MAO:521/2023
- Asiasanat
- Valmet Technologies Oy > Voith Patent GmbH, patentti, lisätty materiaali, selityksen riittävyys -keksinnöllisyys
- Tapausvuosi
- 2023
- Antopäivä
- Diaarinumero
- 20435/2021
Päätös, josta valitetaan
Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 27.10.2021 (liite 1)
Asian tausta
Voith Patent GmbH on 1.2.2017 hakenut suomalaista patenttia keksinnölle nimeltä ”Method and device for starch application” (Menetelmä ja laite tärkkelyksen levittämiseksi). Hakemus on Patentti- ja rekisterihallituksessa saanut numeron FI 20170013.
Patentti- ja rekisterihallitus on 31.5.2019 myöntänyt edellä mainitulle keksinnölle patentin numero FI 127948.
Valmet Technologies Oy on 28.2.2020 tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle väitteen edellä mainittua patenttia vastaan ja vaatinut sen kumoamista kokonaisuudessaan.
Patentti- ja rekisterihallitus on 27.10.2021 tekemällään päätöksellä pysyttänyt mainitun patentin voimassa muutetussa muodossa.
Valmet Technologies Oy on valittanut Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä markkinaoikeuteen. Valitukseen antamansa vastauksen yhteydessä Voith Patent GmbH on esittänyt ensisijaisen patenttivaatimusasetelman, jonka mukaisessa muodossa patentti on Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen mukaan pysytettävissä voimassa, sekä vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 2 — 11. Valituskäsittelyn aikana 7.9.2022 antamansa lausuman yhteydessä Voith Patent GmbH on esittänyt uuden ensisijaisen patenttivaatimusasetelman (liite 2) sekä uudet vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 2 — 5 ja 7 — 11 (liitteet 3 — 12) ja numeroinut vastauksensa yhteydessä esittämänsä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman sekä vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 2 — 5 ja 7 — 11 uudelleen vaihtoehtoisiksi patenttivaatimusasetelmiksi 12 — 21 (liitteet 13 — 22). Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksyttäväksi katsoma patenttivaatimusasetelma on siten markkinaoikeuden tarkasteltavana vaihtoehtoisena patenttivaatimusasetelmana 12. Markkinaoikeus toteaa, että ensisijainen patenttivaatimusasetelma vastaa vaihtoehtoista patenttivaatimusasetelmaa 12 ja että patenttivaatimusasetelmat 2 — 5 ja 7 — 11 vastaavat patenttivaatimusasetelmia 13 — 21 muutoin, paitsi että termi taipumakompensoitu tela on muutettu termiksi taipumasäädelty tela. Yhtenäisyyden vuoksi patenttivaatimusasetelmien lopullista numerointia käytetään tässä päätöksessä alusta alkaen.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
Valmet Technologies Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen ja kumoaa patentin numero FI 127948 kokonaisuudessaan. Valmet Technologies Oy on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus ei ota Voith Patent GmbH:n 7.9.2022 esittämiä uutta ensisijaista patenttivaatimusasetelmaa ja vaihtoehtoisia patenttivaatimusasetelmia 2 — 5 ja 7 — 11 käsiteltäväksi ja että markkinaoikeus velvoittaa Voith Patent GmbH:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 29.899,70 eurolla viivästyskorkoineen.
Perusteet
Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen mukaan patentti on pysytettävissä voimassa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 12 mukaisessa muodossa. Sen itsenäinen patenttivaatimus 1 on jaettavissa piirteisiin seuraavasti:
A: Menetelmä tärkkelyksen levittämiseksi liikkuvan kuiturainan (5) päälle, erityisesti testlainerirainan (5) tai aallotuskartonkirainan (5) päälle,
B: jossa menetelmässä ensimmäinen tärkkelys levitetään kuiturainan (5) jommallekummalle tai kummallekin puolelle
C: ja sitten kuituraina (5) johdetaan ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (2) muodostaman käsittelynipin (6) läpi,
D: ja ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (2) kovuus on 1 P&J (Pusey&Jones) tai pienempi,
E: tunnettu siitä, että ensimmäisen telan (1) ja/tai toisen telan (2) halkaisija on 0,7 — 2 m, erityisesti 0,7 — 1,8 m,
F1: jolloin ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (2) halkaisijat ovat yhtä suuret tai eroavat toisistaan alle 10 %
F2: ja jolloin ainakin yksi teloista on taipumakompensoitu tela.
Itsenäinen patenttivaatimus 6 on jaettavissa piirteisiin seuraavasti:
G: Laite tärkkelyksen levittämiseksi liikkuvan kuiturainan (5) päälle,
H: jossa laitteessa on ensimmäinen tela (1) ja toinen tela (2), jotka on asemoitu niin, että ne muodostavat käsittelynipin (6) kuiturainaa (5) varten,
I: sekä välineet (3, 3a) tärkkelyksen suoraksi tai epäsuoraksi levittämiseksi kuiturainan (5) päälle,
J: ja ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (2) kovuus on 1 P&J (Pusey & Jones) tai pienempi,
K: tunnettu siitä, että ensimmäisen telan (1) ja/tai toisen telan (2) halkaisija on 0,7 — 2 m, erityisesti 0,7 — 1,8 m,
L1: jolloin ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (2) halkaisijat ovat yhtä suuret tai eroavat toisistaan alle 10 % ja
L2: jolloin ainakin yksi teloista (1) on taipumakompensoitu tela.
Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalainen päätös on virheellinen. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 12 itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty keksintö ei ole uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun tekniikkaan nähden. Vaikka itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet E ja F1 sekä patenttivaatimuksen 6 piirteet K ja L1 eivät käy suoraan ilmi viitejulkaisusta D1, mainituissa piirteissä esitetyt halkaisijoiden vaihteluvälit ja suhteet ovat pintaliimaustelojen yleisesti käytössä olevia arvoja ja kuuluvat alan ammattimiehen perusosaamiseen.
Itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön lähintä tekniikan tasoa on katsottava edustavan viitejulkaisun D1, josta tunnetusta tekniikasta itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyt keksinnöt eroavat enintään patenttivaatimuksen 1 piirteiden E ja F1 sekä patenttivaatimuksen 6 piirteiden K ja L1 osalta. Alan ammattimiehen yleistietoja sisältävän viitejulkaisun O4 mukaan tarkasteltavana olevan keksinnön mukaisissa sovelluksissa voidaan käyttää halkaisijaltaan 1.600 millimetriin asti olevia teloja. Itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty halkaisijan vaihteluväli on siten suurelta osin päällekkäinen alan ammattimiehen yleistietoihin kuuluvan vaihteluvälin kanssa. Tarkasteltavana olevassa patentissa ei ole myöskään esitetty mitään piirteen E ja K aikaansaamaa teknistä vaikutusta.
Nippitelojen halkaisijat tai niiden suhde eivät vaikuta suoraan siihen, kuinka hyvin tärkkelys levittyy rainalle. Jos teloilla on sama halkaisija, telojen mahdollista värähtelyä ei voida vähentää pehmeällä pinnoitteella, koska värähtelyt ovat samalla resonanssialueella, mikä vahvistaa värähtelyjä. Alan ammattimies tietää, että nipin muodostavien telojen halkaisijat voidaan valita saman- tai erisuuruisiksi ja että halkaisijoiden valinnoilla voidaan vaikuttaa värähtelyongelmaan.
Taipumakompensoidun telan käyttö taipuman hallintaan telan poikkileikkauksen alueella kuuluu alan ammattimiehen perusosaamiseen. Lisäksi viitejulkaisu O14 ohjaa valitsemaan nipin toiseksi telaksi taipumakompensoidun telan. Itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty keksintö eroaa viitejulkaisusta O14 tunnetusta tekniikasta siltä osin, että telojen kovuus on 1 P&J tai pienempi. Mainitun kovuuden valinta on alan ammattimiehelle ilmeinen vaihtoehto. Tarkasteltavana olevassa patentissa ei myöskään ole esitetty, mikä tekninen vaikutus kyseisellä kovuudella saavutetaan. Viitejulkaisusta D1 tunnetun ratkaisun telakovuudet vastaavat olennaisesti mainittuja itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitettyjä arvoja, mikä voidaan todeta viitejulkaisussa D6 esitetystä kovuusarvojen vastaavuustaulukosta.
Alan ammattimies ei pysty tarkasteltavana olevan patentin selityksen perusteella toteuttamaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitettyä keksintöä. Selityksessä ei ole esitetty, kuinka sinänsä tunnetulla P&J-menetelmällä voidaan mitata 0 — 1 P&J:n kovuuksia erityisesti, jos telan pinta on metallia, keraamia tai komposiittia. Mainittu menetelmä soveltuu sitä koskevan standardin mukaan kumipintojen ja kumityyppisten pintojen kovuuden mittaamiseen. Lisäksi mitattaessa kovia teloja mainitulla menetelmällä saadaan kovuudeksi 0 P&J myös patenttivaatimuksessa esitetyn vaihteluvälin ulkopuolella. Tämä käy ilmi muun ohella viitejulkaisun D6 vastaavuustaulukosta, jossa patenttivaatimusten mukaisella vaihteluvälillä ei ole muulla mittausmenetelmällä saatavaa vertailuarvoa. Alan ammattimies ei siten voi toteuttaa itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitettyä keksintöä, koska käytettävissä ei ole mittausmenetelmää, jolla voitaisiin selvittää, onko telan kovuus mainituissa patenttivaatimuksissa esitetyllä vaihteluvälillä 0 — 1 P&J.
Itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 on lisätty perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 8 esitetty piirre. Mainittu patenttivaatimus 8 viittaa vain perusasiakirjan patenttivaatimukseen 6, jossa esitettyjä piirteitä ei ole lisätty itsenäisiin patenttivaatimuksiin. Perusasiakirjan selityksessä mainitun patenttivaatimuksen 8 mukainen piirre on esitetty viittaamalla keksinnön edullisiin suoritusmuotoihin. Näin ollen perusasiakirjan patenttivaatimuksen 8 mukainen piirre ei ole myöskään perusasiakirjan selityksen perusteella yhdistettävissä perusasiakirjan itsenäisiin patenttivaatimuksiin ilman perusasiakirjan patenttivaatimuksen 6 mukaisia piirteitä. Muutetussa muodossa voimassa pysytetty patentti käsittää siten sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi alkuperäisestä patenttihakemuksesta.
Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto
Patentti- ja rekisterihallituksen lausunnon 28.1.2022 mukaan valituksessa ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella valituksenalaista päätöstä tulisi muuttaa.
Patenttivaatimusasetelman 12 itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet E, F1 ja F2 sekä itsenäisen patenttivaatimuksen 6 piirteet K, L1 ja L2 eivät käy ilmi viitejulkaisusta D1, joten itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty keksintö on uusi mainittuun viitejulkaisuun nähden. Viitejulkaisuissa O1, O3, O4 — O7 ja O16 on esitetty telojen halkaisijoita ja niiden suhteita, mutta mainituissa viitejulkaisuissa ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella alan ammattimies yhdistäisi kyseisissä viitejulkaisuissa esitettyä viitejulkaisuun D1. Viitejulkaisusta O4 ei käy ilmi esimerkkiä, jossa olisi esitetty itsenäisten patenttivaatimusten mukaisten lukuarvojen yhdistelmä, vaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyt lukuarvot on poimittava mainitun viitejulkaisun eri esimerkeistä. Itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyt keksinnöt eroavat siten olennaisesti viitejulkaisujen D1 ja O1, O3, O4 — O7 tai O16 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.
Viitejulkaisun O14 on katsottava edustavan itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön lähintä tekniikan tasoa, koska mainitusta viitejulkaisusta tunnetaan enemmän itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön piirteitä kuin viitejulkaisusta D1. Itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty keksintö eroaa viitejulkaisusta O14 tunnetusta siltä osin, että ensin mainitussa telojen kovuudet ovat 1 P&J tai vähemmän, kun taas viimeksi mainitussa telojen kovuudeksi on esitetty 15 ja 40 P&J. Itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyn telojen kovuuden valitseminen ei ole alan ammattimiehelle itsestään selvää viitejulkaisun O14 perusteella. Mainitussa viitejulkaisussa ei ole esitetty sellaista, joka ohjaisi alan ammattimiehen valitsemaan ainakin toiseksi telaksi taipumakompensoidun telan, jonka kovuus on 1 P&J tai pienempi. Viitejulkaisu D1 tai O6 ei opeta valitsemaan kovien telojen halkaisijaksi itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitettyjä arvoja, eikä itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty telojen kovuus käy ilmi viitejulkaisuista O1, O3 — O5 tai O7. Itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyt keksinnöt eroavat siten olennaisesti myös viitejulkaisujen O14 ja D1, O1, tai O3 — O7 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.
P&J-menetelmää on käytetty viitejulkaisuissa O4, O6 ja O16 telojen kovuuden määrittämiseen myös lukuarvoalueella 0 — 1 P&J. Alan ammattimiehen on siten katsottava voivan selityksen perusteella käyttää patenttivaatimuksissa esitettyä keksintöä.
Alan ammattimiehelle on selvää, että selityksestä otettu piirre on yhdistettävissä perusasiakirjan itsenäisiin patenttivaatimuksiin. Itsenäiset patenttivaatimukset eivät siten käsitä sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi alkuperäisestä patenttihakemuksesta.
Voith Patent GmbH:n vastaus
Vaatimukset
Voith Patent GmbH on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Valmet Technologies Oy:n valituksen ja pysyttää patentin numero FI 127948 voimassa markkinaoikeudessa tarkasteltavana olevan ensisijaisen patenttivaatimusasetelman mukaisessa muodossa.
