12.1.2005

Vaatimukset

Paperiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että M-real Oyj on päättänyt A:n työsuhteen 6.6.2002 irtisanomissuojasopimuksen 2 ja 3 §:n vastaisesti,

velvoittaa M-real Oyj:n maksamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n nojalla irtisanomisajan täyttä palkkaa vastaavana korvauksena 15 384,30 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisin viivästyskoroin työsuhteen päättämisestä 6.6.2002 lukien,

velvoittaa M-real Oyj:n maksamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 12 ja 13 §:n nojalla 24 kuukauden palkkaa vastaavana korvauksena 51 719 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisin viivästyskoroin haasteen tiedoksiannosta lukien,

tuomitsee Metsäteollisuus ry:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä työehtosopimuslain 9 §:n nojalla ja

velvoittaa M-real Oyj:n ja Metsäteollisuus ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

A oli työskennellyt M-real Oyj:n (jälj. yhtiö) palveluksessa Äänekosken paperitehtaalla toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ensin 17.4.1974-31.1.1975 ja sen jälkeen yhdenjaksoisesti 20.10.1975 lukien. Hänen toimenkuvaansa olivat kuuluneet sekatyöntekijän, varastomiehen, sylinterimiehen ja viimeksi 1.1.1990 lukien välimiehen työtehtävät. Yhtiö on 5.6.2002 päivätyllä ja 6.6.2002 annetulla ilmoituksella purkanut A:n työsopimuksen ilmoittaen syyksi työvelvoitteen laiminlyönnin 30.5.2002 ja 2.3.2001 annetun varoituksen. Lisäksi yhtiö on nojautunut työsääntöihinsä.

A oli ollut esimiehensä luvalla poissa työstä 28.-29.5.2002 henkilökohtaisista syistä johtuen, eikä hänelle ollut maksettu palkkaa tältä ajalta. A ei ollut harhauttanut työnantajaa, koska hänen hoidossaan ollut koira oli ollut sairas. Lisäksi paperikone oli seissyt 27.5.2002 alkaen 4,7 vuorokautta, minkä vuoksi työnantajalle ei ollut aiheutunut vahinkoa poissaolosta.

30.-31.5.2002 välisenä aikana hän oli ollut poissa työstä työkyvyttömyydestään johtuen. A oli hakeutunut hoitoon päihdeklinikalle 30.5.2002, mutta hoitavan lääkärin poissaolon vuoksi hän ei ollut tavoittanut lääkäriä ajalla 30.-31.5.2002. A oli 30.5.2002 aamulla jo ennen työvuoron alkua ja ennen kello 11.50 tuotantopäällikkö B:lle tehtyä ilmoitusta soittanut vuoromestari C:lle ja ilmoittanut poissaolostaan. A oli ollut sairaalahoidossa 1.-5.6.2002. A oli samasta sairaudesta johtuen ollut työkyvytön ja poissa työstä 30.5.-5.6.2002. A:lla oli ollut poissaoloonsa sairaanhoitajan todistuksen ja lääkärintodistusten mukainen este. Este on johtunut alkoholin aiheuttamien aivo-oireyhtymän ja vieroitusoireiden aiheuttamasta ja lääkärin toteamasta työkyvyttömyydestä. A oli ilmoittanut poissaolostaan ja sen syystä asianmukaisesti työnantajalle. Sairaalahoidosta päästyään ja ennen työsuhteen purkamista A oli tarjonnut vielä kirjallista selvitystä poissaolostaan. Työnantaja ei kuitenkaan ollut halunnut ottaa selvitystä vastaan. A:lla on ollut poissaoloonsa laillinen este.

Työpaikalla 31.5.2002 pidetyssä A:n työsuhdetta koskevassa neuvottelussa oli käynyt ilmi, että työnantajalla oli ollut tieto A:n poissaolosta ja sen syystä sekä siitä, että A tuli toimittamaan selvityksen poissaolostaan päästyään sairaalasta. A oli kutsuttu työpaikalle palaveriin 6.6.2002, jolloin paikalla olivat olleet yhtiön edustajat C ja B sekä varapääluottamusmies D ja luottamusmies E. A oli saanut neuvottelussa tilaisuuden esittää selvityksen poissaolostaan. A:ta oli pyydetty allekirjoittamaan valmiiksi laadittu purkuilmoitus, jonka mukaan työsuhde oli päättynyt 30.5.2002.

