15.5.2007

Vaatimukset

Kunta-alan unioni ja Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ovat pyytäneet työtuomioistuinta vahvistamaan, että Siilinjärven kunta ei ole oikeutettu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen III luvun 30 §:n 2 momentin nojalla sillä perusteella, että lapsia ei ole ollut hoidossa, muuttamaan Siilinjärven kunnan Päivärinteen päiväkodissa työskentelevien työntekijöiden A:n, B:n, C:n, D:n ja E:n tiedoksi saamien työvuorolistojen mukaisia työaikoja siten, että työnantaja on ilmoittanut muutoksista samana päivänä kun työvuoron on ollut määrä alkaa tai työvuoron aikana.

Kunta-alan unioni ja Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ovat lisäksi vaatineet Kunnallisen työmarkkinalaitoksen velvoittamista korvaamaan kantajajärjestöjen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

A, B, C, D ja E työskentelevät Siilinjärven kunnan omistamassa Päivärinteen päiväkodissa lastenhoitajina. Päivärinteen päiväkoti on lasten vuorohoitoon erikoistunut päiväkoti, jossa on hoidettavina noin 60 lasta kolmessa eri ryhmässä. Työntekijöitä päiväkodissa on 19. Koska Päivärinteen päiväkoti on toiminnassa myös viikonloppuisin ja öisin, työskentelevät päiväkodin työntekijät kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen III luvun 9 §:n mukaisessa jaksotyöajassa. KVTES:n 30 §:n mukaan työnantajan on laadittava työvuoroluettelo työajan tasoittumisjaksoa vastaavaksi ajaksi. Työnantaja on käyttänyt Päivärinteen päiväkodissa kuuden viikon säännöllisen työajan tasoittumisjaksoa, mutta työvuorolistoja ei ole laadittu koko kuuden viikon jaksolle vaan ainoastaan yhden viikon jaksolle. Työnantaja on perustellut menettelyä sillä, että lasten hoitoaikoja ei tiedetä kuutta viikkoa etukäteen.

A:lle oli vahvistettu työvuoroluettelo ajaksi 31.1. - 6.2.2005. Työvuoroluettelon mukaan A:n työvuoron oli määrä alkaa maanantaina 31.1.2005 kello 18 ja päättyä tiistaina 1.2.2005 kello 8. Työnantaja perui maanantaina 31.1. ennen A:n työvuoron alkua työvuoroluettelon mukaisen työvuoron ja määräsi A:n uudeksi työajaksi maanantaina 31.1.2005 kello 17.15 - 22 ja tiistaina 1.2.2005 kello 5.30 - 9. Peruuntuneesta työvuorosta jäi myöhemmin tehtäväksi 5 tuntia 45 minuuttia. Työvuoroluettelon muuttamisen työnantaja ilmoitti johtuneen siitä, että lapsi, jonka oli määrä tulla hoitoon yövuoron ajaksi, ei tullutkaan hoitoon.

B:lle oli vahvistettu myös työvuoroluettelo ajaksi 31.1. - 6.2.2005. Työvuoroluettelon mukaan B:lle oli vahvistettu työajaksi torstaina 3.2.2005 kello 11 - 20.15. Kysymyksessä olevan työvuoron aikana työnantaja ilmoitti B:lle työajan päättyvän samana päivänä kello 19.30. Koska B:n työaika jäi vajaaksi, hän joutui tekemään myöhemmin 45 minuuttia puuttuvasta työajasta. Työnantaja perusteli työajan muutosta sillä, että hoidossa olleet lapset oli haettu pois päiväkodista ilmoitettua aikaisemmin.

C:lle oli vahvistettu työvuoroluettelo ajaksi 31.1. - 6.2.2005. Työvuoroluetteloon C:n työajaksi oli merkitty perjantaina 4.2.2005 kello 7 - 15.30. Edellisenä iltana työnantaja oli muuttanut C:n työaikaa siten, että työaika olikin perjantaina 4.2.2005 kello 5.45 - 14.15. Muutosta työnantaja perusteli sillä, että torstain ja perjantain välisen yön yövuoro peruuntui kokonaan lasten hoidosta poisjäämisen takia, eikä eräs toinen työntekijä suostunut aikaistamaan aamuvuoronsa alkamista.

