28.12.2001

Vaatimukset

Autoliikenteen Työnantajaliitto on vaatinut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n sekä AKT:n osasto 49 ry:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n perusteella hyvityssakkoon, liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja osaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Autoliikenteen Työnantajaliitto on lisäksi vaatinut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n sekä AKT:n osasto 49:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Autoliikenteen Työnantajaliiton jäsenyrityksissä Connex Helsinki Oy:ssä ja Connex Vantaa Oy:ssä oli kesästä 2001 alkaen käyty neuvotteluja kuljettajien työ-, ajo- ja taukoajoista sekä taukotiloista. Kuljettajien tavoitteena oli ollut, että työnantajan oli järjestettävä tauot yhtiön varikolle tai vastaavaan erilliseen tilaan, jonne siirtymäaika oli luettava työajaksi. Kuljettajat olivat lisäksi vaatineet työhön sidonnaisuusaikojen ja palkattoman katkoajan lyhentämistä sekä niin sanottujen linjavaalien järjestämistä. Linjavaaleilla tarkoitettiin sitä, että vanhimmat kuljettajat saisivat valita ajamansa linjat. Ammattiosaston puheenjohtaja ja osaston valitsemat pääluottamusmiehet kummassakin yhtiössä olivat esittäneet vaatimuksensa Connex Finland Oy:n johtajalle ja Connex Helsinki Oy:n liikennejohtajalle. Tukeakseen vaatimuksiaan työntekijät olivat valjastaneet Uudenmaan työsuojelupiirin antamaan asiasta lausuntoja ja tekemään yhtiöissä työsuojelutarkastuksia.

Kiistanalaisista asioista oli pitkin kesää ja syksyä 2001 käyty neuvotteluja myös yhtiöiden, työnantajaliiton ja työntekijäliiton yhteisissä neuvotteluissa. Työntekijäliitto oli neuvotteluissa asettunut tukemaan kuljettajien esittämiä vaatimuksia. Työntekijäliiton edustajina olivat neuvotteluissa olleet liiton palkkasihteeri sekä sosiaali- ja työsuojelusihteeri.

Connex Finland Oy:n johtaja oli 14.12.2001 kutsunut ammattiosaston puheenjohtajan ja pääluottamusmiehet luokseen kertoakseen, kuinka yhtiöt aikoivat vastata työsuojelupiirin lausuntopyyntöön. Työntekijät eivät olleet hyväksyneet työnantajan selvitystä, vaan olivat ilmoittaneet, ettei edes työsuojelupiirin ehdottama taukopaikka, yleinen baari tai kahvila, heille käynyt, vaan tauot oli oltava varikolla tai vastaavassa paikassa, jonne siirtymäajan oli oltava palkallista aikaa. Kuljettajat olivat vaatineet Connex Finland Oy:n johtajaa jatkamaan neuvotteluja taukopaikoista, kierrosajoista sekä sarjakierroista. Yhtiön johtajan kieltäydyttyä neuvotteluista luottamusmiehet olivat ilmoittaneet, että yhtiön oli annettava vastauksensa 17.12.2001. Luottamusmiehet olivat vielä saman päivän aikana kysyneet yhtiöiden johtajalta, aikovatko yhtiöt neuvotella asiassa vai eivät. Saatuaan kieltävän vastauksen pääluottamusmiehet olivat noin kello 17.15 ilmoittaneet yhtiöiden johtajalle puhelimitse lakon alkavan seuraavana aamuna. Yhtiöiden kaikki työvuorossa olleet noin 400 linja-autonkuljettajaa olivat 18.12.2001 kello 4 alkaen aloittaneet lakon, joka päättyi 21.12.2001 kello 4. Lakkoon olivat osallistuneet ammattiosaston puheenjohtaja ja osaston valitsemat pääluottamusmiehet kummassakin yhtiössä.