Toissijaisesti Voith Patent GmbH on vaatinut, että jos markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen, asia palautetaan vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 2 — 21 (liitteet 3 — 22) osalta Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.
Kolmassijaisesti Voith Patent GmbH on vaatinut, että jos markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen, patentti numero FI 127948 pysytetään voimassa jonkin vaihtoehtoisista patenttivaatimusasetelmista 2 — 21 mukaisessa muodossa.
Voith Patent GmbH on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Valmet Technologies Oy:n oikeudenkäyntikulu- ja viivästyskorkovaatimuksen kokonaisuudessaan sekä velvoittaa Valmet Technologies Oy:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 25.493,26 eurolla viivästyskorkoineen.
Perusteet
Patenttivaatimuksessa esitetyn keksinnön uutuutta ei tule arvioida piirre kerrallaan, vaan patenttivaatimuksessa esitetyn piirteiden yhdistelmän on käytävä ilmi viitejulkaisussa esitetystä sovellusmuodosta. Viitejulkaisun D1 sivulla 10 esitetyssä esimerkissä telojen halkaisijat ovat 375 ja 500 mm. Mainitusta esimerkistä ei siten käy ilmi itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteitä E ja F1 taikka itsenäisen patenttivaatimuksen 6 piirteitä K ja L1. Mainitusta viitejulkaisusta ei käy ilmi, että myöskään sen muissa osissa esitettyjen telojen halkaisijat olisivat itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyillä lukualueilla. Uutuutta arvioitaessa ei oteta huomioon sitä, minkä suuruiset telojen halkaisijat mahdollisesti kuuluvat alan ammattimiehen yleistietämykseen tai ovat mahdollisesti käytössä joissakin sovelluksissa tai mitä on esitetty muissa viitejulkaisuissa. Itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty keksintö on siten uusi viitejulkaisuun D1 nähden.
Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet D, E ja F1 sekä itsenäisen patenttivaatimuksen 6 piirteet J, K ja L1 parantavat yhdessä tärkkelyksen siirtymistä kuiturainaan ja siten kuiturainan lujuutta. Objektiivisen teknisen ongelman voidaan katsoa olevan, kuinka parantaa kuiturainan lujuutta ja tuottaa stabiilisti tuotetta myös huonolaatuisista lähtömateriaaleista. Viitejulkaisussa D1 ei ole esitetty sellaista, joka ohjaisi alan ammattimiestä ratkaisemaan mainitun objektiivisen teknisen ongelman itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyllä tavalla. Mainitun viitejulkaisun sivun 10 riveillä 10 — 13 esitetyssä esimerkissä telojen koko ei ole itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyn mukainen. Saman sivun riveillä 18 — 20 esitetyssä toisessa esimerkissä käytetään puolestaan pehmeitä (20 P&J) teloja. Mainitussa viitejulkaisussa on myös esitetty, että taipumakompensoidun telan halkaisija voi olla olennaisesti pienempi kuin putkitelan. Alan ammattimies ei siten viitejulkaisun D1 perusteella käyttäisi suuria taipumakompensoituja teloja itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyllä tavalla.
Myöskään viitejulkaisussa O1, O4, O6, O7 tai O16 esitetty ei ohjaa alan ammattimiestä ratkaisemaan edellä mainittua objektiivista teknistä ongelmaa itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyllä tavalla.
Viitejulkaisun O14 on katsottava edustavan itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön lähintä tekniikan tasoa, koska siinä on esitetty useita mainittujen patenttivaatimusten piirteitä ja se liittyy keksinnön kanssa samaan tekniikan alaan, eli pintaliimauksen, kuten tärkkelyksen, levittämiseen liikkuvan kuiturainan päälle. Itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty keksintö eroaa viitejulkaisusta O14 tunnetusta tekniikasta ainakin piirteiden D ja J osalta, eli siten, että ensimmäisen ja toisen telan kovuus on 1 P&J tai pienempi. Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet D, E ja F1 sekä itsenäisen patenttivaatimuksen 6 piirteet J, K ja L1 yhdessä saavat synergisesti aikaan sen, että tärkkelyksen siirtyminen kuiturainaan paranee, mikä parantaa kuiturainan lujuutta ja mahdollistaa tuotteen valmistamisen stabiilisti. Objektiivisen teknisen ongelman voidaan katsoa olevan mainittujen teknisten vaikutusten aikaansaaminen. Viitejulkaisusta O14 ei käy ilmi piirteiden D ja J mukaisia kovuusarvoja, eikä mainittu viitejulkaisu muutoinkaan ohjaa alan ammattimiestä valitsemaan siinä esitettyjen telojen sijasta teloja, joiden kovuus on itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyn mukainen.
Itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty keksintö eroaa viitejulkaisusta O14 tunnetusta tekniikasta myös siten, ettei mainitussa viitejulkaisussa ole esitetty ainakin yhden teloista olevan taipumakompensoitu tai taipumasäädelty tela piirteen F2 mukaisesti.
Alan ammattimiehelle ei myöskään ole syytä soveltaa viitejulkaisusta D1 tunnettuja telojen kovuuksia viitejulkaisussa O14 esitettyihin teloihin. Ensin mainitussa on esitetty kovuusarvoja teloille, jotka ovat eri kokoisia kuin viimeksi mainitusta tunnetut telat. Viitejulkaisussa D1 on myös esitetty, että taipumakompensoidut tai taipumasäädellyt telat voivat olla halkaisijaltaan pienempiä kuin putkitelat. Mainitun viitejulkaisun perusteella alan ammattimies ei siten käyttäisi suuria taipumakompensoituja tai -säädeltyjä teloja siten kuin itsenäisissä patenttivaatimuksissa on esitetty.
Kysymys siitä, voiko alan ammattimies toteuttaa itsenäisissä patenttivaatimuksissa esiintyvän piirteen ”ensimmäisen ja toisen telan kovuus on 1 P&J tai pienempi” mukaisen telan liittyy patenttivaatimuksen täsmällisyyteen, joka ei ole väiteperuste. Itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty keksintö ei edellytä sellaisia kovuusarvoja, joita ei voi mitata. P&J-menetelmä on asianomaisella tekniikan alalla yleisesti käytetty kovuuksien mittausmenetelmä, joka soveltuu patenttivaatimuksissa esitettyjen telojen kovuuden mittaukseen. Merkitystä ei ole sillä, voiko P&J-menetelmällä mitattua kovuutta vastaavan kovuuden mitata jollakin toisella menetelmällä.
Perusasiakirjan epäitsenäisen patenttivaatimuksen 8 piirre ”ensimmäisen ja toisen telan halkaisijat ovat yhtä suuret tai eroavat toisistaan alle 10 %” on esitetty myös perusasiakirjan selityksen sivulla 5, jossa sitä ei ole yhdistetty perusasiakirjan epäitsenäisen patenttivaatimuksen 6 aineistoon. Mainitun patenttivaatimuksen 8 aineisto on siten selityksestä yhdistettävissä perusasiakirjan patenttivaatimukseen 1 ja 7 ilman, että patentti tulee käsittämään sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi alkuperäisestä patenttihakemuksesta.
Muut kirjelmät
Valmet Technologies Oy on esittänyt lausumassaan 20.4.2022, että piirre F1 ei käy suoraan ilmi viitejulkaisusta D1, mutta mainitun piirteen mukainen telojen halkaisijoiden suhde kuuluu alan ammattimiehen perusosaamiseen. Taipumakompensoitu tela on esitetty viitejulkaisussa D1.
Lähintä tekniikan tasoa edustaa viitejulkaisu D1, koska siinä ratkaistava ongelma on sama kuin tarkasteltavana olevassa patentissa ratkaistava ongelma. Mainitusta viitejulkaisusta käyvät ilmi kaikki itsenäisten patenttivaatimusten piirteet piirteiden E ja K mukaista halkaisijan vaihteluväliä lukuun ottamatta. Tarkasteltavana olevasta patentista ei käy ilmi, mikä tekninen vaikutus saavutetaan valitsemalla piirteiden E ja F1 sekä K ja L1 mukaiset arvot telojen halkaisijoille ja niiden suhteelle. Erityisesti tarkasteltavana olevassa patentissa ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella mainituilla arvoilla saavutettaisiin parempi pintaliimaustulos kuin muilla arvoilla.
Vain itsenäisten patenttivaatimusten johdanto-osassa esitetyillä piirteillä D ja J on välitön vaikutus tärkkelyksen siirtymiseen kuiturainaan. Piirteillä E ja F1 sekä K ja L1 ei ole tällaista välitöntä vaikutusta. Viimeksi mainituilla piirteillä voidaan välttää ei-toivottuja värähtelyjä. Piirteiden F2 ja L2 mukaisella taipumakompensoidun telan käytöllä voidaan vaikuttaa telojen halkaisijoiden mitoitukseen, kuten viitejulkaisussa D1 on esitetty. Mainitun viitejulkaisun esimerkit liittyvät testijärjestelyihin. Alan ammattimies osaa yleistietojensa perusteella skaalata testijärjestelyissä käytetyt mitoitukset tuotantojärjestelyjen mitoituksiksi.
Itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön ja viitejulkaisusta tunnetun ratkaisun yhteisten piirteiden määrä, jota Patentti- ja rekisterihallitus on käyttänyt perusteena valitessaan lähimmäksi tekniikan tasoksi viitejulkaisun O14, ei ole lähimmän tekniikan tason ensisijainen valintaperuste. Mainittu keksintö on kuitenkin alan ammattimiehelle ilmeinen myös siinä tapauksessa, että lähintä tekniikan tasoa edustaa viitejulkaisu O14. Itsenäisten patenttivaatimusten piirteet käyvät ilmi mainitusta viitejulkaisusta piirteitä D ja J lukuun ottamatta.
Vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 12 — 21 itsenäisiin patenttivaatimuksiin on lisätty selityksestä otettu piirre, jonka mukaan ainakin toinen teloista on taipumakompensoitu tela. Perusasiakirjan selityksen mukaan ainakin toinen teloista on ”controlled deflection roll” eli taipumasäädelty tela. Mainitun lisäyksen jälkeen itsenäiset patenttivaatimukset käsittävät sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi alkuperäisestä patenttihakemuksesta, koska muutetut itsenäiset patenttivaatimukset kattavat kaikki taipumakompensoidut telat.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 13 itsenäiset patenttivaatimukset eroavat vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 12 itsenäisistä patenttivaatimuksista siltä osin, että ensin mainittuihin on lisätty piirre, jonka mukaan ensimmäisessä telassa on metallia tai keraamista ainetta sisältävä päällys. Mainittu piirre on tunnettu esimerkiksi viitejulkaisuista D1 ja O17. Lisäksi piirteen mukaiset materiaalit ovat alan ammattimiehelle ilmeisiä.
Edellä mainittu vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 13 itsenäisiin patenttivaatimuksiin lisätty piirre saa myös aikaan sen, että näin muutettu patentti käsittää sellaista, joka ei ole käynyt ilmi alkuperäisestä patenttihakemuksesta, koska mainittu piirre on sekä perusasiakirjan epäitsenäisessä patenttivaatimuksessa 10 että selityksessä esitetty yhdessä kerrospaksuuden 50 — 150 μm kanssa.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 14 itsenäisiin patenttivaatimuksiin on vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 13 itsenäisiin patenttivaatimuksiin nähden lisätty piirre, jonka mukaan metallisen tai keraamisen aineen kerrospaksuus on 50 — 150 μm. Viitejulkaisussa O17 on esitetty telan päällys, jossa metallin tai keraamisen aineen kerrospaksuus on 0,1 — 0,8 mm.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 15 itsenäisissä patenttivaatimuksissa on vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 14 itsenäisiin patenttivaatimuksiin nähden lisäksi esitetty, että kuituraina on tuotettu jätepaperista saaduista kuiduista. Mainittu piirre on tunnettu esimerkiksi viitejulkaisusta D1 ja on alan ammattimiehelle muutoinkin ilmeinen. Lisäksi mainittujen patenttivaatimusten tunnusmerkkiosan piirteet eivät vaikuta tärkkelyksen imeytymiseen kuiturainaan, vaikka kuiturainassa olisi jätepaperista saatuja kuituja.
Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 16 eroaa vaihtoehtoisesta patenttivaatimusasetelmasta 15 siten, että ensin mainitusta on poistettu laitevaatimukset. Näin ollen vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 16 itsenäiset patenttivaatimukset eivät eroa olennaisesti tunnetusta tekniikasta samoilla perusteilla kuin vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 15 itsenäiset patenttivaatimukset.
Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 6 vastaa muutoin myönnettyä patenttivaatimusasetelmaa, mutta telan halkaisijan vaihteluväliä on itsenäisissä patenttivaatimuksissa hieman täsmennetty. Patentti- ja rekisterihallitus ei katsonut myönnetyn patenttivaatimusasetelman olevan hyväksyttävissä, eikä patentinhaltija ole valittanut päätöksestä.
Vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 17, 18, 19, 20 ja 21 eroavat muutoin vastaavasta vaihtoehtoisesta patenttivaatimusasetelmasta 12, 13, 14, 15 ja 16 siten, että kussakin ensin mainitussa telan halkaisijan vaihteluväliksi on esitetty 0,7 — 1,8 m. Tarkasteltavana olevassa patentissa ei ole esitetty, mikä tekninen vaikutus mainitulla vaihteluvälillä saavutetaan. Vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 17, 18, 19, 20 ja 21 itsenäiset patenttivaatimukset eivät siten eroa tunnetusta tekniikasta samoilla perusteilla kuin vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 12, 13, 14, 15 ja 16 itsenäiset patenttivaatimukset.
