TT:1990-115
- Asiasanat
- Irtisanomisajan palkka, Irtisanomissuoja, Työsopimuksen purkaminen, perusteena, - väkivallan tekeminen työtoverille
- Tapausvuosi
- 1990
- Antopäivä
- Diaarinumero
- D:1990/147
Sahatyöntekijä oli pahoinpidellyt työtoveriaan. Työnantajalla oli ollut työntekijän menettelyn vuoksi irtisanomissuojaa koskevan työehtosopimuksen edellyttämät syyt päättää tämän työsuhde. Työntekijällä ei siten ollut sopimuksen perusteella oikeutta vaatimiinsa irtisanomisajan palkkaan eikä korvaukseen perusteettomasta irtisanomisesta.
Kantaja Puutyöväen Liitto r.y. Vastaaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Kuultava A. Ahlström Osakeyhtiö
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä voimassa olevan mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
2 § Irtisanomisen perusteet Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisina irtisanomisperusteina pidetään syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.
3 § Irtisanomisajat Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3 neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 9 vuotta mutta enintään 12 vuotta;
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ
8 § Soveltamisala Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä joutuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.
Tämän luvun määräyksiä sovelletaan myös, jos
1 työnantaja on purkanut työsopimuksen vedoten työsopimuslain mukaisiin purkamisperusteisiin ja työntekijä esittämiensä syiden perusteella väittää, ettei työnantajalla olisi ollut perustetta edes työsopimuksen irtisanomiseen;
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
16 § Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.
17 § Korvauksen määrä Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 20 kuukauden palkka.
Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan sitä lisäävänä ja vastaavasti vähentävänä seikkana huomioon paitsi työntekijän ja työnantajan olosuhteet yleensä, erityisesti muun muassa työnantajan menettely työsopimusta irtisanottaessa, työntekijän itsensä antama aihe irtisanomiseen, työtä vaille jäämisen arvioitu kesto, työsuhteen kestoaika, työntekijän arvioitu ansion menetys, hänen ikänsä ja mahdollisuutensa saada myöhemmin ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä sekä muut näihin verrattavat seikat.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KANNE
Kanteen perustelut
Puutyöväen Liitto on lausunut, että A oli ollut sahatyöntekijänä Metsäteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyrityksen A. Ahlström Osakeyhtiön Pihlavan sahan palveluksessa 20.2.1980 ja 12.4.1990 välisen ajan. A:lle oli 11.4.1990 tullut erimielisyyttä työtoverinsa kanssa niin sanottujen "mistikappaleiden" keräämisestä. Ensin työtoveri oli kehottanut A:ta osallistumaan "mistien" keräämiseen, mistä tämä oli kieltäytynyt ollessaan parhaillaan tekemässä muuta työtä, joka myös oli kuulunut hänen työtehtäviinsä. Toinen työntekijä oli tämän jälkeen jonkin ajan kuluttua poistunut läheiseen taukotupaan, jonne A puolestaan oli kohta saapunut kehottaen nyt toista työntekijää osallistumaan "mistien" keräämiseen. Tämä työntekijä oli suuttuneena heittänyt kupistaan kahvia A:n kasvoille. A taas tästä suuttuneena oli heittänyt taukotuvan ulkopuolella olleen muovisen kastelukannun osuen sillä toista työntekijää kasvoihin. Tämän seurauksena tältä työntekijältä oli vuotanut nenästä jonkin verran verta työntekijän kuitenkaan enempää loukkaantumatta. Pääluottamusmiehen myötävaikutuksella työntekijät olivat sopineet välinsä niin, että olivat lyöneet kättä päälle ja palanneet kumpikin työtehtäviinsä. Tehdaspäällikkö oli seuravana päivänä purkanut A:n työsopimuksen päättymään heti ilman irtisanomisaikaa kerrotun tapauksen johdosta. Tehdaspäällikkö ei ennen purkamista ollut kuullut A:ta ollenkaan eikä ollut sittemmin suostunut peruuttamaan purkamista. A on ollut purkamisen jälkeen työttömänä.
Puutyöväen Liitto on katsonut, että A:n työsopimuksen purkamiseen sen enempää kuin sen irtisanomiseenkaan ei olisi ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytettyjä perusteita. Tapahtumasarjaan, joka johti työsuhteen lopettamiseen, oli ollut yhtä paljon syypää työtoveri kuin A itse. Väkivalta, jota A oli käyttänyt, oli ollut laadultaan lievää ja johtunut hetken kiivastuksesta. Riitakumppanit olivat sopineet asian eikä työnantajalle ollut aiheutunut siitä mitään vahinkoa. Paikallisessa sen enempää kuin liittoneuvottelussakaan ei asiasta oltu päästy yksimielisyyteen.
