TT:2010-45
- Asiasanat
- Lausuntoasia, Sovellettava työehtosopimus
- Tapausvuosi
- 2010
- Antopäivä
- Diaarinumero
- L 8/09
Kysymys lomauttamiseen sovellettavasta sopimuksesta. Työehtosopimuksessa ei ollut lomauttamista koskevia määräyksiä, joten niistä ei voitu sopia toisin työehtosopimuksen mukaisella paikallisella sopimuksella. Työehtosopimusmääräysten puuttuessa tulivat sovellettaviksi työsopimuslain säännökset. Mitä työnantaja ja työntekijä olivat keskenään näiden säännösten puitteissa voineet sopia ja mahdollisesti sopineet, on työsopimuslain tulkintakysymys, johon työtuomioistuin ei lausuntomenettelyn yhteydessä voinut ottaa kantaa.
TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 45
KUULTAVAT
Kunnallinen työmarkkinalaitos
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry
Kunta-alan unioni ry
Tekniikka ja Terveys KTN ry
Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ry
Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry
ASIA
Kokkolan käräjäoikeuden lausuntopyyntö sovellettavaa työehtosopimusta ynnä muuta koskevassa asiassa (A ja B/ Teknologiakeskus KETEK Oy)
KÄSITTELY KOKKOLAN KÄRÄJÄOIKEUDESSA
KANNE
Vaatimukset
A ja B ovat vaatineet, että Teknologiakeskus KETEK Oy velvoitetaan
- suorittamaan vahingonkorvauksena lomautusajan palkkaa vastaavan määrän, A:lle yhteensä 36.252 euroa ja B:lle yhteensä 34.701 euroa,
- suorittamaan menetettyä eläkekertymää ajalta 2.11.2007-11.7.2008, A:lle 689 euroa ja B:lle 1.562 euroa,
- suorittamaan vanhan YT-lain nojalla hyvitystä 20 kuukauden palkkaa vastaavan määrän, A:lle yhteensä 85.300 euroa ja B:lle yhteensä 81.650 euroa, tai vaihtoehtoisesti suorittamaan uuden YT-lain nojalla hyvitystä A:lle ja B:lle kummallekin 30.000 euroa,
- suorittamaan työsopimuslain 12 luvun 1-2 §:n nojalla vahingonkorvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 24 kuukauden palkkaa vastaavan määrän, A:lle yhteensä 102.360 euroa ja B:lle yhteensä 97.980 euroa, ja
- suorittamaan yhdenvertaisuuslain 6 §:n rikkomisen perusteella hyvitystä A:lle ja B:lle kummallekin 15.560 euroa,
kaikki määrät laillisine korkoineen haasteen tiedoksiannosta lukien.
A ja B ovat lisäksi vaatineet Teknologiakeskus KETEK Oy:n velvoittamista korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa laillisine korkoineen haasteen tiedoksiannosta lukien.
Perusteet
Teknologiakeskus KETEK Oy on Keski-Pohjanmaalla toimiva noin 35 henkilöä työllistävä asiantuntijaorganisaatio. Yhtiön toiminta oli jaettu neljään liiketoimintayksikköön Business (liiketoiminnan kehittämispalvelut), Chemistry, Marine ja Mechanics. A on vuodesta 1999 ja B vuodesta 1994 työskennellyt yhtiön palveluksessa sen Business-yksikössä. Tässä yksikössä työskentelivät A:n ja B:n lisäksi kaksi projekti-insinööriä ja projektipäällikkö.
