24.8.2005

Vaatimukset

Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Nokia Oyj on menetellyt vastoin irtisanomissuojasopimuksen 10 §:ää irtisanoessaan tietojärjestelmäasiantuntija A:n työsopimuksen,

velvoittaa Nokia Oyj:n suorittamaan A:lle korvauksena irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta taloudellis-tuotannollisesta irtisanomisesta hänen 24 kuukauden palkkaansa vastaavan määrän yhteensä 67 104 euroa laillisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien ja

velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Nokia Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

A oli ollut Nokia Oyj:n palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 17.2.1997 alkaen useissa eri tehtävissä. Viimeksi hän oli työskennellyt tietojärjestelmäasiantuntijan tehtävissä. Ne olivat sisältäneet tietoliikenteen ohjelmistosuunnitteluun, käyttöjärjestelmien ylläpitoon sekä tietoturvallisuuden suunnitteluun ja ylläpitoon liittyviä asiantuntijatehtäviä. Työnantajan edustaja oli 29.12.2003 ilmoittanut A:lle, että tällä ei ollut työvelvoitetta 1.1.2004 alkaen. Tätä työnantajan edustaja oli perustellut toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvilla syillä, koska A:n tehtäväkokonaisuuden kaltainen tehtävä lakkaisi yhtiössä.

Henkilöstöyksiköstä oli lähetetty 5.1.2004 yt-neuvottelukutsu A:lle, hänen esimiehelleen sekä ylemmälle esimiehelleen. Neuvottelujen aiheena oli ollut A:n työtilanne yhtiössä. Yt-neuvottelut olivat alkaneet 9.2.2004. Tilaisuudessa oli todettu A:n työtehtävien päättyneen 31.12.2003. Lisäksi oli todettu, että hänelle ei ollut paikkaa uudessa organisaatiossa johtuen siitä, että uudessa organisaatiossa pääpaino on puhelinsovellusten kehittämisessä. Lisäksi oli ilmoitettu, että laboratoriotoiminnoissa oli tehty toiminnan tehostamistoimenpiteitä ja että kokopäiväistä verkkojen ylläpitotehtävää ei uudessa organisaatiossa enää ole ja että ylläpitotehtävät oli organisoitu uudelleen osastolla. Työnantajan näkemyksen mukaan uudelleenkoulutus ei tullut kysymykseen. Osapuolten välillä asiasta oli neuvoteltu kolme kertaa. Yt-neuvottelut olivat päättyneet 9.3.2004, jolloin erimielisiksi oli jääty toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvien syiden olemassaolosta.

Yt-neuvottelujen yhteydessä A:lle oli ilmoitettu, että hän oli niin sanottu prioriteettihakija. Tämä tarkoitti Nokia Oyj:n henkilöstökäytännössä sitä, että toimihenkilöön kiinnitetään erityistä huomiota palkattaessa työvoimaa avoinna oleviin tehtäviin yhtiön sisältä tai ulkoa.

Yt-neuvottelujen jälkeen A:n työsopimus oli irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä 6.4.2004 päivätyllä irtisanomisilmoituksella. Irtisanomisajan oli ilmoitettu alkavan 13.4.2004 ja päättyvän 12.6.2004.

Irtisanomissuojasopimuksen 10 §:n mukaan irtisanomisen perusteet määräytyvät muun muassa työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaan. Mainitun lainkohdan mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin 4 §:ssä säädetyllä tavalla. Perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka työnantajan toimintaedellytykset eivät ole vastaavana aikana muuttuneet.

Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolen kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.

Työsopimuslain 9 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan työnantajan on oma-aloitteisesti selvitettävä irtisanomisuhan alaiselle työntekijälle tarjottavissa olevat työt ja hänen suoriutumisensa näistä töistä. Oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä on vakiintuneesti katsottu, että määräaikaisen työntekijän vakinaistaminen samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin kuin mitä irtisanottu on tehnyt, rinnastetaan uuden työntekijän ottamiseen irtisanomisperusteen olemassaoloa arvioitaessa.

Nokia Oyj oli vakinaistanut marraskuussa 2003 B -nimisen määräaikaisen työntekijän työsopimuksen samaan tiimiin, missä A oli työskennellyt noin kaksi vuotta. B oli tehnyt sellaisia tehtäviä, joista A olisi suoriutunut suoraan ilman erilliskoulutusta tai perehdytystä.

Maaliskuussa 2004 yhtiö oli palkannut Administrator-tehtävään talon ulkopuolelta C -nimisen henkilön. Tämän lisäksi yhtiö oli vuoden 2004 alkupuolella palkannut ainakin 12 uutta työntekijää, jotka olivat sijoittuneet samalle Säterinportin alueelle, jossa A:kin työskenteli. Näihin tehtäviin myös A olisi kyennyt. Työnantaja oli lisäksi palkannut avoinna olleeseen Laboratory Engineering -tehtävään talon ulkopuolelta D -nimisen toimihenkilön. A:n sijoittaminen tähän tehtävään ei olisi edellyttänyt tässä tapauksessa yhtiön normaalista toiminnasta olennaisesti poikkeavia järjestelyjä kuten esimerkiksi töiden jakamista uudelleen.

Nokia Oyj:n Pitäjänmäen toimipisteeseen oli vuoden 2004 jälkipuoliskolla ja jo tätä aikaisemmin palkattu tuotekehitys- ja tuotesuunnittelutehtäviin lukuisia uusia työntekijöitä. Näistä tehtävistä A olisi kyennyt ainakin niihin, jotka vaativuudeltaan oli katsottu Job Grade 6:n tai 7:n tehtäviksi.

A oli hakenut noin 50:tä muuta yhtiössä joko sisäisesti tai ulkoisesti avoimeksi julistettua tointa, joista ainakin 20:stä hän olisi kyennyt suoriutumaan lähinnä muutaman viikon täydennyskurssilla. Tällainen koulutus oli muutoinkin tavanomaista ja välttämätöntä Nokia Oyj:n ylempien toimihenkilöiden kohdalla heidän urakierrossaan perusammattitaidon ylläpitämiseksi nopeasti kehittyvän ohjelmistoalan tietoliikenne- ja tietoturvatöissä.