Työtaistelu kohdistui työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Työnantajan työnjohto-oikeus oli mainittu muun muassa työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen 3 kohdassa. Edelleen työtaistelu kohdistui säännöllistä työaikaa, taukoaikoja ja palkkausta koskeviin määräyksiin sekä työtuntijärjestelmän laatimista koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston puheenjohtaja ja osaston valitsemat pääluottamusmiehet osallistuivat työtaisteluun, joten ammattiosasto vastasi työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Työnantajaliitto oli kuultuaan lakkouhasta lähettänyt työntekijäliittoon valvontakehotuksen, jossa työntekijäliittoa oli kehotettu huolehtimaan siitä, ettei lakko alkaisi. Työnantajaliiton toimitusjohtaja oli aamulla 18.12.2001 lakon alettua vaatinut puhelimitse työntekijäliiton palkkasihteeriä huolehtimaan työrauhan palauttamisesta. Työntekijäliitto ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin lakon estämiseksi tai sen lopettamiseksi. Työntekijäliitto oli siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Vastaus kannevaatimuksiin

Auto- ja Kuljetusalan Työtekijäliitto AKT on vastauksessaan, johon AKT:n osasto 49 ry on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Auto- ja Kuljetusalan Työtekijäliitto AKT on isäksi vaatinut Autoliikenteen Työnantajaliiton velvoittamista korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työtekijäliitto AKT:n ja AKT:n osasto 49 ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työnseisaus ei ollut ollut työehtosopimuslaissa tarkoitettu työehtosopimukseen kohdistunut työtaistelutoimenpide. Toimenpiteen yksinomaisena tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa noudattamaan työturvallisuuslain määräyksiä. Työntekijöiden vaatimukset olivat koko ajan kohdistuneet linja-autonkuljettajien taukotiloihin, jotka eivät nykyisellään kaikilta osin täyttäneet työturvallisuuslain säätämää tasoa. Taukotiloista ei ollut linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksessa määräyksiä.

Työntekijät eivät olleet kohdistaneet mitään vaatimuksia voimassa olevaan työehtosopimukseen. Kaikki vaatimukset olivat kohdistuneet yksinomaan työturvallisuuslain noudattamiseen. Työntekijät edellyttivät, että työ-, ajo- ja taukoajoissa noudatetaan voimassa olevaa työehtosopimusta ja että työnantaja järjestää heidän käytettäväkseen asianmukaiset taukotilat ottaen huomioon työehtosopimuksen määräykset. Mikäli vastoin vastaajapuolen näkemystä katsottaisiin, että työtaistelutoimenpide kohdistuisi työehtosopimukseen, oli mahdollista seuraamusta tuomittaessa otettava huomioon yhtiöiden ja työnantajaliiton menettely, joka oli aiheuttanut työtaistelutoimenpiteen.

Yhtiöissä oli kesästä 2001 alkaen käyty neuvotteluja taukotiloista. Työntekijöiden tavoitteena oli ollut saada viettää tauot työturvallisuuslain säännökset täyttävissä taukotiloissa. Työntekijät eivät missään vaiheessa olleet vaatineet, että kaikki asiat pitäisi saada kuntoon heti. Työntekijöille olisi riittänyt, että työnantaja suhtautui ongelmaan vakavasti ja olisi alkanut työntekijöiden kanssa selvittää, miten ja millä aikataululla ongelmat olisivat ratkaistavissa siten, että taukotilat tulisivat asianmukaisiksi. Työnantaja ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin asian selvittämiseksi. Koska kysymys ei ollut työehtosopimuksen soveltamiseen, tulkintaan tai rikkomiseen liittyvästä asiasta, ei erimielisyyttä ollut työehtosopimuksen 32 §:n edellyttämällä tavalla alistettu asianomaisten liittojen ratkaistavaksi. Sen sijaan työntekijät olivat kääntyneet työsuojeluviranomaisten puoleen, koska työturvallisuuslain noudattamisen valvonta kuului työsuojeluviranomaisille eikä työmarkkinajärjestöille.

Yhtiöiden työntekijät olivat kesäkuussa 2001 ottaneet yhteyttä Uudenmaan työsuojelupiirin päivystykseen haluten keskustella siitä, täyttivätkö työnantajien järjestämät taukotilat työturvallisuuslain määräykset. Työsuojelupiirissä oli 8.6.2001 järjestetty neuvottelutilaisuus, jossa työntekijät olivat tuoneet esille, että työnantaja ei ollut järjestänyt linja-autonkuljettajille lepotaukojen viettämistä varten juuri lainkaan ruokailu-, tauko- tai henkilöstötiloja. Neuvottelussa eivät työntekijät olleet esittäneet työehtosopimukseen kohdistuvia vaatimuksia. Neuvotteluun oli Auto- ja Kuljetusalan Työtekijäliitto AKT:n sosiaali- ja työsuojelusihteeri kutsunut Connex Vantaa Oy:n työsuojeluvaltuutetun. Sosiaali- ja työsuojelusihteeri ei ollut tiennyt työntekijöiden yhteydenotosta työsuojeluviranomaisiin ennen kuin työsuojeluvaltuutettu oli hänelle jo sovitusta neuvottelusta ilmoittanut. Neuvottelussa sosiaali- ja työsuojelusihteeri oli vain kuunnellut, mitä työntekijöillä oli kerrottavana työsuojeluviranomaisille.

