanomisaikaa, lomaraha maksetaan myös siitä osasta vuosilomaa mitä työntekijä ei ehdi lomana pitää eli myös lomakorvauksen osalta ja

- mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän 14 §:n 6 kohdan tarkoittamassa tilanteessa, lomaraha maksetaan myös siitä osasta vuosilomaa mitä työntekijä ei ehdi lomana pitää eli myös lomakorvauksen osalta sekä

- velvoittaa Palvelualan työnantajat PALTA ry:n korvaamaan Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n oikeudenkäyntikulut 4.361,60 eurolla korkoineen.

Perusteet

Viime vuosina tapahtuneiden huolinta-alan lukuisten irtisanomisten vuoksi on kantajaliitolle

tullut usein esille tulkintakysymys, miten työnantajan pitää työehtosopimuksen 14 §:n valossa maksaa lomaraha edellä kuvatuissa tilanteissa.

Asiasta on moneen otteeseen neuvoteltu työnantajaliiton kanssa. Kaikki neuvottelut ovat päättyneet erimielisinä.

Työehtosopimuksen 14 §:ssä on kaksi kohtaa, jotka koskevat lomarahan maksamista työsuhteen päättyessä. Määräyksen 5 kohta koskee tilannetta, jossa työntekijä ei noudata irtisanomisaikaa. Sen sijaan silloin, kun työntekijä noudattaa irtisanomisaikaa, lienee selvää, ettei häntä siitä rangaista, vaan lomaraha suoritetaan, vaikkei työntekijä esimerkiksi lyhyen irtisanomisajan vuoksi ehdi vuosilomaansa pitää lomana. ERTO:n käsityksen mukaan aiemmin myös näissä tilanteissa on lomaraha suoritettu täysimääräisenä, mutta viime vuosina tulkinta on muuttunut niin, ettei lomarahaa ole suoritettu siltä osin kuin lomaa ei ole pidetty lomapäivinä.

Vastaava tilanne on 14 §:n 6 kohdassa. Jos työnantaja irtisanoo työntekijän taloudellisista ja tuotannollisista syistä eikä työntekijä ehdi pitää koko lomaa työsuhteen päättymiseen mennessä, on alkuperäisen tulkinnan ja 6 kohdan sanamuodonkin mukaan lomaraha maksettava myös siltä osin kuin työnantajan tulee suorittaa lomakorvaus.

Sanamuodon mukainen tulkinta edellyttää lomarahan maksamista aina tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla irtisanottaessa, kun toimihenkilö työsuhteen päättymisen vuoksi on estynyt palaamasta työhön. Hänelle on suoritettava tällöin lomaraha ikään kuin työsuhde ei olisi päättynyt.

Määräyksen 4 ja 5 kohdat eivät liity toisiinsa. Kyse on itsenäisistä määräyksistä.

Työehtosopimusmääräys on ollut nykymuodossaan jo useita sopimuskausia 6 kohtaa lukuun ottamatta. Määräyksen 6 kohta tuli sopimukseen vuonna 2010 selvennyksenä aiemmasta soveltamiskäytännöstä, joka on ollut edellä mainitun mukainen.

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on myöntänyt kannevaatimusten 1. kohdan toisen osan vahvistamisvaatimuksen täsmennettynä siten, että työehtosopimuksen 14 §:n 6 kohdan oikea tulkinta on seuraava: mikäli työnantaja irtisanoo toimihenkilön työsopimuksen 14 §:n 6 kohdan tarkoittamassa tilanteessa päättymään toimihenkilön vuosiloman aikana, lomaraha maksetaan myös siitä osasta yhdenjaksoista vuosilomaa, joka keskeytyy ja jota toimihenkilö ei ehdi lomana pitää ja joka korvataan hänelle lomakorvauksella.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että kanne muilta kuin sen myöntämältä osin hylätään ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Lomarahaoikeuden yleiset perusteet ovat työehtosopimuksen 14 §:n 1 kohdassa. Sen mukaan toimihenkilölle suoritetaan lomarahana 50 prosenttia hänen työehtosopimuksen mukaisen vuosilomansa palkasta. Määräys ei edellytä lomarahan maksamista lomakorvauksesta laskettuna. Lomakorvausta maksetaan työntekijälle, joka ei ole pitänyt vuosilomaa. Vuosiloman ja lomapalkan sekä lomakorvauksen käsitteet työehtosopimuksessa vastaavat vuosilomalain vastaavia.

