12.6.2013

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Kunta-alan unioni ry, Tekniikka ja Terveys KTN ry ja Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ry ovat vaatineet, että työtuomioistuin

• vahvistaa Lempäälän kunnan rikkoneen kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen viranhaltijan lomauttamista koskevia määräyksiä lomauttaessaan opettajat A:n, B:n, C:n ja D:n sekä sosiaalityöntekijät E:n ja F:n pääasiallisesti palkallisina vapaapäivinä 1.4. - 6.4.2010,

• tuomitsee Lempäälän kunnan kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n mukaiseen hyvityssakkoon virkaehtosopimuksen tietensä rikkomisesta,

• tuomitsee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n mukaiseen hyvityssakkoon saman lain 11 §:n mukaisen valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä, sekä

• velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Lempäälän kunnan yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajien yhteiset oikeudenkäyntikulut korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua siitä, kun työtuomioistuimen tuomio asiassa on annettu.

Perusteet

KVTES:n VIII luvun 1 §:n mukaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain lomauttamista koskevia säännöksiä noudatetaan KVTES:n osana.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 30 §:n 1 momentin mukaan työnantajalla on oikeus lomauttaa viranhaltija siten, että virantoimitus ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi joko kokonaan tai osittain virkasuhteen muutoin pysyessä voimassa, jos työnantajalla on lain 37 §:n mukainen peruste irtisanoa virkasuhde.

Lain 30 §:n 2 momentin mukaan viranhaltija voidaan 1 momentissa mainitulla tavalla lomauttaa enintään 90 päivän ajaksi, jos tehtävät tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat tilapäisesti vähentyneet eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää muita tehtäviä tai työnantajan tarpeisiin sopivaa koulutusta.

KVTES:n viranhaltijan lomauttamista koskevan pykälän soveltamisohjeen mukaan viranhaltijoiden lomauttaminen merkitsee virantoimituksen palkatonta keskeyttämistä.

Työnantajalla on oikeus lomauttaa viranhaltija siten, että sekä virantoimitus että palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi virkasuhteen muutoin pysyessä voimassa.

Lomautusmääräyksen ratio on, että palvelussuhteen kumpikin osapuoli - niin työnantaja kuin viranhaltijakin - joutuu luopumaan väliaikaisesti omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Viranhaltija joutuu luopumaan velvollisuudestaan hoitaa virkatehtäviä saamaansa vastiketta vastaan ja työnantaja luopuu oikeudesta saada maksamaansa vastiketta vastaan viranhaltijan työpanos. Lempäälän kunnan on tullut kunnallisena viranomaisena noudattaa hallintolain 6 §:ssä säädettyä suhteellisuusperiaatetta.

KVTES:n osana noudatettavan viranhaltijalain lomautusta koskevan säännöksen sanamuodosta "virantoimitus ja palkanmaksu keskeytetään" ilmenee yksiselitteisesti, että sekä virantoimitus että palkanmaksu ovat keskeytyneenä samanaikaisesti. Sanamuoto sisältää hallintolain suhteellisuusperiaatteen. Tällöin Lempäälän kunnan menettely merkitsee lomautusehdon sanamuodon sekä tarkoituksen kiertämistä. Lomautusjaksoon (1.4.-6.4.2010) sisältyi neljä palkallista vapaapäivää ja vain kaksi työpäivää.

Vaikka viranhaltijoiden lomautusta ei määrätty alkamaan tai päättymään sellaisena päivänä, joka normaalisti olisi ollut viranhaltijan vapaapäivä, tulee työnantajan muutoinkin järjestää lomautus siten, että se kohtelee kummankin osapuolen velvoitteita tasapuolisesti ja suhteellisesti oikein. Vaikka lomautus toteutetaan kunnan tai sen toimintayksikön taloudelliseen tai tuotannolliseen syyhyn liittyvän tarpeen vuoksi, on työnantajan toteuttaessaan lomautuksen otettava huomioon myös viranhaltijan edut ja oikeudet. Suhteellisuusperiaatteen mukaista ei ole, että kunta viranomaisena yksipuolisella päätöksellä määrää viranhaltijan tilapäisen lomautusajan siten, että kunta itse saa hyväkseen kuutta kalenteripäivää vastaavan palkkasäästön, kun samanaikaisesti viranhaltija vapautuu vain kahta työpäivää koskevasta virantoimituksesta.