Uudenmaan työsuojelupiirissä oli 17.8.2001 järjestetty neuvottelutilaisuus, jossa oli työsuojelupiirin edustajien lisäksi ollut paikalla Connex Finland Oy:n johtaja ja liikennejohtaja sekä Autoliikenteen Työantajaliiton osastopäällikkö. Tässä neuvottelutilaisuudessa olivat työnantajien edustajat virheellisesti antaneet ymmärtää, että riita olisi työehtosopimuksen soveltamisesta.

Uudenmaan työsuojelupiiri oli 8.6.2001 ja 17.8.2001 käytyjen neuvottelujen perusteella antanut 11.9.2001 päivätyn lausunnon. Lausunnon mukaan työt tulee järjestää siten, että työntekijöillä on tosiasiallinen mahdollisuus työn hyvään suorittamiseen ja tarpeellisten lepotaukojen viettämiseen asiallisissa olosuhteissa, jotka on määritelty työturvallisuuslain 10 §:n terveydellisissä määräyksisä.

Uudenmaan työsuojelupiiri oli 24.10.2001 suorittanut työsuojelutarkastuksen Connex Helsinki Oy:n kahdeksassa kohteessa, jotka oli työaikasuunnitelmassa merkitty ruokataukojen pitopaikoiksi. Connex Helsinki Oy oli 14.12.2001 päivätyssä vastauksessa muun ohella todennut, ettei ollut kohtuullista eikä myöskään työturvallisuuslain mukaista, että yksittäinen linja-autoyritys velvoitettaisiin järjestämään jokainen taukopaikka sellaiseksi kuin tarkastuspöytäkirjassa vaaditaan. Asiassa oli kuitenkin kysymys työturvallisuuslain soveltamisesta ja Connex Helsinki Oy:n sekä työsuojeluviranomaisten välisestä tulkintaerimielisyydestä. Koska työnantaja oli ilmoittanut jatkavansa työturvallisuuslain rikkomista, olivat työntekijät katsoneet työnseisauksen ainoaksi keinoksi painostaa työnantajaa noudattamaan heitä sitovaa lainsäädäntöä. Jos Connex Helsinki Oy olisi noudattanut Uudenmaan työsuojelupiirin määräystä ja selvittänyt, mihin toimenpiteisiin työnantaja oli ryhtynyt ruokailutilojen järjestämiseksi niille taukopaikoille, joista puuttui ruokailutauon pitämistä varten osoitetut tilat, ei koko työtaistelu olisi alkanut.

Auto- ja Kuljetusalan Työtekijäliitto AKT oli tehnyt kaikkensa, jotta työtaistelu olisi voitu välttää. Auto- ja Kuljetusalan Työtekijäliitto AKT:n sosiaali- ja työsuojelusihteeri oli riidan osapuolille ja työnantajaliitolle ilmoittanut, että työntekijäliitto tulisi tyytymään siihen ratkaisuun, minkä työsuojelupiiri tulisi työsuojelutarkastuksen perusteella tekemään. Myös työntekijät olivat tämän menettelyn hyväksyneet. Näin sosiaali- ja työsuojelusihteeri oli saanut ainakin siirrettyä lakon alkamista siihen asti, kunnes Connex Helsinki Oy oli lopulta 14.12.2001 kieltäytynyt noudattamasta työsuojelupiirin työsuojelutarkastuksen perusteella antamia toimenpidemääräyksiä. Ilman sosiaali- ja työsuojelusihteerin toimenpiteitä työtaistelu olisi alkanut paljon aikaisemmin. Sosiaali- ja työsuojelusihteeri oli koko ajan johdonmukaisesti ilmoittanut kaikille riitaan osallistuneille osapuolille, että kysymys ei ollut työehtosopimuksen määräyksistä vaan sen sijaan puhtaasti työturvallisuuslain taukotiloja koskevien määräysten tulkinnasta. Auto- ja Kuljetusalan Työtekijäliitto AKT:n sopimussihteeri oli välittömästi saatuaan tiedoksi Autoliikenteen Työnantajaliiton valvontakirjeen keskustellut taukotila-asiasta AKT:n osasto 49 ry:n puheenjohtajan kanssa ja vaatinut, että kaikista työehtosopimukseen kohdistuvista painostustoimenpiteistä tuli luopua.