D:lle oli vahvistettu työvuoroluettelo ajaksi 28.2. - 6.3.2005. Työvuoroluettelon mukaan D:lle oli vahvistettu työajaksi maanantain 28.2.2005 kello 19.30 ja tiistain 9.3.2005 kello 6.15 välinen aika. Työnantaja ilmoitti D:lle edellä mainitun yövuoron peruuntumisesta maanantaina 28.2.2005 aamupäivän aikana. Työnantaja muutti D:n työvuoroluettelon mukaista työaikaa siten, että maanantaina 28.2. kello 19.30 alkanut yövuoro peruutettiin kokonaan ja D:n työajaksi tiistaina 1.3.2005 määrättiin kello 5.15 - 10.00. Peruuntuneen yövuoron kuusi tuntia D joutui tekemään myöhemmin maaliskuussa siten, että työvuoron peruuntuminen muutti hänen kohdallaan kolmen päivän työvuoroja. Työnantaja ilmoitti työvuoromuutoksen syyksi sen, ettei yövuoroon tullut lapsia.

E:lle oli vahvistettu työvuoroluettelo ajaksi 7.3. - 13.3.2005. E:n työajaksi oli työvuoroluettelossa vahvistettu yövuoro maanantaiksi 7.3.2005 kello 16.15 - tiistai 8.3. kello 8.30. Maanantaina aamupäivällä työnantaja peruutti E:n yövuoron ja E määrättiin tulemaan työhön maanantaina ajaksi kello 8.30 - 17 ja tiistaina 8.3. kello 17.15 - 15.30. Kun E:n 7.3. yövuoro peruutettiin, seurauksena oli saman työvuoroluettelon vahvistettujen työvuorojen muuttaminen viiden päivän osalta siten, että E teki ensin maanantaina 7.3. päivävuoron ja lisäksi työvuoroja muutettiin vielä 8.3., 9.3., 10.3 ja 11.3.2005.

Kaikissa edellä mainituissa työvuoroluettelon muuttamista koskevissa tilanteissa työnantaja on ilmoittanut työvuoroluetteloon vahvistetun työajan muutoksesta korkeintaan vuorokautta ennen työvuoroluettelossa määrätyn työvuoron alkua. Yleensä työvuoromuutoksista on ilmoitettu sen päivän aikana, jolloin työvuoron on ollut määrä alkaa tai jopa työvuoron kestäessä. Yhden työvuoron muuttaminen on saattanut aiheuttaa muutoksia työntekijän useisiin työvuoroihin. Yhden työntekijän työvuorojen muuttaminen on saattanut vaikuttaa myös toisten työntekijöiden työvuorojen muuttamiseen.

Siilinjärven kunnalla ei ole ollut oikeutta KVTES:n III luvun 30 §:n 2 momentin perustella muuttaa yksipuolisesti edellä mainittujen työntekijöiden työvuorolistoja, koska lapsen jääminen pois hoidosta ei ole KVTES:ssä tarkoitettu perusteltu syy työvuorolistan muuttamiseen. KVTES:n 30 §:n 2 momentin soveltamisohjeen mukaan perustellulla syyllä tarkoitetaan muun muassa toiminnallisesti välttämättömiä syitä, esim. ennalta arvaamattomia poissaoloja. Ennalta arvaamattomilla poissaoloilla ei tarkoiteta lasten hoidosta poisjäämistä, vaan sellaista työntekijöiden työstä poissaoloa, joka olisi omiaan vaarantamaan päivähoitopalvelujen jatkumisen, jollei muiden työntekijöiden työvuoroja olisi mahdollisuus muuttaa. Lasten tavanomainen hoitoon saapumatta jääminen, joka on luonteeltaan lyhytaikaista ja tilapäistä, ei ole sellainen toiminnallisesti välttämätön syy, joka oikeuttaa työvuorolistan yksipuoliseen muuttamiseen ainakaan samana vuorokautena kun työvuoron on määrä alkaa, työvuoroa edeltävänä iltana tai työvuoron aikana.