A ei ollut ollut toistuvasti poissa työstä ennen tapahtumaa toukokuussa 2002. Purkamisilmoituksessa on nojauduttu A:n 2.3.2001 saamaan varoitukseen/lomautukseen. A oli tuolloin lomautettu rankaisuluonteisesti kolmeksi viikoksi. Perusteeksi oli ilmoitettu luvaton poissaolo työpaikalta 26.2.-1.3.2001, jolloin A oli kuitenkin ollut hoidettavana Äänekosken terveyskeskussairaalan vuodeosastolla. Lisäksi A oli 9.10.2000 saanut varoituksen luvattomasta työstä poissaolosta ajalla 18.9. ja 20.-23.9.2000, miltä ajalta työnantaja oli kuitenkin maksanut sairausajan palkan. A oli 9.10.2000 sopinut hoitosopimuksen 12 kuukaudeksi ja ollut sen mukaisessa päihdehoidossa 9.10.2000 lukien. A:lla ei ole selvittämättömiä tai perusteettomia poissaoloja työsuhteensa ajalta.

A:n työsopimus on tosiasiassa purettu hänen alkoholin aiheuttamasta sairaudesta ja hänen saamasta sairaalahoidosta eikä hänen työvelvoitteen laiminlyönnistä johtuen. A:lla on ollut sairaudestaan huolimatta oikeus hakeutua hoitoon. Yhtiön tulee kohdella työntekijöitään tasapuolisesti eikä A:n sairauden luonne oikeuta työnantajaa syrjimään A:ta tai asettamaan häntä muita huonompaan asemaan. A:n käytös työsuhteensa aikana ei työsuhteen kesto, kokonaisuus ja tapahtumien ajalliset seikat huomioon ottaen ole ollut siten moitittavaa, että yhtiölle olisi syntynyt tärkeä syy purkaa tai edes erittäin painava syy irtisanoa hänen työsopimuksensa.

Yhtiön työsäännön mukaan varoitus vanhenee yhdessä ja lomautus kahdessa vuodessa. Varoitusluontoisen lomautuksen kahden vuoden vanhentumisaika tulee sovellettavaksi vain irtisanomistilanteissa. Joka tapauksessa työsäännön mukainen vanhentumisaika syrjäytyy etusijajärjestyksen ja edullisemmuussäännön mukaan irtisanomissuojasopimuksella, työsopimuslailla ja näiden tulkintaan liittyvällä oikeuskäytännöllä. Oikeuskäytännön mukaan yli vuoden takainen varoitus ja varoitusluonteinen lomautus on katsottava vanhentuneiksi arvioitaessa työsopimuksen päättämisperusteita. Yhtiön työsäännön määräystä kahden vuoden vanhentumisajasta ei siten tule ottaa huomioon.

A on ollut työtön työsuhteen päättämisestä lukien. Työsopimuksen päättämisestä vaaditun korvauksen määrässä on otettu huomioon A:n työsuhteen pitkä kesto, työttömyyden kesto, ikä ja hänen taloudellisesti heikko asemansa työttömyyden johdosta sekä hänen huonot mahdollisuutensa työllistyä. Lisäksi määrässä on otettu huomioon työnantajan olosuhteet, koska yhtiö on maksukykyinen suuryritys, sekä työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä.

Työnantajaliitto on esitetyistä selvityksistä huolimatta tukenut jäsenyhtiönsä menettelyä. Liitto on siten rikkonut valvontavelvollisuutensa, minkä vuoksi se on tuomittava hyvityssakkoon.

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry ja M-real Oyj ovat kiistäneet kanteen, vaatineet sen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työnantajalla on ollut työsopimuslain ja irtisanomissuojasopimuksen mukainen syy työsuhteen purkamiselle, koska työntekijä oli varoituksista huolimatta ollut alkoholin käytön vuoksi luvatta poissa työstä.

