20.12.1974

2. Sopimus irtisanomissuojasta

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Luottamusmiessopimus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 §

A. Työhönottaminen ja irtisanominen

1) Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja irtisanoa työntekijä taikka työsopimuslain 43 §:ssä mainituin edellytyksin purkaa työsopimus, sekä määrätä työn johtamisesta.

2) Irtisanomisessa ja lomauttamisessa noudatetaan liittojen välistä irtisanomissuojasopimusta, joka on tämän työehtosopimuksen liitteenä n:o 2.

3) Kohdasta 2) poiketen eivät työnantajat kuitenkaan lopeta yhtäjaksoisesti vähintään kolme vuotta jatkunutta työsuhdetta ilmoittamatta siitä ainakin kaksi viikkoa ennen sekä, jos työsuhde on keskeytymättä jatkunut viisi vuotta, vähintään kolme viikkoa, ja jos se on jatkunut kymmenen vuotta vähintään neljä viikkoa ennen. Tämä ei kuitenkaan koske niitä tapauksia, joissa työnantaja lain mukaan on oikeutettu purkamaan työsopimuksen taikka työt ylivoimaisen tapahtuman takia on kokonaan tai osaksi keskeytettävä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimukseen liittyvissä irtisanomissuojasopimuksessa ja luottamusmiessopimuksessa sanotaan muun muassa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

Työnantaja älköön irtisanoko tai lomauttako yksityistä työntekijää ilman asiallista perustetta. Jos hän syyllistyy tällaiseen toimenpiteeseen, hän on velvollinen maksamaan työn tekijälle korvauksen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 §

Päätettäessä 3 §:ssä mainitun korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä hoitaako hän luottamusmiestehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu vapautusta työnteosta. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työpaikan työ- ym. aikoja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Pääluottamusmiestä ei saa irtisanoa paitsi jäljempänä mainitussa tapauksessa.

Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei yrityksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Työosaston luottamusmieheen on osaston puitteissa, mikäli mahdollista, sovellettava samoja sääntöjä.

Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden tai työsopimuslain 31 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla silla perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 15 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä.

Työnantaja, joka ei noudata edellä tässä kohdassa mainittuja määräyksiä, on velvollinen suorittamaan luottamusmiehelle 22.2.1966 tehdyn irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaan määräytyvän korvauksen.

5. Luottamusmiehenä toimivalle työntekijälle annetaan ennakkoilmoitus hänen työsuhteensa päättymisestä kolme viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut yhden vuoden, ja neljä viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut vähintään viisi vuotta. Luottamusmiehelle annettavaan ennakkoilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy.