Verrattaessa nykyistä työvuoroluetteloa koskevaa määräystä ja sen soveltamisohjetta aikaisemmin voimassa olleiden KVTES:n vastaaviin määräyksiin voidaan todeta, että työvuoroluettelon muutokseen oikeuttavalla perustellulla/toiminnallisella syyllä on tarkoitettu työntekijöiden/viranhaltijoiden poissaolosta, ei hoitolasten poisjäämisestä aiheutuvaa tarvetta työvuoron muuttamiseen. Aikaisemman sopimuksen soveltamisohjeessa esimerkkinä perustellusta/toiminnallisesta syystä on mainittu nimenomaan työvoiman vajaus eli henkilöstön sairastumisesta ynnä muusta sellaisesta ennalta arvaamattomasta syystä johtuvat poissaolot.

Työvuoroluetteloa koskeva KVTES:n 30 § on saanut nykyisen muotonsa 1.1.1998 voimaan tulleessa kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa. Vaikka työaikalain 7 luvun 35 §:n säännös on sisällytetty osittain KVTES:n 30 §:ään, ei työvuoroluettelon muutosta koskevaa työaikalain 7 luvun 35 §:n 2 momentin viimeistä lausetta ole kirjoitettu sellaisenaan KVTES:iin. KVTES:iin ei ole otettu mainintaa töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä työvuoroluettelomuutoksen perusteena. KVTES:ssä on haluttu säilyttää oma, aikaisemmin käytössä ollut sopimusteksti, jonka mukaan vain perusteltu/toiminnallinen syy oikeutta työvuorolistan yksipuoliseen muutokseen. Se, ettei työnantajalla ole tilapäisesti tarjota työntekijöille työtä työvuoroluettelon edellyttämällä tavalla, ei ole KVTES:n 30 §:n 2 momentissa tarkoitettu toiminnallinen eli perusteltu syy työvuoroluettelon yksipuoliseen muuttamiseen.

Kysymyksessä olevien työntekijöiden työajat ovat jo vahvistettujen työvuorolistojen mukaan epäsäännöllisiä, eikä mitään selkeitä ja vakiintuneita työvuorojen alkamis- ja päättymisajankohtia ole. Jos tällaisessa tilanteessa työvuoroja voitaisiin lasten poissaolojen takia vielä muuttaa työnantajan yksipuolisin päätöksin hyvin lyhyellä varoitusajalla tai työvuoron kestäessä, menettää työvuorolista käytännössä suurelta osin sen tehtävän, joka sillä on.

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vastauksessaan, johon Siilinjärven kunta on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on lisäksi vaatinut Kunta-alan unionin ja Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ:n velvoittamista korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden kohdalla yleisin työvuoroluettelon muuttamisen peruste on ollut se, että hoitajalle oli suunniteltu työvuoro illaksi tai yöksi useimmiten ainoastaan yhtä lasta varten, mutta lasta ei tuotukaan hoitoon. Laadittua ja tiedoksi annettua työvuoroluetteloa voidaan KVTES:n 30 §:n 2 momentin mukaan muuttaa vain työntekijän/viranhaltijan suostumuksin tai perustellusta syystä. Soveltamisohjeen mukaan perusteltuna syynä voidaan pitää muun muassa toiminnallisia syitä, esimerkiksi ennalta arvaamattomia poissaoloja. Soveltamisohje on esimerkinluonteinen, eikä se ole tyhjentävä luettelo. Pykälän soveltamisohjeessa on erikseen mainittu perustellun syyn olemassaolon harkinta tapauskohtaisesti. Soveltamisohjeessa on todettu, että mikäli muutoksista ei päästä yksimielisyyteen, tulisi muutokset rajata vain laitoksen toiminnan kannalta välttämättömiin syihin. KVTES:n 30 §:ssä ei ole asetettu työnantajalle vähimmäisilmoitusaikaa, jota tulisi noudattaa työvuoroluetteloa perustellusta syystä muutettaessa. Määräyksessä on todettu, että muutoksesta on ilmoitettava mahdollisimman pian sille, jota muutos koskee. Myöskään työaikalain 35 §:ssä ei ole säädetty vähimmäisilmoitusaikaa.