A oli hakenut muun muassa Senior Specialist, VOIpin, Senior Network Specialistin, Administratorin, Specialist, Voice Servicen sekä Senior Security Specialistin ja Application Specialistin tehtäviä. A:n työsuhteen päättymisen jälkeen ulkopuolisessa haussa olivat olleet useat sellaiset tehtävät, joista A olisi suoriutunut. Tällaisia olivat muun muassa seuraavat tehtävät: Security architect, Specialist Encryption, Project coordinator, Senior Security Specialist, Application Specialist ja Senior System Specialist.

Yhtiö oli menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti palkatessaan edellä mainittuihin työtehtäviin työntekijöitä yhtiön ulkopuolelta ja laiminlyömällä avoimien toimien tarjoamisen A:lle sekä mahdollisen lisäkoulutuksen antamisen.

Laiminlyönti kutsua A edes haastatteluun useimpiin hänen hakemiinsa toimiin osoittaa, että yhtiöllä ei ollut tarkoitustakaan sijoittaa A:ta uudelleen sen jälkeen, kun hänet oli vapautettu työtehtävistään. A:n työtehtävät ja työhistoria osoittavat A:n olevan erittäin kokenut työntekijä, jolla on poikkeuksellisen hyvät tekniset tiedot ja taidot. A oli työskennellyt tietoturvallisuuden ja tietojärjestelmien parissa yli 10 vuotta. Nokia Oyj:n palveluksessa ollessaan hän oli käynyt lukuisia tietojärjestelmiin, sovelluksiin, verkkoteknologioihin ja tietoturvaan liittyviä kursseja. Työnantajapuoli oli A:n irtisanomisasian yhteydessä ja henkilöstövalintoja tehdessään vedonnut siihen, ettei A:lla ollut muodollista koulutusta. Tämäkin osoitti selkeästi sen, että A:lle ei ollut tarkoituskaan löytää työtä Nokia Oyj:n palveluksesta.

A irtisanominen oli todellisuudessa johtunut hänen henkilöstään johtuvasta syystä, sillä hän oli syksyllä 2003 tehnyt ilmoituksen työpaikkakiusaamisesta. Tämän johdosta hän oli joutunut eräiden työnantajan edustajien silmissä huonoon valoon, mikä puolestaan oli johtanut häntä koskevien yt- neuvottelujen käynnistämiseen.

Koska yhtiö oli menetellyt irtisanomissuojasopimuksen määräysten vastaisesti, oli A:lla oikeus irtisanomissuojasopimuksen 13 §:ssä tarkoitettuun korvaukseen. Korvausta korottavana seikkana tuli ottaa huomioon työnantajan menettely työsuhdetta päätettäessä. Työnantaja oli todellisuudessa ratkaissut A:n työsuhteen päättämisen jo silloin, kun hänet oli vapautettu työvelvoitteesta vuoden 2003 lopussa. Yhtiöllä ei ollut ollut tarkoitustakaan tarjota hänelle uutta työtä eikä yt-neuvotteluissa ollut käyty läpi hänen uudelleen sijoittamistaan avoinna oleviin toimiin. Korvauksen määrässä tuli ottaa huomioon myös A:n työttömyyden kestoaika.

A:n irtisanomisesta käydyissä paikallisissa neuvotteluissa tai myöskään liittojen välisissä neuvotteluissa ei ollut saavutettu yksimielisyyttä.

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry on vastauksessaan, johon Nokia Oyj on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Teknologiateollisuus ry ja Nokia Oyj ovat lisäksi vaatineet Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

A oli ollut Nokia Oyj:n palveluksessa kanteessa mainitun ajan. Hänen viimeisin työtehtävänsä oli ollut vastata Forum Nokian kehittäjälaboratorion verkkoinfrastruktuurin ylläpidosta ja kehittämisestä sekä kyseisen laboratorion tietoturvasta. Ylläpitotehtävä liittyi tietoverkon ja sen aktiivilaitteiden ylläpitoon. Tietoturvatehtävä sisälsi verkon palomuurien sääntökantojen suunnittelun, ylläpidon ja muutosten toteuttamisen. Tehtävä kohdistui puhtaasti tietoliikenteeseen.

Toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä A:n suorittamat tehtävät olivat loppuneet ja hänet oli vapautettu työntekovelvoitteestaan vuoden 2004 alusta lukien.

Nokian sisäinen rekrytointijärjestelmä oli luotu tukemaan ihmisten hakeutumista uusiin tehtäviin Nokian organisaation sisällä. Kun A:lle oli ilmoitettu, että hänen kompetenssilleen ei ollut käyttöä aikaisemmassa organisaatiossa, hänelle oli annettu samalla mahdollisuus täydellä palkalla käyttää aikaansa uuden paikan etsimiseen koko Nokian organisaation sisältä. Rekrytointijärjestelmän hyödyntäminen olisi parhaimmillaan johtanut toistaiseksi voimassa olevan työpaikan löytymiseen.

A oli laatinut itse luettelon omasta työkokemuksestaan ja osaamistaustastaan. Hän oli käyttänyt tätä laatimaansa asiakirjaa hakemuksena kaikkiin mahdollisiin avoimiin tehtäviin. Saman asiakirjan perusteella yhtiön sisäinen rekrytointijärjestelmä oli ilmoittanut A:lle sähköisesti sellaisista tehtävistä, joita oli avoinna organisaatiossa.

Yhtiöstä ei kuitenkaan ollut löytynyt sellaisia tehtäviä, joihin A olisi voitu sijoittaa. Työsuhteen päättymisen jälkeen asia oli riitautettu ja siitä oli neuvoteltu sekä paikallisesti että liittojen välillä. Riitautuksessa oli yksilöity uudelleen sijoittamisen osalta kuusi tai seitsemän eri tehtävää, joiden osalta oli käyty neuvottelut liittojen välillä neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Liitot olivat kuitenkin jääneet asiassa erimielisiksi.

