24.8.2007

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin

velvoittaa Konepaja Häkkinen Oy:n suorittamaan A:lle korvauksena 24 kuukauden palkkaa vastaavan määrän eli yhteensä 58.080 euroa korkolain 4 §:n mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 23.10.2006 lukien, ja

velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Konepaja Häkkinen Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Konepaja Häkkinen Oy irtisanoi 4.11.2005 palveluksessaan 16 vuotta manuaalisorvaajana työskennelleen A:n työsopimuksen kuuden kuukauden irtisanomisajalla omaamatta työsopimuksen irtisanomiselle teknologiateollisuuden irtisanomissuojasopimuksen edellyttämää perustetta.

A sai olkapään kiputilan johdosta sairauslomaa 21.10.2005 sekä 24. ja 28.10.2005 väliseksi ajaksi. Sairauslomansa aikana A kävi hirvimetsällä ja oli ajomiehenä 26.10.2005. A kiisti työnantajalle olleensa hirvimetsällä sairauslomansa aikana. Työnantaja oli kuitenkin saanut metsästysseuralta nimenhuutolistan, jonka mukaan A oli 26.10.2005 ollut metsällä. Tämän A oli sittemmin myöntänyt. Työnantaja viittasi myös edellisen vuoden 2004 tapahtumiin, joissa oli samanlaisia piirteitä. A oli ilmoittanut, että hän ei katsonut erityiseksi velvollisuudekseen kertoa työnantajalleen hirvijahtiin osallistumisesta, koska tämä osallistuminen ei millään tavoin vaikuttanut huonontavasti hänen paranemiseensa. A sai työskennellä irtisanomisajan ja työskentely sujui moitteitta.

Metsälle osallistuminen ei ollut millään tavalla haitannut A:n parantumista. Tällöin tuli arvioitavaksi, oliko A:n suorittama kiistäminen metsästykseen osallistumisesta niin vakava rike, että se oikeuttaisi työnantajaa työsopimuksen irtisanomiseen. A:lla ei ollut ollut velvollisuutta kertoa, mitä hän sairauslomallaan teki, mikäli se ei millään tavoin aiheuttanut haittaa tai pitkittänyt sairauslomaa. Joka tapauksessa kyse voi korkeintaan olla lievästä tuottamuksesta.

A ei ollut hakenut sairauslomaa hirvimetsälle pääsemistä varten. A oli käynyt hirvimetsällä molemmin puolin sairauslomia sekä syksyllä 2005 että syksyllä 2004. Hän oli lisäksi ollut sairauslomilla myös syksyn 2004 ja syksyn 2005 välisenä aikana, joten mitään suoraa yhteyttä sille, että hän olisi tietoisesti hakenut sairauslomaa hirvimetsälle pääsemiseksi ei ollut olemassa.

Konepaja Häkkinen Oy oli halunnut käytännössä periaatteellisista syistä pitää irtisanomisen voimassa. Työnantajan menettely oli korvauksen määrää korottava tekijä erityisesti sen vuoksi, että A oli työllistynyt vasta 27.11.2006. Kun otetaan huomioon A:n mahdollisuudet ikänsä puolesta saada työtä, tulisi hänen maksetuista työttömyyspäivärahoista jättää puolet vähennyksenä huomioon ottamatta määrättäessä hänelle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä.

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry, jonka lausumaan Konepaja Häkkinen Oy on osaltaan yhtynyt, on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Teknologiateollisuus ry on lisäksi vaatinut Metallityöväen Liiton velvoittamista korvaamaan liiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Yhtiö irtisanoi A:n työsopimuksen 4.11.2005 päättymään 4.5.2006.

Työnantajalla oli vuoden 2004 syksyllä ollut perusteltu syy epäillä, että A olisi tietoisesti hakenut sairauslomaa hirvenmetsästystä varten. A oli syksyllä 2004 ollut lanneselän kivun johdosta sairauslomalla 21. - 27.10.2004. A oli sairauslomansa aikana osallistunut hirvijahtiin kolmena eri päivänä 23., 24. ja 27.10.2004. A oli antanut vääriä tietoja väittämällä, että hän ei ollut lainkaan osallistunut hirvijahtiin sairauslomansa aikana. Työntekijöiden henkilöstövastaava oli antanut A:lle suullisen varoituksen väärien tietojen antamisen, sairausajan palkkaetujen väärinkäytön ja työvelvoitteen laiminlyönnin johdosta. A oli toimillaan vaarantanut tai joka tapauksessa hidastanut toipumistaan työkyvyttömyyden aiheuttaneesta vaivasta. A:n manuaalisorvaajan työ ei ollut selkää kuormittavaa. Esimerkiksi työstettävien esineiden siirrot tehtiin aina nosturilla, kun sen sijaan jo pelkkä metsässä kävely pakostakin kuormittaa selkää.