A oli ollut alkoholin väärinkäytön vuoksi poissa työstä vuosina 1998-2000 ainakin 24.5.-1.6.1998, 21.9.1998, 10.-12.6.1999 ja 22.-27.9.1999. Keväällä 2000 A:n esimies vuoromestari C oli havainnut A:n pitkiltä lomilta palatessaan haisevan usein vanhalta viinalta ja hän oli puhutellut A:n. Alkoholista johtuneet poissaolot olivat kuitenkin jatkuneet 18.9. ja 20.-23.9.2000 ja 3.-9.10.2000. A:lle oli 9.10.2000 annettu kirjallinen varoitus, ja hänet oli ohjattu päihdeongelmaisille tarkoitettuun hoitoon 9.10.2000-9.10.2001 väliseksi ajaksi. A kuitenkin rikkoi päihdehuoltosuunnitelmaa jättämällä käymättä A-klinikalla 22.2.2001 ja olemalla luvatta poissa työstä alkoholin käytön vuoksi 26.2.-2.3.2001. Rangaistukseksi luvattomasta poissaolosta A oli lomautettu 3.-23.3.2001 väliseksi ajaksi, ja hänet oli ohjattu uudelleen päihdeongelmaisille tarkoitettuun hoitoon. Lomautusilmoituksessa on todettu, että seuraavan rikkeen tapahtuessa työsuhde tullaan purkamaan.

A oli 28.5.2002 kello 7-8 soittanut vuoromestari C:lle ja pyytänyt vapaata töistä vedoten koiransa sairastumiseen. A:n olisi pitänyt olla työvuorossa jo kello 6.00. A:n työtehtävä on sellainen, että jonkun on oltava sitä tekemässä tai muuten paperikone joudutaan pysäyttämään. C oli kiireessään suostunut pyyntöön, koska varamies oli ollut saatavilla. Seuraavana päivänä A:n naisystävä oli soittanut työterveyslääkäri F:lle, jolloin A oli ohjattu päihdekatkaisuhoitoon paikalliseen terveyskeskukseen. A ei ollut saapunut myöskään 30.5.2002 kello 6.00 alkaneeseen työvuoronsa, vaan hän oli soittanut vasta kello 11.50 tuotantopäällikkö B:lle ja kertonut olevansa alkoholin käytön takia avokatkaisuhoidossa ja poissa työstä sen takia.

A:n poissaoloa 28.-29.5.2002 on arvioitava luvattomana poissaolona, koska hän oli saanut poissaololuvan harhauttamalla esimiestään väärällä poissaoloperusteella. Poissaolo 30.5. - 5.6.2002 oli myös luvaton. Alkoholin aiheuttamat aivo-oireyhtymät ovat työntekijän itsensä törkeällä tuottamuksella aiheuttamia oireita. Tämän vuoksi alkoholin käytöstä johtuvaa katkaisuhoitoa tai työkyvyttömyyttä tulee arvioida luvattomana poissaolona, ellei poissaolo perustu hoitoonohjaussopimukseen.

A käytti työssään nosturia, jolla siirrettiin 13 tonnin tampuureja (metallinen tanko, jonka päälle paperi on rullattu). Nosturin vaara-alueella työskentelee kaikkina vuorokauden aikoina vähintään noin 17 henkilöä. Nosturin käyttäminen vaatii tarkkuutta, ja päihderiippuvuus aiheuttaa työlle selvän työturvallisuusriskin.

Yhtiön Äänekosken tehtaille on sovittu yt-lain mukaiset työsäännöt, joiden mukaan yrityksessä menetellään työsuhdetta päätettäessä. Työsääntöjen 1 §:n mukaan niitä noudatetaan osana työsopimusta. Osana työsääntöä noudatetaan päihdeongelmaisten hoitoonohjaussääntöä. Työtuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan pakottava lainsäädäntö tai työehtosopimus eivät rajoita työsäännöissä sovittua kurinpidollisen lomautuksen kahden vuoden voimassaoloa.

Irtisanomisajalta vaaditun palkan määrä sekä perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä vaadittu korvaus ovat määrällisesti oikein.

Perustelut

A:n työsuhde ja sen purkaminen

A on ollut M-real Oyj:n palveluksessa Äänekosken paperitehtaalla ensin 17.4.1974-31.1.1975 ja sen jälkeen yhdenjaksoisesti 20.10.1975 lukien. A oli 1.1.1990 lukien työskennellyt välimiehenä. Yhtiö on 5.6.2002 päivätyllä ja 6.6.2002 annetulla ilmoituksella purkanut A:n työsopimuksen vedoten 30.5.2002 tapahtuneeseen työvelvoitteen laiminlyöntiin, annettuun varoitukseen ja lomautukseen sekä yhtiön työsääntöihin. Vastaaja on lisäksi vedonnut A:n vuodesta 1998 jatkuneisiin poissaoloihin, 9.10.2000 annettuun varoitukseen ja luvattomaan poissaoloon 28.5.-5.6.2002.