Yhtiöllä käytettävissä olevien tietojen mukaan A oli valmistunut merkantiksi vuonna 1994 ja hän oli sen jälkeen 2000-luvun alussa yhtiön palveluksessa ollessaan käynyt joitakin lyhyitä työnantajan tarjoamia kursseja, joista oli mainittu A:n itsensä laatimassa ansioluettelossa. A:lla ei ollut tekniikan alan loppututkintoa eikä hänellä ollut minkäänlaisia koulutuksen tuomia teoreettisia teknillisiä valmiuksia. A oli työskennellyt yhtiön palveluksessa ensin työntekijätehtävissä ja sen jälkeen kahdessa eri toimihenkilötehtävässä. A:n viimeksi yhtiössä suorittama tehtävä oli yhtiön omassa luokituksessa (Job Grade) JG 7-luokan tehtävä. Yhtiön edustajille oli muodostunut erittäin selkeä kuva A:n osaamisesta, työtavoista ja käytettävyydestä eri tehtävissä.

Kanteessa on väitetty, että A olisi kyennyt suoraan, ilman erilliskoulutusta tai perehdytystä niihin tehtäviin, joihin yhtiö oli lokakuussa 2003 palkannut B:n. B oli ollut yhtiön palveluksessa määräaikaisessa työsuhteessa. Kun hänen tehtävänsä osalta oli nähty työn tarpeen olevan jatkuvaa, oli hänet palkattu toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Hänen tehtävässään oli yhteistä A:n aikaisemman tehtävän kanssa ainoastaan tehtävänimike Technology Expert ja yhtenä pienenä osana tehtävään kuuluvat tietoverkon ylläpitoon ja turvallisuuteen liittyvät asiat. Sen sijaan tehtävä sisältää suurimmaksi osaksi sellaisia osa-alueita, joita A ei hallinnut ja joiden osaamiseen hänellä ei ollut valmiuksia: MMS, Phoenix, DLS ja SIP.

B:n vakinaistaminen oli tapahtunut jo lokakuussa 2003. A oli irtisanottu huhtikuussa 2004 ja hänen työsuhteensa oli päättynyt kesäkuussa 2004. B:n palkkaamisella ei ollut sellaista ajallista yhteyttä A:n työsuhteen päättymiseen, että kysymys voisi olla työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta uuden henkilön palkkaamisesta. B:n työsuhteen vakinaistamisella yhtiö ei ollut loukannut A:n oikeuksia eikä rikkonut kollektiivista irtisanomissuojaa.

Kesäkuussa 2004 päivätyssä erimielisyysmuistiossa oli mainittu kaksi eri Laboratory Engineering -tehtävää. Toinen näistä tehtävistä oli täytetty yhtiön sisältä, joten sen osalta yhtiö ei ollut toiminut työsopimuslain eikä irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti. Siihen tehtävään, johon yhtiö oli palkannut D:n, oli vaatimuksena GSM ja GPRS järjestelmien, GPRS runkoverkon ja GPRS radioverkon hyvä tuntemus sekä lisäksi muiden tekniikoiden yksityiskohtainen ymmärtäminen. Tämäkään tehtävä ei ollut sellainen, johon A olisi voitu sijoittaa huomioon ottaen hänen koulutuksensa, ammattitaitonsa ja kokemuksensa. Tehtävä edellytti huomattavasti korkeampaa osaamista, kuin mitä A:lla on. Tällaista osaamisvajetta ei voitu täyttää perehdyttämistasoisella kouluttamisella, vaan se olisi edellyttänyt kokonaan uusien tietojen ja taitojen opettamista.

Keväällä 2004 avoinna olleet Senior Specialist -tehtävät olivat pääasiassa sovelluskehityksen tuki- ja konsultointitehtäviä Symbian/Series 60 C++ ohjelmoinnin alueella. Yhtiön omassa vaativuusluokituksessa tehtävät olivat JG 9 tehtäviä, ja niissä edellytetään pitkää kokemusta sovelluskehityksen alueella sekä kykyä toimia opastavassa roolissa asiakasympäristössä. Nämäkään tehtävät eivät olleet sellaisia, joihin A olisi voitu sijoittaa ottaen huomioon hänen koulutuksensa, ammattitaitonsa ja kokemuksensa. Tehtävien vaativuuden eroa kuvasti selkeästi se, että A:n aikaisemmat tehtävät olivat vaativuustasoltaan JG 7 tehtäviä ja nämä tehtävät olivat JG 9 tehtäviä.

Platform Architects ja Technical Architects tehtävät, joihin tarvittiin osaajia keväällä 2004, edellyttivät yliopistotutkintoa tietojenkäsittelyssä tai vastaavia taitoja. Tehtävät liittyivät Nokian Series 60 käyttöalustan arkkitehtuurin jatkokehittämiseen liittyvien uusien ominaisuuksien arviointiin ja määrittelyyn yhdessä tutkimus- ja tuotekehitysyksikön kanssa. Näiden tehtävien vaativuus oli yhtiön omassa luokituksessa JG 9 tai JG 10. Näihin tehtäviin oli hyvät edellytykset siirtyä sellaisilla kokeneilla henkilöillä, joilla oli riittävä teoreettinen koulutustausta ja hyvät näytöt Specialist tai Consultant -roolissa. Kysymyksessä olevat tehtävät eivät olleet sellaisia, joihin A olisi voitu sijoittaa huomioon ottaen hänen koulutuksensa, ammattitaitonsa ja kokemuksensa. Tehtävät edellyttivät huomattavasti korkeampaa osaamista, kuin mitä A:lla on.

C oli palkattu yhtiöön Administrator tehtävään keväällä 2004. Yhtiöön oli haettu henkilöä, jolla olisi erityisosaamista tietotekniikasta. Tehtävä edellyttää muun muassa kykyä kehittää järjestelmiä. Tärkeänä osaamiskriteerinä oli ollut Lotus Domino-osaaminen. Kenelläkään yhtiön sisäisistä hakijoista heidän joukossaan A ei ollut vaadittavaa osaamista.

Kanteessa tarkoitettuun Senior Specialist, VOIpin tehtävään oli palkattu yhtiön sisältä E niminen henkilö. Koska tehtävä oli täytetty sisäisellä siirrolla, ei tällä ollut merkitystä A:n irtisanomisasian kannalta.