Oikeuskirjallisuuden mukaan viranomaisen on päättäessään lomautuksen toteuttamistavasta kiinnitettävä huomio myös virkamiehen etuihin. Lomautus on poikkeuksellinen toimenpide ja se on toimeenpantava tavalla, joka tuottaa mahdollisimman vähän haittaa virkamiehelle. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti lomauttaminen tulee käytettävissä olevan keinovalikoiman puitteissa toteuttaa tavalla, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa lomautetuille.

KVTES:n viranhaltijan lomauttamista koskevan pykälän soveltamisohjeen mukaan lomautus ei voi alkaa tai päättyä sellaisena päivänä, joka olisi normaalisti viranhaltijan vapaapäivä (viikkolepopäivä, viikon toinen vapaapäivä tai arkipyhä). Tällä soveltamisohjeen määräyksellä on pyritty toteuttamaan edellä todettua suhteellisuusperiaatetta ja sitä, että lomauttamisen konkreettinen toteuttaminen aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa lomautetulle.

Lempäälän kunnan toteuttamassa lomautuksessa (neljä vapaapäivää ja kaksi työpäivää) lomauttamisen käsitteen sisäinen tasapaino on järkkynyt. Tällainen lomauttamistapa ei ole virkaehtosopimuksen mukainen.

Myös lomautusta koskeva vakiintunut soveltamiskäytäntö, jossa kuntatyönantajat ovat lomautuksissa noudattaneet suhteellisuusperiaatetta, osoittaa, että Lempäälän kunnan käyttämä suhteellisuusperiaatteen vastainen menettely on vastoin sitä, mistä on sovittu.

Vielä on kiinnitettävä huomiota KVTES:n soveltamisohjeen määräykseen, jonka mukaan opettajien lomautus voidaan toteuttaa opetustyön keskeytyksenä siten, että muut opettajat huolehtivat omien tuntiensa ohella lomautettujen opettajien tunneista.

Työtuomioistuin on tuomiossaan TT 1994:28 todennut, että tätä kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen soveltamisohjeen sanamuotoa ja tarkoitusta parhaiten vastaa tulkinta, jonka mukaan opettajien lomautus voidaan toteuttaa vain opetustyön keskeytyksenä.

Lukuvuoden aikana on jaksoja, jolloin koulu- ja opetustyö on tosiasiallisesti keskeytyneenä. Näitä etukäteen tiedossa olevia keskeytysjaksoja ovat muun muassa syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäisloma. Myös Kuntatyönantajat KT on ohjeistanut Kuntatyönantaja-lehdessä käsitellessään lomauttamista opetustehtävissä, että ”kesäaikana tai muunakaan koulun loma-aikana opettajia ei voida lomauttaa, ellei lomauteta toistaiseksi tai vähintään yhdeksi lukuvuodeksi (KT:n yleiskirje A12/1994)”. Lisäksi molemmissa artikkeleissa on todettu, että lomauttaminen voidaan toteuttaa joko opettajatyöpäivinä (VESO-päivät) tai koulun työpäivinä.

Lempäälän kunnan toimeenpaneman lomautuksen ensisijainen ajallinen kohdistamisperuste on ollut lomautuksen ajoittaminen pääsiäispyhien aikaan opetuksettomalle ajalle, joten opettajien lomautus on toimeenpantu KVTES:n määräysten vastaisesti eikä lomautusta ole toteutettu opetustyön keskeytyksenä.

Myös kanteessa mainittujen sosiaalityöntekijöiden osalta toimeenpantu lomautus on ollut lomautukseen liittyvän virantoimituksen ja palkanmaksun keskeyttämiseen kuuluvan suhteellisuusperiaatteen vastainen, koska lomautus on kohdistettu enimmältä osin viranhaltijoiden palkallisille vapaapäiville.

Virkaehtosopimuksen tietensä rikkominen

Lempäälän kunta on tiennyt tai sen olisi ainakin pitänyt tietää Kuntatyönantajien ohjeistuksesta ainakin opettajien lomautuksiin liittyen. Lempäälän kunta on siten tietensä rikkonut KVTES:n viranhaltijan lomautusta koskevia määräyksiä.