A oli syksyllä 2005 olkapäävaivojen vuoksi ollut sairauslomalla perjantain 21.10.2005. Seuranneena lauantaina ja sunnuntaina A oli ollut vapaalla ja hän oli molempina päivinä osallistunut hirvenmetsästykseen. Maanantaina 24.10.2005 A oli käynyt uudelleen lääkärissä, jolloin hänelle oli kirjoitettu sairauslomaa olkapäävaivojen johdosta 24. ja 28.10.2005 väliseksi ajaksi. Työkyvyttömänä ollessaan A oli osallistunut hirvijahtiin keskiviikkona 26.10.2005.

Jos A oli sairauslomansa aikana kyennyt osallistumaan hirvijahtiin, olisi hän kyennyt tulemaan myös töihin. A joutui työssänsä kylläkin käyttämään myös vasenta kättään, mutta rasitus ei ollut jatkuvaa tai erityisen voimakasta. Joka tapauksessa työ ei rasittanut olkapäätä hirvijahtiin osallistumista enempää. Näin A oli laiminlyönyt työvelvoitteensa. Toiminnallaan A oli vaarantanut ja joka tapauksessa hidastanut toipumistaan työkyvyttömyyden aiheuttaneesta vaivasta ja näin rikkonut vakavasti työsuhteestaan johtuvia olennaisia velvoitteita.

Työnantajan järjestämässä kuulemistilaisuudessa 3.11.2005 A oli kieltänyt olleensa hirvimetsällä 26.10.2005 ja oli väittänyt olleensa kotona lepuuttamassa olkapäätä. Seuraavana päivänä 4.11.2005 pidetyssä uudessa kuulemistilaisuudessa A kielsi edelleen osallistuneensa hirvenmetsästykseen. Työnantaja irtisanoi A:n työsopimuksen kuulemistilaisuuden jälkeen. Irtisanomisen tapahduttua A muutti kertomustaan ja myönsi osallistuneensa hirvijahteihin.

Työnantajalla on ollut oikeus irtisanoa A:n työsopimus. Hänen toistuvasta väärien tietojen antamisesta, sairausajan palkkaetujen väärinkäytöstä ja työvelvoitteen laiminlyönnistä oli seurannut työsuhteen ylläpitämiselle välttämättömän luottamuksen menettäminen A:ta kohtaan. A:ta oli jo syksyllä 2004 varoitettu samasta syystä, minkä johdosta hänet oli syksyllä 2005 irtisanottu.

Perustelut

A:n työsuhde ja sen irtisanominen

A oli työskennellyt noin kuusitoista vuotta Konepaja Häkkinen Oy:n palveluksessa manuaalisorvaajana. Yhtiö irtisanoi A:n työsopimuksen 4.11.2005 päättymään 4.5.2006. Irtisanomisen perusteeksi on ilmoitettu toistuvasta väärien tietojen antamisesta, sairausajan palkkaetuuksien väärinkäyttämisestä ja työvelvoitteen laiminlyömisestä johtunut luottamuspula. Työnantajan mukaan A:ta oli vastaavasta syystä jo syksyllä 2004 varoitettu.

Työsopimuksen irtisanomiseen johtaneista tapahtumista esitetty selvitys

Työsopimuksen irtisanomisen syistä työtuomioistuimessa on kuultu A:ta itseään sekä työnantajapuolen nimeäminä todistajina tuotantojohtaja B:tä, tuotantopäällikkö C:tä, ylilääkäri D:tä ja Metsästysseura Repo ry:n sihteeriä E:tä. Kirjallisina todisteina on esitetty neljä lääkärintodistusta ja kaksi metsästysseuran sihteerin laatimaa luetteloa hirvenmetsästykseen vuosina 2004 ja 2005 osallistuneista metsästäjistä.

Varoitus syksyllä 2004

Työnantajapuoli on tässä oikeudenkäynnissä edellä todetuin tavoin vedonnut siihen, että A:ta oli edellisenä vuonna varoitettu osallistumisesta hirvijahtiin sairauslomansa aikana. Metallityöväen Liitto on kiistänyt varoituksen antamisen.

A oli ollut sairauslomalla 21. - 27.10.2004 lanneselän kivun vuoksi. Hän oli sairauslomansa aikana kolmena päivänä osallistunut hirvijahtiin.