Avoinna olleet Security Architect, Specialist Encryption ja Senior System Specialist -tehtäviin ei ollut palkattu ketään. Project coordinatorin tehtävä oli vaativuudeltaan JG 8 eli selvästi vaativampi kuin A:n aikaisemmin suorittamat tehtävät. Tähän määräaikaiseen tehtävään oli palkattu seitsemän kuukauden määräaikaisella työsopimuksella henkilö yhtiön ulkopuolelta. Kenelläkään uudelleen sijoitettavista tai takaisin otettavista ei ollut ollut sellaista osaamista messutapahtuman käytännön järjestämisestä, että hänet olisi voitu tehtävään sijoittaa tai että tehtävän määräaikainen luonne huomioon ottaen olisi ollut osapuolten kannalta kohtuullista kouluttaa siihen henkilöä.

Kanteessa mainittu Senior Security Specialist - tehtävä on JG 9 tehtävä. Näihin tehtäviin oli valittu yhtiön ulkopuolelta kolme eri henkilöä. Tehtävissä edellytettiin yliopistotasoista teknistä osaamista ja vähintään viiden vuoden kokemusta asiantuntijatehtävissä. Näihin tehtäviin A ei olisi voitu sijoittaa huomioon ottaen hänen koulutuksensa, ammattitaitonsa ja kokemuksensa. Kanteessa mainitut Application Specialist -tehtävät olivat JG 7 tehtäviä, joissa edellytetään vähintään ammattikorkeakoulutason insinööriopintoja tai vastaavia tietoja ja taitoja. A:lla ei ollut tehtävän edellyttämää osaamista. Nämäkään tehtävät eivät olleet sellaisia, joihin A olisi voitu sijoittaa ottaen huomioon hänen koulutuksensa, ammattitaitonsa ja kokemuksensa.

Säterinportin toimipisteeseen palkatut 12 työntekijää työskentelivät tehtävissä, jotka edellyttävät teknistä ja teoreettista osaamista tietoliikennetekniikasta, tietotekniikasta tai tietojen käsittelystä. Osaamisvaatimuksena tehtäviin oli vähintään ammattikorkeakoulutason tutkintoa vastaavat tiedot ja taidot. Tehtäviin valituilla henkilöillä oli yliopisto-, korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto alalta lukuun ottamatta yhtä henkilöä, joka opiskeli yliopistossa. Nämäkään tehtävät eivät olleet sellaisia, joihin A olisi voitu sijoittaa ottaen huomioon hänen koulutuksensa, ammattitaitonsa ja kokemuksensa.

A ei ollut työskennellyt tuotekehitys- ja tuotesuunnittelutehtävissä, joihin kantajan mukaan oli palkattu uusia työntekijöitä yhtiön Pitäjänmäen toimipisteeseen. Näissä tehtävissä edellytetään teknistä koulutusta eli insinööritason koulutusta. Kokemuksensa ja koulutuksensa puolesta A ei olisi ollut sijoitettavissa näihinkään tehtäviin.

Kanteessa ei ollut yksilöity tarkemmin niitä muita kymmeniä tehtäviä, joita A mahdollisesti oli hakenut. Näin ollen ei voitu selvittää, oliko näihin mahdollisesti otettu henkilöitä yhtiön palveluksessa olevista henkilöistä vai yhtiön ulkopuolelta. Kysymyksessä olevat tehtävät olivat sellaisia, jotka eivät olleet tulleet esille alkuperäisen riitautuksen yhteydessä.

Joka tapauksessa mahdollista uudelleen sijoittamista tai takaisin ottamista arvioitaessa on kaikkien tehtävien osalta otettava huomioon henkilön koulutus, ammattitaito ja kokemus. Näiden lisäksi joudutaan arvioimaan myös työntekijän henkilökohtaisia ominaisuuksia eli hänellä tulee olla ammatillisten valmiuksien lisäksi myös kyky suoriutua tehtävästä. Avoinna olleet tehtävät ovat olleet sellaisia, että niissä on edellytetty korkeampaa teknistä osaamista ja lisäksi erityistietoja ja -taitoja joltakin yhtiön tuotteisiin liittyvältä sektorilta. Useat tehtävät ovat lisäksi sellaisia, että niissä toimitaan asiakaskontaktissa, joka edellyttää tehtävään valittavalta henkilöltä siihen soveltuvia ominaisuuksia. Mikäli olisi jouduttu tai jouduttaisiin arvioimaan A:n kykyä selviytyä noista tehtävistä, oli työnantajalla A:n koulutukseen, ammattitaitoon ja aikaisempiin suorituksiin perustuva perusteltu käsitys siitä, että A ei soveltunut noihin tehtäviin.

Koska kysymys ei ollut perusteettomasta työsuhteen päättämisestä, ei työnantajalla ole velvollisuutta suorittaa A:lle korvausta työsuhteen päättämisen johdosta. Mikäli kuitenkin katsottaisiin, että työsuhteen päättäminen ei ollut tapahtunut irtisanomissuojasopimuksen mukaisesti, tulisi mahdollisen vahingonkorvauksen määrää arvioitaessa ottaa huomioon kokonaisuus. A:lla on ikänsä ja koulutuksensa huomioon ottaen hyvät mahdollisuudet saada koulutustaan vastaavaa työtä, mikäli hän haluaisi aktiivisesti työllistyä.

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

A, joka oli valmistunut merkantiksi vuonna 1994, oli työskennellyt 17.2.1997 alkaen Nokia Oyj:n palveluksessa. Yhtiö on 6.4.2004 irtisanonut A:n työsopimuksen päättymään 12.6.2004. Irtisanomisen syyksi on ilmoitettu organisatoriset ja tuotannolliset syyt. Ennen irtisanomistaan A oli työskennellyt teknologia-asiantuntijan tehtävässä, jossa hän on vastannut Forum Nokian kehittäjälaboratorion verkkoinfrastruktuurin ylläpidosta ja kehittämisestä sekä mainitun laboratorion tietoturvasta. Tehtävä on kohdistunut kokonaan tietoliikenteeseen. Mainittu tehtävä on yhtiön luokituksessa luokiteltu vaativuusluokkaan JG 7. Työnantajan ilmoituksen mukaan uudelleenjärjestelyt ovat johtuneet laboratoriotoimintojen tehostamisesta, minkä johdosta uudessa organisaatiossa ei ole ollut tarvetta kokopäivätoimiselle ylläpitotehtävälle. Uudessa organisaatiossa pääpaino on työnantajan mukaan puhelinsovellutusten kehittämisessä.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko Nokia Oyj A:n irtisanomisen yhteydessä menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti jättäessään tarjoamatta A:lle yhtiössä avoimena olleita työtehtäviä, joihin A kantajan näkemyksen mukaan olisi kyennyt suoraan tai perehdyttämistasoisen koulutuksen jälkeen.