Tätä tosiasiaa ei muuta se, että Kunnallinen työmarkkinalaitos on lomautuksen toimeenpanon jälkeen asettunut sille kannalle, ettei Lempäälän kunta ole toiminut KVTES:n määräysten vastaisesti.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Kunnallinen työmarkkinalaitos on viimeistään ennen asiasta 7.5.2010 käytyjä paikallisneuvotteluja saanut tiedon Lempäälän kunnan toimeenpanemasta pääsiäislomautuksesta. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen olisi viimeistään tuolloin tullut ohjeistaa Lempäälän kuntaa taannehtivasti peruuttamaan toimeenpanemansa lomautukset ja siirtämään ne toteutettavaksi toisena, virkaehtosopimuksen mukaisena ajankohtana. Koska Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole menetellyt näin, se on laiminlyönyt virkaehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa.

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Lempäälän kunta ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Lempäälän kunta ovat vaatineet Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Kunta-alan unioni ry:n, Tekniikka ja Terveys KTN ry:n ja Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ry:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Lempäälän kunnan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Lomautusmääräykset

Edelle jäljennetyn KVTES:n VII luvun 1 §:n soveltamisohjeen mukaan lomautus ei voi alkaa sellaisena päivänä, joka olisi normaalisti viranhaltijan vapaapäivä. Soveltamisohjeen mukaisesti lomautus voi alkaa esimerkiksi torstaina ja päättyä tiistaina, jos mainitut päivät ovat viranhaltijoiden työpäiviä. Lempäälän kunnassa toteutettu kanteessa tarkoitettu lomautus ei ole alkanut tai päättynyt sellaisena päivänä, joka olisi ollut normaalisti viranhaltijan vapaapäivä, vaan lomautus on alkanut ja päättynyt virkaehtosopimuksen soveltamisohjeen mukaisesti viranhaltijoiden työpäivänä.

KVTES:n VIII luku ei sisällä määräyksiä siitä, mikä työpäivien ja vapaapäivien välinen suhde tulee lomautuksen aikana olla. Työnantaja ei soveltamisohjeen perusteella ole velvollinen sisällyttämään lomautusjaksoon työpäiviä ja vapaapäiviä samassa suhteessa.

Lomautettujen viranhaltijoiden virantoimitus ei ole lomautusaikana ollut edellä mainitun luvun 1 §:n soveltamisohjeessa tarkoitetulla tavoin keskeytynyt esimerkiksi virkavapaan tai vuosiloman johdosta, minkä vuoksi Lempäälän kunnassa toteutetut lomautukset eivät ole soveltamisohjeen vastaisia tälläkään perusteella.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain soveltaminen

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 30 § oikeuttaa, laissa mainituin edellytyksin, työnantajan lomauttamaan viranhaltijan siten, että virantoimitus ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi. Viranhaltija on virantoimituksessa myös muun muassa virkaehtosopimuksen mukaisina tai muina lepopäivinään. Lempäälän kunnan lomautettujen viranhaltijoiden virantoimitus ei olisi ilman lomautusta ollut keskeytyneenä lomautusaikaan sisältyneiden arkipyhien tai lauantain aikana. Lomautusaikaan voi sisältyä ja käytännössä eri lomautustilanteissa on sisältynytkin sekä työpäiviä ja vapaapäiviä. Laki tai virkaehtosopimus eivät määrää siitä, mikä tulee olla työpäivien ja vapaapäivien välinen suhde lomautuksen aikana. Hallintolaki ei ole ollut voimassa siihen aikaan, kun nyt kysymyksessä olevista sopimusmääräyksistä on sovittu, joten hallintolain mukainen suhteellisuusperiaate ei ole voinut olla esillä asianosaisten välisissä neuvotteluissa. KVTES:iin osalliset eivät ole sopineet lomautusten kohdalla noudatettavasta suhteellisuusperiaatteesta. Lempäälän kunnalla on ollut oikeus lomauttaa virantoimituksessa olleet viranhaltijat ajanjaksolle 1.4 - 6.4.2010, joka on sisältänyt arkipyhäpäiviä ja pyhäpäiviä.