Purkamiseen johtaneet tapahtumat ja hoitoonohjausmenettely yhtiössä

Purkamiseen johtaneista tapahtumista on kuultu A:ta itseään sekä työnantajapuolen nimeäminä todistajina vuoromestari C:tä ja työsuhde/työsuojelupäällikkö G:tä sekä kantajapuolen nimeäminä todistelutarkoituksessa eläkeläinen H:ta ja todistajina pääluottamusmies I:tä ja toimitsija D:tä. Yhtiön hoitoonohjausmenettelystä on kuultu A:ta, G:tä, työterveyslääkäri F:ää ja I:tä. F on lisäksi kertonut lääkärintodistuksista ilmenevästä tautiluokituksesta ja alkoholin käyttöön liittyvistä vieroitusoireista.

Kirjallisina todisteina työtuomioistuimelle on esitetty muun muassa lääkärintodistuksia vuosilta 1998-2002, joista ilmenee A:n olleen poissa alkoholin käytön vuoksi. Varoituksesta 9.10.2000 ja lomautusilmoituksesta 2.3.2001 ilmenee, että A oli ollut alkoholin käytön vuoksi luvatta poissa työstä. Hoitosopimuksesta ja -suunnitelmasta 9.10.2000 ilmenee, että A:n päihdeongelman hoitojakso oli kestänyt 12 kuukautta. Päihderyhmän kokousmuistiosta 31.5.2002 ilmenee, että A:n naisystävä oli 29.5.2002 ottanut yhteyttä työterveysasemalle A:n useita päiviä jatkuneen alkoholin käytön vuoksi ja että A oli 30.5.2002 kello 11.50 ottanut yhteyttä työpaikalleen ilmoittaen olevansa avokatkaisuhoidon vuoksi poissa työstä.

A on kertonut välimiehen tehtävän olevan pääasiassa nosturilla ajamista. A on ollut työsopimuksensa purkamisen jälkeen työtön lukuunottamatta viime kesänä ollutta kahden ja puolen kuukauden pituista määräaikaista työsuhdetta. A oli 28.5.2002 soittanut aamulla C:lle ja pyytänyt kahta päivää palkatonta vapaata koiran hoito-ongelmien vuoksi. C oli antanut luvan poissaoloon. Paperikone oli seissyt useamman vuorokauden tänä aikana, ja muutkin työntekijät kykenivät ajamaan nosturia kunnostustöiden aikana, jos siihen oli tarvetta. A oli 30.5.2002 mennyt hoitoon Äänekosken päihdeklinikalle, koska hänelle oli tullut huimausta. A oli arvellut huimauksen johtuneen edellisenä viikonloppuna juomistaan noin kolmesta keskioluesta. A oli päihdeklinikalla puhaltanut alkometriin nolla promillea. A oli saanut sairaanhoitajalta tabletteja ja ohjeen hakeutua terveyskeskukseen, jos ne eivät auttaneet. A oli kertomansa mukaan jo 30.5.2002 noin kello 00-01 yrittänyt ilmoittaa poissaolostaan yövuoron esimiehelle, muttei ollut tavoittanut häntä. A oli aamulla noin kello 7 aikoihin saanut C:n kiinni ja ilmoittanut menevänsä päihdeklinikalle. A oli aiemminkin toiminut näin ja toimittanut lääkärintodistuksen jälkikäteen työterveysaseman postilaatikkoon.

Edelleen A on kertonut, että tuotantopäällikkö B oli soittanut hänelle 5.6.2002 ja pyytänyt syytä ilmoittamatta käymään työpaikalla seuraavana aamuna. A:n mentyä paikalle purkuilmoitus oli tehty jo valmiiksi, eikä hänelle ollut annettu mahdollisuutta esittää selvitystä poissaoloistaan. A ei ollut ollut koskaan syytä ilmoittamatta poissa työstä, eikä hän ollut koskaan ollut päihtyneenä työpaikalla. C:n huomautettua vuonna 2000 A:n haisevan vanhalle viinalle A oli loukkaantunut ja poistunut työpaikaltaan. A:ta ei ollut koskaan puhallutettu töissä. A:lla oli poissaoloja myös hänen toisen sairautensa, psoriasiksen vuoksi. A:n hoitosopimus oli päättynyt maaliskuussa 2002. A:lta oli jäänyt yksi suunnitelman mukainen hoito väliin, koska hänen oma hoitajansa oli ollut poissa.