AKT:n osasto 49 ry:n jäsenmäärä on 518.

Perustelut

Työtaistelutoimenpide

Connex Helsinki Oy:ssä ja Connex Vantaa Oy:ssä on kesällä ja syksyllä 2001 käyty neuvotteluja kuljettajien työ-, ajo- ja taukoajoista sekä taukotiloista. Työntekijäpuolen aloitteesta Uudenmaan työsuojelupiiri on neuvotteluissa ja 24.10.2001 pidetyssä työsuojelutarkastuksessa selvittänyt kuljettajien työoloja.

Connex Finland Oy:n johtaja on 14.12.2001 ilmoittanut ammattiosaston puheenjohtajalle ja yhtiöissä toimiville kahdelle pääluottamusmiehelle, kuinka yhtiöt aikoivat vastata työsuojelutarkastuksen perusteella asetettuun, ruokailutilojen järjestämistä koskevaan selvityspyyntöön. Työntekijät eivät kuitenkaan hyväksyneet työnantajan vastausehdotusta, vaan vaativat neuvottelujen jatkamista työntekijöiden kanssa. Yhtiöiden kieltäydyttyä vaadituista neuvotteluista lakko alkoi seuraavana aamuna 18.12.2001 kello 4 ja päättyi 21.12.2001 kello 4. Lakosta on aiheutunut yhtiöille noin 600 000 markan välitön tappio.

Lakkoon osallistui noin 400 linja-autonkuljettajaa, heidän joukossaan AKT:n osasto 49 ry:n puheenjohtaja ja ammattiosaston yhtiöihin valitsemat kaksi pääluottamusmiestä.

Työntekijäpuolen vaatimuksista esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on kuultu todistajina lakkoon johtaneista tapahtumista ja työntekijäpuolen vaatimuksista Connex Finland Oy:n työsuhdeasioista vastaavaa johtajaa A:ta ja Connex Helsinki Oy:n liikennejohtajaa B:tä sekä todistelutarkoituksessa ammattiosaston puheenjohtajaa C:tä ja todistajana AKT:n sosiaali- ja työsuojelusihteeriä D:tä.

Työtuomioistuimelle jätetyn asiakirja-aineiston mukaan osapuolten välisessä kiistassa on kesäkuusta 2001 lähtien ollut kysymys taukopaikoista ja niihin liittyvistä työ- ja lepoaikojen järjestelyistä. C:n mukaan keväällä yhtiön johdossa oli tapahtunut muutoksia, ja tuolloin oli tuntuvasti muutettu muun muassa taukojärjestelyjä. A ja B ovat työtuomioistuimessa kertoneet, että syksyllä työntekijäpuolen vaatimukset olivat jyrkentyneet ja puheenvuoroissa oli viitattu työtaistelu-uhkaan. Työntekijäpuoli oli tulkinnut työsuojelupiirin tarkastuspöytäkirjassa määräajaksi asetettua päivää 15.12.2001 siten, että taukopaikkoja koskevien muutosten oli tuolloin oltava toteutettuina. Lisäksi neuvotteluissa olivat koko ajan olleet esillä myös työajan järjestelyyn liittyneet vaatimukset. A on kertonut torjuneensa nämä vaatimukset, koska niistä oli voimassa valtakunnallisen työehtosopimuksen määräykset. Näiden yli menevän paikallisen sopimuksen tekeminen olisi merkinnyt suuria kustannuksia Connex yhtiöille ja päänavausta koko alalle. Joistakin asioista, kuten valmisteluajoista sekä varikolta päätepysäkille tapahtuvan siirtymisen ajasta oli kuitenkin A:n ja C:n kertoman mukaan sovittu.