Lomautuksen toteuttaminen

Kunnan toiminta on lomautuspäätöstä tehtäessä ja lomautuksia toteutettaessa ollut oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään. Toteutuneiden lomautusten avulla työnantajalla on ollut mahdollisuus saada välttämättömiksi katsomansa säästöt palkkamenoissa. Kunta on lähtenyt siitä, että henkilöstöä kohdellaan tasapuolisesti talouden tasapainotuksessa. Koska kunta ensisijaisesti tavoittelee kuntalaisten palvelujen turvaamista, lomautus on toteutettu siten, että siitä on ollut vähiten häiriötä opetustoiminnalle, opiskelulle ja muulle palvelutoiminnalle. Lomautusjärjestelyissä on otettu huomioon muun muassa kunnan velvoitteet opetuksen ja sosiaalipalveluiden järjestämiseen. Lomautus on myös pyritty toteuttamaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisella ja toimintaa vähiten haittaavalla tavalla.

Oikeuskäytännön osalta viitataan ratkaisuun KHO 2009:33. Ratkaisu ja muukin asiaa koskeva oikeuskäytäntö osoittavat sen, että peruskoulun opetushenkilöstä voidaan lomauttaa, mutta lomautuksen yhteydessä on tarkoin huolehdittava opetuksen osallistuvan oikeuksista opetussuunnitelman mukaiseen ja turvalliseen opiskeluympäristöön.

Lempäälän kunta on lomautuksen ajankohtaa määrätessään kiinnittänyt huomioita oppilaiden ja sosiaalitoimen asiakkaiden oikeuksiin sekä siihen, miten säästöt voidaan toteuttaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Lomautuksen toteutustapa ei ole myöskään ollut kohtuuton viranhaltijoita kohtaan. Lainsäädännössä ei ole edellytetty eikä myöskään voida edellyttää, että lomautuksia järjestettäessä samanaikaisesti kiinnitetään huomiota oppilaan oikeuksiin ja samalla lasketaan, että lomautettavien viranhaltijoiden lomautusajankohtana vapaapäivien ja työpäivien määrän tulisi olla laskennallisessa suhteessa toisiinsa.

Lomautuksen ajankohdassa on tarkastelun kohteena olevan ajanjakson kohdalla voitu huomioida muun muassa perusopetuksen turvaaminen sekä oppilaiden turvallisuus mahdollisimman hyvin.

Opettajien lomautus ja koulutyön keskeytys

Työtuomioistuimen ratkaisun TT 1994/28 ja sen johdosta annetun KT:n yleiskirjeen 12/1994 mukaisesti opettajia ei voida lomauttaa koulutyön keskeytyksen aikana.

Viitatussa Kuntatyönantaja-lehden artikkelissa on tuotu esiin, että kesäaikana ei voida lomauttaa. Lehdessä on edellä mainittuun työtuomioistuinratkaisuun ja KT:n yleiskirjeeseen viitaten todettu, että opettajia ei voida virkaehtosopimuksen määräyksiä rikkomatta lomauttaa koulun loma-aikana. Koulutyö on keskeytynyt kesäaikana, minkä vuoksi lehtiartikkelissa muistutetaan siitä, ettei kesäaikana voida lomauttaa. Koulutyö ei ole keskeytyneenä esimerkiksi niinä päivinä, jotka on virkaehtosopimuksessa sovittu opettajien työpäiviksi (muun muassa vesopäivät), joiden aikana voidaan lomauttaa. Koulutyö ei myöskään ole keskeytyneenä, jos kyseessä on arkipyhän tai viikonlopun päivät, jotka eivät muutenkaan olisi koulupäiviä tai opettajille työpäiviä. Tällainen on esimerkiksi tarkastelun kohteena olevana ajanjakso 1-6.4.2010, minkä vuoksi myös tuona ajankohtana on voinut lomauttaa.