Valmet Technologies Oy on 3.5.2022 täydentänyt 20.4.2022 markkinaoikeuteen saapunutta lausumaansa.
Valmet Technologies Oy on 9.6.2022 markkinaoikeuteen saapuneessa lausumansa 20.4.2022 täydennyksessä esittänyt, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 12 itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet A, B, C ja D sekä mainittuja piirteitä vastaavat itsenäisen patenttivaatimuksen 6 piirteet käyvät ilmi viitejulkaisun D1 kuvan 1 laitteesta. Piirre F2 käy ilmi mainitun viitejulkaisun sivun 4 riveiltä 6 — 8. Piirteet E ja F1 eivät käy suoraan ilmi mainitusta viitejulkaisusta, mutta kyseiset piirteet sisältyvät alan ammattimiehen yleistietoihin, joten niiden yhdistäminen mainitun viitejulkaisun kuvan 1 laitteeseen on ilmeistä.
Keksinnöllisyyden esteitä ovat viitejulkaisu D1 tai O14 yhdistettyinä viitejulkaisuun O1, O3, O5, O6 tai O7.
Voith Patent GmbH on lausumansa 7.9.2022 yhteydessä toimittanut uuden ensisijaisen patenttivaatimusasetelman sekä uudet vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 2 — 5 ja 7 — 11, joiden itsenäisissä patenttivaatimuksissa suomenkielistä käännöstä on korjattu patenttilain 27 a ja 27 b §:n nojalla siten, että ilmaisu ”taipumakompensoitu tela” on muutettu muotoon ”taipumasäädelty tela”. Aiemmin toimitettu ensisijainen patenttivaatimusasetelma sekä vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 2 — 5 ja 7 — 11 ovat saaneet uudet numerot 12 — 21, joita on tässä päätöksessä yhtenäisyyden vuoksi käytetty alusta alkaen.
Voith Patent GmbH on edellä mainitussa lausumassaan esittänyt, että kaikki alan perusoppikirjoissa esitettävät tiedot eivät ole alan ammattimiehelle ilmeisiä eivätkä automaattisesti yhdistettävissä lähimpään tekniikan tasoon.
Alalla käytetty ilmaisu ”taipumakompensoitu tela” kattaa muiden ohella taipumasäädellyt telat. Ilmaisulla ”deflection control roll” tai ”controlled deflection roll” tarkoitetaan taipumasäädeltyä telaa. Perusasiakirjan selityksen mukaan joissakin suoritusmuodoissa voidaan käyttää telaa, jonka englanninkielinen nimitys on ”controlled deflection roll”, joten uuden ensisijaisen patenttivaatimusasetelman sekä uusien vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 2 — 5 ja 7 — 11 itsenäisiin patenttivaatimuksiin on tehty edellä mainittu muutos.
Viitejulkaisussa D6 esitetty ei osoita, ettei P&J-menetelmällä voisi mitata 0 — 1 P&J:n suuruisia telan kovuuksia. Mainitussa viitejulkaisussa ei myöskään ole esitetty sellaista, jonka perusteella alan ammattimiehen olisi käytettävä kovuuden mittauksessa jotakin muuta kuin P&J-menetelmää. Viitejulkaisut O21 ja O22 osoittavat, että P&J-menetelmää voidaan käyttää myös muiden kuin kumipintojen kovuuden mittaamiseen.
Viitejulkaisussa O17 oleva tekijänoikeusmerkintä ”© Copyright 2014 Valmet Corporation” ei osoita, että mainittu viitejulkaisu olisi ollut yleisön saatavissa vuonna 2014 sen sisältöisenä kuin se on asiassa esitetty. Mainittua viitejulkaisua ei siten tule ottaa huomioon keksinnöllisyyttä arvioitaessa. Lisäksi mainitussa viitejulkaisussa ei ole esitetty, että keraamisella pinnalla varustettua telaa käytettäisiin liimapuristimissa vaan kuivaussylinterissä. Alan ammattimies ei valitsisi kuivaussylinterin telan pintamateriaalia liimapuristimen telan päällysmateriaaliksi.
Voith Patent GmbH on esittänyt lausumansa täydennyksessä 7.10.2022, että viitejulkaisusta D1 ei käy ilmi suoritusmuotoa, jossa olisi itsenäisten patenttivaatimusten piirteet E ja F1 sekä K ja L1. Kahden kovan telan yhdistelmä voi tehdä prosessista epästabiilin. Mainitut itsenäisten patenttivaatimusten piirteet parantavat prosessin stabiiliutta kaksi kovaa telaa sisältävässä ratkaisussa. Mainitut tekniset piirteet tuottavat piirteiden D ja F2 kanssa teknisen yhteisvaikutuksen, joka on eri kuin kyseisten piirteiden yksittäisten teknisten vaikutusten summa. Piirteitä D, E, F1 ja F2 on siten tarkasteltava yhdistelmäkeksintönä.
Viitejulkaisusta O14 ei käy ilmi suoritusmuotoa, jossa olisi itsenäisten patenttivaatimusten piirteet D ja F2 sekä J ja L2. Myös viitejulkaisuun O14 nähden piirteitä D, E, F1 ja F2 on tarkasteltava yhdistelmäkeksintönä.
Voith Patent GmbH on esittänyt lausumansa täydennyksessä 19.10.2022, että viitejulkaisusta D1 ei käy ilmi suoritusmuotoa, jossa olisi itsenäisten patenttivaatimusten piirteet E, F1 ja F2 sekä K, L1 ja L2. Piirteiden E ja F1 tekninen vaikutus on prosessin stabiilisuuden parantuminen. Piirre F2 parantaa prosessin stabiilisuutta entisestään. Alan ammattimies ei viitejulkaisun D1 perusteella pyrkisi parantamaan prosessin stabiilisuutta itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyllä keksinnöllä. Mainitun viitejulkaisun yhdessä esimerkissä telojen mitat ja toisessa esimerkissä telojen kovuudet eivät vastaa itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitettyjä arvoja.
Viitejulkaisusta O14 ei käy ilmi suoritusmuotoa, jossa olisi itsenäisten patenttivaatimusten piirteet D ja F2 sekä J ja L2. Piirre D saa aikaan suuren nippipaineen, jolloin tärkkelyksen siirtyminen kuiturainaan paranee. Piirre F2 parantaa prosessin stabiilisuutta. Mainittu viitejulkaisu ei ohjaa yhdistämään mainitussa viitejulkaisussa esitettyjen PK8 ja PK9 sizer rolls -telojen mitoitusta ja bombeerattua tai taipumasäädeltyä telaa.
Alan ammattimiehellä ei ole syytä soveltaa viitejulkaisussa D1 esitettyjä telojen kovuuksia viitejulkaisussa O14 esitettyihin teloihin, koska ensin mainitussa esitettyjen telojen muut mitat ovat erilaisia kuin viitejulkaisun O14 vastaavat mitat.
Voith Patent GmbH on esittänyt lisälausumassaan 11.11.2022, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 perustuu perusasiakirjan patenttivaatimuksiin 1 ja 2. Piirteiden E ja K lukuarvoalueen rajat käyvät ilmi muun ohella perusasiakirjan epäitsenäisestä patenttivaatimuksesta 9 sekä selityksestä. Piirteet F1 ja L1 käyvät ilmi perusasiakirjan epäitsenäisestä patenttivaatimuksesta 8 sekä selityksestä. Alan ammattimiehelle on selvää, että piirre on yhdistettävissä itsenäisten patenttivaatimusten muihin piirteisiin. Piirteet F2 ja L2 käyvät ilmi perusasiakirjan selityksestä, jossa käytetyn englanninkielisen ilmaisun ”controlled deflection roll” suomenkielinen vastine on ”taipumasäädelty tela”. Ilmaisu ”taipumakompensoitu tela” on ilmaisun ”taipumasäädelty tela” yläkäsite. Edellä mainitut piirteet on perusasiakirjassa esitetty edullisina piirteinä ja ovat siten yhdistettävissä perusasiakirjan itsenäisten patenttivaatimusten piirteisiin.
Vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 2 ja 13 itsenäisiä patenttivaatimuksia on täsmennetty piirteellä, jonka mukaan ensimmäisessä telassa on metallia tai keraamista ainetta sisältävä päällys. Mainittu piirre on esitetty perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 10 ja selityksessä. Vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 3 ja 14 itsenäisissä patenttivaatimuksissa on lisäksi määritelty mainitun metallin tai keraamisen aineen kerrospaksuus.
Vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 4 ja 15 itsenäisten patenttivaatimusten täsmennys, jonka mukaan kuituraina on tuotettu jätepaperista peräisin olevista kuiduista, perustuu perusasiakirjan selitykseen. Vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 5 ja 16 vastaavat muutoin vaihtoehtoisia patenttivaatimusasetelmia 4 ja 15, mutta laitevaatimukset 6 — 9 on poistettu.
Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 6 vastaa muutoin myönnettyä patenttivaatimusasetelmaa, mutta telan halkaisijan lukuarvoalueeksi on määritelty 0,7 — 1,8 m. Vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 7, 8, 9, 10 ja 11 vastaavat muutoin järjestyksessä ensisijaista patenttivaatimusasetelmaa ja vaihtoehtoista patenttivaatimusasetelmaa 2, 3, 4 ja 5, mutta ensin mainittujen itsenäisiin patenttivaatimuksiin on tehty sama täsmennys kuin vaihtoehtoiseen patenttivaatimusasetelmaan 6. Vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 12 — 21 vastaavat muutoin järjestyksessä ensisijaista patenttivaatimusasetelmaa ja vaihtoehtoisia patenttivaatimusasetelmia 2 — 5 ja 7 — 11, mutta ensin mainittujen itsenäisissä patenttivaatimuksissa on käytetty ilmaisua ”taipumakompensoitu tela” ilmaisun ”taipumasäädelty tela” sijasta.
Valmet Technologies Oy on vaatinut lisälausumassaan 17.11.2022, että markkinaoikeus ei ota ensisijaista patenttivaatimusasetelmaa ja vaihtoehtoisia patenttivaatimusasetelmia 2 — 5 ja 7 — 11 käsiteltäviksi, koska patentissa mahdollisesti oleva käännösvirhe on korjattava heti, kun virhe on huomattu. Käännöksen korjaaminen markkinaoikeudessa toimitettavan valituskäsittelyn aikana ei ole mahdollista patenttilain 27 a tai 27 b §:n nojalla.
Valmet Technologies Oy on esittänyt edellä mainitussa lisälausumassaan, että viitejulkaisu D1 liittyy samaan tekniseen ongelmaan, eli rainan riittävän lujuuden aikaansaamiseen, kuin tarkasteltavana oleva patentti, ja edustaa siten mainitun patentin lähintä tekniikan tasoa. Mainitussa viitejulkaisussa on esitetty, ettei pehmeäpintaisilla teloilla päästä riittävän hyvään lopputulokseen, joten on käytettävä kovapintaisia puristuselimiä eli teloja.
Kahden kovan telan muodostava nippi ei ole epästabiili. Sillä tai rainalle levitettävällä tärkkelyksellä ei ole värähtelyjä aiheuttavaa vaikutusta. Telojen halkaisijat ja kovuudet sinänsä eivät vaikuta prosessin stabiilisuuteen. Värähtelyongelma sinänsä on ollut tunnettu jo kauan, ja se voidaan ratkaista telojen mitoituksella, kuten esimerkiksi viitejulkaisuissa O3, O5, O6 ja O7 on esitetty.
Jos lähimmäksi tekniikan tasoksi valitaan viitejulkaisu O14, rainan lujuuden parantamista tavoitteleva alan ammattimies yhdistäisi viitejulkaisun D1 rainan lujuuden parantamiseen liittyvän opetuksen viitejulkaisun O14 opetukseen ja päätyisi ilmeisellä tavalla itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitettyyn keksintöön. Tarkasteltavana olevasta patentista ei käy ilmi, mikä tekninen vaikutus itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyllä telojen kovuudella ”1 P&J tai pienempi” on perusasiakirjassa keksinnön mukaiseksi kovuudeksi esitettyyn ”15 P&J tai pienempi” nähden.
Taipumakompensoidun telan käyttö tarkasteltavana olevassa patentissa esitetyssä sovelluksessa on tunnettu viitejulkaisusta D1. Taipumakompensoidun telan tyypillä ei ole merkitystä.
Itsenäisten patenttivaatimusten piirteissä D, E, F1 ja F2 sekä J, K, L1 ja L2 on kysymys yksittäisistä piirteistä, joille ei ole patentissa esitetty ja joilla ei muutoinkaan ole synergististä vaikutusta. Mainittujen yksittäisten piirteiden lukeminen viitejulkaisuista ei siten edellytä keksinnöllistä panosta. Piirteen D mukainen kova nippi vaikuttaa tärkkelyksen tunkeutumiseen kuiturainaan, ja piirteiden E ja F1 mukaisella mitoituksella voidaan vaikuttaa mahdollisiin värähtelyihin.
P&J-menetelmällä ei voida mitata metalli- tai keraamipintaisten telojen kovuuksia lukuarvoalueella 0 — 1 P&J. Menetelmä soveltuu pehmeiden telojen kovuuden mittaamiseen. Muilla menetelmillä mitatuilla kovuuksilla ei ole vastaavuutta mainitulla lukuarvoalueella, joten muulla kuin P&J-menetelmällä mitatusta arvosta ei voida päätellä, onko se mainitulla alueella.
Taipumasäädellyt telat ovat taipumakompensoituja teloja. Tarkasteltavana olevassa patentissa ei ole esitetty mitään erityistä teknistä vaikutusta sille, että taipumakompensoiduksi telaksi valitaan taipumasäädelty tela.