6. Pääluottamusmiehelle annetusta ennakkoilmoituksesta toimitetaan tieto myös sille ammattiosastolle, joka pääluottamusmiehen on valinnut. Ennakkoilmoituksesta työosaston luottamusmiehelle annetaan tieto pääluottamusmiehelle. Edellämainitut ennakkoilmoitusmääräykset eivät kuitenkaan koske tapauksia, joissa työnantaja lain mukaan on oikeutettu purkamaan luottamusmiehen työsopimuksen taikka työt ylivoimaisen tapahtuman takia on kokonaan tai osaksi keskeytettävä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sähköasentaja Olavi Muilu oli tullut työhön liikkeenharjoittaja Eero Kurunsaaren omistamaan E-P:n Sähköasennus Kurunsaareen 16.8.1970. Hänen työsuhteensa oli purettu ilman irtisanomisaikaa 19.2.1974, minkä jälkeen Muilu oli ollut työttömänä 2.5.1974 saakka. Muilu oli työsuhteen purkamishetkellä toiminut yrityksen pääluottamusmiehenä. Työsuhteen purkamisen syyksi oli työnantajan kirjeessä Muilulle 19.2.1974 mainittu työsopimuslain 43 §:n 2-4 momentit. Työnantajaliiton edustajan Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton jaostosihteerille myöhemmin lähettämässä kirjeessä oli irtisanomisen syyksi täsmennetty työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 4 kohta, jonka mukaan työnantaja on oikeutettu purkamaan työsuhteen, kun työntekijä on törkeällä tavalla rikkonut työsopimuslain 16 §:n 1 momentissa olevaa kilpailevaa toimintaa koskevaa kieltoa. Jotta kilpailevan toiminnan harjoittaminen voisi johtaa työsopimuksen purkamiseen, oli sen oltava törkeää ja tapahduttava ilman työnantajan lupaa. Tällöin oli otettava huomioon ainakin kilpailevan toiminnan laajuus verrattuna työnantajan samalla alalla harjoittaman yritystoiminnan laajuuteen. Pääluottamusmies Muilu oli viimeksi kuluneen vuoden aikana suorittanut seuraavat tehtävät työnantajan liikkeen ulkopuolella: Hän oli vaihtanut erääseen asuntoon ryhmätaulukon ja pääkytkimen, suorittanut yhden sähkölieden asennuksen ja tehnyt erään omakotitalon sähköasennustyöt. Sanottuja töitä ei voitu pitää sellaisina, että ne huomioon ottaen työnantajan harjoittaman liiketoiminnan laajuuden voisivat törkeästi rikkoa työsopimuslain 16 §:n 1 momentin kieltoa. Työsopimuslain mukaan oli siis edelleen kiellettyä vain sellainen kilpaileva toiminta, joka tapahtuu ilman työnantajan lupaa. Tämän luvan ei tarvinnut olla määrämuotoinen. Riitti työntekijän kannalta, jos hän saattoi työnantajan käyttäytymisestä päätellä, että työnantaja oli hänen toimintansa hyväksynyt. Tässä tapauksessa pääluottamusmies Muilu oli ostanut kilpailevassa toiminnassa käyttämänsä tarvikkeet työnantajan liikkeestä. Hänellä oli siis ollut täysi syy olettaa, että työnantaja hyväksyi hänen toimintansa. Muilu ei myöskään ollut pyrkinyt salaamaan toimintaansa, sillä Muilun em. omakotityömaalle tarvitsemat tarvikkeet oli toimitettu hänen nimellään ja tällöin mainittu myös työkohteen nimi. Muilun osalta voitiin lähetyslistoista saada selvä hänen työnantajalta tilaamistaan sähköasennusalan tarvikkeista. Työnantajan oli täytynyt ymmärtää, ettei Muilu ollut voinut tarvita niin paljoa asennustarvikkeita yksityiskäyttöönsä. Tällöin työnantajan oli katsottava hyväksyneen Muilun kysymyksessä olevan asennustoiminnan. Kun Muilun työsuhteen purkaminen oli tapahtunut luottamusmiessopimuksen vastaisesti ja koska asiassa käydyt neuvottelut olivat päättyneet tuloksitta, Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että pääluottamusmies Olavi Muilun työsuhteen purkaminen on tapahtunut luottamusmiessopimuksen vastaisesti. Lisäksi Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut liikkeenharjoittaja Eero Armas Kurunsaaren velvoittamista Tmi E-P:n Sähköasennus Kurunsaaren omistajana suorittamaan Muilulle luottamusmiessopimuksen 4 §:n 5 kohdan mukaisena ennakkoilmoitusajan palkkana 2 000 markkaa laillisine korkoineen 19.2.1974 lukien ja suorittamaan edelleen Muilulle luottamusmiessopimuksen 4 §:n ja irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n nojalla 12 000 markan määräisen korvauksen laillisine korkoineen.