Puutyöväen Liitto on oikeudenkäynnin aikana luopunut haastehakemuksessa Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa vastaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnin perusteella esittämästään hyvityssakko- ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Puutyöväen Liitto on vaatinut A. Ahlström Osakeyhtiön velvoittamista suorittamaan A:lle irtisanomisajan palkkaa neljältä kuukaudelta 28 492 markkaa ja irtisanomisaikaan kohdistuvaa lomakorvausta 3 016 markkaa eli irtisanomisajan palkkaa yhteensä 31 508 markkaa 16 prosentin korkoineen 12.8.1990 lukien sekä korvausta perusteettomasta irtisanomisesta enintään 20 kuukauden palkkaa vastaava määrä 142 460 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiannosta lukien.
VASTINE
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto, johon jutussa kuultu A. Ahlström Osakeyhtiö osaltaan on yhtynyt, on lausunut, että A oli työskennellessään Pihlavan sahalla pahoinpidellyt työtoveriaan heittämällä tätä kastelukannulla kasvoihin sillä seurauksella, että tämän nenästä oli alkanut vuotaa verta. Työtoverin pahoinpitely oli työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 3. kohdan mukainen työsuhteen purkuperuste. A oli hetkeä aikaisemmin yrittänyt vahingoittaa samaista työtoveriaan heittämällä kiviä ja laudankappaleita, joten pahoinpitely ei ollut tapahtunut hetkellisen tunteenpurkauksen seurauksena.
Työnantajalla oli ollut riittävät perusteet A:n työsuhteen purkamiselle.
Esitetyt korvausvaatimukset olivat perusteeltaan väärät, mutta laskuperusteiltaan sinänsä oikeat.
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ja A. Ahlström Osakeyhtiö ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, Puutyöväen Liitto 16 % korkoineen tuomion antopäivästä lukien.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Sahatyöntekijä A on työskennellyt A. Ahlström Osakeyhtiön Pihlavan sahan palveluksessa 20.2.1980 lukien. Työnantaja on purkanut A:n työsopimuksen 12.4.1990 työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 3 kohdan nojalla.
A on 11.4.1990 riitaantunut työmaalla sahan kuormaajana toimivan henkilön kanssa. A:lla ja kyseisellä kuormaajalla on selvitetty jo aiemmin olleen erimielisyyksiä kuormauksen yhteydessä maahan pudonneiden lautojen keräämisestä. Kuormaajan kehotettua A:ta osallistumaan näiden, ns. "mistien" keräämiseen A on menettänyt malttinsa ja heitellyt hiekkaa ja laudankappaleita työtoveriinsa kuitenkaan osumatta. Mainittu työtoveri on poistunut työmaan sosiaalitiloihin kertomansa mukaan rauhoittumaan, mutta A on seurannut perässä ja huudellut sosiaalitilan ikkunasta sekä heitellyt erilaisia esineitä ikkunasta sisälle. A:n menettelystä ärsyyntyneenä kuormaaja on heittänyt kupistaan kahvia kohti A:ta. Kuormaajan mentyä tämän jälkeen sulkemaan ikkunaa on A heittänyt tai lyönyt häntä muovisella kastelukannulla kannun osuessa kasvoihin ja aiheuttaessa verenvuotoa nenästä.
Kuormaajan ilmoitettua pahoinpitelystä työnjohtajalle on tilanne paikalle kutsutun luottamusmiehen myötävaikutuksella saatu rauhoittumaan niin, että miehet ovat voineet jatkaa työntekoa työnjohtajan siirrettyä A:n eri työkohteeseen.
Yhtiön tehdaspäällikkö on purkanut seuraavana päivänä A:n työsopimuksen.
Puutyöväen Liitto on katsonut, ettei työnantajalla ole ollut esittämillään syillä perustetta purkaa A:n työsopimusta tai sitä edes irtisanoa.
Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen 2 §:n mukaan työsopimuslain mukaista purkuperustetta pidetään myös sopimuksen mukaisena irtisanomisperusteena. Työnantaja voi työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan, mikäli asianhaarat eivät anna aihetta muuhun arviointiin, purkaa työsopimuksen erityisesti muun muassa siinä tapauksessa, että työntekijä tekee työtoverilleen väkivaltaa. Työtuomioistuimessa on selvitetty, että A on pahoinpidellyt työtoveriaan edellä kerrotulla tavalla. Esitetyn selvityksen valossa työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että työnantajalla on ollut A:n menettelyn vuoksi irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan yleissopimuksen edellyttämät syyt päättää A:n työsopimus. A:llä ei siten ole kyseisen työehtosopimuksen perusteella oikeutta vaatimiinsa suorituksiin.
Tuomiolauselma
Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa siltä osin kuin siitä on luovuttu.
Muilta osin kanne hylätään.
Asian laatuun nähden saavat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja A. Ahlström Osakeyhtiö pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Jäsenet: Orasmaa, puheenjohtaja, Kuningas, Tiitola, Pohjanoksa, Leivo ja Korpela.
Tuomio oli yksimielinen.