C:n kertoman mukaan A on innokas metsästäjä. Työnantaja oli kiinnittänyt huomiota siihen, että A:lla oli ollut metsästysaikoina tuki- ja liikuntaelinten vaivoista johtuvia sairauslomia. Todistaja oli syksyllä 2004 ottanut A:n puhutteluun ja ilmoittanut työnantajan vahvasti epäilevän tämän käyvän metsästämässä sairauslomansa aikana. Tämän A oli kiistänyt sitä häneltä useamman kerran kysyttäessä. Työnantaja oli pitänyt tilannetta vakavana ja todistaja oli halunnut saada A:n ymmärtämään työvelvoitteen noudattamisen tärkeyden ja sen vuoksi hän oli antanut suullisen varoituksen hirvimetsällä olosta sairausloman aikana. Muutoin A:n työsuorituksessa ei ole ollut moittimista. A oli vasta irtisanomisen jälkeen myöntänyt työnantajan väitteet metsästykseen osallistumisesta vuonna 2004 oikeiksi.

A:n kertoman mukaan työnantaja puhutteli häntä syksyllä 2004 sen vuoksi, että hänen oletettiin olleen hirvimetsällä sairauslomansa aikana. Tuossa keskustelussa tivattiin tätä asiaa, mutta sellaista keskustelua ei käyty, että asia voisi toistuessaan johtaa työsuhteen päättämiseen. A oli tuolloin kiistänyt olleensa hirvimetsällä sairauslomansa aikana.

C:n ja A:n samansuuntaiset kertomukset osoittavat, että A:lle on pidetty puhuttelu sen johdosta, että työnantaja oli epäillyt A:n käyttäneen väärin oikeuttaan sairauslomaan. Sen sijaan näyttämättä on jäänyt, että A:ta olisi selkeästi työsuhteen päättämisuhalla varoitettu jatkamasta työnantajan virheelliseksi katsomaa menettelyä.

Tapahtumista syksyllä 2005 esitetty selvitys

A oli 21.10.2005 käynyt terveyskeskuslääkärin vastaanotolla vasemman olkapään kiputilan johdosta. Lääkäri oli todennut hänet työkyvyttömäksi ja määrännyt sairauslomalle kyseiseksi päiväksi. Olkapäävaivojen jatkuttua toinen terveyskeskuslääkäri oli 24.10.2005 määrännyt A:lle sairauslomaa ajaksi 24. - 28.10.2005.

A on kertomansa mukaan työskennellyt yhtiössä manuaalisorvaajana. Työssä joutui useita kertoja tunnissa kädet yläasennossa kiertämään voimakkaasti T-avaimella työstettäviä metallikappaleita kiinni sorvin leukoihin. Työ on erityisen raskasta olkapäihin kohdistuvan kiertoliikkeen johdosta. A:n työstä ovat B ja C vastaavasti kertoneet, että yhtiön manuaalisorveissa käytetään nostolaitetta työstettävän kappaleen sorviin nostamiseksi. Noston jälkeen kappale kiinnitetään sorvin leukoihin kiertämällä T-avainta molemmin käsin. Tämä työvaihe rasittaa hieman käsiä, mutta se ei ole muutoin raskasta.

A ei ollut kertomansa mukaan hakeutunut lääkärin hoitoon voidakseen osallistua hirvimetsälle vaan olkapääsairauden takia. Hän oli ollut hirvimetsällä viikonloppuna 22. ja 23.10.2005, välillä ajomiehenä ja välillä ampujana. Edelleen hän oli 26.10.2005 ollut hirvimetsällä ajomiehenä. Hirvenmetsästys ajomiehenä ei rasita lainkaan olkapäitä ja muutoinkaan A ei ollut joutunut rasittamaan kipeää vasenta olkapäätään. Hirvenmetsästys ei siten vaikuttanut mitenkään hänen olkapääsairauteensa tai sen kestoon. A oli kiistänyt työnantajalle olleensa hirvimetsällä sairauslomansa aikana, koska hän oli työnantajan kiinnitettyä asiaan huomiota pelännyt menettävänsä työpaikkansa.

B:n ja C:n yhdensuuntaisten kertomusten mukaan molemmissa A:n kuulemistilaisuuksissa 3. ja 4.11.2005 tämä oli kieltänyt olleensa hirvimetsällä 26.10.2005. Vasta saatuaan irtisanomisilmoituksen A oli myöntänyt asian. A oli myös vuonna 2004 hakenut sairauslomaa hirvenmetsästyskautena ja siitä päätellen hän myös vuonna 2005 haki sairauslomaa hirvenmetsästystä varten. Kun A oli voinut osallistua hirvenmetsästykseen, olisi hän työnantajan käsityksen mukaan myös pystynyt tulemaan töihin. A työskenteli kuuden kuukauden irtisanomisaikansa moitteettomasti.

