30.10.1981

16 §

Palkkioiden maksu

Yhtiö lähettää palkkiot postisiirtoteitse muusikon ilmoittamalle pankkitilille 12 arkipäivän kuluessa siitä, kun työ on päättynyt tai kotimainen uusinta lähetetty tai ulkomaisesta uusinnasta on saatu tieto. Viivästynyt maksu suoritetaan 8 %:lla korotettuna. Mikäli maksuun on kulunut aikaa enemmän kuin 30 vuorokautta, korotuksen suuruus on 16 %.

---------------------------------------------------

Suomen Muusikkojen Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Oy Yleisradio Ab oli erittäin usein maksanut muusikoiden palkkiot myöhemmin kuin 12 arkipäivän kuluessa työsuorituksesta tai työehtosopimuksen 16 §:n tarkoittamasta uusinnasta. Näin oli tapahtunut siitä huolimatta, että Yleisradiota oli asiasta toistuvasti huomautettu. Tämän lisäksi Yleisradio oli lähes säännönmukaisesti laiminlyönyt maksaa myöhästyneenä maksetulle palkkiolle sopimuksen edellyttämää korotusta. Myös tähän laiminlyöntiin oli toistuvasti ja pitkän ajan kuluessa puututtu ilman että yhtiön taholta olisi puututtu tällaiseen työehtosopimuksen vastaiseen menettelyyn.

Asianosaisten kesken ei vallinnut erimielisyyttä kanteessa tarkoitetun työehtosopimusmääräyksen tulkinnasta. Kun palkkio oli maksettu myöhästyneenä, oli menettely työehtosopimuksen palkkion maksamista koskevien määräyksien kanssa ristiriidassa. Menettely oli samoin työehtosopimuksen vastainen silloin, kun palkkio maksettiin myöhästyneenä ilman sovittua korotusta. Palkkioiden maksamista koskevat määräajat oli otettu työehtosopimukseen vuonna 1973. Myöhästymisistä oli useita vuosia huomautettu yhtiölle ilman mitään vaikutusta. Myöhästyneenä maksettujen palkkioiden osuus oli noin 30-40 % kaikista muusikoille maksetuista palkkioista. Yleisradio ei myöskään ollut suorittanut viivästyskorkoa viivästyneenä maksetulle palkkiolle ilman eri vaatimusta siitä huolimatta, että tuollainen korotus olisi tullut automaattisesti suorittaa.

Näillä perusteilla Suomen Muusikkojen Liitto on vaatinut Oy Yleisradio Ab:n tuomitsemista työehtosopimuksen määräysten tietensä rikkomisesta hyvityssakkoon.

Yleisradio on kanteeseen vastatessaan lausunut, että palkkioiden maksut olivat joissakin tapauksissa jonkin verran myöhästyneet. Sopimuksessa oli kuitenkin määräys viivästyskoron maksamisesta. Tämän johdosta ei vahinkoa viivästystapauksissa ollut syntynyt kenellekään. Kun maksuvelvollisuudesta ja siihen liittyvästä viivästyskorosta ei osapuolten välillä ollut kiistaa ja kun toisaalta työehtosopimuslain mukainen hyvityssakko oli luonteeltaan vahingonkorvaukseen rinnastettava, puuttui kantajalta intressi jutun ajamiseen.

Vastaaja ei ollut rikkonut tieten työehtosopimuksen määräyksiä. Työehtosopimuksen tulkinnasta ei asianosaisten kesken ollut erimielisyyttä. Yleisradio oli korostanut toimintaohjeissaan maksuista vastaaville henkilöille työehtosopimuksen noudattamisen tärkeyttä nimenomaan maksujen oikea-aikaisen maksatuksen osalta. Joissakin tapauksissa palkkioiden lähettämisessä oli tapahtunut viivästymisiä. Tällöin oli kuitenkin toimittu työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla ja maksettu sopimuksen mukainen viivästyskorko.