Kanteen johdosta Sähkötyönantajain Liitto on ensin huomauttanut ettei työehtosopimuksessa ollut työsuhteen purkamista koskevia määräyksiä, mikä seikka oli otettava huomioon työtuomioistuimen toimivaltaa harkittaessa. Itse asiasta Sähkötyönantajain Liitto on lausunut, että asentaja Muilu oli vastoin työnantajan nimenomaista kieltoa harjoittanut sellaista kilpailevaa toimintaa, jonka hänen oma liittonsakin oli tuominnut. Työnantaja ei ollut antanut Muilulle nimenomaista lupaa toimintaan eikä ollut sitä hiljaisestikaan hyväksynyt. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton kirjeeseen perustuen Kurunsaari oli keväällä 1973 tiedottanut kaikille asentajilleen siitä, että kilpailevaa toimintaa saatiin suorittaa vain työnantajan luvalla. Asiaa koskeva tiedote oli myös kiinnitetty yrityksen ilmoitustaululle. Työntekijöille oli samalla tehty selväksi, että luvan voivat antaa ainoastaan yrityksen toimitusjohtaja Kurunsaari taikka insinööri Tulimäki. Kumpikaan heistä ei ollut kuitenkaan antanut Muilulle lupaa kilpailevaan toimintaan. Muilu oli tosin ottanut lähetyslistoilla tavaraa omiin nimiinsä. Varastomiesten asiana ei kuitenkaan ollut valvoa, oliko asentajilla lupa kilpailevaan toimintaan vaiko ei. Heidän asianaan oli vain antaa varastosta tavaraa asentajille lähetyslistaa vastaan. Kun tosiasiallinen tilanne oli Muilun tiedossa, ei työnantajan suostumukseen voitu vedota sellaisilla perusteilla, joita kannekirjelmässä oli esitetty. Kun Muilu tietoisesti vastoin nimenomaista kieltoa oli harjoittanut kilpailevaa toimintaa, oli toiminnan törkeys jo tällä perusteella näytetty. Kurunsaaren yritystoiminnan koko toiminta-ala ja toimiala huomioon ottaen oli Muilun toimintaa sen laajuuden ja laadun vuoksi pidettävä törkeänä. Liikkeen palveluksessa oli kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä keskimäärin vain 10 asentajaa. Sen pääasiallisena toiminta-alueena oli lähinnä Lapuan kauppalan alue lähiympäristöineen, ja Muilu toimi tällä samalla alueella. Oli todettava, että esimerkiksi vastineen laatimisaikaan oli puolet yrityksen asentajista suorittanut luonteeltaan ja laajuudeltaan samankaltaisia tehtäviä joita Muilu oli suorittanut omissa nimissään. Muilun toiminnan törkeyttä kuvasi se, että hän oli lasketuttanut muun muassa kysymyksessä olevan Ala-Mäkelän talon sähköistämistyön kustannukset yrityksen palveluksessa olevalla teknikolla, joka kokemattomuuttaan ilmeisesti ei ollut varmistunut siitä, kuka työt suorittaisi. Muilun toimintaa ja työsuhteen purkamisen edellytyksiä arvosteltaessa oli otettava huomioon, että työnantajan ilmoitukseen työsuhteen purkamisen syystä oli ollut merkitty se, että Muilu oli käyttänyt kilpailevaan toimintaansa työnantajan tietämättä työnantajan omistamaa tarveaineistoa, minkä Muilu itsekin oli myöntänyt. Jo tällä perusteella työnantaja olisi ollut oikeutettu purkamaan työsuhteen työsopimuslain 43 §:n sekä luottamusmiessopimuksen nojalla. Asiaa ei muuttanut se, että kantajan vaatimukset oli esitetty kilpailevaan toimintaan liittyvinä Kun siis E-P:n Sähköasennus Kurunsaari oli toiminut lain ja sopimusten edellyttämällä tavalla työsuhteen purkaessaan, Sähkötyönantajain Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä. Ennakkoilmoitusajan palkkaa koskevat vaatimukset eivät perustuneet järjestöjen välisiin sopimuksiin; luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeissa oli nimenomaan todettu, ettei ennakkoilmoitusta ollut annettava sellaisessa tilanteessa, jossa työnantaja oli oikeutettu purkamaan työsopimuksen. Korvausvaatimusta määrältään Sähkötyönantajain Liitto on myös paljoksunut, olisihan Muilu ammattitaitoisena sähköasentajana ollut tilaisuudessa saamaan uuden työpaikan aikaisemmin kuin sen oli ottanut.