Tekijänoikeusmerkintä sisältää vakiintuneen käytännön mukaisesti teoksen julkaisuvuoden. Uudet painokset ja muokatut versiot merkitään lisäämällä uusi vuosiluku. Asiassa ei ole esitetty selvitystä, jonka perusteella viitejulkaisun O17 julkaisuajankohta olisi jokin muu kuin tekijänoikeusmerkinnässä mainittu julkaisuvuosi.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 ja 15 itsenäisissä patenttivaatimuksissa keksintöä on osaltaan määritelty mainittujen patenttivaatimusten kohteena olevaan menetelmään ja laitteeseen kuulumattomalla piirteellä (kuiturainan lähtömateriaalilla). Mainittu piirre ei siten vaikuta kyseisten patenttivaatimusasetelmien itsenäisten patenttivaatimusten uutuus- ja keksinnöllisyysarviointiin. Lisäksi kuiturainan valmistus jätepaperista tuotetuista kuiduista on tunnettu viitejulkaisusta D1.
Valmet Technologies Oy on esittänyt lisälausumassaan 2.12.2022, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman ja vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 2 — 5 ja 7 — 21 itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty piirteiden yhdistelmä ei käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta, vaan mainitut itsenäiset patenttivaatimukset muodostuvat joukosta erillisiä, eri suoritusmuodoista poimittuja ja keinotekoisesti yhdistettyjä piirteitä. Erityisesti piirteen ”ainakin yksi teloista on taipumasäädelty/ taipumakompensoitu tela” osalta perusasiakirjassa on esitetty, että joissakin suoritusmuodoissa saattaa olla hyödyllistä, jos ainakin yksi teloista on kenkätela tai taipumasäädelty tela. Alan ammattimies ei perusasiakirjan perusteella tiedä, missä suoritusmuodoissa mainitut telat ovat hyödyllisiä ja kumpi mainituista teloista olisi valittava tiettyyn suoritusmuotoon. Mainitun piirteen ja muiden itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitettyjen piirteiden yhdistelmä ei siten käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta.
Voith Patent GmbH on antanut lisälausuman 9.12.2022.
Valmet Technologies Oy on antanut lisälausuman 22.12.2022.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien käsitteleminen
Valmet Technologies Oy on vaatinut, ettei markkinaoikeuteen 7.9.2022 saapuneita ensisijaista patenttivaatimusasetelmaa ja vaihtoehtoisia patenttivaatimusasetelmia 2 — 5 ja 7 — 11 oteta markkinaoikeuden käsiteltäväksi, koska patentissa mahdollisesti oleva käännösvirhe on korjattava heti, kun virhe on huomattu, eikä käännöksen korjaaminen markkinaoikeudessa toimitettavan valituskäsittelyn aikana ole mahdollista patenttilain 27 a tai 27 b §:n nojalla.
Markkinaoikeus toteaa, että korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännössä (ks. esim. KHO:2018:101) on vakiintuneesti katsottu, että muutettujen hyödyllisyysmallin suojavaatimusten esittäminen on sallittua senkin jälkeen, kun asia on edennyt valitusasteeseen. Vastaavasti myös uusien patenttivaatimusten esittäminen on vakiintuneesti ollut sallittua markkinaoikeudessa toimitettavan valituskäsittelyn yhteydessä. Näin ollen markkinaoikeus hylkää Valmet Technologies Oy:n edellä todetun vaatimuksen ja tutkii ensisijaisen patenttivaatimusasetelman ja vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 2 — 5 ja 7 — 11.
Pääasiaratkaisun perustelut
1 Kysymyksenasettelu
Asiassa on Valmet Technologies Oy:n valituksen johdosta ensin kysymys siitä, käsittääkö markkinaoikeuden tarkasteltavana olevien patenttivaatimusasetelmien patenttivaatimuksissa esitetty keksintö sellaista, joka ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta. Toiseksi asiassa on kysymys siitä, onko tarkasteltavana olevan patentin selitys niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää mainituissa patenttivaatimuksissa esitettyä keksintöä. Kolmanneksi asiassa on kysymys siitä, eroaako patenttivaatimuksissa esitetty keksintö olennaisesti asiassa esitetystä tunnetusta tekniikasta.
2 Sovellettavat oikeusohjeet
Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.
Patenttilain 13 §:n mukaan patenttihakemusta ei saa muuttaa siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty.
Patenttiasetuksen 19 §:n 1 momentin mukaan patenttivaatimusta ei saa muuttaa siten, että se tulee sisältämään sellaista, mikä ei ilmene asiakirjasta, joka 21 §:n 1 tai 2 momentin tahi 24 §:n 1 momentin mukaan on perusasiakirja.
Patenttiasetuksen 21 §:n 1 momentin mukaan suomalaisen patenttihakemuksen, patenttilain 38 §:n mukaan käsiteltäväksi otettavan patenttihakemuksen ja kansalliseksi hakemukseksi muunnetun eurooppapatenttia koskevan hakemuksen perusasiakirjana pidetään mainitussa asetuksessa suomen-, ruotsin- tai englanninkielistä selitystä piirustuksineen sekä patenttivaatimuksia, jotka sisältyvät hakemukseen, kun hakemus tehtiin tai on katsottava tehdyksi. Jos nämä asiakirjat eivät ole sanottuna ajankohtana sisältyneet hakemukseen, perusasiakirjana pidetään tämän jälkeen ensiksi annettua suomen-, ruotsin- tai englanninkielistä selitystä ja patenttivaatimuksia, jos näiden sisältö selvästi vastaa mainittuna ajankohtana virastossa olevien asiakirjojen sisältöä.
Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, milloin patentti on myönnetty, vaikkei 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty, patentti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole esitetty niin selvästi, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä, tai milloin patentti käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä.
3 Patenttivaatimukset
Markkinaoikeuden tarkasteltavana olevassa ensisijaisessa patenttivaatimusasetelmassa ja vaihtoehtoisissa patenttivaatimusasetelmissa 2 — 4, 6 — 10, 12 — 15 ja 17 — 20 on itsenäinen menetelmävaatimus 1 ja itsenäinen laitevaatimus 6. Mainituissa patenttivaatimusasetelmissa on lisäksi epäitsenäiset menetelmävaatimukset 2 — 5 ja epäitsenäiset laitevaatimukset 7 — 9. Vaihtoehtoisissa patenttivaatimusasetelmissa 5, 11, 16 ja 21 on itsenäinen menetelmävaatimus 1 ja epäitsenäiset menetelmävaatimukset 2 — 5.
4 Tunnettu tekniikka
Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on viitattu seuraaviin viitejulkaisuihin:
O1: US 20050223913
O3: FI 111134
O4: Handbook of Paper and Board, Second, Revised and Enlarged Edition, luku 10.2.3.2.3 Rolls for Sizing and Coating, sivut 570-571
O5: Pekka Salmenperä: Delay-resonance Control of Roll Press by Speed Variation Approach
O6: Paperin valmistus, Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen oppi- ja käsikirja, III, Osa 2, sivut 756 — 757, 997, 1101 — 1103
O7: US 2003025230
O14: Telahiomon tuotannon läpimenoajan ja laadun optimointi, Risto Timperi, diplomityö, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
O16: twogether, Voith Paper
O17: Valmet Roll Covers, Valmet
O19: Handbook of Paper and Board
O20: Valmet Technical Paper Series. Practical Roll Techniques: Improving Cover Life
O21: Valmet Technical Paper Series. Roll Cover Developments: Tissue Press
D1: WO 2012072873
D6: Hardness Correlation Table
A: EU:n julkaisutoimiston ohje ©-symbolin käytöstä
5 Asian arviointi
5.1 Ensisijainen patenttivaatimusasetelma
Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti (piirrejako ja -merkinnät valittajan esittämän mukaiset):
A: Menetelmä tärkkelyksen levittämiseksi liikkuvan kuiturainan (5) päälle, erityisesti testlainerirainan (5) tai aallotuskartonkirainan (5) päälle,
B: jossa menetelmässä ensimmäinen tärkkelys levitetään kuiturainan (5) jommallekummalle tai kummallekin puolelle
C: ja sitten kuituraina (5) johdetaan ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (1) muodostaman käsittelynipin (6) läpi,
D: ja ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (2) kovuus on 1 P&J (Pusey & Jones) tai pienempi,
E: tunnettu siitä, että ensimmäisen telan (1) ja/tai toisen telan (2) halkaisija on 0,7 — 2 m, erityisesti 0,7 — 1,8 m,
F1: jolloin ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (2) halkaisijat ovat yhtä suuret tai eroavat toisistaan alle 10 %
F2: ja jolloin ainakin yksi teloista (1) on taipumasäädelty tela.
Itsenäinen patenttivaatimus 6 kuuluu seuraavasti (piirrejako ja -merkinnät valittajan esittämän mukaiset):
G: Laite tärkkelyksen levittämiseksi liikkuvan kuiturainan (5) päälle,
H: jossa laitteessa on ensimmäinen tela (1) ja toinen tela (2), jotka on asemoitu niin, että ne muodostavat käsittelynipin (6) kuiturainaa (5) varten,
I: sekä välineet (3, 3a) tärkkelyksen suoraksi tai epäsuoraksi levittämiseksi kuiturainan (5) päälle,
J: ja ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (2) kovuus on 1 P&J (Pusey & Jones) tai pienempi,
K: tunnettu siitä, että ensimmäisen telan (1) ja/tai toisen telan (2) halkaisija on 0,7 — 2 m, erityisesti 0,7 — 1,8 m,
L1: jolloin ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (2) halkaisijat ovat yhtä suuret tai eroavat toisistaan alle 10 %
L2: ja jolloin ainakin yksi teloista (1) on taipumasäädelty tela.
Lisätty materiaali
Markkinaoikeus toteaa, että tarkasteltavana olevan patentin myöntämiseen johtanut patenttihakemus on tehty 1.2.2017, jolloin Patentti- ja rekisterihallitukselle on toimitettu englanninkielinen selitys, englanninkieliset patenttivaatimukset ja piirustus. Tarkasteltavana olevan patentin perusasiakirjana on siten pidettävä mainittuja englanninkielisiä asiakirjoja.
Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 kohdistuu menetelmään ja itsenäinen patenttivaatimus 6 laitteeseen. Mainitun menetelmävaatimuksen piirteessä C esitetään menetelmävaihe, jossa kuituraina johdetaan kahden telan muodostaman käsittelynipin läpi. Mainitun menetelmää koskevan patenttivaatimuksen piirteissä D, E, F1 ja F2 on määritelty mainittujen telojen rakenteellisia piirteitä. Vastaavat rakenteelliset piirteet on esitetty mainitun laitetta koskevan patenttivaatimuksen piirteinä J, K, L1 ja L2. Markkinaoikeus tarkastelee ensin laitetta koskevaa itsenäistä patenttivaatimusta 6.
Valmet Technologies Oy on esittänyt muun ohella, ettei perusasiakirjan selityksestä peräisin olevan piirteen ”ainakin yksi teloista on taipumasäädelty tela” ja vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitettyjen muiden piirteiden yhdistelmä käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta. Voith Patent GmbH on esittänyt, että mainittu piirre on perusasiakirjassa esitetyn perusteella yhdistettävissä perusasiakirjan itsenäisten patenttivaatimusten piirteisiin.
Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan perusasiakirjasta on käytävä ilmi piirteiden kokonaisuus. Perusasiakirjan selityksessä esitettyjä toisistaan irrallisia suoritusmuotoja ei ole mahdollista yhdistää, ellei niiden välillä ole esimerkiksi viittausta taikka alan ammattimiehen osoitettaisi muutoin niitä yhdistävän. Perusasiakirjaa ei siten voi vapaasti hyödyntää sen sisältämien eri piirteiden varantona (ks. esim. Euroopan patenttiviraston valituslautakunnan ratkaisut T 1041/07 ja T 1799/12). Ohjeena piirteiden tarkastelemiseen yhdessä voidaan pitää esimerkiksi keksinnön suoritusesimerkkiä tai sitä, että piirteet on selityksessä esitetty keksinnön edullisina piirteinä (ks. esim. T 1869/11 ja T 1799/12).
Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 6 on muodostettu yhdistämällä perusasiakirjan patenttivaatimuksien 7, 8 ja 9 piirteitä. Mainittujen patenttivaatimusten aineistoon on lisäksi lisätty piirre ”ainakin yksi teloista on taipumasäädelty tela”, joka perustuu perusasiakirjan selityksen sivun 6 riveiltä 15 — 16 peräisin olevaan piirteeseen ”at least one of the rolls is a shoe-roll or a controlled deflection roll”.
Markkinaoikeus toteaa, että perusasiakirjassa itsenäinen laitevaatimus on esitetty patenttivaatimuksena 7. Perusasiakirjan patenttivaatimus 8 on ollut epäitsenäinen patenttivaatimus, jossa on ollut kirjattuna, että se koskee patenttivaatimuksen 6 mukaista laitetta (device according to claim 6). Perusasiakirjassa patenttivaatimus 6 on kuitenkin ollut epäitsenäinen patenttivaatimuksille 1 — 5 alisteinen menetelmää koskeva patenttivaatimus. Markkinaoikeus katsoo, että perusasiakirjassa on tässä kohtaa ollut selkeä kirjoitusvirhe ja patenttivaatimuksessa 8 on ollut tarkoitus viitata patenttivaatimukseen 7. Perusasiakirjan epäitsenäinen patenttivaatimus 9 on viitannut patenttivaatimuksiin 7 ja 8. Edellä esitetty huomioon ottaen perusasiakirjan patenttivaatimuksista on siten löydettävissä tuki sille, että patenttivaatimukset 7, 8 ja 9 voidaan yhdistää.
Perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 7 on esitetty, että edullisesti molempien telojen kovuus on 5 P&J tai pienempi ja että edullisimmin molempien telojen kovuus on 1 P&J tai pienempi. Käsiteltävänä olevan patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 6 piirteeseen J on siten valittu telan kovuuden edullisin suoritusmuoto perusasiakirjan patenttivaatimuksissa 7, 8 ja 9 esitettyjen suoritusmuotojen joukosta.
Perusasiakirjan patenttivaatimuksen 9 ja selityksen sivun 6 riveillä 1 — 2 esitetyn mukaan ensimmäisen telan ja/tai toisen telan halkaisija on 0,25 — 2 m, ja erityisesti 0,7 — 1,8 m. Perusasiakirjasta käy siten ilmi, että edullisin telojen halkaisijan lukuarvoalue on 0,7 — 1,8 m.
Itsenäisen patenttivaatimuksen 6 piirteessä K esitettyä telan halkaisijan lukuarvoaluetta ”0,7 — 2 m” ei ole sellaisenaan esitetty perusasiakirjassa, mutta koska sen alaraja vastaa perusasiakirjassa nimenomaisesti esitetyn, laajempaan lukuarvoalueeseen sisältyvän kapean lukuarvoalueen alarajaa ja yläraja vastaavasti laajemman lukuarvoalueen ylärajaa, lukuarvoalue ”0,7 — 2 m” itsessään käy Euroopan patenttiviraston teknisten valituslautakuntien vakiintuneen ratkaisukäytännön perusteella selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta. Koska mainittua lukuarvoaluetta ei sellaisenaan ole esitetty perusasiakirjassa, sitä ei kuitenkaan ole esitetty edullisena lukuarvoalueena tai muutoinkaan korostettu muihin perusasiakirjasta ilmi käyviin lukuarvoalueisiin verrattuna.
Perusasiakirjan selityksen sivun 6 riveillä 15 — 16 on esitetty, että joissakin suoritusmuodoissa voi esimerkiksi olla edullista, että ainakin yksi teloista on kenkätela tai taipumasäädelty tela (”[i]n some embodiments it may be for example beneficial if at least one of the rolls is a shoe-roll or a controlled deflection roll”). Kenkätela ja taipumasäädelty tela on kyseisessä selityksen kohdassa esitetty samanarvoisina, eikä kyseinen selityksen kohta siten erityisesti ohjaa alan ammattimiestä pitämään taipumasäädeltyä telaa parempana valintana kuin kenkätelaa. Kumpaakaan mainituista teloista ei ole mainittu perusasiakirjan selityksen erityisessä osassa keksinnön suoritusmuotojen selostuksessa, joten myöskään keksinnön suoritusmuodot eivät ohjaa alan ammattimiestä kumpaankaan valintaan.
Edellä esitetyn perusteella itsenäisen patenttivaatimuksen 6 piirteet J (ensimmäisen telan ja toisen telan kovuus on 1 P&J tai pienempi), K (ensimmäisen telan ja/tai toisen telan halkaisija on 0,7 — 2 m) ja L2 (ainakin yksi teloista on taipumasäädelty tela) perustuvat perusasiakirjassa esitetystä tehtyihin valintoihin, joista vain piirteen J mukaiselle telan kovuuden valinnalle on löydettävissä selkeä opastus perusasiakirjasta. Sen sijaan telan halkaisijan lukuarvoalueen valitsemiselle piirteen K mukaisesti tai taipumasäädellyn telan valitsemiselle piirteen L2 mukaisesti ei perusasiakirjassa ole vastaavaa opastusta. Näin ollen patenttivaatimuksen 6 piirteiden J, K ja L2 yhdistelmä perustuu yksittäisten piirteiden mielivaltaiseen yhdistämiseen, eikä mainittu yhdistelmä siten käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta. Vastaavilla perusteilla myöskään patenttivaatimuksen 1 piirteiden D, E ja F2 yhdistelmä ei käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta.
Edellä oleva huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäiset patenttivaatimukset käsittävät sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä. Ensisijainen patenttivaatimusasetelma ei siten ole hyväksyttävissä.
5.2 Vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 2 — 5
Markkinaoikeus toteaa, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 itsenäiset patenttivaatimukset eroavat vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 itsenäisistä patenttivaatimuksista siten, että ensin mainittuihin on lisätty piirre, jonka mukaan ensimmäisessä telassa on päällys, joka sisältää metallia tai keraamista ainetta. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäisissä patenttivaatimuksissa mainittua piirrettä on edelleen täsmennetty siten, että metallin tai keraamisen aineen kerrospaksuuden on esitetty olevan 50 — 150 μm.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 itsenäiset patenttivaatimukset eroavat vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäisistä patenttivaatimuksista siten, että ensin mainittuihin on lisätty piirre, jonka mukaan kuituraina on tuotettu käyttäen jätepaperista tuotettuja kuituja. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 5 eroaa vaihtoehtoisesta patenttivaatimusasetelmasta 4 siten, että ensin mainitusta on poistettu laitevaatimukset 6 — 9.
Edellä todetun perusteella vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 2 — 5 itsenäiset menetelmävaatimukset sisältävät piirteiden D, E sekä F2 yhdistelmän ja vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 2 — 4 itsenäiset laitevaatimukset piirteiden J, K sekä L2 yhdistelmän. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman tarkastelun yhteydessä esitetyillä perusteilla myös vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 2 — 5 itsenäiset patenttivaatimukset sisältävät sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä. Vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 2 — 5 eivät siten ole hyväksyttävissä.
5.3 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 6
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:
A: Menetelmä tärkkelyksen levittämiseksi liikkuvan kuiturainan (5) päälle, erityisesti testlainerirainan (5) tai aallotuskartonkirainan (5) päälle,
B: jossa menetelmässä ensimmäinen tärkkelys levitetään kuiturainan (5) jommallekummalle tai kummallekin puolelle
C: ja sitten kuituraina (5) johdetaan ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (1) muodostaman käsittelynipin (6) läpi,
D: ja ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (2) kovuus on 15 P&J (Pusey & Jones) tai pienempi, edullisesti 5 P&J tai pienempi, kaikkein edullisimmin 1 P&J tai pienempi,
E: tunnettu siitä, että ensimmäisen telan (1) ja/tai toisen telan (2) halkaisija on 0,7 — 1,8 m,
F1: jolloin ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (2) halkaisijat ovat yhtä suuret tai eroavat toisistaan alle 10 %.
Itsenäinen patenttivaatimus 6 kuuluu seuraavasti:
G: Laite tärkkelyksen levittämiseksi liikkuvan kuiturainan (5) päälle,
H: jossa laitteessa on ensimmäinen tela (1) ja toinen tela (2), jotka on asemoitu niin, että ne muodostavat käsittelynipin (6) kuiturainaa (5) varten,
I: sekä välineet (3, 3a) tärkkelyksen suoraksi tai epäsuoraksi levittämiseksi kuiturainan (5) päälle,
J: ja ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (2) kovuus on 15 P&J (Pusey & Jones) tai pienempi, edullisesti 5 P&J tai pienempi, kaikkein edullisimmin 1 P&J tai pienempi,
K: tunnettu siitä, että ensimmäisen telan (1) ja/tai toisen telan (2) halkaisija on 0,7 — 1,8 m,
L1: jolloin ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (2) halkaisijat ovat yhtä suuret tai eroavat toisistaan alle 10 %.
Valmet Technologies Oy on esittänyt, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 itsenäiset patenttivaatimukset ovat suoja-alaltaan laajempia kuin Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksyttäväksi katsoman patenttivaatimusasetelman itsenäiset patenttivaatimukset, koska Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymissä itsenäisissä patenttivaatimuksissa on rajoittava piirre, jonka mukaan ainakin toinen teloista on taipumakompensoitu tela, eikä tällaista rajoittavaa piirrettä ole vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Vaihtoehtoista patenttivaatimusasetelmaa 6 ei siten tule hyväksyä, koska patentinhaltija ei ole valittanut Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä.
Markkinaoikeus toteaa, että hallintolainkäytössä noudatetaan niin sanottua ”reformatio in peius” -kieltoa, joka sääntelee muutoksenhakutuomioistuimen tutkimisvallan rajoja. Reformatio in peius -kielto tarkoittaa sitä, että muutoksenhakutuomioistuin ei saa muuttaa valituksenalaista päätöstä valittajalle epäedullisempaan suuntaan, jos vastapuoli ei ole valittanut samasta päätöksestä (ks. Mäenpää, Olli: Oikeudenkäynti hallintoasioissa, 2019, s. 457).
Tässä asiassa vain Valmet Technologies Oy on valittanut Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä markkinaoikeuteen.
Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksyttäväksi katsoman patenttivaatimusasetelman itsenäiset patenttivaatimukset sisältävät muun ohella piirteen, jonka mukaan ainakin toinen teloista on taipumakompensoitu tela. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 itsenäiset patenttivaatimukset eivät sisällä telan tyyppiä rajoittavaa piirrettä, joten ne kattavat myös telat, jotka eivät ole taipumakompensoituja.
Lisäksi väitekäsittelyssä hyväksytyt itsenäiset patenttivaatimukset sisältävät piirteen, jonka mukaan ensimmäisen ja toisen telan kovuus on ”1 P&J tai pienempi”. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 itsenäisten patenttivaatimusten mukaan ensimmäisen ja toisen telan kovuus on ”15 P&J tai pienempi”. Kovuus ”1 P&J tai pienempi” on vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty vain kaikkein edullisimpana suoritusmuotona.
Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 itsenäiset patenttivaatimukset ovat suoja-alaltaan laajemmat kuin Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymät itsenäiset patenttivaatimukset. Näin ollen vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 hyväksyminen johtaisi Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen ainoana valittajana muutosta hakeneen Valmet Technologies Oy:n kannalta epäedullisempaan lopputulokseen kuin se, ettei Valmet Technologies Oy olisi lainkaan hakenut muutosta mainittuun päätökseen. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 6 ei siten jo tästä syystä ole hyväksyttävissä.
5.4 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 7
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 7 itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:
A: Menetelmä tärkkelyksen levittämiseksi liikkuvan kuiturainan (5) päälle, erityisesti testlainerirainan (5) tai aallotuskartonkirainan (5) päälle,
B: jossa menetelmässä ensimmäinen tärkkelys levitetään kuiturainan (5) jommallekummalle tai kummallekin puolelle
C: ja sitten kuituraina (5) johdetaan ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (1) muodostaman käsittelynipin (6) läpi, D: ja ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (2) kovuus on 1 P&J (Pusey & Jones) tai pienempi,
E: tunnettu siitä, että ensimmäisen telan (1) ja/tai toisen telan (2) halkaisija on 0,7 — 1,8 m,
F1: jolloin ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (2) halkaisijat ovat yhtä suuret tai eroavat toisistaan alle 10 %
F2: ja jolloin ainakin yksi teloista (1) on taipumasäädelty tela.
Itsenäinen patenttivaatimus 6 kuuluu seuraavasti:
G: Laite tärkkelyksen levittämiseksi liikkuvan kuiturainan (5) päälle,
H: jossa laitteessa on ensimmäinen tela (1) ja toinen tela (2), jotka on asemoitu niin, että ne muodostavat käsittelynipin (6) kuiturainaa (5) varten,
I: sekä välineet (3, 3a) tärkkelyksen suoraksi tai epäsuoraksi levittämiseksi kuiturainan (5) päälle,
J: ja ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (2) kovuus on 1 P&J (Pusey & Jones) tai pienempi,
K: tunnettu siitä, että ensimmäisen telan (1) ja/tai toisen telan (2) halkaisija on 0,7 — 1,8 m,
L1: jolloin ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (2) halkaisijat ovat yhtä suuret tai eroavat toisistaan alle 10 %
L2: ja jolloin ainakin yksi teloista (1) on taipumasäädelty tela.
5.4.1 Lisätty materiaali
Markkinaoikeus toteaa, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 7 itsenäinen patenttivaatimus 6 eroaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisestä patenttivaatimuksesta 6 siten, että ensin mainitun piirteessä K telojen halkaisijan lukuarvoalueeksi on muutettu ”0,7 — 1,8 m”. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 7 itsenäisen patenttivaatimuksen 6 voidaan siten katsoa perustuvan perusasiakirjan patenttivaatimuksiin 7, 8 ja 9, joihin on lisätty perusasiakirjan selityksen sivun 6 riveiltä 15 — 16 peräisin oleva piirre ”ainakin yksi teloista on taipumasäädelty tela”.
Piirteen K lukuarvoalue ”0,7 — 1,8 m” edustaa perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 9 esitettyä telan halkaisijan edullisinta lukuarvoaluetta. Koska piirteen J kovuusarvo ”1 P&J tai pienempi” on myös esitetty kovuuden edullisimpana lukuarvona perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 7, piirteiden J ja K yhdistelmän on katsottava käyvän ilmi perusasiakirjasta.