Yhtiön hallitus on 13.6.2007 tehnyt päätöksen yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä sekä liiketoiminnan uudelleen organisoimisesta, johon liittyen hyväksyttiin 1.7.2007 voimaan astunut uusi organisaatio. A:sta tai B:stä ei ollut ollut siinä enää mitään mainintaa eikä heitä oltu siihen sijoitettu. Myöhemmin mainittua organisaation voimaantuloa siirrettiin 1.9.2007 saakka. Hallitus hyväksyi 13.6.2007 kokouksessa myös uuden strategian, jonka mukaisesti liiketoiminnan kehittämispalveluista luovutaan. Uudesta strategiasta, organisaatiosta ja YT-menettelyn aloittamisesta informoitiin henkilöstöä vasta samana päivänä 13.6.2007 kahden tunnin varoajalla. B oli tuolloin vuosilomalla eikä häneen asian johdosta otettu yhteyttä, kuten ei A:hankaan ennen ensimmäistä lomautusilmoitusta. B oli saanut tiedon asiasta vasta huomattavasti myöhemmin, pari viikkoa mainitun ajankohdan jälkeen. Lomautusprosessi on alkanut samana päivänä eli 13.6.2007.
YT-ryhmän ensimmäinen kokous pidettiin 20.6.2007. YT-menettely päättyi elokuussa 2007 ja siinä päädyttiin neljän henkilön lomautukseen. Kyseessä olevia henkilöitä olivat ne, joita ei oltu sijoitettu yhtiön organisaatioon 13.6.2007 päätetyssä organisaatiomuutoksessa. B ja A olivat näiden neljän joukossa. Heille annettiin 3.9.2007 lomautusilmoitukset, joissa oli määrätty lomautus alkamaan määräajaksi 17.9.2007 ja päättymään 31.12.2007. B ja A vastustivat lomautusta ja katsoivat, että YT-neuvotteluja ei ollut käyty yhteistoimintalain mukaisesti. Lomautukselle ei ollut muutoinkaan perusteita. Ilmoitusaika ei ollut työehtosopimuksen mukainen. A:n ja B:n vastustuksen johdosta lomautuksen alkamista siirrettiin niin, että heidät lomautettiin määräajaksi 2.10.2007 tehdyllä lomautusilmoituksella 2.11.2007 alkaen ja päättyen 31.1.2008.
Lomautukset oli ilmoituksen mukaan tehty taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja niitä oli jatkettu kolmella kuukaudella 30.4.2008 saakka A:lle ja B:lle 17.1.2008 lähetetyllä sähköpostilla. He ovat vastustaneet lomautuksen jatkamista pitäen sitä lainvastaisena ja lähettäneet 1.2.2008 yhtiölle tätä koskevan kirjelmän. Yhtiö on vastannut siihen 14.4.2008 kirjeellä katsoen, että lomautusta voidaan jatkaa antamalla siitä jatkamisilmoitus. A:n ja B:n lomautuksia on edelleen jatkettu yhtiön lähetettyä 16.4.2008 heille sähköpostilla viestin lomautuksen jatkamisesta 11.7.2008 saakka. Myöhemmin yhtiö ilmoitti lomautuksen voimassaolosta 15.7.2008 saakka.
Yhtiö on irtisanonut A:n ja B:n työsopimukset 25.6.2008 päivätyllä irtisanomisilmoituksella. A:lla on ollut 4 kuukauden ja B:llä 6 kuukauden irtisanomisaika. Perusteena irtisanomiselle on mainittu taloudelliset ja tuotannolliset syyt, joita on täsmennetty toteamalla, että "liiketoiminnasta tai liiketoiminta-alueesta on luovuttu, eikä työnantajalla ole tarjota tilalle vastaavaa työtä". Irtisanominen koski kolmea niistä neljästä henkilöstä, jotka oli aiemmin lomautettu ja joita ei ollut sijoitettu vastaajan organisaatioon mainitulla päätöksellä 13.6.2007. Yksi mainituista neljästä henkilöstä irtisanoutui itse.
Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) oli voimassa yhtiön ja sen työntekijöiden välillä 30.9.2007 saakka. Työpaikalla ryhdyttiin 1.10.2007 alkaen soveltamaan palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimusta (PTYTES). PTYTES:n 1 luvun 3 §:n mukaan tätä työehtosopimusta ei sovelleta siltä osin kuin jäljempänä neuvottelumenettelyä koskevassa luvussa 8 sovituin tavoin on paikallisella sopimuksella sovittu poikettavaksi tämän työehtosopimuksen määräyksistä. PTYTES:n 8 luvun B kohdan 123 §:n mukaan paikallisesti voidaan sopia poikettavaksi tämän työehtosopimuksen määräyksistä, jos siihen on olemassa taloudellisista, tuotannollisista tai muista paikallisista erityisolosuhteista aiheutuva perusteltu syy, ellei tässä työehtosopimuksessa ole erikseen rajoitettu paikallista sopimismahdollisuutta. Sopimus on tehtävä kirjallisena.
Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n mukaan työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen määräyksiä. Työnantaja voi kuitenkin noudattaa työnantajan ja työntekijän väliseen työsuhteeseen ehtoja, jotka ovat paremmat kuin muutoin noudatettava työehtosopimus. Työnantaja voi siten sopia, että työntekijäryhmään tai yksittäiseen työntekijään sovelletaan joiltakin osin tälle edullisempia työehtoja, vaikka ne sisältyisivät toiseen työehtosopimukseen kuin mitä työnantaja muutoin soveltaa. Työnantaja ei voi yksipuolisesti työntekijän vahingoksi ryhtyä soveltamaan tälle epäedullisempia työehtosopimusmääräyksiä.
Koska A:n ja B:n kanssa nimenomaisesti 26.9.2007 sovittiin kirjallisesti siitä, että lomauttamis- ynnä muuhun prosessiin sovelletaan KVTES:n määräyksiä, on kyseessä paitsi työntekijöiden ja työnantajan keskinäinen kyseistä seikkaa koskeva nimenomainen sopimus myös PTYTES:n 8 luvun B kohdan 123 §:n tarkoittama kirjallinen sopimus.
Sopimus KVTES:n soveltamisesta prosessiin merkitsi sitä, että siihen sovittiin sovellettavaksi työntekijän kannalta edullisempia määräyksiä kuin mitä oli PTYTES:ssä. KVTES:n lomauttamista koskevia määräyksiä myös käytännössä sovellettiin, kun lomautusilmoitus annettiin A:lle ja B:lle 2.10.2007, koska KVTES:n tarkoittama lomautusilmoitusaika oli 1 kuukausi työsopimuslain 5 luvun 4 §:n ja PTYTES:n tarkoittaman 14 päivän sijasta.
Yksin se seikka, että työnantaja on liittynyt Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäseneksi, ei oikeuta soveltamaan työntekijään epäedullisempia sopimusehtoja. Muutoin se merkitsisi sitä, että työnantaja voisi työnantajaliittoa vaihtamalla kulloinkin etsiä itselleen edullisimman työehtosopimuksen. Sitä paitsi KVTES:iä sovellettiin sopimuskauden loppuun saakka, vaikka työnantaja oli jo aikaisemmin liittynyt työnantajayhdistykseen.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Teknologiakeskus KETEK Oy on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.
Teknologiakeskus KETEK Oy on lisäksi vaatinut A:n ja B:n velvoittamista korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Kanteen kiistämisen perusteet
Teknologiakeskus KETEK Oy:n tuloskehitys on ollut pitkään negatiivinen ja yhtiön operatiivinen johto on ollut velvollinen ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin. Yhtiön hallitus on päättänyt luopua liiketoiminnan kehittämispalveluista. A ja B ovat työskennelleet yhtiön kyseisessä Business-yksikössä. Irtisanomisperusteet olivat olleet olemassa ja olosuhteet huomioon ottaen vastaajan menettely oli ollut tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen.
Yhtiön, entisen Liikelaitos Ketekin, tulos vuodelta 2006 on ollut 329.725 euroa negatiivinen. Toimenpiteet ovat olleet välttämättömiä, jotta yhtiön toiminta saadaan kannattavaksi ja tappio katettua. Business-yksikössä on ollut viisi työntekijää, joista A on ollut projektipäällikkönä ja osaltaan tulosvastuullisena henkilönä sekä B tulosvastuullisena johtajana. Molempien tehtävä on ollut vastata omalta osaltaan liiketoimintayksikkönsä asiakashankinnasta.