C on kertonut olleensa A:n lähin esimies vuoden 2000 alusta alkaen. Muutaman kuukauden jälkeen todistaja oli alkanut seurata A:ta, joka oli pitkien vapaiden jälkeen haissut vanhalle viinalle. Kolmannen havainnon jälkeen todistaja oli puhutellut A:ta, joka oli säikähtänyt ja sanonut "en tullut autolla". Tämän jälkeen A oli pyytänyt lupaa poistua työpaikalta.

C:n mukaan A oli 28.5.2002 aamulla noin kello 7.30 soittanut ja pyytänyt vapaata koiran hoitoon. Todistaja oli tuolloin ollut kierroksella tehtaassa ja puheesta oli melun vuoksi ollut vaikeata saada selvää. Todistaja oli antanut luvan poissaoloon. Paperikone oli ollut seisokissa 27.5.2002 kello 8.10 alkaen. Seisokin aikana työt eivät vähentyneet, koska on kiire puhdistaa kone paperisilpusta ennen kunnossapitotöiden alkamista. A ei ollut 30.5.2002 aamulla soittanut todistajalle, koska hän ei ollut tuolloin ollut vuoromestarina. Kaikilla vuoromestareilla on sama puhelinnumero käytössään, koska sairauslomista tulee aina ilmoittaa vuoromestarille. A ei ole tämänkään jälkeen ilmoittanut poissaolostaan todistajalle. A:n naisystävä oli 2.6.2002 ilmoittanut A:n työtovereille kuivanpään valvomoon, että A on poissa kaksi iltaa. Todistaja oli saanut tiedon poissaolosta työntekijöiltä, ja hän oli ilmoittanut asiasta edelleen B:lle.

Edelleen C:n mukaan A ajoi työssään nosturia, jonka kokonaispaino on noin 20 000 kiloa. A siirteli nosturia ympäriinsä paperisalissa, jossa työskentelee koko ajan ihmisiä. Jos esimerkiksi nosturin noin 15 000 kiloa painava tampuuri putoaa, se voi mennä jopa hallin lattian läpi.

G on kertonut toimineensa vuodesta 1988 alkaen työsuhde/työsuojelupäällikkönä yhtiössä. Työsääntöjen kohdan 3.2 tarkoituksena ei ole ollut, että työnantaja luopuisi purkamisoikeudestaan ja kohtaa 3.3 sovelletaan edellisestä kohdasta huolimatta. Säännöt ovat vuodelta 1988, josta lähtien on toimittu näin. Säännöt on hyväksytty yt-menettelyn mukaisesti. Esimiesten toimintaohjeet on uusittu vuonna 2002, missä yhteydessä lääkärintodistusten kulkua on muutettu siten, että ne tulee toimittaa ensin esimiehelle hyväksyttäviksi palkanmaksun osalta.

G:n mukaan esimies käynnistää hoitoonohjausmenettelyn, jos havaitaan, että henkilöllä on alkoholista johtuvia poissaoloja, joihin tulee puuttua. Toimenpiteinä ovat mahdollisia varoitus sekä suositus hoitoonohjauksesta. Hoitoonohjauksen jälkeen kootaan päihderyhmä sekä tehdään hoitosopimus ja -suunnitelma. Jos työntekijä ei noudata hoitosopimusta, menetellään hoitoonohjaussäännön kohdan 6 mukaisesti. A ei ollut noudattanut hoitosopimustaan kaikilta osin, eikä hän ollut sairauksien ilmetessä tullut omalle työterveysasemalleen. A:n hoitosopimus oli jo päättynyt, kun hänen työsuhteensa oli purettu. Seuranta oli kuitenkin vielä ollut menossa, mistä A oli ollut tietoinen.

F on kertonut olleensa A:n hoitava lääkäri yhtiön omalla terveysasemalla 1.3.2000 lukien. Todistajalla ei ollut A:n suostumusta hoitotiedoista kertomiseen. Päihderyhmä kootaan, jos epäillään, että poissaolojen syynä voi olla päihteiden väärinkäyttö. A:n hoitosuunnitelma oli alkanut 9.10.2000, ja se oli kestänyt 12 kuukautta. Päihderyhmä oli kokoontunut viisi kertaa ja se oli yhteisellä sopimuksella jatkanut vielä tukiryhmänä maaliskuulle 2002 asti.