Väite siitä, että palkkiot olisi lähes säännönmukaisesti maksettu ilman viivästyskorkoa, ei pitänyt paikkaansa. Näin oli tapahtunut ainoastaan joissakin tapauksissa epähuomiossa. Viivästyskorko oli kuitenkin aina maksettu heti, kun virhe oli havaittu. Palkkioiden maksamiseen liittyvät määräajat oli otettu työehtosopimukseen vuonna 1973. Tällöin oli palkkioiden lukumäärä vuosittain kuitenkin ollut huomattavasti nykyistä pienempi. Palkkioiden tämän jälkeen lisäännyttyä oli työehtosopimusneuvotteluissa pyritty määräaikojen pidentämiseen. Kantajaliitto oli aina kuitenkin torjunut nämä pyrkimykset. Palkkioita ei kaikista ponnisteluista huolimatta ollut aina voitu maksaa sovittujen määräaikojen puitteissa. Tämä oli johtunut esimerkiksi pitkistä etäisyyksistä. Viivästyksiä oli päässyt syntymään erityisesti vuoden vaihteessa, jolloin muun muassa verokirjaliitteiden tietojen keruu oli vienyt ylimääräistä aikaa. Kantajaliiton jäsenet olivat itsekin vaikuttaneet vuodenvaihteen viivästymisiin pyytämällä maksujen lykkäämistä siksi kunnes he olivat saaneet niin sanotun prosenttiverokirjan toimitetuksi yhtiölle. Vallitsevan tilanteen korjaamiseksi oli yhtiön automaattisessa tietojenkäsittelyssä suunnitteilla uusi järjestelmä, joka nopeuttaisi palkkioiden maksatusta.

Viivästyneinä maksettujen palkkioiden määrä oli yhteensä 0,1-0,2 % palkkioiden kokonaismäärästä. Syyskuusta 1979 toukokuuhun 1980 oli maksettu erilaisia palkkioita 58 091 kappaletta. Kun samalla lomakkeella voitiin maksaa palkkioita usealle henkilölle, oli palkkioiden kokonaismäärä noin 60 000 kappaletta. Viivästyskorkoja oli jouduttu vastaavana ajanjaksona maksamaan 97 kappaletta eli vain 0,16 % palkkioiden kokonaismäärästä.

Asianosaisten välisen työehtosopimuksen 16 §:ssä oli sovittu palkkioiden maksun viivästymisen yhteydessä suoritettavasta viivästyskorosta. Kun täten oli sovittu velvollisuus korvauksen maksamisesta palkkioiden viivästyessä, ei työehtosopimuslain 7 §:n määräykset huomioon ottaen voitu työnantajaa velvoittaa erikseen maksamaan hyvityssakkoa. Tätä näkemystä tuki työtuomioistuimen tuomio n:o 63/1971, jossa todettiin, että kun irtisanomissuojasopimuksen vastaisen irtisanomisen seuraamukseksi oli sanotun sopimuksen 3 §:ssä määrätty velvollisuus korvauksen maksamiseen, työtuomioistuin katsoi, ottaen huomioon työehtosopimuslain 7 §:n säännökset, ettei tuollaisen irtisanomisen perusteella voitu siihen syyllistynyttä työnantajaa velvoittaa erikseen maksamaan sanotun säännöksen tarkoittamaa hyvityssakkoa.

Edellä olevilla perusteilla Yleisradio on vaatinut kanteen hylkäämistä, jos sitä ei jätetä tutkimatta.