Yhtiön hallitus on 13.6.2007 hyväksynyt toimitusjohtajan alustavan esityksen liiketoiminnan uudelleen organisoimiseksi. Tämän jälkeen on yrityksessä aloitettu yhteistoimintalain mukainen yhteistoimintamenettely, jonka aikana on pyritty työnantajien edustajien ja työntekijäryhmien edustajien välillä selvittämään vaihtoehdot työntekijöiden lomauttamiselle ja irtisanomiselle. Työnantaja on selvittänyt mahdollisuudet sijoittaa lakkautettavan liiketoimintayksikön työntekijät johonkin muuhun yrityksen työtehtävään. Lisäksi työnantaja on selvittänyt työvoimahallinnon kanssa mahdollisuuden kouluttaa työntekijät johonkin muuhun tehtävään.
Yhteistoimintamenettelyn päätyttyä yhtiössä on 1.9.2007 otettu käyttöön uusi organisaatiomalli ja organisaatioon sijoittumattomat työntekijät on lomautettu. A:n ja B:n osalta organisaatioon sijoittaminen ei ole onnistunut, ja heidät oli lomautettu. Koska työnantajalla ei myöhemminkään ole ollut tarjota työtä kantajille, on heidän työsopimuksensa irtisanottu 25.6.2008. Ennen irtisanomista A:ta ja B:tä on kuultu henkilökohtaisesti asiassa.
Liikelaitos KETEKin yhtiöittämisen vuoksi yhtiössä on siirrytty soveltamaan KVTES:n sijasta 1.10.2007 lukien PTYTES:iä. Osapuolet eivät voi sopia sovellettavasta työehtosopimuksesta lomautusmenettelyssä. Vaikka vastoin yhtiön käsitystä katsottaisiin, että osapuolet ovat voineet sitovasti sopia KVTES:n joidenkin määräysten soveltamisesta lomauttamiseen, ei asiassa ole menetelty lain tai KVTES:n vastaisesti. A ja B on lomautettu käyttäen kuukauden ilmoitusaikaa. KVTES:n lomautusjärjestystä koskevia määräyksiä ei sovelleta tilanteessa, jossa koko tuotantosuunta (toimiala) lakkautetaan. Kysymyksessä ei ole tilanne, jossa työnantajan tulisi valita lomautettava työntekijä, vaan kaikki tietyllä toimialalla olleet työntekijät lomautetaan, ellei heille löydy koulutusta ja työkokemusta vastaavaa työtä.
Jos kokouksessa 26.9.2007 on sovittu osapuolia sitovasti lomautusmenettelystä, kokouksessa sovittu lomautusprosessi on päättynyt, kun A ja B on lomautettu ensimmäisen kerran. Osapuolet eivät ole voineet ennakoida, että lomauttaminen tulee jatkumaan myöhemmin. Näin ollen ei voida katsoa, että osapuolet olisivat sopineet lomauttamisten jatkoilmoitustenkin antamisesta KVTES:n mukaisessa kuukauden ilmoitusajassa, vaan asiaan voidaan soveltaa työsopimuslaissa olevia säännöksiä lomautusilmoituksen antamisesta. Joka tapauksessa tilanne on tulkinnanvarainen ja työnantajan menettely on ollut sillä tavalla tahatonta, että siitä ei missään tapauksessa tule määrätä maksettavaksi yhteistoimintalain tarkoittamaa hyvitystä eikä varsinkaan vaadittuja maksimikorvauksia.