F ei ollut nähnyt ennen tätä vuotta A:n touko-kesäkuun 2002 vaihteeseen ajoittuneiden poissaolojen lääkärintodistuksia. Lääkärintodistukset tuli tuolloin ensisijaisesti toimittaa työterveyshuoltoon, mutta ohjetta oli vuoden 2002 joulukuusta alkaen muutettu siten, että ne tuli toimittaa esimiehelle. Taannehtivat lääkärintodistukset ovat poikkeuksellisia, ja ne edellyttävät lisäperusteluja. Työehtosopimuksen mukaan todistuksen pitää olla nimenomaan lääkärin antama todistus, mutta poikkeuksena on oman työterveyshoitajan antama todistus. Lisäksi poissaolosta on aina viipymättä ilmoitettava esimiehelle.

F:n mukaan diagnoosissa olevan koodin F 10 F-kirjain viittaa psyykkiseen sairauteen, numero 1 lääkkeiden tai päihteiden käyttöön liittyviin ilmiöihin ja numero 0 alkoholiin. Ryhmä on hyvin lavea ulottuen päihtymystilasta alkoholidementiaan. Koodi F 10.3 tarkoittaa alkoholinkäyttöön liittyviä psyykkisiä tai fyysisiä vieroitusoireita. Tämän diagnoosin mukaiset oireet vaativat pitkäaikaista tai poikkeuksellisen runsasta alkoholinkäyttöä, jonka pois jäänti aiheuttaa vieroitusoireita. Pari pulloa keskiolutta ei riitä aikaansaamaan tällaisia oireita, ja vieroitusoireiden ollessa päällä alkoholi yleensä lievittää oireita. Oireet eivät voi tulla yllättäen, koska alkoholin käytön myötä toleranssi nousee ja vieroitusoireet voivat tulla hitaammin. Kun runsas alkoholin käyttö loppuu, elimistö palautuu ja henkilö humaltuu kuin kuka tahansa alkoholin käyttäjä. Lääkärintodistuksessa oleva diagnoosi F 10.3 tarkoittaa, että henkilö on työkyvytön vieroitusoireiden vuoksi.

H on kertonut tunteneensa A:n jo noin 20 vuotta ja olleensa hänen kanssaan kihloissa. Todistajalla on koira, joka sairastaa epilepsiaa. Todistaja oli ollut toukokuun 2002 lopussa kuntoutuksessa Turussa, minkä vuoksi hän oli pyytänyt A:ta huolehtimaan koirastaan. Koira oli kuitenkin sairastunut, ja todistaja oli joutunut keskeyttämään kuntoutuksen ja palaamaan kotiin. Todistajalla ei ollut havaintoa A:n alkoholinkäytöstä toukokuun lopussa 2002, koska hän oli ollut Turussa. A ei ollut ollut humalassa todistajan palattua kotiin. A oli tuolloin valittanut huonoa oloaan, minkä vuoksi he olivat menneet päihdeklinikalle. Todistaja ei osannut sanoa tarkkaa päivämäärää tälle käynnille, mutta se oli ollut toukokuun 2002 lopussa. A oli saanut päihdeklinikan sairaanhoitajalta lääkkeitä ja sairauslomatodistuksen kahdelta päivältä. Puhetta oli ollut, että lääkäri antaa myöhemmin todistuksen tästä. A oli yrittänyt tuolloin soittaa työpaikalleen aamulla ennen kello kuutta, mutta kukaan ei ollut vastannut. Myöhemmin A oli saanut jonkun esimiehen kiinni. Jossain välissä todistaja oli tavoittanut A:n työkaverin ja ilmoittanut A:n olevan sairaalahoidossa ja ettei hän tullut töihin. A:lle oli kuitenkin tullut huono olo, minkä vuoksi he olivat lähteneet terveyskeskukseen.