Lääkärintodistuksessa 21.10.2005 A on todettu työkyvyttömäksi 21.10.2005 vasemman olkaluun ja lapaluun välisen nivelen kiputilan johdosta ja lääkärintodistuksessa 24.10.2005 hänet on todettu työkyvyttömäksi 24. - 28.10.2005 hauislihaksen jänteen tulehduksen johdosta. A:n työkykyä jälkikäteen arvioivassa lääkärinlausunnossa A:ta hoitanut lääkäri toteaa, että olkanivelen liikuttaminen on suotavaa sairausloman aikanakin, jotta siihen ei tule jäykistymistä.

D:n mukaan A:lla on vuoden 2004 lokakuussa ollut lääkärintodistuksesta päätellen aika selkeä kiputila lanneselässä. Tällaiset vaivat voivat olla monimuotoisia ja joskus hyvin rajujakin. Aiemmin potilas määrättiin olemaan paikoillaan vuoteessa, mutta nykyisin hänen halutaan voimiensa mukaan liikkuvan. Kuitenkaan potilaan ei tulisi ryhtyä työnsä kaltaisiin fyysisiin suorituksiin. Lokakuulta 2005 olevissa lääkärintodistuksissa kuvatut sairaudet tarkoittavat käytännössä samaa tautia. Sitä hoidettaessa kättä saa liikutella, mutta sillä ei saa nostaa mitään eikä sitä saa missään tapauksessa vääntää. Esimerkiksi aseen kantaminen tai ampuminen ei tuossa vaiheessa sovi ollenkaan. Todistajan mielestä voidaan olettaa, että lääkäri ei olisi suositellut tai edes antanut lupaa metsästämiseen, jos se olisi ollut hänen tiedossaan. Sitä todistaja ei pystynyt arvioimaan, olisiko vaiva parantunut tapahtunutta nopeammin, jos A ei olisi ollut hirvijahdissa sairauslomaa 21.10. seuranneena viikonloppuna. Ulkona mahdollisesti vallinnut kylmyys on ainakin ollut paranemisen kannalta huono asia. Injektiohoidossa kolme päivää voi sinänsä riittää työkyvyn palautumiseen.

Irtisanomisperusteen arviointi ja johtopäätökset

Irtisanomissuojasopimuksen 6 §:n mukaan irtisanominen edellyttää työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa perustetta. Sellaisena irtisanomisperusteena voidaan viimeksi mainitun lainkohdan mukaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä.

A:n nyt kysymyksessä olevien vuonna 2004 ja 2005 määrättyjen sairauslomien perusteita ei ole tämän oikeudenkäynnin yhteydessä riitautettu. Näiden sairauslomien aikana A on osallistunut hirvenmetsästykseen edellä kerrottuina päivinä.

A:n työkyky on vuonna 2004 palautunut hänelle määrätyn sairausloman päätyttyä, joten sillä seikalla, että A on ollut kolmena päivänä hirvimetsällä, ei ole ollut sairautta pahentavaa tai työkyvyttömyyttä pitkittävää vaikutusta.

Saatuaan hoitoa olkapäävaivaansa 21.10.2005 A on joutunut 24.10.2005 uudelleen hakeutumaan lääkärin hoitoon osallistuttuaan viikonloppuna 22. - 23.10. hirvijahtiin. A:lle määrätyn uuden sairausloman päätyttyä hän on palannut työhön, joten hänen osallistumisellaan hirvijahtiin sairauslomansa aikana 26.10.2005 ei ole ollut vaikutusta työkyvyn palautumiseen.

A:n osallistumisella hirvijahtiin 22. ja 23.10. on D:n todistajankertomuksesta ilmenevin tavoin voinut olla vaikutusta sairauden pitkittymiseen. Asian käsittelyn yhteydessä on jäänyt selvittämättä, mitä hoito-ohjeita A on sairauslomat määränneiltä lääkäreiltä saanut ja miten hän on niitä noudattanut. Erityisesti olkapääsairauden laatu huomioon ottaen A:n on joka tapauksessa täytynyt ymmärtää, että ampuminen tai edes metsästysaseen ja -varusteiden kantaminen ei tuossa vaiheessa ole ollut hyväksi hänen kipeälle olkapäälleen. Näin ollen hän on metsästykseen osallistuessaan ottanut riskin siitä, että hänen tervehtymisensä työkykyiseksi voi pitkittyä. Kuitenkaan esitetyn selvityksen perusteella ei ole selvästi todettavissa, että näin olisi juuri tästä syystä myös tapahtunut.