Perusteltu syy työvuoroluettelon muuttamiseen voi johtua yhtä hyvin palvelutarpeen lisääntymisestä kuin sen vähentymisestäkin edellyttäen, etteivät ne ole olleet työnantajan tiedossa ja että työnantaja ei myöskään ole kohtuudella voinut niitä ennakoida työvuoroluetteloa laadittaessa. KVTES:n 30 §:n määräyksessä ei missään vaiheessa ole rajattu perusteltua syytä ja sen olemassaoloa vain niihin tilanteisiin, joissa henkilöstöä tarvitaan lisää. Tämä käy ilmi voimassa olevan ja aikaisempien KVTES:ien soveltamisohjeista.

KVTES:n työaikaluvun 30 §:n 2 momentin määräys työvuoroluetteloon tehtävästä muutoksesta on ollut nykyisessä muodossaan 11.12.1997 allekirjoitetusta KVTES:stä alkaen. Työnantajan oikeus muuttaa työvuoroluetteloa perustellusta syystä on sisältynyt jo ensimmäiseen vuoden 1971 virkaehtosopimukseen. Tuolloin enemmistö työtä tekevistä oli viranhaltijoita. Työntekijöiden osalta perusteltu syy -termi on otettu vuoden 1990 työehtosopimukseen. Järjestöjen taholta on KVTES:iä koskeneissa neuvotteluissa ja eri työryhmissä esitetty muutoksia työvuoroluetteloa koskevaan määräykseen. Esimerkiksi KVTES:iä 1998 - 1999 koskeneissa neuvotteluissa järjestöt ovat esittäneet vaatimuksen, että työvuoroluettelon muuttaminen olisi mahdollista vain viranhaltijan tai työntekijän suostumuksella tai että sopimuksessa todettu perusteltu syy pitäisi korvata työaikalaissa säädetyllä painavalla syyllä. Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole käydyissä neuvotteluissa suostunut siihen, että määräystä tiukennettaisiin työaikalain mukaiseksi, koska KVTES:n perusteltu syy antaa työnantajalle työaikalaissa säädettyä laajemman liikkumavaran vahvistetun työvuoroluettelon muuttamiseen. Sopimusneuvottelujen yhteydessä järjestöjen taholta ei ole missään vaiheessa esitetty soveltamisohjeita muutettavaksi tai täsmennettäväksi siten, että perustellulla syyllä tarkoitettaisiin vain työvoiman lisäystarvetta laitoksen toiminnan tai asiakkaiden turvallisuuden muutoin vaarantuessa.

Kuntien on palvelujen tuottajana ja toiminnan järjestäjänä huolehdittava asiakkaista ja potilaista silloin, kun palveluja tarvitaan hyvinkin nopealla aikataululla. Toiminnan luonne kuntasektorilla on erilainen kuin yksityisellä sektorilla. Lainsäätäjän viime vuosina lainsäädäntöön tekemät muutokset ovat myös lisänneet kuntien velvollisuutta huolehtia erilaisista palveluista ja muiden toimintojen järjestämisestä. Kuntalaisilla on aikaisempaa enemmän ehdottomia lakiin perustuvia oikeuksia ja oikeuksia saada tiettyjä palveluja tietyssä aikataulussa. Esimerkiksi subjektiivisen päivähoito-oikeuden vuoksi kunnat eivät voi kieltäytyä järjestämästä lapselle yöhoitoa, vaikka hoitoa tarvitsisi vain yksi lapsi. Edellä mainituista syistä johtuen KVTES:n 30 §:n 2 momentissa on haluttu säilyttää perusteltu syy sanamuoto.