Todistelu

A:n ammattitaidosta, avoimista työtehtävistä, muun työn tarjoamisesta ja yhtiön työnhakuun liittyvästä käytännöstä työtuomioistuimessa on kuultu todistelutarkoituksessa A:ta itseään sekä työnantajapuolen todistajina HR Account Manager F:ää, System Specialist G:tä, Competens Manager H:ta ja Senior Manager I:tä sekä kantajan todistajina luottamusmies J:tä, luottamusmies K:ta, Administrator L:ää ja atk-merkonomi M:ää. Asianosaiset ovat esittäneet kirjallisina todisteina muun muassa selvitystä yhtiössä avoimina olleista työpaikoista ja niiden täyttämisestä, A:n hakemista työtehtävistä ja yhtiöön palkatuista uusista työntekijöistä.

F, joka on työnantajan edustajana ollut mukana A:n työsopimuksen irtisanomista edeltäneissä yt-neuvotteluissa, on kertonut neuvottelujen tavoitteena olleen löytää A:lle uusi työtehtävä yhtiön sisältä. Työn löytämiseksi irtisanotulle tai irtisanomisuhan alaiseksi joutuneelle työntekijälle yhtiössä on luotu sähköinen järjestelmä. Tätä varten työtä etsivä työntekijä laatii candidate profilen, josta ilmenevät muun muassa hänen työhistoriansa ja osaamisalueensa. Irtisanomisuhan alla olevalla työntekijällä, jonka candidate profile on sähköisessä järjestelmässä, on niin sanottu prioriteettihakijan asema, minkä järjestelmä ilmoittaa rekrytoiville esimiehille. Koska A:n laatima candidate profile ei osaamisalueiden ja työkokemuksen osalta ole ollut noudatetun käytännön mukainen, oli F tarjonnut A:lle apua candidate profilen laatimiseen. Yhtiön palveluksessa on myös kaksi täysipäiväistä rekrytoijaa auttamassa esimiehiä ja henkilöstöä uuden tehtävän löytämisessä. Lisäksi yhtiön Mäkkylässä sijaitsevassa toimipisteessä on niin sanottu career point, jossa olevien tietokoneiden avulla työntekijöillä on mahdollisuus etsiä avoimia työpaikkoja. Uuden tehtävän löytämiseksi A:ta oli kehotettu käyttämään hyväkseen näitä palveluja. A oli kuitenkin kieltäytynyt kaikesta työnantajan tarjoamasta avusta. Koska yhtiö toimii monitahoisilla teknologia-alueilla, edellyttää uuden tehtävän löytyminen yhteistyötä työtä etsivän henkilön ja henkilöstön välillä sen selvittämiseksi, vastaavatko avoinna olevan tehtävän vaatimukset työntekijän osaamisalueita. Ilman tällaista yhteistyötä ei työnantajalla F:n mukaan ole mahdollisuutta tarjota työntekijälle sopivaa uutta työtä. F ei osannut sanoa, olisiko A:lle löytynyt uusi työtehtävä, jos hän olisi ottanut vastaan tarjotun avun.

G, joka on toiminut A:n esimiehenä ja ollut myös mukana tämän irtisanomista edeltäneissä yt-neuvotteluissa, on kertonut luottamusmiesten esittäneen neuvotteluissa, että työnantajalla on työntarjoamisvelvoite. Neuvotteluissa toimihenkilöpuolelta on mainittu yhtiössä avoimina olleita työpaikkoja, joita sen tulisi tarjota A:lle. Yhtiön edustajien taholta on ilmoitettu, että A:lla on mahdollisuus hakea intranetissä avoimiksi ilmoitettuja työtehtäviä ja että A:lla on myös mahdollisuus käyttää hyväkseen yhtiön career councel-palvelua sekä career pointia. Näiden palvelujen käyttämisestä A oli kieltäytynyt.

G on edelleen kertonut, että tiimiin, jossa A oli työskennellyt ennen työsopimuksensa irtisanomista, ei ollut syksyllä 2003 vakinaiseksi otetun B:n lisäksi palkattu muita työntekijöitä. A:n työtehtävän päättymisen jälkeen jäljelle jääneet työtehtävät oli jaettu uudestaan. G:n näkemyksen mukaan A ei olisi selviytynyt suoralta kädeltä tai lyhyen perehdyttämisen jälkeen sellaisista avoinna olleista työtehtävistä, jotka yhtiön vaativuusluokituksen mukaan kuuluivat luokkiin JG 9 ja JG 10. Lyhyen perehdytyksen jälkeen hän ei myöskään olisi kyennyt sellaisiin tehtäviin, joissa edellytettiin ammattikorkeakoulutason tai ylemmän tietotekniikan tai tekniikan alan tutkinnon suorittamista.

H, joka työskentelee Nokia Oyj:n Pitäjänmäellä Takomotiellä sijaitsevassa Laboratory Support -ryhmässä, on kertonut, että mainitussa ryhmässä oli vuonna 2004 ollut avoinna neljä tehtävää, joista yhteen oli otettu työntekijä yhtiön sisältä ja kahteen yhtiön palveluksesta aikaisemmin irtisanotut työntekijät. Uutena työntekijänä talon ulkopuolelta Laboratory Engineering tehtävään oli otettu D. Koulutusvaatimuksena tässä tehtävässä oli insinöörin koulutus. H:n mukaan avoinna olevia työtehtäviä täytettäessä ensimmäiseksi otetaan tarkasteltavaksi prioriteettihakijoiden soveltuvuus tehtävään. Jos prioriteettihakija on pätevä kysymyksessä olevaan tehtävään, ei tehtävään haeta muita työntekijöitä.