PTYTES antaa oikeuden sopia "tämän työehtosopimuksen määräyksistä". PTYTES:ssä ei ole määräyksiä työntekijöiden lomauttamisesta, joten niistä ei voi sopia paikallisesti toisin. Lisäksi PTYTES:n 118 §:ssä todetaan ketkä ovat oikeutettuja sopimaan paikallisesti asioista. Kokouksessa 26.9.2007 ei ole ollut paikalla työehtosopimuksen mukaiset neuvottelujen osapuolet, joten kokouksella ei ole ollut paikalliseen sopimiseen vaadittavaa kompetenssia sopia asioista.
KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ
Kokkolan käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, tuleeko A:n ja B:n lomauttamista ynnä muuta koskevaan prosessiin soveltaa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen vai palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen määräyksiä, mukaan lukien se, ovatko asianosaiset voineet sitovasti keskenään sopia kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen joidenkin määräysten soveltamisesta lomauttamisessa.
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle ja Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:lle sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle, Kunta-alan unioni ry:lle, Tekniikka ja Terveys KTN ry:lle, Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ry:lle, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:lle, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:lle ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.
KUNNALLISEN TYÖMARKKINALAITOKSEN JA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N LAUSUNTO
Teknologiakeskus KETEK Oy on 15.11.2006 perustettu osakeyhtiö, jonka toiminta oli aikaisemmin järjestetty Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän liikelaitoksena. Liikelaitoksessa, kuntayhtymän osana, noudatetaan kunnallisen alan virka- ja työehtosopimuksia. Osakeyhtiö on aloittanut toimintansa vuonna 2006 ja tullut hakemuksensa perusteella jäseneksi Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:hyn 1.1.2007 lukien.
Liikkeen luovutusta koskevien säännösten mukaan yhtiössä oli siten noudatettava KVTES:n määräyksiä kuluvan työehtosopimuskauden 2005–2007 loppuun eli 30.9.2007 saakka. Yhtiö on 1.10.2007 alkaen noudattanut jäsenyytensä perusteella PTYTES:n määräyksiä.
Kyseessä olevaa lomautusta koskevat yhteistoimintamenettelyt on aloitettu 20.6.2007, lomautusilmoitus on annettu 2.10.2007 ja lomautus alkanut 2.11.2007. Lomautusilmoitus on siten annettu ja lomautus alkanut yhtiön ollessa jo Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsen ja näin ollen velvollinen noudattamaan PTYTES:iä. Vastaus työtuomioistuimen lausuntopyynnön ensimmäiseen osaan on siis, että noudatettava työehtosopimus työntekijöitä lomautettaessa lokakuussa 2007 oli PTYTES.
PTYTES:ssä ei ole lomauttamista koskevia määräyksiä, vaan ainoastaan viittausmääräys siitä, että lomautuksessa noudatetaan työsopimuslain säännöksiä (PTYTES 115 §). Siten työnantajan oli lomauttaessaan noudatettava vain työsopimuslain lomautusta koskevia säännöksiä.
KVTES:ssa 2005–2007 on ollut lomauttamista koskevia määräyksiä erikseen viranhaltijoiden ja työntekijöiden osalta. KVTES:n 2005-2007 VIII luvun työntekijöitä koskeva 1 § 2 momentin mukaan työntekijän lomauttaminen määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain säännösten mukaisesti kuitenkin ottaen huomioon, mitä jäljempänä 2 §:ssä on asiasta määrätty. Lomauttamista koskevia työsopimuslain säännöksiä ei ole otettu tämän sopimuksen osaksi. KVTES:n 2005–2007 VIII luvun 2 §:n 1 momentissa on määräykset lomautuksen selvittelymenettelystä, joka korvasi silloisen yleissopimuksen määräykset yhteistoimintamenettelystä ja työsopimuslain 5 luvun 3 §:n mukaisen ennakkoselvityksen. 1.9.2007 voimaan astunut laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta (449/2007) säännökset yhteistoimintamenettelystä korvasi tässä tarkoitetun selvitysmenettelyn KVTES:ssa 2007–2009, joka tuli voimaan 1.10.2007. KVTES:n 2005–2007 VIII luvun 2 §:n 3 momentissa on määräys lomautusilmoitusajasta: Työnantajan on lomauttaessaan noudatettava vähintään yhden kuukauden ilmoitusaikaa.