Siilinjärven kunta on toiminut KVTES:n 30 §:n 2 momentin ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ohjeiden mukaan muuttaessaan kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden työvuoroluetteloja. Kunnalla on ollut muutoksiin perusteltu syy eli tässä tapauksessa toiminnallinen syy, joka on johtunut tavanomaisesta poikkeavasta hoitolasten määrästä. Mikäli toiminnan kannalta on ollut tarpeen siirtää peruuntuneen työvuoron tunnit toiseen ajankohtaan samalla työaikajaksolla, on nämä muutokset tullut tehdä samanaikaisesti työvuoroluetteloon.

Perustelut

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Siilinjärven kunnalla ollut oikeus kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen III luvun 30 §:n 2 momentin nojalla muuttaa kunnan ympärivuorokautisesti toimivassa Päivärinteen päiväkodissa työskentelevien kanteessa tarkoitettujen lastenhoitajien työvuorolistojen mukaisia työaikoja. Muutoksia on tehty sillä perusteella, että lapsia ei ollut hoidossa, ja työnantaja on ilmoittanut muutoksista samana päivänä kun työvuoron on ollut määrä alkaa tai vasta työvuoron aikana.

Todistelu

Työtuomioistuimessa on kuultu todistajina kantajien puolesta lastenhoitaja A:ta ja sopimustoimitsija F:ää sekä työnantajapuolen puolesta perhepäivähoidonohjaajaa G:tä, neuvottelupäällikkö H:ta, neuvottelupäällikkö I:tä ja työmarkkinalakimies J:tä. Kantajat ovat viitanneet kirjallisina todisteina jättämiinsä Päivärinteen päiväkodin työvuorolistoihin ajalta 31.1. - 20.3.2005 ja työnantajapuoli Kunnallisen työmarkkinalaitoksessa laadittuun työvuoroluettelon laatimista koskevaan muistioon sekä asiakirjoihin, joista käyvät ilmi järjestöjen kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta koskeneissa neuvotteluissa ja eri työryhmissä 2000-luvulla tekemät kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 30 §:n 2 momentin muuttamiseen liittyvät esitykset.

Työvuoroluetteloiden laatimisesta ja muuttamisesta esitetty selvitys

A toimii lastenhoitajana Siilinjärven kunnan Päivärinteen päiväkodissa, jonka johtajana G on toiminut vuoden 2001 alusta vuoden 2005 heinäkuun loppuun. A:n ja G:n kertoman mukaan päiväkodin työvuorolistat on tehnyt pääosin A, mutta myös G on tehnyt niitä A:n lomien aikana. Työvuoroluettelot tehdään sen jälkeen, kun hoidossa olevien lasten vanhemmilta on saatu tiistaiaamuun mennessä tieto lasten hoitotarpeesta seuraavalla viikolla. Työvuoroluettelo tehdään viikoksi kerrallaan alkamaan maanantaista, ja se annetaan työntekijälle tiedoksi edellisen viikon keskiviikkoaamuna. Työvuoroluettelojen muutokset johtuvat yleensä siitä, että lapsella tai lapsilla, joiden on ilmoitettu tulevan hoitoon yöksi, ei olekaan hoitotarvetta. Jos työntekijä on aloittanut työvuoron ja hoidossa oleva lapsi haetaan pois kesken työvuoron tai työntekijän saavuttua työvuoroon ilmenee, ettei lapsia tule hoitoon, työntekijä saa työnantajan ohjeiden mukaan tehdä muuta työtä yhden tunnin ja merkitä sen työajaksi. Tämän jälkeen työntekijä voi poistua työpaikalta. Puuttuvat tunnit työntekijä tekee myöhemmin tai ne otetaan yötyöhyvityksistä.