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Liikkeenharjoittaja Eero Armas Kurunsaari on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin, jonka toimivaltaan luottamusmiessopimuksen ja irtisanomissuojasopimuksen väitetyn rikkomisen perusteella esitetyn kanteen tutkiminen kuuluu, on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että liikkeenharjoittaja Eero Armas Kurunsaari on 19.2.1974 purkanut omistamansa sähköasennusliikkeen E-P:n Sähköasennus Kurunsaaren palveluksessa 16.8.1970 lähtien sähköasentajana toimineen Olavi Muilun työsuhteen päättymään ilman irtisanomisaikaa. Muilu on purkamisen tapahtuessa toiminut liikkeen pääluottamusmiehenä. Kurunsaari on työsuhteen purkaessaan työsopimuslain 43 §:n 2-4 momenttiin viittaamalla ilmoittanut työsuhteen purkamisen syyksi: "Ns. firaabelitöiden teko ilman lupaa sekä liittojen taholta annettujen ohjeiden rikkominen. Asennustarvikkeiden käyttö omalla urakointityömaalla. Osa näistä tarvikkeista on viety ohi lähetyslistojen, mikä selvisi lähetyslistoja tarkistettaessa". Sähkötyönantajain Liitto on, asian tultua liittojen välillä selvitettäväksi, ilmoittanut työsuhteen purkamisen syyksi työsopimuslain mainitun pykälän 2 momentin 4 kohdan. Asiassa on käynyt selville, että Kurunsaaren palveluksessa olleet sähköasentajat, Muilu heidän joukossaan, ovat aikaisemmin varsin paljon tehneet asennustöitä omaan lukuunsa. Keväällä 1973 on työntekijäliiton aloitteesta tullut noudatettavaksi myös Kurunsaaren liikkeessä kielto tällaisten töiden tekemiseen. Muilu on tuon kiellon voimaantulon jälkeen, mutta sovittuaan asiasta työn teettäjän kanssa ennen mainittua ajankohtaa, tehnyt ainakin yhden omakotitalon sähköasennustyöt omaan lukuunsa. Asiassa ei ole luotettavasti näytetty, että Kurunsaari olisi ennen joulukuun alkupuolta 1973 edes saanut tietoa Muilun puheena olevasta työstä, jonka tarvikkeita arvioitaessa ja tilattaessa Muilu tosin on käyttänyt Kurunsaaren palveluksessa olevan työnjohtajan apua. Esitetyn selvityksen mukaan on Kurunsaari saanut aiheen Muilun työsuhteen purkamiseen, kun hän selvittäessään alkuvuonna 1974 Muilun puheena olevaa asennustyötä on todennut, että Muilu siihen omankin myöntämisensä mukaan oli käyttänyt paitsi lähetyslistoilla tilaamiaan asennustarvikkeita myös hallussaan olleita muita työnantajansa asennustarvikkeita. Kun siis Muilu ei ole edes väittänyt, että hänellä olisi ollut nimenomainen lupa puheena olevaan Kurunsaaren liiketoiminnan laajuuden huomioon ottaen huomattavaan sähköasennustyöhön, eikä hän myöskään ole näyttänyt, että Kurunsaari olisi ollut työstä tietoinen aikaisemmin kuin vuoden 1973 lopulla ja hiljaisesti antanut työhön suostumuksensa, on Muilu menettelyllään rikkonut työsopimuslain kilpailevaa toimintaa koskevia säännöksiä. Vaikka tämä menettely sinänsä ei työtuomioistuimen mielestä ole ollut luonteeltaan sellaista, että Muilun työsopimus olisi pelkästään sillä perusteella voitu purkaa, tekee menettelyn törkeäksi se, että työhön kerrotuin tavoin on luvatta käytetty Kurunsaaren asennustarvikkeita. Kun Kurunsaarella on näin ollen Muilun toiminnan hänelle selvittyä ollut oikeus Muilun työsuhteen purkamiseen, ei hän menettelyllään ole rikkonut luottamusmiessopimuksen määräyksiä pääluottamusmiehen irtisanomisesta. Tämän vuoksi ja kun luottamusmiessopimuksen ennakkoilmoitusmääräyksetkään eivät koske tapauksia, joissa työnantaja lain mukaan on oikeutettu purkamaan luottamusmiehen työsopimuksen, työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Asian laatuun katsoen saa Sähkötyönantajain Liitto kuitenkin itse kärsiä juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Sirkiä, Riski, Äimälä, Hyppönen, Virtanen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.