Perusopetuksessa opetuksen ja työaikojen suunnittelu perustuu perusopetuslain ja perusopetusasetuksen määräyksiin. Kunta koulutuksen järjestäjänä päättää perusopetuslaissa ja perusopetusasetuksessa säädettyyn perustuen koulun työpäivien sijoittamisen ja siten myös koulun loma-ajoista. Perusopetuslaissa säädetään kesäkeskeytyksen alkamisajankohdasta (ks. POL 23 §), mutta muilta osin koulutyön järjestäminen työ- ja loma-aikojen osalta perustuu kunnan omiin päätöksiin. Koulutyön keskeytyksen merkityssisältöä ei ole määritelty perusopetuslaissa tai asetuksessa. Koulutyön keskeytysaikaa ei määritellä myöskään opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa. Koulutyön työpäivät ja loma-ajat määräytyvät sen mukaan, mitä kunta on päättänyt kunnan koulujen työ- ja loma-ajoista. Koulutyön loma-aika voi sisältää myös päiviä, jotka muuten olisivat koulutyöpäiviä. Lempäälän sivistyslautakunta on pöytäkirjalla 30.9.2008 päättänyt koulujen työ- ja loma-ajoista lukuvuodelle 2009-2010. Ajanjaksolle 1-6.4.2010 ei ole vahvistettu loma-aikaa eikä koulutyön keskeytysaikaa. Ajanjakso on koulun työaikaa, joka sisältää pääsiäisen arkipyhät.

Lempäälän kunta ei lomauttanut opettajia koulutyön keskeytysaikana. Lomautusaikaan sisältyi tavallisia koulupäiviä (to, ti), arkipyhäpäiviä (pe ja ma) ja viikkovapaapäiviä (la ja su). Lempäälän kunta on noudattanut käytäntöä, jonka mukaan kunnat ovat lomauttaneet opettajia muina aikoina kuin koulun loma-aikana eli esimerkiksi viikonloppuna, kunhan lomautus ei ala tai pääty vapaapäivinä eli esimerkiksi lauantaina tai sunnuntaina.

Opettajat voidaan lomauttaa siten, että lomautusjaksoon sisältyy viikkovapaapäiviä ja arkipyhiä, sekä siten, että opettajat voivat huolehtia omien tuntiensa ohella lomautettujen opettajien tunneista. Lomautuksia myös käytännössä toteutetaan, on toteutettu ja voidaan toteuttaa siten, että lomautusajanjaksoon sisältyvät vapaapäivät ovat olleet lomautusaikaa, esimerkiksi lomauttamalla opettajia perjantaista maanantaihin.

Virkaehtosopimusmääräysten rikkominen

Lempäälän kunta on menetellyt virkaehtosopimuksen mukaisesti lomauttaessaan kanteessa mainitut viranhaltijat. Näin ollen ei myöskään Kunnallinen työmarkkinalaitos ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Virkaehtosopimuksen lomauttamista koskeva määräys on tulkinnanvarainen. Kunnallisella työmarkkinalaitoksella ja Lempäälän kunnalla on ollut perusteet tulkita sopimusmääräystä siten kuin sitä on tulkittu. Esitetyt hyvityssakkovaatimukset tulee siten hylätä.

Perustelut

Näyttö

Opettajien Ammattijärjestön entinen puheenjohtaja G on kertonut olleensa neuvottelemassa tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä opettajien lomautuskysymyksestä ja lomautusmääräyksen soveltamisohjeesta. Työnantajapuoli oli vaatinut lakia lomauttamisesta, minkä myötä ammattijärjestössä heräsi pelko, että opettajia voitaisiin lomauttaa myös koulun loma-aikoina. Akava oli sitonut mukaantulonsa tulopoliittiseen sopimukseen opettajien lomautuskysymyksen ratkaisemiseen järjestöä tyydyttävällä tavalla. Työnantajapuolen kanssa oli päästy yksimielisyyteen sopimuksen tarkoituksesta ja sen tulkinnasta eikä työnantajan edustajalle ollut jäänyt mitään epäselvää. G oli vielä myöhemmin neuvottelussa toistanut järjestön tulkinnan, ja työnantajapuolelle oli ilmoitettu, että ellei tätä selvää tulkintaa kiistettäisi, se tulisi osapuolia sitovaksi tulkinnaksi. Työnantajapuoli ei kiistänyt tulkinnan lähtökohtana olevan, että opettajat lomautettiin työstä ja opettajia ei lomauteta koulun loma-aikoina. Loma-ajoista ei ollut epäselvyyttä. Niihin kuuluivat kesäloma, joululoma, urheiluloma ja pääsiäisloma. Näistä ollut missään vaiheessa erimielisyyttä. Soveltamisohjeessa oli myös todettu näin. Virkaehtosopimuksen mukaisina koulutuspäivinä lomautus sen sijaan oli mahdollista toteuttaa. G muisti tapahtumat hyvin, koska asia oli opettajien kannalta tärkeä ja hän halusi tarkasti valvoa, mitä sovittiin.