Suomen Muusikkojen Liitto on työtuomioistuimessa vielä lausunut, että viivästyskorosta oli sovittu asianosaisten välisissä työehtosopimusneuvotteluissa. Korko oli velkasuhteisiin yleisesti liittyvä epäitsenäinen hyvike. Työehtosopimusneuvotteluissa ei ollut sovittu hyvityssakon poistamisesta taikka sen korvaamisesta korkomääräyksellä. Korko ei yleisesti sovellettavana epäitsenäisenä hyvikkeenä sisältänyt samanlaista sanktiota sopimuksen noudattamiseksi kuin hyvityssakko. Oli jopa käsitteellisesti mahdotonta, että työehtosopimuksen 16 §:n määräyksellä olisi milloinkaan tarkoitettu olevan vastaajan väitteen mukaista merkitystä. Jos määräyksellä olisi tavoiteltu vastaajan väitteen mukaista merkitystä, olisi se varmuudella kirjoitettu yksiselitteiseen muotoon.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että Oy Yleisradio Ab on useissa tapauksissa maksanut ohjelmatoiminnassaan käyttämilleen tilapäistä ohjelmatyötä suorittaneille muusikoille tulevat palkkiot myöhemmin kuin 12 arkipäivän kuluessa siitä, kun työ on päättynyt tai kotimainen uusinta lähetetty tai ulkomaisesta uusinnasta on saatu tieto. Yleisradio on myös eräissä tapauksissa laiminlyönyt työehtosopimuksen mukaisen korotuksen maksamisen viivästyneenä suoritetuille palkkioille. Tapahtuneista viivästyksistä ja korotuksen maksun laiminlyönneistä on sekä Suomen Muusikkojen Liiton että sen jäsenten, palkkioon tai viivästyskorotukseen oikeutettujen muusikoiden toimesta useaan otteeseen huomautettu Yleisaradiota. Yleisradio on ainakin osittain oma-aloitteisesti ja osittain tehtyjen huomautusten johdosta pyrkinyt tehostamaan palkkioiden maksatusta ja sitä suorittavan henkilökunnan valvontaa. Tämän seurauksena ovat palkkioiden maksamisessa ilmenneet viivästymiset ja laiminlyönnit jossain määrin vähentyneet, mutta niitä on kuitenkin esiintynyt jatkuvasti. Siitä, kuinka laajaa maksujen myöhästyminen on ollut, on työtuomioistuimelle esitetty ristiriitaista selvitystä. Yleisradio on toimittanut tutkimuksen selvittääkseen syyskuusta 1979 toukokuuhun 1980 sattuneet myöhästymiset. Tästä tutkimuksesta ja jutussa muutoin esitetyn selvityksen valossa ei tutkimus työtuomioistuimen mielestä kuitenkaan luotettavasti osoita muusikoiden palkkioiden myöhästymisten suhteellistakaan määrää tutkimuksen tarkoittamana ajanjaksona. Työtuomioistuin katsookin jutussa esitetyn selvityksen osoittavan myöhästymisten jatkuneen kantajaliiton ja sen jäsenten tekemistä huomautuksista huolimatta siksi laajalti, että laiminlyöntiä on pidettävä työehtospimuksen 16 §:n määräysten rikkomisena tieten. Sama koskee vastaavasti myös sanotun pykälän mukaisia korotuksia, joiden maksamiseksi viivästystapauksissa ilman eri pyyntöä Yleisradio ei jutussa esitetyn selvityksen valossa ole tehtyjen huomautusten jälkeenkään ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin.

Palkkion maksun viivästymisen seuraamukseksi on työehtosopimuksen 16 §:ssä määrätty velvollisuus lain edellyttämää korkoa yleensä korkeamman korotuksen maksamiseen viivästyneelle palkkiolle. Muun selvityksen puuttuessa ja ottaen myös huomioon työehtosopimuslain 9 §:n 2 momentin säännökset työtuomioistuin katsoo, ettei sanotulla sopimusmääräyksellä ole työehtosopimuslain 7 §:n 3 momentin edellyttämin tavoin poistettu velvollisuutta maksaa hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisen perusteella.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Oy Yleisradio Ab:n maksamaan Suomen Muusikkojen Liitolle hyvityssakkona työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta seitsemänsataa markkaa, minkä ohessa yhtiön on korvattava Suomen Muusikkojen Liiton oikeudenkäyntikulut tuhannella neljälläsadalla markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Hurmalainen, Virtanen, Kaski, Kuivanen ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.