Työehtosopimuksen 14 §:n 5 kohdassa ei edellytetä lomarahan maksamista lomakorvauksesta laskettuna. Määräyksen 5 kohta täydentää 4 kohtaa. Toimihenkilöllä on 4 kohdan mukaisesti oikeus lomarahaan siinä määrätyissä tapauksissa myös lomakorvauksesta laskettuna, mutta jos hän ei tuolloin työsopimusta päättäessään noudata irtisanomisaikaa, oikeutta ei ole. Edellä selostettu 4 ja 5 kohtien toisiinsa liittyminen on todettu työehtosopimuksen osapuolten aikaisemmissa erimielisyysneuvotteluissa. Määräyksen 5 kohdan sanamuodosta ei ole pääteltävissä sanotun lisäksi mitään muuta siitä, miten lomaraha määräytyy, jos irtisanomisaikaa noudatetaan. Sellaista soveltamiskäytäntöä, joka tukisi vahvistamisvaatimusta, ei ole.

Työehtosopimuksen 14 §:n 6 kohdan määräys ei edellytä myönnettyä laajemmin lomarahan maksamista lomakorvauksesta laskettuna. Se ei tuo toimihenkilölle työsuhteen päättymistapauksissa oikeutta lomarahaan laskettuna lomakorvauksesta, jota maksetaan muusta kuin kesken jääneestä vuosilomasta.

Vastaajan esittämä sopimuskohdan tulkinta vastaa tekstin sanamuotoa, vastaavista määräyksistä yleensä omaksuttua tulkintaa ja noudatettua soveltamiskäytäntöä. Nämä seikat eivät puolestaan tue laajempaa tulkintaa.

Kysymyksestä lomarahan maksamisesta myös lomakorvauksesta laskettuna on aika ajoin vuosien saatossa käyty erimielisyysneuvotteluja. Neuvottelut ovat kanteessa kerrotuin tavoin päättyneet erimielisinä. Kannetta ei ole aiemmin nostettu. Sellaista työehtosopimukseen perustuvaa vakiintunutta, yhteisesti hyväksyttyä ja yhtenäistä soveltamiskäytäntöä, jonka mukaan lomaraha tulisi aina lomakorvauksesta laskettuna maksaa, ei siis ole.

Työnantajayhdistyksen suurimman jäsenyritykset Schenker Oy, United Parcel Service Finland Oy, DHL Freight (Finland) Oy, DHL Global Forwarding (Finland) Oy, DHL Supply Chain (Finland) Oy, DSV Road Oy, DSV Air & Sea Oy, DSV Solutions Oy, DSV Air & Sea Projects Oy, Nurminen Logistics Oyj ja Geodis Wilson Finland Oy eivät ole maksaneet ainakaan viime vuosina lomarahaa lomakorvauksesta laskettuna muutoin kuin tässä asiassa riidattomasti maksamaan velvoittavissa tapauksissa. Joissain yksittäistapauksissa lomaraha oli maksettu, mutta niissä maksamisen peruste oli muu kuin työehtosopimus.

Eräissä yrityskokonaisuuksissa noudatetaan nyt puheena olevan työehtosopimuksen lisäksi tehtäviltään vastaavankaltaisissa toimihenkilötehtävissä autoliikennealojen toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta. Sen mukaan lomaltapaluuraha maksetaan myös päättyneen lomanmääräytymisvuoden perusteella määräytyvästä lomakorvauksesta laskettuna silloin kun työnantaja on irtisanonut toimihenkilön työsuhteen muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä siten, että työsuhde päättyy lomakautena. Yrityksissä on saattanut olla sellaisia omia maksukäytäntöjä, joissa toimihenkilöitä on työehtosopimuksista riippumatta käsitelty samalla tavoin.

Tähän oikeudenkäyntiasiaan liittyneissä erimielisyysneuvotteluissa tai aikaisemmissakaan erimielisyysneuvotteluissa ei ole erikseen käsitelty toimihenkilön oikeutta lomarahaan kesken jäävän vuosiloman osalta laskettuna. Erimielisyysneuvotteluissa toimihenkilöpuolen vaatimus on ollut lomarahan maksamisesta yleisesti päättyneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta laskettuna. Asia ei myöntämältämme osin toisin sanoen ole ollut erimielinen. Sanotulla seikalla on merkitystä ratkaistaessa osapuolten vastuuta oikeudenkäyntikuluista.