Neuvottelujohtaja H on kertonut, että opettajia oli lomautettu melko runsaasti 90-luvun puolivälistä alkaen. Lomautukset on pääsääntöisesti toteutettu yhdenjaksoisesti viikon jaksossa. H oli todennäköisesti ollut laatimassa muistiota lomautuksesta (kantajan kirjallinen todiste 3). Lomautuksen ajankohtaa koskeva asia oli ollut Opettajien Ammattijärjestölle keskeinen ja sitä oli korostettu kaikissa ohjeissa. Osapuolilla oli ollut työtuomioistuimen tuomion TT:1994-128 jälkeen yhtenevä näkemys siitä, mitä tuomio tarkoitti, eli, että opettajia ei vastaisuudessa lomauteta koulun lomapäivinä. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ohjeistuksessa toisenlaista tulkintaa ei tullut esiin, vaan asiasta vallitsi yksimielisyys. Jossain vaiheessa oli keskusteltu VESO-päivistä. Opetuspäivät ja VESO-päivät olivat työtä, ja niistä oli mahdollista lomauttaa, muuten ei. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa ei ollut H:n muistin mukaan ollut erimielisyyttä tästä tulkinnasta.

Toimistopäällikkö, entinen henkilöstöpäällikkö I on kertonut, että kunnanhallitus päätti lomautuksista ja ohjeistuksena oli, että ne pitäisi toteuttaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisella ja palvelutuotantoa haittaamattomalla tavalla sekä niin, että lomautukseen sisältyisivät viikonlopun päivät. Kunnan lakisääteiset tehtävät piti täyttää, joten lomautuksia sai olla mahdollisimman vähän työpäivillä. Tuntipalkkaisten työntekijöiden osalta oli päädytty 8 työpäivään, koska viikonlopulta ei maksettu palkkaa, ja lomautuksen vaikutus oli samansuuruinen kuin kuukausipalkkalaisilla.

Varatuomari J on kertonut kuuluneensa kunnallisen työmarkkinalaitoksen toimikuntaan ja olleensa neuvottelemassa opettajien lomauttamisista. Niiden yhteydessä oli puhetta myös arkipyhistä. Pääsiäinen oli koulun loma-aikaa ainakin vielä 1990-luvun lopulla. Tavoitteena oli, että lomautuksista aiheutui mahdollisimman vähän haittaa työlle. Työtuomioistuimen tuomion myötä ei tullut suuria muutoksia. Virallista ohjetta lomauttamisesta arkipyhien yhteydessä ei ollut. Suhteellisuusperiaatteesta J ei muistanut keskustellun. Säästämistarve oli ollut pakottava, mutta samaan aikaan oli turvattava toiminnot. Kaikki ymmärsivät, että koulutyön keskeytys oli hankalaa. J ei ollut mukana tulopoliittisten neuvottelujen yhteydessä kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen viimeksi soveltamisohjeesta käydyissä neuvotteluissa Smolnassa. Työtuomioistuimen tuomio ja uudet ohjeet (vastaajan todiste 3) oli lähetetty tiedoksi kunnanhallituksille ja kuntayhtymille.

Neuvottelupäällikkö K on kertonut, että koska kyseiselle ajankohdalle ei ollut vahvistettu koulun loma-aikaa, opetus ei ole ollut keskeytyneenä. Lomautus oli alkanut työpäivänä ja päättynyt työpäivänä. Asiassa oli otettu huomioon oppilaiden oikeudet ja kunnan laissa säädetyt vastuut. K ei ollut tietoinen, oliko lomautuksia aiemmin ajoitettu arkipyhäpäiville. Loma-aika tarkoitti koulun loma-aikaa, josta laissa nyttemmin ei ollut säädetty muuta, kuin milloin koulutyö päättyi. Koulutuksen järjestäjä määritteli ja vahvisti loma-ajat. Lehdissä tai yleiskirjeissä ei ollut otettu kantaa siihen, voitiinko lomautus toteuttaa arkipyhien yhteydessä. Niissä oli vain mainittu, milloin ei voitu lomauttaa. Viikonloppu oli mainittu sen takia, että lomautus on aloitettava työpäivänä ja päätettävä työpäivänä.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen VIII luvun 1 §:n mukaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain lomauttamista koskevia säännöksiä noudatetaan sopimuksen osana.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 30 §:n 1 momentin mukaan työnantajalla on oikeus lomauttaa viranhaltija siten, että virantoimitus ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi joko kokonaan tai osittain virkasuhteen muutoin pysyessä voimassa, jos työnantajalla on lain 37 §:n mukainen peruste irtisanoa virkasuhde. Soveltamisohjeen mukaan viranhaltijoiden lomauttaminen merkitsee virantoimituksen palkatonta keskeyttämistä.