G:n mukaan työnantaja on miettinyt mahdollisuutta tarjota lastenhoitajille muuta työtä edellä mainituissa tilanteissa, mutta lastenhoitajille soveltuvaa muuta työtä ei yöaikaan ole. G:n mukaan vuonna 2005 työvuoroluetteloja on muutettu työnantajan aloitteesta keskimäärin kerran viikossa.

Työehtosopimusmääräysten tulkinnasta esitetty selvitys

F on ollut järjestöpuolen edustajana sopimusneuvotteluissa, joissa on käsitelty muun muassa työvuoroluettelon laatimiseen liittyviä kysymyksiä. Järjestöjen taholta on vuoden 1998 jälkeen tehty esityksiä KVTES:n 30 §:n 2 momentin muuttamiseksi siten, että työvuoroluettelon muuttaminen olisi mahdollista vain painavasta syystä, kuten työaikalaissa on säädetty. Syynä muutosesityksiin on ollut työnantajapuolen liian väljänä pidetty perustellun syyn tulkinta. Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole suostunut muutosesityksiin.

F:n mukaan sopijaosapuolten välisissä neuvotteluissa on ollut useasti esillä työnantajan oikeus työvuoroluettelon muutoksiin tilanteissa, joissa potilaita tai lapsia ei ole hoidossa. Järjestöjen edustajat eivät ole hyväksyneet tilanteen hoitamista työvuoroluettelon muutoksilla, vaan he ovat edellyttäneet, että näissä tilanteissa työntekijöille tulisi osoittaa muuta työtä. Työntekijäpuolen edustajat eivät ole hyväksyneet Kunnallisen työmarkkinalaitoksen taholta esitettyä näkemystä, jonka mukaan soveltamisohjeessa tarkoitettuna työvuoroluetteloon oikeuttavana toiminnallisena syynä voitaisiin pitää tavanomaisesta poikkeavaa potilaiden tai asiakkaiden määrän muutosta.

H on ollut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen edustajana virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa sekä erilaisissa muun muassa työaikakysymyksiä käsittelevissä työryhmissä 1970-luvun alkupuolelta saakka sekä I ja J 1980-luvulta alkaen. Todistajien kertomuksista ilmenevän mukaan vuonna 1971 solmittuun ensimmäiseen kunnalliseen yleiseen virkaehtosopimukseen on otettu määräys, jonka mukaan työtuntijärjestelmän muuttaminen edellyttää perusteltua syytä. Määräys on peräisin ilmeisesti virkasäännöistä. Perustellun syyn käsite on ollut esillä sopimusosapuolten välillä jo 1970-luvulla, jolloin on todettu, että työtuntijärjestelmän muuttamiseen oikeutettavana perusteltuna syynä pidetään työnantajan toimintaan liittyviä syitä. Tällaisena syynä on mainittu työntekijän poissaolo. Järjestöjen taholta perustellun syynä käsite on otettu uudestaan esille työaikalakiin vuonna 1988 tehdyn muutoksen yhteydessä. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen taholta on todettu, että työaikalain muutos, jonka mukaan työtuntijärjestelmän muuttaminen edellyttää painavaa syytä, ei muuta virkaehtosopimuksen perustellun syyn osalta omaksuttuja tulkintoja.

I:n ja järjestöpuolen edustajan välisessä keskustelussa 1990-luvun puolivälissä on tullut esille Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanta, jonka mukaan työvuoroluettelon muuttamiseen oikeuttavana perusteltuna syynä pidetään esimerkiksi asiakkaiden tai potilaiden määrään, hoidon laatuun tai henkilöstöön liittyviä muutoksia. Järjestöjen taholta on tämän jälkeen vuodesta 1998 alkaen kaikissa 2000-luvulla käydyissä sopimusneuvotteluissa ja erilaisissa työryhmissä esitetty KVTES:n 30 §:n 2 momentin muuttamista siten, että perusteltu syy korvattaisiin työaikalain mukaisella painavalla syyllä. Tähän Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole kuitenkaan suostunut, koska perustellun syyn käsite on laajempi kuin työaikalain mukainen painava syy.