Perustelut

Työehtosopimusneuvotteluista ja soveltamiskäytännöstä esitetty näyttö

Toimihenkilöpuolen edustajina työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneet A, B ja C ovat kertoneet, että heidän käsityksensä mukaan lomaraha on tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanottaessa maksettu aina myös lomakorvauksesta. Näin on tehty myös silloin, kun työntekijä on irtisanoutuessaan noudattanut irtisanomisaikaa. Ennen vuotta 2010 kysymys ei ole ollut esillä työehtosopimusneuvotteluissa. Vuoden 2010 neuvotteluissa mukana olleet A ja C ovat kertoneet, että 14 §:n 6 kohdan oli tarkoitus selventää sitä pääsääntöä, että tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanottaessa on maksettava lomaraha myös lomakorvauksesta. Aloite määräyksen sisällyttämisestä työehtosopimukseen tuli työntekijäpuolelta, mutta määräyksen muotoili työnantajapuoli. C:lle jäi sellainen kuva, että kirjauksen myötä tuli täsmennetyksi se, että lomaraha maksetaan myös kaikista pitämättömistä lomista. Määräyksen tulkinnasta ei esitetty tuolloin eriäviä näkemyksiä.

Työnantajapuolen edustajana työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneet D ja G ovat kertoneet, että lähtökohtaisesti lomaraha maksetaan aina vuosilomapalkasta. Jos lomaa jää pitämättä ja maksetaan lomakorvausta, tästä osasta ei makseta lomarahaa kuin eläkkeelle siirryttäessä. Myös työntekijän irtisanoutuessa on noudatettava työehtosopimuksen mukaista pääsääntöä, jonka mukaan lomaraha maksetaan vain vuosilomapalkasta eikä lomakorvauksesta. D:n mukaan 14 §:n 5 kohdalla viitataan määräyksen 4 kohtaan. Tästä kysymyksestä on aiemminkin käyty erimielisyysneuvotteluja työntekijäliiton kanssa. G, joka on ollut neuvottelemassa vuoden 2010 muutosta, on kertonut, että 6 kohdan tarkoituksena oli täsmentää tilannetta siltä osin, että tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla irtisanottaessa työntekijä ei menetä lomarahaa, jos työsuhteen viimeiset päivät sattuvat olemaan vuosilomaa. Tällöin pidetystä vuosilomasta maksetaan lomaraha. Kesken jääneestä vuosilomasta tai lomarahan maksamisesta myös lomakorvauksesta ei ollut puhetta. Asiasta käytiin tuolloin neuvottelua työntekijäpuolen aloitteesta, mutta työnantajapuoli muotoili määräyksen tekstin.

Schenker Oy:n henkilöstöhallinnossa työskentelevä E ja Geodis Wilson Finland Oy:n henkilöstöhallinnossa työskentelevä F ovat kertoneet, että heidän yrityksissään huolinta-alan työehtosopimuksen piirissä oleville työntekijöille lomaraha maksetaan lomakorvauksesta vain silloin, kun työntekijä jää eläkkeelle. Yksittäisiä poikkeuksia on voitu joskus tehdä. Muutoin lomaraha on maksettu vain vuosilomapalkasta.

Työtuomioistuimen johtopäätökset

Työehtosopimuksen 14 §:n 1 kohdan mukaan toimihenkilölle suoritetaan lomarahana 50 prosenttia hänen työehtosopimuksen mukaisen vuosilomansa palkasta. Määräyksen 5 kohdan mukaan lomarahaa ei makseta, mikäli toimihenkilö irtisanoutuessaan ei noudata irtisanomisaikaa. Tältä osin asiassa on erimielisyyttä lomarahan maksamisesta, jos toimihenkilö on noudattanut irtisanomisaikaa, mutta häneltä on jäänyt vuosiloma osittain tai kokonaan pitämättä ennen työsuhteen päättymistä ja hänelle maksetaan lomapalkan sijasta lomakorvausta.