Opettajien lomauttamisesta

Työtuomioistuin on aiemmin antamallaan tuomiolla TT:1994-28 todennut, että opettajien lomautus voidaan toteuttaa vain opetustyön keskeytyksenä. Näin ollen ratkaistavaksi jää, onko kyseessä oleva, pääsiäisaikaan sijoittuva lomautus toteutettu opetustyön keskeytyksenä.

G, joka on ollut läsnä sopimusneuvotteluissa, on yksityiskohtaisesti kertonut osapuolten kesken sovitun, että opettajien lomautus ei ollut mahdollista koulutyön keskeytysaikana. Koulutyön keskeytysaikoja olivat tuossa yhteydessä työntekijöiden ja työnantajan edustajien taholta yksimielisesti käsitetty olleen kesäloma, joululoma, urheiluloma ja pääsiäisloma. Koulun loma-ajat ovat olleet vakiintuneet ja niistä oli erikseen keskusteltu soveltamisohjeesta neuvoteltaessa. Soveltamisohjeen teksti on hyväksytty työnantajien neuvotteluedustajien taholta, minkä jälkeen tulkinnasta on vielä varmistuttu suullisesti. G:n kertomusta tukee osaltaan H:n kertoma siitä, että työtuomioistuimen tuomion antamisen jälkeen tulkinta edelleen vahvistui niin, että osapuolten välillä vallitsi yksimielisyys siitä, ettei opettajia voitu lomauttaa vastaisuudessa koulun lomapäivinä. Myös kuntatyönantajat KT on ohjeistanut opettajien lomauttamisessa, ettei opettajia voida lomauttaa kesäaikana tai muunakaan koulun loma-aikana. (kantajan todiste 1)

Arvioinnissa ei voida antaa työehtosopimuksen osapuolten tarkoituksen sivuuttavaa merkitystä kunnan taloudelle ja sen palveluiden tuotannolle tai sille, miten kunta koulutuksen järjestäjänä on päättänyt koulun työpäivien sijoittamisen, mihin seikkoihin Lempäälän kunta on asiassa vedonnut.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo osapuolten yhteisenä tarkoituksena olleen, että virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan niin, että pääsiäinen on ollut opetustyön keskeytysaikaa.

Työtuomioistuimessa kuulluista henkilöistä kukaan ei ole muistanut, että lomautuksia olisi toteutettu niin sanottujen arkipyhien yhteydessä. Kirjallisista todisteista ei myöskään ilmene vastaajan esittämää tulkintaa tukevia seikkoja. Väitetyn tulkinnan ei näin ollen ole näytetty vakiintuneen tai hyväksytyn käytännössäkään virkaehtosopimuksen solmimisen jälkeen.

Työtuomioistuin katsoo, että kysymyksessä oleva Lempäälän kunnan pääsiäisenä toteuttama lomautus on toimeenpantu Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräysten vastaisesti.

Suhteellisuusperiaate

Kantajat ovat lisäksi vedonneet hallinnolliseen suhteellisuusperiaatteeseen sekä opettajien että sosiaalityöntekijöiden osalta. Selvitystä virkaehtosopimuksen tarkoituksesta ja tulkinnasta sosiaalityöntekijöiden osalta ei ole esitetty.