Työnantaja ja työntekijä eivät silloin voimassa olleen Kunnallisen pääsopimuksen (13.7.1993) ja PTYTES:n neuvottelumenettelyä koskevan luvun 8 paikallista sopimista koskevien määräysten mukaisesti saaneet tehdä paikallista sopimusta työehtosopimuksesta poikkeamisesta. Paikallisen sopimuksen voivat solmia vain työnantaja ja allekirjoittajajärjestö tai sen alajärjestö. Tässä tapauksessa ei siis selvästikään ole kysymys kummassakaan edellä mainitussa sopimuksessa tarkoitetusta paikallisesta sopimuksesta.
Työnantaja ja työntekijä saavat sen sijaan työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan työsuhteen kestäessä sopia määräaikaisesta lomauttamisesta myös lomautusilmoituksen määräajan osalta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilanteen vuoksi. Lyhyemmästä lomautusilmoitusajasta sopimisesta työnantajan ja työntekijän välillä yhteisymmärryksessä on olemassa työtuomioistuimen tuomiot TT 1999-27 ja TT 2005-36.
Näin ollen on katsottava, että työnantaja ja työntekijä ovat voineet sopia myös lomautusilmoituksesta laissa tarkoitetusta 14 päivän lomautusilmoitusajasta poikkeavasti. Tämä sopimisoikeus ei kuitenkaan ole perustunut työehtosopimukseen, vaan suoraan työsopimuslakiin.
JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO ry:n, JULKISTEN JA HYVIVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry:n, JULKIS-JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY:N, KUNTA-ALAN UNIONI ry:n, OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry:n, TEKNIIKKA JA TERVEYS KTN ry:n ja TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TNJ ry:n LAUSUNTO
Lausunnon lähtökohdat
Kokkolan käräjäoikeuden lausuntopyyntö on verraten lavea. Otamme lausunnossamme kantaa asiaan vain niiltä osin minkä arvioimme kuuluvan työtuomioistuimen toimivaltaan työtuomioistuimesta annetun lain nojalla.
Lausuntopyynnön taustatiedoista ei yksiselitteisesti ilmene millä perusteella vastaajayhtiössä on sovellettu 30.9.2007 saakka KVTES:iä ja 1.10.2007 lukien PTYTES:iä.
Lausuntomme lähtökohtaisena olettamana on, että KVTES:iä on sovellettu normaalisitovana sopimuksena 30.9.2007 ja PTYTES:iä puolestaan normaalisitovana sopimuksena 1.10.2007 lukien. Näin ollen otamme kantaa siihen, mikä merkitys asiassa KVTES:llä on ollut 30.9.2007 saakka ja mikä merkitys PTYTES:llä 1.10.2007 lukien normaalisitovina työehtosopimuksina.
Lausuntomme perustuu 16.2.2005-30.9.2007 voimassa olleeseen KVTES 2005-2007:ään, 12.3.2008 saakka voimassa olleeseen kunnalliseen pääsopimukseen ja 1.10.2007-28.2.2010 voimassa olleeseen PTYTES 2007-2009:ään.
Materiaalinen lausunto
KVTES:n lomauttamismääräyksistä osa on itsenäisiä lainsäädännöstä poikkeavia määräyksiä, osa sellaisia, joilla lainsäännös on otettu KVTES:n osaksi (omaksumismääräys) ja osa on puhtaita viittauksia lainsäädäntöön (viittausmääräys).
Kunnallisen pääsopimuksen 13 §:n 1 momentin mukaan paikallinen sopiminen on valtakunnallisesta virka- ja työehtosopimuksesta toisin sopimista. Paikallisen sopimuksen osapuolina ovat kunta/kuntayhtymä ja pääsopijajärjestö tai sen alayhdistys. Paikallinen sopimus on tehtävä kirjallisesti.