I:n mukaan työvuoron peruuntuminen ei vaikuta hoitajalle maksettavaan kuukausipalkkaan, mutta epämukavan työn korvaus jää pois. Työvuoroluettelojen muuttamiskäytäntö varsinkin maaseudulla toimivissa ympärivuorokautisissa päiväkodeissa on samanlainen kuin Siilinjärvellä. Vastaavanlaisia tilanteita esiintyy esimerkiksi sairaaloissa, kun potilaalle suunniteltu leikkaus peruuntuu.

Arviointi ja johtopäätökset

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 30 §:n 2 momentin mukaan työntekijälle tiedoksi annetun työvuoroluettelon muuttaminen on mahdollista työntekijän suostumuksella tai perustellusta syystä. Määräyksen soveltamisohjeesta ilmenevin tavoin työvuoroluetteloon voidaan ilman työntekijän suostumusta tehdä vain laitoksen toiminnan kannalta välttämättömät muutokset. Perusteltuna syynä työvuoroluettelon muuttamiseen voidaan soveltamisohjeen mukaan pitää muun muassa toiminnallisia syitä kuten ennalta arvaamattomia poissaoloja.

Perusteltu syy työtuntijärjestelmän muuttamisen edellytyksenä on mainittu jo ensimmäisessä vuonna 1971 solmitussa kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa, johon se on otettu ilmeisesti virkasäännöistä. Työnantajapuolen todistajien kertomuksista ja kirjallisiksi todisteiksi jätetyistä asiakirjoista ilmenee, että järjestöjen taholta on vuodesta 1998 alkaen tehty eri yhteyksissä esityksiä KVTES:n 30 §:n 2 momentin muuttamiseksi siten, että perusteltu syy korvataan työaikalain mukaisella painavalla syyllä tai muutoin sanamuodolla, joka sopijaosapuolten näkemysten mukaan olisi merkinnyt tiukennusta aikaisempaan tulkintaan. Näihin muutosesityksiin Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole suostunut. Muutosesityksiä koskeneissa neuvotteluissa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen taholta on esitetty, että perusteltuna syynä voidaan pitää muun muassa toiminnallisia syitä kuten tavanomaisesta poikkeavaa potilaiden ja asiakkaiden määrää.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan järjestöjen taholta ei ole ennen nyt esillä olevaa erimielisyyttä esitetty, että työvuoroluettelon muutos olisi mahdollista vain niissä tapauksissa, joissa esiintyy työvoiman lisätarvetta. Todisteeksi jätetyssä järjestöpuolen 7.3.2003 tekemässä työvuoroluettelon muuttamista koskevassa esityksessä on muun muassa todettu, että mikäli tavanomaisesta poikkeava potilaiden tai asiakkaiden määrä havaitaan vasta vähän ennen työvuoron alkamista tai työvuoron aikana, on ennen listan muuttamista pyrittävä järjestämään työvuoron ajaksi muuta viranhaltijan tai työntekijän ammattitaidolle soveltuvaa työtä. Työtuomioistuimen mielestä muutosesitys osoittaa myös järjestöpuolen olleen tuolloin sitä mieltä, että työvuoroluettelon muuttaminen saattaa olla mahdollista myös työn vähenemistilanteessa. Sittemmin vuoden 2006 kesällä järjestöt ovat tehneet sopijaosapuolten välisessä työryhmässä esityksen, jossa KVTES:n 30 §:n 2 momenttia on esitetty täsmennettäväksi siten, että työn vähyys ei ole työvuoroluettelon muuttamiseen oikeuttava perusteltu syy. Tähän esitykseen Kunnallinen työmarkkinalaitos on suhtautunut kielteisesti.