Työtuomioistuimelle on jätetty kirjallisena todisteena Connex Vantaa Oy:n työhuonekunnan nimissä laadittu, 18.9.2001 päivätty vaatimuslista. Siinä on lueteltu ehtoja, joiden täyttyessä taukopaikaksi voitiin työhuonekunnan mukaan hyväksyä muu kuin varikko. Ehdot ovat koskeneet muun muassa siirtoajojen lukemista työajaksi, tauon pituutta ja työpäivän maksimisidonnaisuutta. Vaatimukset ovat poikenneet voimassa olevan työehtosopimuksen tasosta. Lisäksi on vaadittu sarjakiertojen eli kaksiviikkoisjaksoon kuuluvien työvuorokiertojen ja viikonloppuvapaiden valintaoikeutta kuljettajille virkaiän mukaan. C on kertonut listan olleen esillä 3.10.2001 käydyssä neuvottelussa, muttei hänen tietämänsä mukaan enää sen jälkeen. A:n mukaan Connex Vantaa Oy:n pääluottamusmies oli vielä lakkoa edeltävänä perjantaina 14.12.2001 pidetyn neuvottelutilaisuuden jälkeen jättänyt työnantajalle edellä mainitun vaatimuslistan harkittavaksi viikonlopun aikana. C on kertonut olleensa jutun pääkäsittelypäivänä puhelimitse yhteydessä pääluottamusmieheen, jolloin tämä oli kiistänyt vaatimuslistan jättämisen.

Edellä mainitussa 14.12.2001 pidetyssä neuvottelutilaisuudessa työnantajalle on jätetty työntekijäpuolen neuvotteluesitys. Neuvoteltavat asiat on siinä jaettu kolmen pääotsikon alle: taukopaikat, siirtoajot ja sarjakierto. C on työtuomioistuimessa selittänyt neuvotteluesitystä siten, että taukopaikkojen järjestäminen oli ollut työntekijöille ensisijaista. C:n mukaan työntekijät olivat tukeutuneet työsuojelupiirin muistiossa ja tarkastuspöytäkirjassa esitettyihin parannuksiin. Tavoitteena oli saada muutkin kuin varikolla vietettävät tauot ohjelmoiduksi siten, että ne pidetään asianmukaisilla paikoilla. C on lisäksi myöntänyt tavoitteena olleen, että siirtoajot varikolle tai muulle hyväksyttävälle taukopaikalle oli luettava työajan piiriin. Mikäli taukopaikka oli sellainen, että sinne oli otettava rahastuslaukku mukaan, tauko oli samoin luettava työajaksi. Lakon alla nämä asiat olivat ratkaisematta, ja niiden toteuttamisesta olisi pitänyt olla ohjelma työntekijöiden asettamaan määräaikaan 17.12.2001 mennessä. A on kertonut esittäneensä vastauksenaan, että ruokalaan tapahtuvan siirtoajon muuttaminen palkalliseksi työajaksi on työehtosopimusasia, johon työnantaja ei voi suostua.

Lakkoa edeltävänä päivänä 17.12.2001 työntekijäpuoli on antanut työnseisauksen syistä tiedotteen julkiselle sanalle. Työtuomioistuimelle jätetyssä tiedotteessa on kuvattu taukopaikkojen järjestelyihin liittyviä epäkohtia. Työntekijäpuoli on ilmoittanut heitä tyydyttävän ratkaisun löytyvän taukojen määräämisestä pidettäväksi asianmukaisesti varustetussa paikassa sekä työvuorojen eli päivittäisten ajosarjojen oikeanlaisesta suunnittelusta.

Johtopäätökset työtaistelutoimenpiteen kohdistumisesta työehtosopimukseen

Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen osana sovellettavan yleissopimuksen 3 kohdan mukaan työnantajalla on oikeus määrätä työn johtamisesta. Työehtosopimuksen 10 §:ssä on edelleen määräykset työ- ja taukoajoista, taukojen palkallisuudesta sekä työhönsidonnaisuusajoista.

Taukopaikkojen varustusta ja valintaa koskevat ratkaisut ovat työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin kuuluvia asioita. Työnseisaus on kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen siltä osin kuin työnantajaa on painostettu hyväksymään taukopaikkoja koskevia vaatimuksia. Sarjakierron valintaa koskeva vaatimus on työtaistelun syynä samoin kohdistunut työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Taukopaikkojen järjestämiseksi on ollut vireillä työsuojelun valvontalaissa tarkoitettu viranomaismenettely. Sen rinnalla työntekijät ovat kesästä 2001 alkaen esittäneet vaatimuksia, jotka ovat koskeneet muun muassa taukoaikojen ja siirtoajojen lukemista palkalliseksi työajaksi. Esitetyn näytön perusteella työtuomioistuin katsoo, että vaatimukset ovat olleet ajankohtaisia vielä lakon alkaessakin. Näiltä osin työtaistelutoimenpide on siten kohdistunut työehtosopimuksen työaikaa koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston ja liiton vastuu