Perusasiakirjan selityksen yleisessä osassa sivun 6 riveillä 14 — 16 on esitetty, että laitteen telat voivat periaatteessa olla mitä tahansa asianomaisella tekniikan alalla käytettäviä teloja ja että joissakin suoritusmuodoissa voi esimerkiksi olla edullista, että ainakin yksi teloista on kenkätela tai taipumasäädelty tela (”[i]n some embodiments it may be for example beneficial if at least one of the rolls is a shoe-roll or a controlled deflection roll”). Tämän telojen valintaan liittyvän opetuksen on katsottava olevan luettavissa yhdessä muun ohella patenttivaatimuksessa 9 esitetyn suoritusmuodon kanssa. Koska piirteiden J ja K yhdistelmän on edellä esitetyn mukaisesti katsottava käyvän ilmi perusasiakirjasta, piirteen L2 osalta kysymys on valinnasta yhdeltä kaksi erilaista telaa sisältävältä listalta. Yhden jäsenen valinta erillisiä jäseniä sisältävältä listalta ei Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien vakiintuneen käytännön mukaan saa aikaan lisättyä materiaalia (ks. esim. T 2134/10, perustelujen kohdat 4 — 6), joten taipumasäädellyn telan yhdessä muiden itsenäisen patenttivaatimuksen 6 piirteiden kanssa on katsottava käyvän selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta.
Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 7 itsenäinen patenttivaatimus 6 käsitä sellaista, joka ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä. Viitaten ensisijaisen patenttivaatimusasetelman yhteydessä lausuttuun patenttivaatimuksen 1 piirteiden D, E ja F2 yhteneväisyyksistä patenttivaatimuksen 6 piirteiden J, K ja L2 kanssa, niin vastaavilla perusteilla myöskään vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 7 itsenäinen patenttivaatimus 1 ei sisällä lisättyä materiaalia.
5.4.2 Selityksen riittävyys
Valmet Technologies Oy on esittänyt, ettei alan ammattimies voi selityksen perusteella käyttää patenttivaatimuksissa esitettyä keksintöä, koska selityksestä ei käy ilmi, kuinka sinänsä tunnetulla P&J-menetelmällä voidaan mitata 0 — 1 P&J:n kovuuksia erityisesti, jos telan pinta on metallia, keraamia tai komposiittia. Mainittu menetelmä soveltuu sitä koskevan standardin mukaan kumipintojen ja kumityyppisten pintojen kovuuden mittaamiseen. Lisäksi mitattaessa kovia teloja mainitulla menetelmällä saadaan kovuudeksi 0 P&J myös patenttivaatimuksessa esitetyn vaihteluvälin ulkopuolella.
Voith Patent GmbH on esittänyt, että P&J-menetelmä on asianomaisella tekniikan alalla yleisesti käytetty kovuuksien mittausmenetelmä, joka soveltuu patenttivaatimuksissa esitettyjen telojen kovuuden mittaukseen.
Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan keksinnön selitys voidaan katsoa riittämättömäksi, jos asiassa esitettyjen todennettavissa olevien seikkojen perusteella on syytä vakavasti epäillä selityksen riittävyyttä (ks. esim. T 617/07, perustelujen kohta 46). Selityksen riittävyyden arvioinnissa on nyt kysymys siitä, pystyykö alan ammattimies tarkasteltavana olevan patentin selityksen ja mahdollisesti lisäksi yleistietojensa perusteella valitsemaan telan, jonka kovuus P&J-menetelmällä mitattuna on 1 P&J tai pienempi.
Tarkasteltavana olevan patentin selityksen sivulla 2 on esitetty, että P&Jjärjestelmän mukainen kovuus voidaan mitata kaupallisesti saatavilla olevilla laitteilla, esimerkiksi Zwick 3108 -laitteella, joka täyttää standardin ASTM D531-89 vaatimukset. Koska kysymyksessä on standardoitu menetelmä, jonka mukaiset mittaukset voidaan toteuttaa kaupallisesti saatavilla olevilla mittauslaitteilla, Valmet Technologies Oy:n asiassa esittämän perusteella ei ole syytä todeta, ettei alan ammattimies pystyisi patentin selityksen ja yleistietojensa perusteella mittaamaan telojen kovuutta P&J-menetelmällä ja valitsemaan itsenäisten patenttivaatimusten mukaiseen menetelmään ja laitteeseen telan, jonka kovuus mainitulla menetelmällä mitattuna on 1 P&J tai pienempi.
Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että tarkasteltavana olevan patentin selitys on niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää patenttivaatimuksissa esitettyä keksintöä.
5.4.3 Keksinnöllisyys
Valmet Technologies Oy on esittänyt, että itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön lähintä tekniikan tasoa edustaa viitejulkaisu D1. Voith Patent GmbH sekä Patentti- ja rekisterihallitus ovat esittäneet, että lähintä tekniikan tasoa edustaa viitejulkaisu O14.
Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että keksinnöllisyyden arvioinnissa käytettävää lähintä tekniikan tasoa edustaa tyypillisesti viitejulkaisu, josta käy ilmi tarkasteltavassa patenttivaatimuksessa esitettyyn keksintöön nähden samaan tarkoitukseen kehitetty tai samaan tavoitteeseen pyrkivä ratkaisu. Mainitun tarkoituksen tai tavoitteen tulisi mieluiten olla sellainen, että se on esitetty viitejulkaisussa saavuttamisen arvoisena tavoitteena (ks. esim. T 298/93, perustelujen kohta 2.2.2). Lisäperuste lähimmän tekniikan tason valinnalle on teknisen ongelman samankaltaisuus (ks. esim. T 1965/17, perustelujen kohta 4.4). Pelkkä rakenteellinen samankaltaisuus ei ole lähimmän tekniikan tason valintaperuste (ks. esim. T 273/92).
Tarkasteltavana olevassa patentissa keksinnön tavoitteeksi on esitetty yleisesti muun ohella kuiturainan lujuuden parantaminen. Keksinnön tavoitteeksi on lisäksi esitetty tärkkelyksen tehokas levittäminen liikkuvalle rainalle. Patentissa on myös esitetty, että keksinnön mukaisella ratkaisulla tehostetaan tärkkelyksen siirtymistä rainaan. Näin ollen itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön tarkoitus on saada aikaan tärkkelyksen tehokas siirtyminen kuiturainaan, mikä parantaa kuiturainan lujuutta.
Viitejulkaisussa D1 esitetyn keksinnön tarkoituksena on muun ohella saada aikaan laitteisto, jolla voidaan levittää rainalle liimaseosta, jonka
kuiva-ainepitoisuus ja samalla viskositeetti on korkea, ja saada se siirtymään tehokkaasti rainaan, mikä parantaa rainan lujuutta. Koska mainitulla laitteistolla levitettävän liimaseoksen viskositeetti voi olla suuri, liimaseos voi olla tavanomaista tärkkelystä (D1, s. 5 rivit 20 — 21). Viitejulkaisun D1 mukaan siinä esitetyllä ratkaisulla voidaan muun ohella kasvattaa rainan lujuutta liimakäsittelyssä ja saavuttaa hyvä pintaliiman tunkeuma.
Viitejulkaisussa O14 on selostettu yleisesti OptiSizer-päällytysaseman ja siinä käytettävien sizer-telojen rakennetta. Mainitussa viitejulkaisussa käsitellään OptiSizer-päällystysasemassa käytettävien telojen hiontaa telahiomossa ja selostetaan hiontaan sekä telojen vaihtoon liittyviä yksityiskohtia. Viitejulkaisussa ei ole käsitelty päällystettävän rainan lujuuden parantamiseen liittyviä kysymyksiä.
Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että itsenäisissä patenttivaatimuksissa 1 ja 6 esitetyn keksinnön lähintä tekniikan tasoa edustaa viitejulkaisu D1, koska siinä on esitetty mainitun keksinnön kanssa samaan tarkoitukseen kehitetty ja samaan tavoitteeseen pyrkivä ratkaisu, joten myös ratkaistavana oleva tekninen ongelma on samankaltainen. Mainitussa viitejulkaisussa on myös esitetty esimerkiksi tärkkelystä sisältävän liimaseoksen hyvä siirtyminen rainaan keksinnön tavoitteeksi ja rainan lujuuden paraneminen sillä saavutettavaksi eduksi.
Valmet Technologies Oy on esittänyt, että itsenäisessä patenttivaatimuksessa 6 esitetty keksintö eroaa viitejulkaisusta D1 tunnetusta tekniikasta piirteiden K ja L1 osalta. Valmet Technologies Oy:n mukaan mainituilla piirteillä yksin tai yhdessä ei ole teknistä vaikutusta mainitusta viitejulkaisusta tunnettuun tekniikkaan nähden.
Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan piirteet K, L1 ja L2 eivät käy ilmi viitejulkaisusta D1.
Voith Patent GmbH on esittänyt, että itsenäisen patenttivaatimuksen 6 piirteet K, L1 ja L2 eivät käy ilmi viitejulkaisusta D1. Piirteiden K ja L1 tekninen vaikutus on Voith Patent GmbH:n mukaan prosessin stabiilisuuden parantuminen, ja piirre L2 parantaa prosessin stabiilisuutta entisestään.
Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisun D1 kuvassa 1 ja siihen liittyvässä selityksessä esitetty ruiskuapplikaatiolaitteiston suoritusmuoto on sopiva keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohta. Mainittu laitteisto soveltuu tärkkelyksen levittämiseen liikkuvan kuiturainan päälle (piirre G). Laitteiston kaksi telaa muodostavat puristusnipin kuiturainaa varten (piirre H). Laitteisto käsittää ruiskusuuttimet, joilla kuiturainalle levitetään liimaa ennen kuiturainan käsittelyä puristusnipissä. Viitejulkaisun D1 yleisessä osassa on esitetty, että mainitun viitejulkaisun mukaisessa ratkaisussa rainalle voidaan levittää liimaseoksia, joilla on aiemmin käytettyjä korkeampi kuiva-ainepitoisuus, mikä mahdollistaa myös halpojen tärkkelysten käytön liima-aineena. Tämän yleisessä osassa esitetyn on katsottava soveltuvan myös kuvan 1 mukaiseen suoritusmuotoon, jolloin mainitun suoritusmuodon ruiskusuuttimien voidaan katsoa olevan sovitettu tärkkelyksen levittämiseen (piirre I). Puristusnipin muodostavat telat ovat edullisesti terästeloja, joiden P&J-menetelmällä mitattu kovuus on asiassa esitetyn perusteella 0 P&J (piirre J). Ainakin toinen kuvan 1 laitteiston teloista voi olla taipumakompensoitu tela.
Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että patenttivaatimuksessa 6 esitetty laite eroaa viitejulkaisun D1 kuvasta 1 ja sen selostuksesta tunnetusta laitteesta piirteiden K (ensimmäisen telan ja/tai toisen telan halkaisija on 0,7 — 1,8 m), L1 (ensimmäisen ja toisen telan halkaisijat ovat yhtä suuret tai eroavat toisistaan alle 10 %) ja L2 (taipumakompensoiduksi telaksi on valittu taipumasäädelty tela) osalta. Asiassa on siten seuraavaksi arvioitava, mikä on mainittujen erottavien piirteiden perusasiakirjasta todettavissa oleva tekninen vaikutus viitejulkaisun D1 kuvan 1 laitteeseen nähden.
Tarkasteltavana olevassa patentissa keksinnön tavoitteeksi on esitetty kuiturainan lujuuden parantaminen tehostamalla tärkkelyksen siirtymistä siihen. Perusasiakirjassa ei ole esitetty, että piirre L1 vaikuttaisi jollakin tavalla tärkkelyksen siirtymiseen kuiturainaan. Sen sijaan sivun 5 viimeisessä kappaleessa on esitetty, että kuituraina ja tuotantonopeus vaikuttavat siihen, että suhteellisen kovan nipin käyttö liimanlevityksessä voi aiheuttaa ei-toivottuja värähtelyjä ja että tätä värähtelytaipumusta voidaan vähentää käyttämällä teloja, jotka ovat samankokoisia tai suunnilleen samankokoisia (”Depending on the fiber web and also on the production speeds, using such a relatively hard nip for size application may generate unwanted vibrations. If the two rolls have the same size, or approximately the same size, this tendency to create vibrations can be reduced, therefore increasing the stable runability of the machine”). Ilmaisun ”such a relatively hard nip” on katsottava viittaavan johonkin kyseisen kohdan edellä esitettyyn keksinnön mukaiseen käsittelynippiin, joissa ainakin toisen telan kovuus on 15 P&J tai pienempi.
Perusasiakirjan sivun 3 mukaan telat, joiden kovuus on 20 P&J tai enemmän, ovat merkittävästi pehmeämmät kuin keksinnön mukaiset telat, joiden kovuus edellä todetulla tavalla on perusasiakirjan mukaan 15 P&J tai pienempi. Sivun 5 viimeisessä kappaleessa värähtelyistä esitetty koskee siten käsittelynippejä, joissa ainakin toisen telan kovuus on 15 P&J tai pienempi, ja siten myös teloja, joiden kovuus on piirteessä J esitetyn mukainen 1 P&J tai pienempi. Perusasiakirjassa tai asiassa muutoin ei kuitenkaan ole esitetty minkään telamateriaalin osalta vertailevia esimerkkejä, jotka osoittaisivat, että juuri piirteen L1 mukaisella halkaisijasuhteella olisi muista halkaisijasuhteista poikkeava vaikutus ei-toivottujen värähtelyjen vähenemiseen. Erityisesti asiassa ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella piirteen L1 mukaisella halkaisijasuhteella voitaisiin katsoa olevan muista halkaisijasuhteista poikkeava vaikutus ei-toivottuihin värähtelyihin viitejulkaisun D1 kuvan 1 mukaisessa laitteessa, jossa on terästelat. Kyseisen piirteen ei-toivottuja värähtelyjä vähentävästä vaikutuksesta lähimmän tekniikan tason mukaisessa laitteessa ei näin ollen ole esitetty luotettavaa selvitystä, eikä mainittua vaikutusta ole siten otettava huomioon objektiivista teknistä ongelmaa muodostettaessa.