Suhteellisuusperiaatteen keskeinen sisältö on, että viranomaisen toiminta on mitoitettava oikein. Suhteellisuusperiaatteen mukaan viranomaisen toimien on oltava asianmukaisia, tarpeellisia ja oikein mitoitettuja suhteessa perusteltuun tavoitteeseen. Viranomainen ei saa ryhtyä toimiin, jotka ovat omiaan aiheuttamaan asianosaiselle tarpeetonta haittaa. Toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoitteisiin nähden ja niistä on valittava vähiten rajoittava tai oikeuksiin puuttuva.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että lomauttaminen on poikkeuksellinen toimenpide ja sen konkreettisessa toteuttamisessa tulee suhteellisuusperiaatteen mukaan mahdollisesti käytettävissä olevan keinovalikoiman puitteissa valita toteuttamistapa, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa lomautetulle. Lomauttaminen on suhteutettava virkamiehen työtehtäviin ja virkavelvollisuuksiin siten, että virkamiestä ei voida lomauttaa pelkästään silloin, kun hänen työtehtävänsä ovat pienimmillään. Kuten edellä on todettu, lomauttamista ei ole myöskään vakiintuneen käytännön mukaan toteutettu näin. Vaikka lomautusta ei ole määrätty alkamaan tai päättymään sellaisena päivänä, joka normaalisti olisi ollut viranhaltijan vapaapäivä, toteutettuun lomautukseen on sisältynyt neljä vapaapäivää ja kaksi työpäivää. Lomautus on tosiasiassa toteutettu ajanjaksona, jolla virkamiehen työtehtävät ovat olleet vähäisimmillään pääsiäispyhien johdosta.

Työtuomioistuin katsoo kunnallisista viranhaltijoista annetun lain 30 §:ään sisältyvän suhteellisuusperiaatteen myös puoltavan sitä, ettei lomautusta voida toteuttaa kuten tässä asiassa on tapahtunut, vaan suhteuttaen virantoimituksen ja palkanmaksun keskeytykset periaatteen mukaisesti toisiinsa.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että lomautus on toteutettu suhteellisuusperiaatteen vastaisesti, ja kanne on hyväksyttävä myös sosiaalityöntekijöiden osalta.

Tieten rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Lempäälän kunta on ollut lomautusta sijoittaessaan tietoinen työtuomioistuimen aiemmin antamasta, edellä mainitusta ratkaisusta ja virkaehtosopimuksen lomauttamista koskevan määräyksen tulkinnasta sekä Kuntatyönantajien ohjeistuksesta opettajien lomautuksiin liittyen. Siitä huolimatta opettajien lomautus on toteutettu opetuksen keskeytysaikana. Ratkaisua on pidettävä työehtosopimuksen tietensä rikkomisena, josta seuraa hyvityssakkovastuu. Kunnallinen työmarkkinalaitos on saanut tiedon menettelystä eikä se ole ryhtynyt asiassa toimenpiteisiin.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen olisi pitänyt oikaista kunnan virheellinen toiminta, joten sen on katsottava laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa asiassa.

Työtuomioistuin toteaa sitä vastoin sosiaalityöntekijöiden osalta, kun varsinaiseen sopimusmääräykseen ei heidän osaltaan ole vedottu, tilanteen olleen epäselvempi ja tulkinnanvarainen, mikä on otettu huomioon hyvityssakon määrää arvioitaessa muiden työehtosopimuslain 10 §:ssä mainittujen seikkojen ohella.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ratkaistu Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Kunta-alan unioni ry:n, Tekniikka ja Terveys KTN ry:n ja Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ry:n hyväksi. Lempäälän kunta ja Kunnallinen työmarkkinalaitos ovat siten työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvolliset yhteisvastuullisesti korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut asiassa. Vastaajat ovat myöntäneet oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrältään.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Lempäälän kunta on rikkonut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen viranhaltijan lomauttamista koskevia määräyksiä lomauttaessaan opettajat A:n, B:n, C:n ja D:n sekä sosiaalityöntekijät E:n ja F:n pääasiallisesti palkallisina vapaapäivinä 1.4. - 6.4.2010.

Työtuomioistuin tuomitsee Lempäälän kunnan maksamaan kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n nojalla virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoa 1.500 euroa sekä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kunnallisen virkaehtosopimuslain 11 ja 20 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoa 2.500 euroa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle, Kunta-alan unioni ry:lle, Tekniikka ja Terveys KTN ry:lle ja Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ry:lle.

Työtuomioistuin velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Lempäälän kunnan yhteisvastuullisesti korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Kunta-alan unioni ry:n, Tekniikka ja Terveys KTN ry:n ja Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ry:n oikeudenkäyntikulut 11.516,20 eurolla, mille määrälle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Siitonen, Vainio, Pärssinen, Schön ja Huuki jäseninä. Sihteeri on ollut Kurtto.

Tuomio on yksimielinen.