Niistä KVTES:n lomautusmääräyksistä, jotka eivät ole viittausmääräyksiä, voidaan sopia toisin paikallisin sopimuksin. Käytettävissä olevien tietojen perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että pääsopimuksen tarkoittamaa paikallista sopimusta asiasta ei ole tehty.
KVTES ei lähtökohtaisesti estä työntekijöitä sopimasta työsopimuksin niistä lomauttamismääräyksistä, jotka ovat omaksumismääräyksiä edullisemmuusperiaatetta noudattaen. Niiltä osin kuin laissa olevat lomauttamissäännökset eivät ole osa KVTES:iä, ei KVTES sellaisenaan luonnollisestikaan estä niistä toisin sopimista työsopimuksin vaan mahdollinen sopimisoikeus perustuu työsopimuslakiin.
PTYTES:n 115 §:n mukaan työntekijän lomauttaminen määräytyy työsopimuslain 5 luvun säännösten mukaisesti. PTYTES:n 7 §:n mukaan muun muassa niitä työsopimuslain säännöksiä, joihin sopimuksessa viitataan, ei ole otettu sen osaksi. Näin ollen PTYTES:ssä viitatut työsopimuslain lomauttamissäännökset eivät ole osa PTYTES:iä.
PTYTES:n 3 §:n mukaan paikallinen sopiminen on poikkeamista PTYTES:n määräyksistä. Näin ollen työsopimuslain lomauttamissäännöksistä ei voi sopia toisin PTYTES:n tarkoittamalla paikallisella sopimuksella.
Koska työsopimuslain lomauttamissäännökset eivät ole osa PTYTES:ta, ei PTYTES sellaisenaan luonnollisestikaan estä niistä toisin sopimista työsopimuksin vaan mahdollinen sopimisoikeus perustuu työsopimuslakiin.
Yhteenveto
Käytettävissämme olevien tietojen perusteella asiassa eivät ole voineet tulla sovellettaviksi KVTES:n lomauttamista koskevat määräykset sen enempää KVTES:iin kuin PTYTES:iin perustuvien paikallisten sopimusten perusteella.
KVTES ei estä sen lomauttamismääräyksistä toisin sopimista työsopimuksin edullisemmuusperiaatetta noudattaen taikka asianomaisten määräysten ottamista myös työsopimuksen osaksi. Niiltä osin kuin työsopimuksin on poikettu työsopimuslain nojalla noudatettavista säännöksistä, on mahdollinen ristiriita niiden kanssa ratkaistava työsopimuslain nojalla.
PTYTES ei estä sopimasta työsopimuksin lomauttamisesta esimerkiksi siten, että noudatetaan KVTES:n määräyksiä. Mahdolliset ristiriidat työsopimuslain työsopimuslain lomauttamissäännösten kanssa on ratkaistava työsopimuslain nojalla.
Mikäli lomautukset on toteutettu siten, että sovellettavana normaalisitovana työehtosopimuksena on ollut PTYTES, ovat KVTES:n lomauttamismääräykset voineet tulla sovellettaviksi, mikäli siitä on tehokkaasti sovittu työsopimuksin.
TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO
Käräjäoikeus on ensinnäkin pyytänyt lausuntoa siitä, tuleeko B:n ja A:n lomauttamista ynnä muuta koskevaan prosessiin soveltaa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) vai Palvelulaitosten työnantajayhdistys PTY ry:n työehtosopimuksen (PTYTES) määräyksiä.
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n lausunnon mukaan Teknologiakeskus KETEK Oy on tullut jäseneksi PTY ry:hyn 1.1.2007 lukien. Sitä ennen se oli toiminut liikelaitoksena kuntayhtymän osana soveltaen kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Liikkeen luovutusta koskevien sääntöjen mukaan osakeyhtiö oli noudattanut KVTES:ia meneillään olleen sopimuskauden loppuun eli 30.9.2007 saakka. Sen jälkeen yhtiö on jäsenyytensä perusteella noudattanut normaalisitovana työehtosopimuksena PTYTES:iä.