Työehtosopimuksessa on tällaiseen tapaukseen soveltuva erityismääräys vain sellaisesta tilanteesta, jossa toimihenkilö jää eläkkeelle. Tällöin hänelle maksetaan sopimuksen 14 §:n 4 kohdan mukaan lomaraha paitsi vuosilomapalkasta, myös lomakorvauksesta. Muussa tapauksessa sopimuksen teksti tukee työtuomioistuimen käsityksen mukaan selkeästi vastaajan tulkintaa, jonka mukaan sovellettavaksi tulee 14 §:n 1 kohdan pääsääntö. Sen nojalla lomaraha suoritetaan toimihenkilölle vuosilomapalkasta. Koska määräykselle ei ole näytetty vakiintuneen toisenlaista, kantajan esittämää tulkintaa, kanne on tältä osin hylättävä.

Työehtosopimuksen 14 §:n 6 kohdan mukaan mikäli työnantaja on muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että toimihenkilö työsuhteen päättymisen vuoksi on estynyt palaamasta työhön, toimihenkilö ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomarahaan. Tältäkin osin jutussa on erimielisyyttä lomarahan maksamisesta pitämättä jääneen vuosiloman perusteella maksettavasta lomakorvauksesta.

Kysymyksessä oleva määräys on lisätty työehtosopimuksen 14 §:ään vuonna 2010 toimihenkilöpuolen aloitteesta, kun tuotannollis-taloudellisin perustein toimeenpannut irtisanomiset olivat taloudellisen taantuman aikana yleistyneet. Määräyksen teksti on neuvottelujen kuluessa täsmentynyt työnantajapuolen muotoilemana. A:n ja C:n ja toisaalta G:n kertomukset määräyksen tarkoituksesta ovat kuitenkin osin erilaiset. Asiassa on jäänyt luotettavasti selvittämättä, että nyt esillä oleva soveltamistilanne olisi ollut neuvotteluissa esillä.

Koska osapuolten yhteistä tarkoitusta määräyksen tulkinnasta ei ole voitu selvittää, on työtuomioistuimen käsityksen mukaan nytkin perusteltua lähteä määräyksen sanamuodosta. Työehtosopimuksen 14 §:n 6 kohdassa määräyksen soveltamistilanteeksi on rajattu työsuhteen päättyminen vuosiloman aikana eli ajankohtana, jolloin toimihenkilölle maksetaan vuosilomapalkkaa. Tämä vastaa 1 kohdassa asetettua pääsääntöä, jonka mukaan lomaraha maksetaan vuosilomapalkasta.

Määräysten teksti on työtuomioistuimen käsityksen mukaan niin selvä, ettei siitä poikkeavaa työntekijäpuolen tulkintaa ei voida pitää perusteltuna. Myöskään lomarahan maksamiskäytännön ei ole osoitettu vakiintuneen sanamuodosta poikkeavaksi. Toisaalta vastaaja on myöntänyt kantajan tulkinnan oikeaksi siltä osin kuin kysymys on vuosilomajaksosta, joka on jäänyt kesken työsuhteen päättyessä työnantajan irtisanomana. Tällaiselta jaksolta maksettavasta lomakorvauksesta on siis maksettava myös lomaraha.

Edellä lausutuilla perusteilla kanne on hylättävä muilta kuin vastaajan myöntämältä osin.

Oikeudenkäyntikulut

Asia ei ole ollut vastaajan myöntämältä osin erimielinen. Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry on näin ollen jutun muilta osin hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut, joiden määrä on myönnetty kohtuulliseksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että työehtosopimuksen 14 §:n 6 kohdan oikea

tulkinta on seuraava:

mikäli työnantaja irtisanoo toimihenkilön työsopimuksen 14 §:n 6 kohdan tarkoittamassa tilanteessa päättymään toimihenkilön vuosiloman aikana, lomaraha maksetaan myös siitä osasta yhdenjaksoista vuosilomaa, joka keskeytyy ja jota toimihenkilö ei ehdi lomana pitää ja joka korvataan hänelle lomakorvauksella.

Muilta osin kanne hylätään.

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry velvoitetaan korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Äimälä, Hotti, Ahokas ja Schön jäseninä. Sihteeri on ollut Anttila.

Tuomio on yksimielinen.