Perusasiakirjassa ei ole myöskään esitetty, mikä tekninen vaikutus halkaisijaltaan piirteen K mukaisilla teloilla on sellaisiin teloihin nähden, joiden halkaisija on mainitussa piirteessä esitetyn lukuarvoalueen ulkopuolella, eikä perusasiakirjassa tai asiassa muutoin ole myöskään esitetty vertailevia esimerkkejä, joista mahdollinen tekninen vaikutus kävisi ilmi. Erityisesti asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, mikä tekninen vaikutus piirteen K mukaisilla teloilla olisi, jos lähimmän tekniikan tason mukaiseen laitteeseen valittaisiin mainitun piirteen mukaiset telat. Näin ollen piirteen K mukaisella telojen halkaisijan lukuarvoalueella ei perusasiakirjassa esitetyn perusteella ole katsottava olevan teknistä vaikutusta lähimmän tekniikan tason mukaiseen laitteeseen nähden. Perusasiakirjasta ei myöskään käy ilmi, millä tavoin halkaisijaltaan piirteen K mukaiset telat vaikuttavat halkaisijoiden suhteen valintaan piirteen L1 mukaisesti tai taipumakompensoidun telan tyypin valintaan piirteen L2 mukaisesti.
Piirteen L2 mukainen taipumasäädelty tela kuuluu asiassa esitetyn perusteella taipumakompensoituihin teloihin. Viitejulkaisun D1 kuvan 1 suoritusmuodossa ainakin toinen teloista voi olla taipumakompensoitu tela. Mainitussa viitejulkaisussa esitetyn mukaan taipumakompensoidulla telalla saadaan puristusnippiin suuri ja tasainen kontaktipaine, mikä parantaa liimaseoksen siirtymistä rainaan. Perusasiakirjasta ei käy ilmi, että piirteessä L2 esitetyllä taipumasäädellyllä telalla saataisiin aikaan jokin muu kuin mainittu lähimmällä tekniikan tasolla aikaan saatava tekninen vaikutus, joten taipumasäädellyllä telalla ei näin ollen asiassa esitetyn perusteella saavuteta teknistä vaikutusta viitejulkaisun D1 kuvan 1 mukaisen suoritusmuodon taipumakompensoituun telaan nähden.
Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus toteaa, ettei perusasiakirjasta käy ilmi piirteiden K, L1 ja L2 teknistä vaikutusta viitejulkaisun D1 kuvan 1 mukaiseen suoritusmuotoon nähden. Perusasiakirjasta ei siten käy myöskään ilmi mainittujen piirteiden yhdistelmän teknistä vaikutusta, joka olisi otettava huomioon objektiivista teknistä ongelmaa muodostettaessa. Perusasiakirjasta ei myöskään käy ilmi, että mainitut piirteet vaikuttaisivat toisiinsa siten, että niiden välillä olisi toiminnallinen riippuvuus. Perusasiakirjassa ei esimerkiksi ole esitetty, että telan halkaisija 0,7 — 1,8 m vaikuttaisi jollakin tavalla telojen halkaisijoiden suhteen tai taipumakompensoidun telan tyypin valintaan tai toimintaan patenttivaatimuksen 6 mukaisessa laitteessa. Keksinnöllisyysarviointi on siten tehtävä kunkin mainitun piirteen osalta erikseen osaongelmatarkastelun mukaisesti (ks. esim. T 1587/14).
Piirteen K osalta ratkaistavan objektiivisen teknisen osaongelman voidaan katsoa olevan telojen halkaisijoiden valinta viitejulkaisun D1 kuvan 1 suoritusmuodon mukaiseen laitteeseen. Kyseisen suoritusmuodon selostuksessa on esitetty, että taipumakompensoidun telan halkaisija voidaan valita olennaisesti pienemmäksi kuin putkitelan, mutta selostuksessa ei ole esitetty, millä lukuarvoalueella taipumakompensoidun telan halkaisijan olisi katsottava olevan olennaisesti pienempi kuin putkitelan, tai annettu muitakaan ohjeita telan halkaisijan valinnalle. Näin ollen viitejulkaisussa D1 ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella piirteen K mukaisella lukuarvoalueella olevat halkaisijat eivät olisi alan ammattimiehen vapaasti valittavissa. Koska piirteen K mukaisella halkaisijan arvoalueella ei edellä todetusti ole teknistä vaikutusta ja koska mainittu arvoalue asiassa esitetyn perusteella sisältää keksinnön mukaisessa sovelluksessa tavanomaisia halkaisijan arvoja, mainitun arvoalueen on katsottava olevan mielivaltainen, eikä alan ammattimies siten tarvitse tekniikan tasoon sisältyvää ohjetta tai vihjettä halkaisijan arvojen valintaan kyseiseltä arvoalueelta (ks. esim. T 1862/15, perustelujen kohta 8.4). Näin ollen alan ammattimies valitsisi rutiininomaisesti, ilman keksinnöllistä panosta, piirteessä K esitetylle lukuarvoalueelle sijoittuvia telan halkaisijan lukuarvoja. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite ei siten eroa piirteen K osalta olennaisesti viitejulkaisun D1 kuvan 1 mukaisesta laitteesta.
Vastaavasti piirteen L1 osalta ratkaistava objektiivinen tekninen osaongelma on telan halkaisijoiden suhteen valinta viitejulkaisun D1 kuvan 1 mukaiseen laitteeseen. Voith Patent GmbH on esittänyt, että viitejulkaisun O3 perusteella teräksisten telojen värähtelyt voidaan välttää muun ohella telojen mitoituksella mutta että mainitussa viitejulkaisussa ei ole esitetty ohjetta mitoituksen valintaan. Markkinaoikeus toteaa, että koska myös piirteen L1 mukainen valinta on mielivaltainen puuttuvan teknisen vaikutuksen takia, alan ammattimies ei tarvitse sen tekemiseen viitejulkaisussa O3 tai muussa tekniikan tasossa annettua ohjetta. Näin ollen alan ammattimies valitsisi rutiininomaisesti, ilman keksinnöllistä panosta, piirteen L1 mukaisia telan halkaisijoiden suhteen lukuarvoja. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite ei siten eroa myöskään piirteen L1 osalta olennaisesti viitejulkaisun D1 kuvan 1 mukaisesta laitteesta.
Piirteen L2 osalta objektiivisena teknisenä osaongelmana on taipumakompensoidun telan tyypin valinta viitejulkaisun D1 kuvan 1 mukaiseen laitteeseen. Taipumasäädelty tela (deflection control roll) on esitetty esimerkiksi Voith Patent GmbH:n 21.2.2022 antaman vastauksen sivulla 16 viitatussa julkaisussa ”Handbook of Paper and Board”, joka Voith Patent GmbH:n samassa yhteydessä esittämän perusteella on alan perusoppikirja ja jonka siten voidaan katsoa edustavan alan ammattimiehen yleistietoja. Taipumasäädelty tela kuuluu siten asiassa esitetyn perusteella alan ammattimiehen yleistietoihin, joiden soveltamiseen alan ammattimies ei tarvitse tekniikan tasoon sisältyvää ohjetta tai vihjettä (ks. esim. T 1601/15, perustelujen kohta 3.5). Näin ollen taipumasäädellyn telan valitsemisen viitejulkaisun D1 kuvan 1 laitteen taipumakompensoiduksi telaksi on katsottava olevan alan ammattimiehelle ilmeistä tämän yleistietojen perusteella. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite ei siten eroa myöskään piirteen L2 osalta olennaisesti viitejulkaisun D1 kuvan 1 laitteesta.
Edellä oleva huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei patenttivaatimuksen 6 mukainen laite eroa olennaisesti viitejulkaisusta D1 tunnetusta tekniikasta minkään piirteistä K, L1 ja L2 osalta. Mainittu laite ei siten eroa olennaisesti kyseisestä viitejulkaisusta tunnetusta tekniikasta, eikä vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 7 siten ole hyväksyttävissä.
5.5 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 8
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 8 itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:
A: Menetelmä tärkkelyksen levittämiseksi liikkuvan kuiturainan (5) päälle, erityisesti testlainerirainan (5) tai aallotuskartonkirainan (5) päälle,
B: jossa menetelmässä ensimmäinen tärkkelys levitetään kuiturainan (5) jommallekummalle tai kummallekin puolelle
C: ja sitten kuituraina (5) johdetaan ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (1) muodostaman käsittelynipin (6) läpi,
D: ja ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (2) kovuus on 1 P&J (Pusey & Jones) tai pienempi,
E: tunnettu siitä, että ensimmäisen telan (1) ja/tai toisen telan (2) halkaisija on 0,7 — 1,8 m,
F1: jolloin ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (2) halkaisijat ovat yhtä suuret tai eroavat toisistaan alle 10 %,
F2: jolloin ainakin yksi teloista (1) on taipumasäädelty tela
X1: ja jossa ensimmäisessä telassa (1) on päällys (6), joka sisältää metallia tai keraamista ainetta.
Itsenäinen patenttivaatimus 6 kuuluu seuraavasti:
G: Laite tärkkelyksen levittämiseksi liikkuvan kuiturainan (5) päälle,
H: jossa laitteessa on ensimmäinen tela (1) ja toinen tela (2), jotka on asemoitu niin, että ne muodostavat käsittelynipin (6) kuiturainaa (5) varten,
I: sekä välineet (3, 3a) tärkkelyksen suoraksi tai epäsuoraksi levittämiseksi kuiturainan (5) päälle,
J: ja ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (2) kovuus on 1 P&J (Pusey & Jones) tai pienempi,
K: tunnettu siitä, että ensimmäisen telan (1) ja/tai toisen telan (2) halkaisija on 0,7 — 1,8 m,
L1: jolloin ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (2) halkaisijat ovat yhtä suuret tai eroavat toisistaan alle 10 %,
L2: jolloin ainakin yksi teloista (1) on taipumasäädelty tela
Y1: ja jossa ensimmäisessä telassa (1) on päällys (6), joka sisältää metallia tai keraamista ainetta.
Lisätty materiaali
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 8 itsenäiset patenttivaatimukset eroavat vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 7 itsenäisistä patenttivaatimuksista siten, että ensin mainittuihin on lisätty piirre X1/Y1, jonka mukaan ensimmäisessä telassa on päällys, joka sisältää metallia tai keraamista ainetta.
Markkinaoikeus toteaa, että piirre X1/Y1 on esitetty perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 10 ja selityksen sivun 6 toisessa kappaleessa keksinnön erään edullisen suoritusmuodon kuvauksen yhteydessä (”In another preferred embodiment of the device the first roll has a cover comprising a metal or a ceramic with a layer thickness between 50μm and 150 μm [ — — ]). Kummassakin mainituista perusasiakirjan kohdista piirre X1/Y1 on esitetty kerrospaksuuden 50 — 150 μm yhteydessä. Perusasiakirjasta ei käy ilmi, että piirteen X1/Y1 mukaisen päällyksen tai sen metallisen taikka keraamisen aineen kerrospaksuus voisi olla muu kuin 50 — 150 μm. Näin ollen piirteen X1/Y1 irrottaminen mainitusta edullisesta suoritusmuodosta ja lisääminen itsenäiseen patenttivaatimukseen edustaa sellaista edullisen suoritusmuodon yleistämistä (ns. intermediate generalisation), jolle ei ole tukea perusasiakirjassa.
Edellä oleva huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 8 itsenäiset patenttivaatimukset sisältävät sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 8 ei siten ole hyväksyttävissä.
5.6 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 9
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 9 itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:
A: Menetelmä tärkkelyksen levittämiseksi liikkuvan kuiturainan (5) päälle, erityisesti testlainerirainan (5) tai aallotuskartonkirainan (5) päälle,
B: jossa menetelmässä ensimmäinen tärkkelys levitetään kuiturainan (5) jommallekummalle tai kummallekin puolelle
C: ja sitten kuituraina (5) johdetaan ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (1) muodostaman käsittelynipin (6) läpi,
D: ja ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (2) kovuus on 1 P&J (Pusey & Jones) tai pienempi,
E: tunnettu siitä, että ensimmäisen telan (1) ja/tai toisen telan (2) halkaisija on 0,7 — 1,8 m,
F1: jolloin ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (2) halkaisijat ovat yhtä suuret tai eroavat toisistaan alle 10 %,
F2: jolloin ainakin yksi teloista (1) on taipumasäädelty tela
X1: ja jossa ensimmäisessä telassa (1) on päällys (6), joka sisältää metallia tai keraamista ainetta,
X2: kerrospaksuuden ollessa 50 — 150 µm.
Itsenäinen patenttivaatimus 6 kuuluu seuraavasti:
G: Laite tärkkelyksen levittämiseksi liikkuvan kuiturainan (5) päälle,
H: jossa laitteessa on ensimmäinen tela (1) ja toinen tela (2), jotka on asemoitu niin, että ne muodostavat käsittelynipin (6) kuiturainaa (5) varten,
I: sekä välineet (3, 3a) tärkkelyksen suoraksi tai epäsuoraksi levittämiseksi kuiturainan (5) päälle,
J: ja ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (2) kovuus on 1 P&J (Pusey & Jones) tai pienempi,
K: tunnettu siitä, että ensimmäisen telan (1) ja/tai toisen telan (2) halkaisija on 0,7 — 1,8 m,
L1: jolloin ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (2) halkaisijat ovat yhtä suuret tai eroavat toisistaan alle 10 %,
L2: jolloin ainakin yksi teloista (1) on taipumasäädelty tela
Y1: ja jossa ensimmäisessä telassa (1) on päällys (6), joka sisältää metallia tai keraamista ainetta,
Y2: kerrospaksuuden ollessa 50 — 150 µm.