I on kertonut, että organisaatiossa, jossa A oli työskennellyt ennen irtisanomistaan ja jonka vetäjänä I on toiminut, oli vuonna 2003 ollut yhteensä 57 henkilöä, kun organisaation koko vuoden 2004 lopussa oli ollut 41 henkilöä. Henkilöstön lukumäärän vähentyminen johtui laboratoriopalvelujen kysynnän pienentymisestä. Vuoden 2003 lokakuun ja seuraavan vuoden maaliskuun välisenä aikana I:n yksiköstä kuusi työntekijää oli siirtynyt muihin tehtäviin. Vuoden 2003 lokakuussa, jolloin B oli otettu vakituiseen työsuhteeseen, ei vielä ollut selvillä tarve organisaation pienentämiseen. Vasta marraskuun alussa I oli saanut esimieheltään tehtäväksi pienentää organisaatiota 20 prosentilla. Sen jälkeen kun A:lle oli ilmoitettu, ettei hänellä ollut enää työntekovelvoitetta, ei A ollut halunnut käydä työssä, mistä johtuen aktiivinen työn etsiminen A:n ja työnantajan yhteistoimin ei ole ollut mahdollista. Koska A oli laatimassaan candidate profilessa antanut epärealistisen kuvan osaamisestaan, oli I luottamusmiehen välityksellä kehottanut A:ta kääntymään kysymyksessä olevia asioita hoitavan henkilöstön puoleen candidate profilen saamiseksi sellaiseksi, että se auttaisi A:ta hänen laatimaansa asiakirjaa paremmin töiden löytämisessä yhtiöstä. I:n näkemyksen mukaan A:lle olisi todennäköisesti löytynyt uusi työtehtävä yhtiössä, jos hän olisi toiminut työnhaussa yhteistyössä työnantajapuolen kanssa.

Yhtiön työnhakujärjestelmästä I on kertonut, että prioriteettihakijaksi katsottu työnhakija joutuu kilpailemaan työpaikasta vain muiden vastaavassa asemassa olevien työnhakijoiden kanssa. Rekrytoivan esimiehen tehtävänä on työpaikkaa täytettäessä käydä läpi prioriteettihakijoiden lista ja katsoa sieltä henkilöt, joiden kanssa hän katsoo voivansa jatkaa keskustelua työhön ottamisesta. Jollei listalta löydy sopivaa työntekijää kysymyksessä olevaan tehtävään, on rekrytoivan esimiehen esitettävä henkilöstöhallinnolle perusteltu selvitys siitä, miksi listalla olevat henkilöt eivät sovellu täytettävään tehtävään.

I:n käsityksen mukaan kantajan esittämään selvitykseen sisältyvien yhtiön Pitäjänmäen toimipisteeseen tuotekehitys- ja tuotesuunnittelutehtäviin palkattujen uusien työntekijöiden työtehtäviin on sisältynyt erilaisia ohjelmointiin liittyviä tehtäviä. Yhteistoimintaneuvotteluissa A oli todennut, että hän ei ollut ohjelmoija. Mainitut tehtävät samoin kuin Säterinporttiin palkattujen työntekijöiden työtehtävät ovat myös liittyneet radiotekniikkaan, johon liittyviä tehtäviä A ei ollut tehnyt. Myöskään niihin kantajapuolelta esitettyihin työtehtäviin, jotka oli sijoitettu vaativuusluokkiin JG 9 tai JG 10, ei A:lla ole ollut pätevyyttä.

A on kertomansa mukaan harrastanut tietotekniikkaa intensiivisesti 1980-luvulta lähtien. Merkantin tutkinnon suorittamisen jälkeen hän oli saanut alan työkokemusta Helsingin Data-Infon palveluksessa ennen Nokian palvelukseen tuloa. Nokian palveluksessa hän oli aluksi tehnyt GSM-tukiasemien komponenttien kokoamistyötä ja siirtynyt sittemmin testaus- ja korjaustöihin. Näistä työtehtävistä hän oli hakeutunut yhtiön tietotekniselle puolelle toimien vuoden 2000 alusta järjestelmäasiantuntijana yhtiön Information Management -tietohallintoyksikössä. Pääosan alan koulutuksesta hän oli saanut edellä mainitussa tehtävässä toimiessaan.

A on edelleen kertonut, että käydyissä yhteistoimintaneuvotteluissa hän oli luottamusmiesten kanssa esittänyt, että yhtiössä oli avoimia työpaikkoja ja että yhtiön tulisi tarjota näitä A:lle. Työnantajan edustajat olivat kuitenkin painottaneet sitä, että henkilö on itse velvollinen hakemaan avoimia työpaikkoja ja kehottaneet häntä käyttämään career pointin palveluja. Tätä A ei ollut tehnyt, koska hänellä oli mahdollisuudet omalta tietokoneeltaan etsiä työpaikkoja samalla tavoin kuin career pointin tietokoneilta. Ainoa työtehtävä, jota A:lle oli tarjottu, oli ollut Security Specialistin tehtävä, jonka sijoituspaikka olisi ollut Tampere. Tähän tehtävään sisältyvät työt ovat A:n mukaan olleet hänen kompetenssinsa äärirajoille meneviä. Myös asunto- ja perhesyyt olivat vaikuttaneet siihen, että hän ei ollut halukas ottamaan vastaan tarjottua tehtävää. A:n mukaan ne tehtävät, jotka kantajan esittämän selvityksen mukaan olivat olleet kysymyksessä olevana aikana avoinna ja joista osaa A on myös hakenut, ovat olleet sellaisia, joihin hän olisi suoralta kädeltä tai lyhyehkön perehdyttämisen jälkeen kyennyt. A oli hakenut muun muassa Administratorin työtehtävää, johon oli vuoden 2004 maaliskuussa nimitetty C yhtiön ulkopuolelta. Vaikka A itse ei ollut ylläpitänyt Lotus Domino -järjestelmää, on hän ollut perillä tästä järjestelmästä. Yleinen käytäntö yhtiössä myös on, että uusilla työntekijöillä on työsuhteen alussa tietyn pituinen perehdyttämisjakso.