I on kertonut olleensa noin neljän vuoden ajan Paperiliiton Äänekosken os. 13:n päätoiminen pääluottamusmies. Todistaja oli ollut päihderyhmän kokouksissa pääluottamusmiehen ominaisuudessa. Päihderyhmän tarkoituksena on ihmisen auttaminen. Yhtiössä on pyritty auttamaan päihderiippuvaisia, eikä heidän työsopimuksiaan ole heti purettu, vaan heidät on ohjattu hoitoon. Keväällä 2002 oli sovittu, että A:n päihderyhmän kokoontuminen loppuu. F:n rooli ryhmässä oli ollut asiantuntijan rooli. Päihderyhmän kokouksessa 31.5.2002 oli tullut esille, että A oli pyrkinyt katkaisuhoitoon. Tämän vuoksi todistaja oli ilmoittanut, ettei hän hyväksynyt keskustelussa esillä ollutta A:n työsopimuksen purkamista. Todistaja ei ollut ollut mukana 6.6.2002 pidetyssä tilaisuudessa. Työnantaja voi lopulta joko irtisanoa tai purkaa työntekijän työsopimuksen, jos rikkomus toistuu varoituksesta huolimatta.

D on kertonut olleensa Paperiliiton toimitsija kuluvan vuoden maaliskuusta alkaen, mitä ennen hän oli työskennellyt Äänekoskella varapääluottamusmiehenä. Todistaja oli ollut läsnä A:n työsopimuksen purkutilaisuudessa, josta hän oli saanut tiedon I:ltä. Kokouksessa 31.5.2002 todistaja oli toistanut I:n kielteisen kannan A:n työsopimuksen purkamiseen. A:n ei ollut 6.6.2002 annettu esittää lääkärintodistuksiaan. Purkuilmoitus oli ollut valmiiksi laadittu, eikä vaihtoehdoista ollut keskusteltu. Tilaisuus oli kestänyt 30-45 minuuttia.

Purkamisperusteen arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen 1 §:n soveltamisohjeen mukaan sopimuksen perusteella voidaan muun muassa tutkia, olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijän työsopimus sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin perusteella. Irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n mukaan irtisanomisen perusteeksi edellytetään työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä. Sopimuksen 2 §:n soveltamisohjeen mukaan asiallisena ja painavana syynä pidetään työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä. Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Lainkohdan perustelujen mukaan (HE 157/2000 vp s. 109) työsopimuksen purkaminen on sallittua ainoastaan toisen sopijapuolen sopimuksen tarkoituksen toteutumisen kannalta vakavan sopimusrikkomuksen, laiminlyönnin tai epäasiallisen käyttäytymisen tai menettelyn johdosta.

Esitetyn selvityksen mukaan A:lla on ollut toistuvia alkoholin käytöstä johtuneita poissaoloja ja katkaisuhoitoja vuodesta 1998 alkaen. A oli 9.10.2000 saamansa varoituksen mukaan ollut alkoholin käytön vuoksi luvatta poissa työstä 18.9. ja 20.-23.9.2000, minkä vuoksi A oli ohjattu päihdeongelmaisille tarkoitettuun hoitoon. Vuoden mittaisen hoitojakson aikana A oli jälleen ollut alkoholin käytön vuoksi luvatta poissa työstä 26.2.-1.3.2001, minkä vuoksi hänet oli lomautettu kolmeksi viikoksi.

A on ollut poissa työstä 28.-29.5.2002. Työnantaja on katsonut A:n harhauttaneen esimiestä antamaan poissaololleen luvan ilmoittamalla poissaololle väärän perusteen. Esitetyn selvityksen mukaan palkaton poissaolo on liittynyt A:n hoidossa olleen koiran sairastumiseen. Näin ollen työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että A olisi erehdyttänyt työnantajaa antamaan luvan poissaololleen eikä hän siten ole ollut luvatta poissa työstä 28.-29.5.2002. A on kuitenkin työpaikan menettelytapaohjeiden vastaisesti ilmoittanut poissaolostaan vasta työvuoronsa alettua.