Sopijaosapuolten välisistä neuvotteluista esitetyn selvityksen mukaan myös järjestöpuolen edustajat ovat hyväksyneet sen Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tulkinnan, että soveltamisohjeessa mainittuna työvuoroluettelon muuttamiseen oikeuttavana toiminnallisena syynä voidaan pitää muun muassa asiakkaiden tai potilaiden määrässä tapahtunutta muutosta silloinkin kun siitä seuraa työn vähentyminen. Soveltamiskäytännöstä esitetyn selvityksen mukaan muuttamiseen on harvoin tarvetta, koska yhden hoidettavan jäätyä pois työntekijälle voidaan yleensä järjestää muuta työtä. Ympärivuorokautisen päiväkodin yövuorot etenkin maaseudulla ovat tältä kannalta poikkeuksellisia. Käytäntö päiväkodeissa on kuitenkin esitetyn selvityksen mukaan ollut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tulkinnan mukainen, eikä sitä ole riitautettu ennen nyt esillä olevaa tapausta. Ainoan hoidettavan lapsen jääminen pois päiväkodista tulee työtuomioistuimen mielestä kysymykseen laitoksen toiminnan kannalta välttämättömänä, työehtosopimuksessa tarkoitettuna perusteltuna syynä työvuoroluettelon muuttamiseen.

Edellä esitetyn perusteella työtuomioistuin katsoo, että lapsen hoidosta pois jääminen ja siitä aiheutunut työn vähyys voi, toisin kuin kanteessa esitetään, oikeuttaa työnantajan yksittäisessä tilanteessa muuttamaan työvuoroluetteloa. Soveltamisohjeesta ilmenevin tavoin tällaiseen muutokseen oikeuttavan perustellun syyn olemassaolo harkitaan aina tapauskohtaisesti.

KVTES:issä ei ole sovittu siitä, missä ajassa työvuoroluettelon muuttamisesta on viimeistään ilmoitettava työntekijälle. Sopimuksen 30 §:n 2 momentin soveltamisohjeessa on tältä osin todettu, että muutoksesta on ilmoitettava mahdollisimman pian sille, jota muutos koskee. Työvuoroluettelon tarkoituksena on saattaa työntekijän tiedoksi etukäteen työvuorojen alkamis- ja päättymisajankohdat. Tämän vuoksi sopimusmääräysten tarkoitusta vastaavana ei voida pitää sellaista menettelyä, että työvuoroluetteloa muutetaan tilanteessa, jossa muuttamisen syy ilmenee vasta työntekijän tultua työvuoroon tai työvuoron alkamisen jälkeen. Tällaisesta tilanteesta on ollut kysymys B:n työvuoroluetteloon 3.2.2005 tehdyn muutoksen kohdalla. Muutoin KVTES:issä ei ole sovittu ajasta, jossa työvuoroluettelon muuttamisesta on viimeistään ilmoitettava työntekijälle. Siten työnantaja voi työtuomioistuimen mielestä toteuttaa muutokset edellä mainituin rajoituksin myös saman päivänä kun työvuoron on ollut määrä alkaa. Tällöinkin muutoksen tekeminen edellyttää perustellun syyn olemassaoloa, mikä edellyttää, että työnantaja selvittää myös mahdollisuudet tarjota työntekijälle muuta työtä. Työnantajapuolelta esitetyn selvityksen mukaan Siilinjärven kunnalla ei ole ollut mahdollisuutta tarjota lastenhoitajille muuta työtä vaihtoehtona työvuoroluettelon muuttamisille.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta tähän oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi asianosaiset saavat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentista ilmenevän oikeusohjeen mukaan pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin kanteen siten hyväksyen vahvistaa, että Siilinjärven kunta ei ole ollut oikeutettu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen III luvun 30 §:n 2 momentin nojalla muuttamaan Siilinjärven kunnan Päivärinteen päiväkodissa työskentelevien työntekijöiden tiedoksi saamien työvuorolistojen mukaisia työaikoja siten, että työnantaja on ilmoittanut muutoksista kysymyksessä olevan työvuoron aikana.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Lonka, Lindahl, Forsström, Vertanen ja Vuorio jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.