J ja K, jotka luottamusmiehen ominaisuudessa olivat olleet mukana A:ta koskeneissa yhteistoimintaneuvotteluissa, ovat kertoneet, että työnantajapuoli oli neuvottelujen aikana korostanut sitä, että yt-neuvottelujen tarkoituksena ei ollut A:n työsopimuksen irtisanominen vaan uuden työtehtävän löytäminen A:lle. Neuvotteluissa luottamusmiehet olivat maininneet yhtiössä avoinna olevia työpaikkoja, joihin A voitaisiin sijoittaa. F ja I olivat tähän todenneet, että he voivat katsoa vain niitä avoimia työpaikkoja, jotka ovat I:n alaisuudessa. Luottamusmiehet olivat myös tuoneet esille sen, että eri osastoilla on runsaasti auki olevia työpaikkoja, mutta koska luottamusmiehillä tai A:lla itsellään ei ole mahdollisuuksia saada selvitystä niistä, tulisi työnantajan tarjota työtehtäviä A:lle. Työnantajan edustajat olivat todenneet työntarjoamisvelvoitteen täyttyvän sillä, että A:lla on prioriteettihakijan asema. Työnantajan edustajat olivat myös korostaneet sitä, että A:n tulisi itse aktiivisesti hakea hänelle sopivaa työtehtävää.

J:n näkemyksen mukaan yhtiön ylemmäksi toimihenkilöksi palkkaama henkilö on pätevä kaikenlaisiin ylemmän toimihenkilön tehtäviin. Tehtävät sinänsä ovat melko erilaisia ja ainoastaan pieni osa tehtävistä on sellaisia, joita tehtävään palkattu työntekijä pystyy heti tekemään. Käytäntönä yhtiössä onkin ollut, että työn alkaessa henkilölle annetaan koulutusta tehtävän hoitamiseen.

L on kertonut työskennelleensä vuoden 2000 alusta A:n kanssa samassa tiimissä. A:n työtehtäviin oli kuulunut muun muassa palvelimen ylläpito ja kehitystehtäviä. Tuotekehitys oli ollut osa A:n työtä. A oli alkuvuonna 2004 tiedustellut L:ltä, oliko hänen tiedossaan avoinna olevaa työtehtävää. L on kertomansa mukaan suositellut A:ta avoinna olleeseen Administratorin tehtävään, johon sittemmin oli palkattu talon ulkopuolelta C. Kysymyksessä olevassa työtehtävässä Lotus Domino- järjestelmään liittyvät tehtävät eivät ole pääasiallinen työtehtävä, vaan tätä tehdään ajoittain. L itse on käynyt Lotus Dominoa käsittelevän viikon pituisen kurssin, jonka jälkeen hän oli pätevä järjestelmän ylläpitäjä. Parin viikon Lotus Domino-koulutuksen jälkeen myös A olisi L:n näkemyksen mukaan todennäköisesti selviytynyt työtehtävästä. Kysymyksessä olevassa Administratorin tehtävässä tärkeä osa on tietoturvaosaamisella, jota A:lla on. L:n mukaan C:n koulutustaustana on ylioppilastutkinto.

M:n mukaan A:n ja B:n työtehtävistä noin 75 prosenttia on ollut samoja. Suurin ero tehtävissä on ollut siinä, että B:tä on käytetty työtehtävissä, joissa edellytetään esiintymistaitoa. Tietoturvan ja verkko-osaamiseen liittyvissä asioissa A:n tietotaito on kiitettävää luokkaa.

Arviointi ja johtopäätökset

Irtisanomissuojasopimuksen 10 §:ssä viitatun työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin 4 §:ssä säädetyllä tavalla. Edelleen 2 momentin mukaan perustetta irtisanomiselle ei ainakaan ole silloin, kun työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet.

Asianosaisten välillä ei vallitse erimielisyyttä siitä, että työnantajalla on laboratoriopalvelujen kysynnän vähenemisen johdosta ollut perusteet laboratoriotoimintojen uudelleen organisointiin ja että työt tältä osin ovat yksikössä vähentyneet. Mainittuun yksikköön ei A:n irtisanomisen jälkeen ole otettu uusia työntekijöitä. Yhtiö on vuoden 2003 lokakuun alussa vakinaistanut yksikössä määräaikaisena työntekijänä työskennelleen pääasiassa A:n työtehtävien kaltaisia töitä tehneen B:n työsuhteen. Vakinaistaminen on todistaja I:n kertomuksesta ilmenevin tavoin tapahtunut ennen kuin tarve organisaation pienentämiseen on ilmennyt. Työtuomioistuimelle ei tältä osin ole esitetty muuta selvitystä. Tähän nähden B:n työsuhteen vakinaistaminen ei osoita, että työnantaja A:n työsuhteen päättäessään olisi menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti.

Työsopimuslain 4 §:n 1 momentin mukaan työnvähenemistilanteessa työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Saman pykälän 2 momentin mukaan työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena. Mainitun 4 §:n 1 momentin sanamuodon ja säännöstä koskevan hallituksen esityksen (HE 157/2000 vp) mukaan työnantajalla on irtisanomisuhan alla olevan työntekijän kohdalla velvollisuus tarjota työtä. Kysymyksessä olevan lainsäännöksen tulkinnasta on oikeustieteellisessä kirjallisuudessa (Kari-Pekka Tiitinen - Tarja Kröger: Työsopimusoikeus, 2003 s. 393) todettu, että ilmeisesti jo työsopimuksesta johtuvan lojaliteettivelvoitteen, mutta joka tapauksessa työsopimuslain 9 luvun 3 §:n 1 momentin säännöksen perusteella työnantajan on oma-aloitteisesti selvitettävä sekä irtisanomisuhan alaiselle työntekijälle tarjottavissa olevat työt että hänen suoriutumisensa näistä töistä.