B ja A on lomautettu ensimmäisen kerran 2.10.2007 annettujen lomautusilmoitusten perusteella niin, että lomautus on alkanut 2.11.2007. Yhtiön noudatettavana normaalisitovana työehtosopimuksena on edellä todetun mukaisesti ollut 1.10.2007 lukien PTYTES, jota siten on tullut siitä lähtien soveltaa myös B:n ja A:n työsuhteissa.
Toiseksi käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, ovatko asianosaiset voineet keskenään sitovasti sopia KVTES:n joidenkin määräysten soveltamisesta lomauttamisessa.
Sekä KVTES:ssä että PTYTES:ssä on sovittu, että työnantaja ja sopimuksen allekirjoittajajärjestö tai sen alajärjestö voivat solmia paikallisen sopimuksen. Tällaisella sopimuksella voidaan sopia työehtosopimuksen sallimissa rajoissa toisin siitä, mitä kyseisessä työehtosopimuksessa on sovittu.
Työtuomioistuimelle esitetyistä asiakirjoista käy selville, että YT-neuvottelujen kuulemistilaisuudessa 26.9.2007 on siitä laaditun muistion mukaan sovittu, että "Prosessissa noudatetaan KVTES-sopimusta". Ottamatta tähän sopimukseen muutoin kantaa työtuomioistuin toteaa, että sopimusta ei ole solmittu KVTES:ssä tai PTYTES:ssä edellytettyjen osapuolten välillä eikä sitä siten voida pitää kummankaan mainitun työehtosopimuksen mukaisena paikallisena sopimuksena. KVTES:n määräykset eivät siten ole voineet tulla tällaisten sopimusten perusteella sovellettaviksi.
Esitetyn selvityksen mukaan PTYTES ei sisällä lomauttamista koskevia määräyksiä, joten ne eivät tämänkään vuoksi ole voineet olla paikallisen sopimisen kohteena. Työehtosopimusmääräysten puuttuessa B:n ja A:n lomautuksiin on tullut soveltaa työsopimuslain lomauttamista koskevia säännöksiä.
Työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan työnantaja ja työntekijä voivat tietyin edellytyksin sopia määräaikaisesta lomauttamisesta sen estämättä, mitä lomauttamisen perusteista ja lomautusilmoituksesta on saman luvun 2 §:n 1 momentissa ja 4 §:ssä muutoin säädetty. Säännöksen nojalla voidaan sopia mainituista seikoista työntekijän kannalta laissa säädettyä epäedullisemmalla tavalla. Sen sijaan laki ei rajoita sopimista työntekijälle edullisemmista lomauttamisen ehdoista. Mitä osapuolet ovat edellä kuvatulla sopimuksella tarkoittaneet sopia ja miten sopimusta on oikeudellisesti arvioitava, on työsopimuksen ja työsopimuslain tulkintaa koskeva kysymys, joka jää esitettävän selvityksen perusteella käräjäoikeuden ratkaistavaksi.
Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin lausuntonaan katsoo, että B:n ja A:n työsuhteessa on 1.10.2007 alkaen tullut normaalisitovana työehtosopimuksena soveltaa PTYTES:n määräyksiä. Tänä aikana heidän lomauttamisensa on määräytynyt työsopimuslain säännösten nojalla. Mitä työnantaja ja työntekijä ovat keskenään näiden säännösten puitteissa mahdollisesti sopineet, on työsopimuslain tulkintakysymys, johon työtuomioistuin työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n säännökset huomioon ottaen ei tämän lausuntomenettelyn yhteydessä voi enemmälti ottaa kantaa.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Mikkola, Virtanen, Äimälä, Koskinen ja Forsén jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.
Lausunto on yksimielinen.