A:n poissaolo työstä on jatkunut 30.5.2002, jolloin hän on hakeutunut hoitoon päihdeklinikalle. Hoito on jatkunut terveyskeskuksen vuodeosastolla aina 5.6.2002 asti. A on kertonut ilmoittaneensa 30.5.2002 poissaolostaan esimiehelleen, joka on työtuomioistuimessa kuultaessa kiistänyt tällaisen ilmoituksen tekemisen. Kirjallisena todisteena esitetyn päihderyhmän kokousmuistion 31.5.2002 mukaan A oli 30.5.2002 työvuoronsa kestettyä jo useita tunteja ilmoittanut työpaikalle olevansa avokatkaisuhoidon vuoksi poissa työstä. Esimiehen kertoman mukaan A:n naisystävä oli 2.6.2002 soittanut A:n työtovereille ja ilmoittanut A:n olevan poissa pari päivää. Työntekijät olivat puolestaan ilmoittaneet esimiehelle A:n poissaolosta. A on siten tässäkin yhteydessä laiminlyönyt ilmoittaa poissaolostaan yhtiön työsääntöjen 12 §:n mukaisesti viipymättä ja mikäli mahdollista, hyvissä ajoin ennen työajan alkamista.

Asiassa on riidatonta, että poissaolon syynä on ollut alkoholin aiheuttamista aivo-oireyhtymästä ja vieroitusoireista johtunut työkyvyttömyys. Poissaolon syy on siten ollut A:n itsensä aiheuttama. A:lla on ollut useita samasta syystä johtuneita poissaoloja työstä jo vuodesta 1998 alkaen. Hänellä oli ollut takanaan päihdeongelmasta johtunut 12 kuukauden pituinen hoitosopimusjakso, joka oli päättynyt 9.10.2001. A:n hoitosopimusta oli edeltänyt hänelle 9.10.2000 alkoholin käytöstä johtuneesta luvattomasta poissaolosta työpaikalta annettu kirjallinen varoitus. A oli hoitosopimuksen aikana, 2.3.2001 lomautettu 3.-23.3.2001 väliseksi ajaksi alkoholin käytöstä johtuneen luvattoman työpaikalta poissaolon vuoksi. Lomautusilmoituksessa on viitattu yhtiön työsääntöihin ja todettu, että seuraavan rikkeen tapahtuessa työsuhde tullaan purkamaan.

Yhtiön työsääntöjen työpaikan järjestysrikkomuksista noudatettavien menettelytapaohjeiden 3.1 kohdan mukainen rankaisuluonteinen lomautus vanhenee kahdessa vuodessa. A on katsonut, että hänen 2.3.2001 saamansa kurinpidollinen lomautus on vanhentunut yhdessä vuodessa. Työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä (mm. TT:2002-79, TT:2002-53) on katsottu, ettei varoituksiin voida soveltaa kaavamaisia vanhentumisaikoja. Lomautuksella on tässä tapauksessa myös asiallinen yhteys A:n työsopimuksen päättämisperusteeseen. Näin ollen työtuomioistuin katsoo, ettei A:n 2.3.2001 saama kurinpidollinen lomautus ole vanhentunut arvioitaessa hänen työsopimuksensa päättämisperusteita. Päättämisperusteen kokonaisharkinnassa on otettava huomioon myös, että A:n työskentely välimiehenä raskaan nosturin kuljettamisineen edellyttää työhön liittyvien vaaratekijöiden takia, ettei työssä olla alkoholin vaikutuksen alaisena tai jälkitilassa.

A on alkoholin käytöstä aiheutuneesta luvattomasta poissaolosta saamastaan kurinpidollisesta lomautuksesta huolimatta jäänyt samasta syystä pois työstä siitä asianmukaisesti työnantajalle ilmoittamatta. A on jo saanut hyväkseen yhtiön päihdeongelmaisten hoitoonohjaussäännön mukaisen hoitoonohjauksen. Työtuomioistuin katsoo näissä olosuhteissa, ettei työnantajalta ole A:n poissaolot ja hänen työtehtävänsä laatu huomioon ottaen voitu enää kohtuuden mukaan vaatia sopimussuhteen jatkamista. Työnantajalla on siten ollut irtisanomissuojasopimuksessa ja työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitettu erittäin painava syy A:n työsopimuksen purkamiseen. Näin ollen A:lla ei ole oikeutta vaatimiinsa korvauksiin eikä työnantajaliitto ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan asiassa.

Oikeudenkäyntikulut

Paperiliitto ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja M-real Oyj:n yhteiset oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 3 706,28 euroa. Vaadittu määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Paperiliitto ry velvoitetaan korvaamaan Metsäteollisuus ry:n ja M-real Oyj:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 3 706 eurolla 28 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Äimä, K. Rautiainen, Kallio, Lehto ja Forsén jäseninä. Sihteeri on ollut Aaltonen.

Tuomio on yksimielinen.