Todistajien kertomuksista ilmenevin tavoin Nokia Oyj:ssä on luotu sisäinen sähköinen järjestelmä, josta käyvät ilmi avoimet työpaikat. Rekrytoivat esimiehet saavat järjestelmästä myös tiedon niistä irtisanomisuhan alla olevista työntekijöistä, joilla työnhakutilanteessa on niin sanottu prioriteettihakijan asema. Tällainen prioriteettiasemassa oleva työntekijä on otettava avoinna olevaan tehtävään, mikäli työntekijä työnhakua varten täyttämästä candidate profilesta ilmenevän pätevyytensä ja muiden edellytystensä osalta täyttää ne vaatimukset, joita avoimena olevan työtehtävän hoitaminen edellyttää.

Luottamusmiehet ovat yhteistoimintaneuvotteluissa tuoneet esille työtehtäviä, joihin A toimihenkilöpuolen mukaan olisi ollut pätevä. Luottamusmiehet ovat myös viitanneet siihen, että työnantajalla on ensisijainen velvollisuus selvittää avoimet tehtävät ja tarjota työtä. Työnantaja on tämän johdosta todennut, että A:n tulisi itse aktiivisesti hakea avoimia työpaikkoja ja viitattu hänen prioriteettihakija-asemaansa. Nokia Oyj:n kaltaisessa yhtiössä, jonka työntekijämäärä on suuri ja jossa organisaatiomuutokset ovat tavallisia, luodun kaltainen työnhakua palveleva järjestelmä sinänsä on ilmeisen tarkoituksenmukainen. Työsopimuslaissa on kuitenkin edellä todetuin tavoin lähdetty siitä, että työnantajalla on ensisijainen velvollisuus tarjota irtisanomisuhan alaiselle työntekijälle hänen työsopimuksensa mukaista tai sitä vastaavaa työtä tai muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä ja järjestää työntekijälle uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.

Työnantaja on esitetyn selvityksen mukaan tarjonnut A:lle yhtä Tampereella sijaitsevaa työtehtävää, jonka vastaanottamisesta A on lähinnä henkilökohtaisista syistä kieltäytynyt. Kysymyksenä olevana ajankohtana Nokia Oyj:llä on kuitenkin ollut A:n työssäkäyntialueen muodostavalla pääkaupunkiseudulla suuri määrä avoimia työpaikkoja, joihin on palkattu työntekijöitä talon ulkopuolelta. Osa työpaikoista on ollut sellaisia, joissa on edellytetty korkeakoulutasoista teknisen alan tutkintoa taikka jotka on sijoitettu A:n työtehtävää korkeampaan vaativuusluokkaan. Nämä avoinna olevat tehtävät ovat todennäköisesti olleet sellaisia, joiden pätevyysvaatimuksia A ei olisi täyttänyt ja joihin hän ei olisi pystynyt ilman sellaista koulutusta, jota ei voida pitää edellä mainitussa työsopimuslain säännöksessä tarkoitettuna molempien sopijapuolten kannalta tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena koulutuksena. Toisaalta avoinna olleiden työpaikkojen joukossa on ollut myös sellaisia, joiden hoitamiseen A olisi työkokemuksensa ja tietotekniikka-alan tuntemuksensa perusteella todennäköisesti pystynyt lyhyehkön koulutuksen ja perehdytyksen jälkeen. Esitetyn selvityksen mukaan tällaisena tehtävänä voidaan pitää muun muassa sitä Administratorin työtehtävää, johon C on palkattu maaliskuussa 2004. Myöskään C:llä ei esitetyn selvityksen mukaan ole teknistä koulutusta, jonka puutteeseen yhtiö on A:n kohdalla usean avoinna olevan työtehtävän kohdalla viitannut esteenä tehtävään sijoittamiselle. Näyttämättä on myös jäänyt, että kaikkien kantajan mainitsemien tuotekehitys- ja tuotesuunnittelutehtäviin palkattujen uusien työntekijöiden työtehtävät olisivat olleet sellaisia, joihin A:ta ei olisi voitu kohtuullisena pidettävän koulutuksen jälkeen sijoittaa.

Koska Nokia Oyj ei ole A:n työsopimuksen irtisanomisen yhteydessä täyttänyt työsopimuslain mukaista työntarjoamis- ja koulutusvelvoitettaan, ei yhtiöllä ole ollut työsopimuslain 7 luvun 1 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä A:n työsopimuksen irtisanomiseen.

Korvausvelvollisuus

Kun työnantaja on päättänyt A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen 10 §:n vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti. Huomioon on tällöin otettava muun muassa työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

A:n työsuhde oli irtisanomiseen mennessä jatkunut noin seitsemän vuotta. Irtisanomisensa jälkeen hän on ollut työttömänä ja hänen työttömyytensä on pääkäsittelyn ajankohtana ilmoitettu jatkuneen edelleen. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen työtuomioistuin arvioi kohtuullisen korvauksen määräksi yhdentoista kuukauden palkkaa vastaavat 30 756 euroa.

A:lle on esitetyn selvityksen mukaan maksettu työttömyysajalta ansioon sidottua työttömyyspäivärahaa 2.8.2004 ja 14.8.2005 väliseltä ajalta yhteensä 14 322,70 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta 30 756 eurosta on vähennettävä 75 prosenttia hänelle yhdentoista kuukauden ajalta maksetusta työttömyyspäivärahasta eli 9 339,38 euroa. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 21 416,62 euroa. Nokia Oyj on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn määrän työttömyysvakuutusrahastolle.

Oikeudenkäyntikulut

Teknologiateollisuus ry ja Nokia Oyj ovat jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvolliset yhteisvastuullisesti korvaamaan Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 19 015,23 euroa. Määrää on paljoksuttu 9 000 euroa ylittäviltä osin. Ottaen huomioon asian laatu, sen hoidon edellyttämät toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen määräksi 14 000 euroa.

Tuomiolauselma

Nokia Oyj velvoitetaan suorittamaan A:lle korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 21 416 euroa 62 senttiä korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 1.12.2004 alkaen.

Nokia Oyj velvoitetaan maksamaan korvauksesta vähennetty rahamäärä 9 339 euroa 38 senttiä työttömyysvakuutusrahastolle (Nordea 200138-483595) ja mainitulle summalle viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan siitä lukien kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Teknologiateollisuus ry ja Nokia Oyj velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n oikeudenkäyntikulut 14 000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Vannela, Forsström, Vuorio ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.