5.6.1 Lisätty materiaali
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 9 itsenäiset patenttivaatimukset eroavat vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 8 itsenäisistä patenttivaatimuksista siten, että ensin mainittuihin on lisätty piirre X2/Y2 ”kerrospaksuuden ollessa 50 — 150 µm”. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 9 itsenäisiin patenttivaatimuksiin on siten lisätty piirre, jonka yhteydessä piirre X1/Y1 on esitetty perusasiakirjassa. Kun lisäksi otetaan huomioon vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 7 tarkastelun yhteydessä lisätystä materiaalista esitetyt perustelut, markkinaoikeus katsoo, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 9 itsenäiset patenttivaatimukset eivät käsitä sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä.
5.6.2 Keksinnöllisyys
Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisussa D1 on esitetty kuvan 1 suoritusmuodosta, että teräs voi olla järjestetty kovaksi materiaaliksi puristustelan pintaan. Näin ollen piirteen Y1 on katsottava sisältyvän mainittuun suoritusmuotoon. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite eroaa siten viitejulkaisun D1 kuvan 1 suoritusmuodon mukaisesta laitteesta piirteiden K, L1, L2 ja Y2 osalta.
Piirteen Y2 mukainen kerrospaksuus on esitetty perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 10 ja selityksen sivun 6 toisen kappaleen alussa. Mainituista kohdista ei käy ilmi, mikä tekninen vaikutus kyseisellä kerrospaksuudella on patenttivaatimuksen 6 mukaisessa laitteessa. Perusasiakirjassa ei myöskään ole esitetty keksinnön suoritusmuotoa, jossa päällyksen tai sen sisältämän metallin taikka keraamisen aineen kerrospaksuus olisi piirteen Y2 mukainen, tai esimerkkejä, joissa mainitun piirteen mukaisen kerrospaksuuden vaikutusta olisi vertailtu sellaisen kerrospaksuuden vaikutukseen, joka on piirteessä Y2 esitetyn lukuarvoalueen ulkopuolella. Näin ollen perusasiakirjasta ei käy ilmi, että piirteellä Y2 olisi jokin tekninen vaikutus, eikä siten myöskään teknistä vaikutusta, joka mainitulla piirteellä olisi yhdessä piirteiden K, L1 ja L2 kanssa. Myös piirteen Y2 keksinnöllisyyttä on siten tarkasteltava sen ratkaiseman osaongelman kautta.
Piirteen Y2 osalta ratkaistavana objektiivisena teknisenä osaongelmana on puristustelan pintaan järjestetyn teräksen kerrospaksuuden valinta viitejulkaisun D1 kuvan 1 laitteeseen. Viitejulkaisussa D1 ei ole esitetty mainitulle kerrospaksuudelle rajoituksia, joten alan ammattimiehen valittavissa ovat periaatteessa kaikki teknisesti mielekkäät kerrospaksuudet. Koska piirteen Y2 mukainen kerrospaksuuden vaihteluväli on mielivaltainen siltä puuttuvan teknisen vaikutuksen takia, kyseiseen vaihteluväliin sisältyvien kerrospaksuuksien valitseminen on alan ammattimiehelle ilmeistä ilman tekniikan tasoon sisältyvää ohjetta tai vihjettä.
Edellä tässä kohdassa ja vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 7 tarkastelun yhteydessä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei patenttivaatimuksen 6 mukainen laite eroa olennaisesti viitejulkaisusta D1 tunnetusta tekniikasta minkään piirteistä K, L1, L2 ja Y2 osalta. Mainittu laite ei siten eroa olennaisesti kyseisestä viitejulkaisusta tunnetusta tekniikasta, eikä vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 9 ole hyväksyttävissä.
5.7 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 10
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 10 itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:
A: Menetelmä tärkkelyksen levittämiseksi liikkuvan kuiturainan (5) päälle, erityisesti testlainerirainan (5) tai aallotuskartonkirainan (5) päälle,
Z1: joka kuituraina (5) tuotetaan käyttäen jätepaperista tuotettuja kuituja
B: jossa menetelmässä ensimmäinen tärkkelys levitetään kuiturainan (5) jommallekummalle tai kummallekin puolelle
C: ja sitten kuituraina (5) johdetaan ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (1) muodostaman käsittelynipin (6) läpi,
D: ja ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (2) kovuus on 1 P&J (Pusey & Jones) tai pienempi,
E: tunnettu siitä, että ensimmäisen telan (1) ja/tai toisen telan (2) halkaisija on 0,7 — 1,8 m,
F1: jolloin ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (2) halkaisijat ovat yhtä suuret tai eroavat toisistaan alle 10 %,
F2: jolloin ainakin yksi teloista (1) on taipumasäädelty tela
X1: ja jossa ensimmäisessä telassa (1) on päällys (6), joka sisältää metallia tai keraamista ainetta,
X2: kerrospaksuuden ollessa 50 — 150 µm.
Itsenäinen patenttivaatimus 6 kuuluu seuraavasti:
G: Laite tärkkelyksen levittämiseksi liikkuvan kuiturainan (5) päälle,
Å1: joka kuituraina (5) tuotetaan käyttäen jätepaperista tuotettuja kuituja
H: jossa laitteessa on ensimmäinen tela (1) ja toinen tela (2), jotka on asemoitu niin, että ne muodostavat käsittelynipin (6) kuiturainaa (5) varten,
I: sekä välineet (3, 3a) tärkkelyksen suoraksi tai epäsuoraksi levittämiseksi kuiturainan (5) päälle,
J: ja ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (2) kovuus on 1 P&J (Pusey & Jones) tai pienempi,
K: tunnettu siitä, että ensimmäisen telan (1) ja/tai toisen telan (2) halkaisija on 0,7 — 1,8 m,
L1: jolloin ensimmäisen telan (1) ja toisen telan (2) halkaisijat ovat yhtä suuret tai eroavat toisistaan alle 10 %,
L2: jolloin ainakin yksi teloista (1) on taipumasäädelty tela
Y1: ja jossa ensimmäisessä telassa (1) on päällys (6), joka sisältää metallia tai keraamista ainetta,
Y2: kerrospaksuuden ollessa 50 — 150 µm.
5.7.1 Lisätty materiaali
Markkinaoikeus toteaa, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 10 itsenäiset patenttivaatimukset eroavat vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 9 itsenäisistä patenttivaatimuksista siten, että ensin mainittuihin on lisätty piirre Z1/Å1, jonka mukaan kuituraina tuotetaan käyttäen jätepaperista tuotettuja kuituja.
Piirre Z1/Å1 on esitetty perusasiakirjan sivun 4 ensimmäisessä kappaleessa. Kyseinen piirre on mainitussa kohdassa esitetty keksinnön mukaisesti käsiteltävän kuiturainan raaka-aineena yleisesti, eikä sitä ole esitetty minkään erityisen suoritusmuodon raaka-aineena. Näin ollen se on selvästi ja yksiselitteisesti yhdistettävissä nyt tarkasteltavana olevissa itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön muihin piirteisiin. Kun lisäksi otetaan huomioon vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 9 tarkastelun yhteydessä lisätystä materiaalista esitetyt perustelut, markkinaoikeus katsoo, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 10 itsenäiset patenttivaatimukset eivät käsitä sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä.
5.7.2 Keksinnöllisyys
Markkinaoikeus toteaa, että patenttivaatimuksen 6 piirteen G mukaan mainittu patenttivaatimus kohdistuu laitteeseen tärkkelyksen levittämiseksi liikkuvan kuiturainan päälle ja että piirteen Å1 mukaan kuituraina tuotetaan käyttäen jätepaperista tuotettuja kuituja. Tuotevaatimuksessa esitetty tuotteen käyttötarkoitus tulkitaan vakiintuneesti siten, että tuote soveltuu tuotevaatimuksessa ilmaistuun käyttötarkoitukseen (ks. esim. T 1389/10, perustelujen kohta 3.2). Näin ollen patenttivaatimuksen 6 piirteitä G ja Å1 on luettava siten, että mainitun patenttivaatimuksen kohteena on laite, joka soveltuu tärkkelyksen levittämiseen jätepaperista tuotetuista kuiduista tuotetun kuiturainan päälle.
Viitejulkaisussa D1 esitetyllä menetelmällä käsiteltävä kuituraina on edullisesti tuotettu kierrätetystä kuidusta. Mainitun viitejulkaisun kuvan 1 suoritusmuodon mukainen laite soveltuu siten tärkkelyksen levittämiseen jätepaperista tuotetuista kuiduista tuotetun kuiturainan päälle. Piirre Å1 ei siten muodosta eroa viitejulkaisun D1 kuvan 1 laitteeseen nähden. Patenttivaatimus 6 on muiden piirteidensä osalta samansisältöinen kuin vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 9 patenttivaatimus 6, joten viitejulkaisun D1 kuvan 1 laitteesta erottavat piirteet ovat myös samat. Näin ollen vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 10 patenttivaatimuksen 6 mukainen laite ei eroa olennaisesti viitejulkaisusta D1 tunnetusta tekniikasta samoilla perusteilla kuin vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 9 patenttivaatimus 6. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 10 ei näin ollen ole hyväksyttävissä.
5.8 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 11
Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 11 eroaa vaihtoehtoisesta patenttivaatimusasetelmasta 10 siten, että ensin mainittu ei sisällä laitevaatimuksia 6 — 9. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 11 itsenäinen patenttivaatimus 1 on siten samansisältöinen kuin vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 10 itsenäinen patenttivaatimus 1.
Viitejulkaisun D1 kuvan 1 suoritusmuodon selostuksen yhteydessä on esitetty myös menetelmä liimaseoksen levittämiseksi liikkuvan kuiturainan päälle (piirre A). Edellä todetulla tavalla kuituraina on edullisesti tuotettu kierrätetystä kuidusta (piirre Å1). Liimaseos, jonka kuiva-ainepitoisuus on suuri, ruiskutetaan kuiturainan päälle (piirre B), minkä jälkeen kuituraina johdetaan ensimmäisen telan ja toisen telan muodostaman käsittelynipin läpi (piirre C). Koska liimaseoksen kuiva-ainepitoisuus voi olla suuri, liimaseoksena voidaan käyttää tärkkelystä. Teräs voidaan järjestää kovaksi materiaaliksi käsittelynipin muodostavien telojen pintaan (piirre Y1), jolloin niiden P&J-menetelmällä mitattu kovuus on asiassa esitetyn perusteella 0 P&J (piirre D). Ainakin toinen viitejulkaisun D1 kuvan 1 suoritusmuodon mukaisen laitteen teloista voi olla taipumakompensoitu.
Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa siten viitejulkaisusta D1 tunnetusta menetelmästä ainoastaan laitepiirteiden K, L1, L2 ja Y2 osalta. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 9 tarkastelun yhteydessä esitetyillä perusteilla mikään mainituista piirteistä ei muodosta olennaista eroa viitejulkaisusta D1 tunnettuun tekniikkaan nähden. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 11 ei näin ollen ole hyväksyttävissä.
5.9 Vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 12 — 21
Vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 12 — 21 vastaavat muutoin järjestyksessä ensisijaista patenttivaatimusasetelmaa ja vaihtoehtoisia patenttivaatimusasetelmia 2 — 5 ja 7 — 11, mutta ensin mainittujen itsenäisissä patenttivaatimuksissa on käytetty ilmaisua ”taipumakompensoitu tela” jälkimmäisissä käytetyn ilmaisun ”taipumasäädelty tela” sijasta.
Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn perusteella perusasiakirjan joissakin suoritusmuodoissa edulliseksi mainittu ”controlled deflection roll” on taipumasäädelty tela ja että taipumasäädelty tela on yksi taipumakompensoitujen telojen tyyppi. Lisäksi asiassa esitetyn perusteella taipumakompensoituihin teloihin kuuluu sellaisiakin teloja, jotka eivät ole taipumasäädeltyjä teloja.
Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 12 — 21 sisältävät lisättyä materiaalia, koska perusasiakirjasta ei käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi, että ainakin yksi teloista voi olla taipumasäädellyn telan ohella myös jokin muu taipumakompensoitu tela. Patenttivaatimusasetelmien 12 — 16 ja 18 itsenäiset patenttivaatimukset sisältävät lisättyä materiaalia myös ensisijaisen patenttivaatimusasetelman ja vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 2 — 5 ja 8 tarkastelun yhteydessä esitetyillä perusteilla. Lisäksi vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 17 ja 19 — 21 itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty keksintö ei eroa olennaisesti viitejulkaisusta D1 tunnetusta tekniikasta vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 7 ja 9 — 11 tarkastelun yhteydessä esitetyillä perusteilla.
Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, etteivät vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 12 — 21 ole hyväksyttävissä.
5.10 Johtopäätös
Ensisijainen patenttivaatimusasetelma ja vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 2 — 21 eivät ole hyväksyttävissä. Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalainen päätös on siten kumottava, ja asia on palautettava Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin numero FI 127948 kumoamista varten.
6 Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen Voith Patent GmbH saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Asian laatu huomioon ottaen ei ole pidettävä kohtuuttomana, että asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta myös Valmet Technologies Oy saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin numero FI 127948 kumoamista varten.
Markkinaoikeus hylkää Valmet Technologies Oy:n ja Voith Patent GmbH:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.
Muutoksenhaku
Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen ja Jaakko Ritvala sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen-Keinänen.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
Liitteet
Liite 1: Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 27.10.2021