Osallistuminen hirvenmetsästykseen ajomiehenä 26.10.2005 ei sellaisenaan osoita, että A:n työkyky jo tuolloin olisi palautunut hänen työsopimuksensa mukaisiin tehtäviin. Muutoinkin on jäänyt näyttämättä, että A olisi käyttänyt väärin oikeuttaan sairauslomaan tai laiminlyönyt työvelvoitteensa.

A on sekä vuonna 2004 että vuonna 2005 pyrkinyt valheellisesti salaamaan osallistumisensa hirvijahtiin työnantajan edustajien sitä häneltä tiedusteltua. Asian oikean laidan hän on kertonut vasta tultuaan irtisanotuksi.

Arvioitaessa, onko työnantajalla ollut A:n valehtelemisen perusteella riittävät perusteet työsopimuksen irtisanomiseen on ensinnäkin todettava, että työsopimussuhde on luottamukseen perustuva sopimussuhde. Työntekijän on työsopimuslain 3 luvun 1 §:n mukaan toiminnassaan vältettävä kaikkea sitä, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Tämän velvoitteen vastainen toiminta ja siitä aiheutuva luottamuksen rikkoutuminen saattaa muodostaa työnantajalle asiallisen ja painavan syyn työsuhteen päättämiseen.

Yhtiö on epäillyt, että A on syksyllä 2004 ja uudelleen syksyllä 2005 hakenut sairauslomaa hirvenmetsästystä varten, vaikka tästä väitteestä on sittemmin luovuttu. Työnantajan epäilyjä ei ole ollut omiaan hälventämään se, että A on jäänyt kiinni tahallisista ja toistuvista valheista. A:n kannalta on jossakin määrin ymmärrettävää, että hän on työpaikkansa menettämisen pelossa ensin yrittänyt kiistää menettelynsä. Hyväksyttävänä tätä ei kuitenkaan voida pitää.

Toistuva valheellisten tietojen antaminen työnantajalle sairausajan palkanmaksuvelvollisuuteen mahdollisesti vaikuttavista seikoista on rikkonut A:n työntekijävelvoitteita ja sitä luottamusta, jota työsuhteelta voidaan edellyttää. Ottaen kuitenkin huomioon A:n menettelyyn vaikuttaneet seikat kokonaisuudessaan, A:n asema työntekijänä, hänen pitkä ja muutoin moitteeton työsuhteensa ja myös se edellä todettu seikka, että A:ta ei ollut aiemmin selkeästi varoitettu, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Konepaja Häkkinen Oy:llä olisi ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytetty asiallinen ja painava peruste irtisanoa A:n työsopimus.

Korvausvelvollisuus

Konepaja Häkkinen Oy on päättäessään A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti velvollinen suorittamaan irtisanomissuojasopimuksen mukaisen korvauksen. Irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n mukaan korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti. Huomioon on tällöin otettava muun muassa työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansionmenetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

A:n työsuhde on sen irtisanomiseen mennessä jatkunut 16 vuotta. Hän työllistyi uudelleen 27.11.2006. A:n edellä todettua valehtelemista työnantajalle voidaan pitää sellaisena työntekijän itsensä antamana aiheena työsopimuksen päättämiseen, joka on otettava huomioon A:lle tuomittavaa korvausta määrättäessä. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin arvioi kohtuullisen korvauksen määräksi noin kahdeksan kuukauden palkkaa vastaavat 19.360 euroa.

A:lle on esitetyn selvityksen mukaan maksettu työttömyysturvalain mukaista ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa työsuhteen päättymisen jälkeen ajalta 5.5. - 26.11.2006 yhteensä 6.398,60 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta 19.360 eurosta on vähennettävä 75 prosenttia hänelle edellä mainitulta ajalta maksetusta työttömyyspäivärahasta 6.398,60 euroa eli 4.798,95 euroa. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 14.561,05 euroa. Konepaja Häkkinen Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn määrän 4.798,95 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.

Oikeudenkäyntikulut

Teknologiateollisuus ry ja Konepaja Häkkinen Oy ovat jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvolliset yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 7.694,30 euroa. Määrää ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa Konepaja Häkkinen Oy:n suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n mukaisena korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 14.561,05 euroa korkolain 4 §:n mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 23.10.2006 lukien.

Konepaja Häkkinen Oy velvoitetaan maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle (Nordea 200138-483595) korvauksesta vähennetty rahamäärä 4.798,95 euroa ja mainitulle summalle viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Teknologiateollisuus ry ja Konepaja Häkkinen Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut 7.694,30, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Sutela, K. Rautiainen, Vuorio ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.