Työtaistelutoimenpide on ollut AKT:n osasto 49 ry:n Helsingin ja Vantaan työhuonekuntien toimeenpanema, ja siihen ovat osallistuneet ammattiosaston puheenjohtaja ja ammattiosaston valitsemat kaksi pääluottamusmiestä. Ammattiosasto on näin rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n sosiaali- ja työsuojelusihteeri on jo ainakin kesäkuussa 2001 saanut tiedon yhtiöissä esille tulleesta kiistasta, ja AKT on myös osallistunut osaan asiasta käydyistä neuvotteluista. Työtaistelu-uhasta liitto on tullut tietoiseksi viimeistään lakkoa edeltävänä päivänä saatuaan työnantajaliiton valvontakehotuksen. AKT:n sopimussihteerin on tällöin ilmoitettu ottaneen yhteyttä ammattiosaston puheenjohtajaan ja kertoneen työnantajaliiton vaatimuksesta. Sopimussihteeri on kehottanut luopumaan työehtosopimukseen kohdistuvista painostustoimista, mutta työturvallisuusasioissa painostamista hän ei ole pitänyt kiellettynä. AKT:n olisi kuitenkin pitänyt havaita työnseisauksen rikkovan työrauhavelvollisuutta. Liiton ei ole näytetty ryhtyneen muihin työrauhaa turvaaviin toimenpiteisiin kolme päivää kestäneen lakon aikana. Liitto on siten laiminlyönyt sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Oikeudenkäyntikulut

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ja AKT:n osasto 49 ry ovat työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollisia korvaamaan Autoalan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut. Niiden määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Ottaen huomioon asian laatu ja sen edellyttämät toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset oikeudenkäyntikulujen korvauksen kohtuullinen määrä on 4 000 markkaa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja AKT:n osasto 49 ry:n maksamaan hyvityssakkoa Autoliikenteen Työnantajaliitolle, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 15 000 markkaa ja AKT:n osasto 49 ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 22 000 markkaa.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijä liitto AKT ja AKT:n osasto 49 ry velvoitetaan lisäksi yhteisvastuullisesti korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 4 000 markalla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Sutela, Kari, Sulkunen ja Palomäki jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Palomäki, jonka lausuntoon jäsen Sulkunen yhtyi, lausui:

Yhdyn tuomion perusteluihin jaksoon "Johtopäätökset työtaistelutoimenpiteen kohdistumisesta työehtosopimukseen" asti ja muotoilen sanotun jakson toisen ja kolmannen kappaleen uudelleen seuraavasti:

Taukopaikkojen järjestämiseksi on ollut vireillä työsuojelun valvontalaissa tarkoitettu viranomaismenettely. Sen ollessa kesken taukopaikkojen varustusta ja valintaa koskevat ratkaisut ovat olleet työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin kuuluvia asioita. Työnseisaus on kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen siltä osin kuin työnantajaa on painostettu hyväksymään taukopaikkoja koskevia vaatimuksia. Sarjakierron valintaa koskeva vaatimus on työtaistelun syynä samoin kohdistunut työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Viranomaismenettelyn rinnalla työntekijät ovat kesästä 2001 alkaen esittäneet vaatimuksia, jotka ovat koskeneet muun muassa taukoaikojen ja siirtoajojen lukemista palkalliseksi työajaksi. Esitetyn näytön perusteella työtuomioistuin katsoo, että vaatimukset ovat olleet ajankohtaisia vielä lakon alkaessakin. Näiltä osin työtaistelutoimenpide on siten kohdistunut työehtosopimuksen työaikaa koskeviin määräyksiin.

Jakson "Ammattiosaston ja liiton vastuu" toiseen kappaleeseen lisään sen ensimmäisen virkkeen jälkeen seuraavan tekstin:

Sosiaali- ja työsuojelusihteeri on myös syyskuun lopulla vakuuttanut työnantajaliitolle lähettämässään viestissä, että kysymys ei ole palkallisen ajan määrittelemisestä, mistä on sovittu työehtosopimuksessa. Selvittämättä on kuitenkin jäänyt, miten tämä kanta on välitetty ammattiosastolle.

Enemmistön kannasta poiketen määrään vastaajan ja kuultavan maksamaan hyvityssakkoa Autoliikenteen Työnantajaliitolle, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 10 000 markkaa ja AKT:n osasto 49 ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 15 000 markkaa.

Muilta osin yhdyn tuomioon.