22.9.2021

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valituksen perusteella kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti asettaessaan tarjouspyynnössä referenssivaatimuksia ja määritellessään perusteet, joilla tarjoukset valitaan puitejärjestelyyn perustuvissa hankinnoissa.

Kyse on julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) liitteen E mukaisten palvelujen 2 kohdan mukaisesta koulutushankinnasta, jonka ennakoitu arvonlisäveroton arvo on ylittänyt hankintalain 25 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun kansallisen kynnysarvon. Näin ollen hankintalain 107 §:ssä säädetyn mukaisesti sovellettavaksi tulee, mitä hankintalain I (1 — 31 §) ja IV (123 — 174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista sekä hankintalain 12 luku (107 — 115 §) sosiaali- ja terveyspalveluista sekä muista erityisistä palveluhankinnoista.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 108 §:n 1 momentin mukaan hankintalain luvun 12 mukaisissa palveluhankinnoissa hankintayksikön on otettava huomioon kyseistä palvelua koskeva lainsäädäntö.

Hankintalain 109 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 109 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 216) mukaan pykälä vastaa 100 §:ssä kansallisten hankintojen osalta säädettyä. Tähän täydennyksenä sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä muiden erityisten palveluiden hankintamenettelyn osalta hankintayksikkö voi jo menettelyvaiheessa ottaa huomioon esimerkiksi asiakaskunnan, jolle kyseinen palvelu on suunnattu. Tämä voidaan huomioida osana jotakin hankintayksikön käyttämää perinteistä menettelyä tai vaihtoehtoisesti hankintayksikkö voi luoda oman, asiakaslähtöisen hankintamenettelyn kyseisten palveluiden hankintaan. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluissa käyttökelpoinen voi olla EU-menettelyissä kuvattu puitejärjestely, jossa asiakas tekee lopullisen valinnan palveluntuottajien välillä. Pykälän tarkoituksena on mahdollistaa joustavammat hankintamenettelyt luvun tarkoittamiin hankintoihin, joilla voi olla suurta merkitystä asiakkaan kannalta, kunhan lainkohdassa säädetyistä reunaehdoista huolehditaan.

Hankintalain 100 §:n esitöissä (HE 108/2016 vp s. 210¬) on todettu, että kuvaus hankintayksikön käyttämästä hankintamenettelystä tulisi esittää siten, että toimittajat pystyvät sen perusteella ennakoimaan käytetyn hankintamenettelyn luonnetta ja kulkua sekä tietävät oman roolinsa menettelyssä. Pykälää koskevissa esitöissä (HE 108/2016 vp s. 211) on myös todettu, että puitejärjestelyyn perustuvien hankintojen kilpailuttamisessa voidaan soveltaa vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) kevyitä säännöksiä.

Edellä viitattua EU-menettelyä koskevan hankintalain 42 §:n 1 momentin mukaan puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat hinnat ja suunnitellut määrät sekä muut ehdot. Pykälän 4 momentin mukaan puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä puitejärjestelyyn valittujen toimittajien ja sellaisten hankintayksiköiden kesken, jotka on selkeästi ilmaistu puitejärjestelyn kilpailutuksen hankinta-asiakirjoissa.

Edellä viitattua EU-menettelyä koskevan hankintalain 43 §:n 2 momentin mukaan, jos hankintayksikkö on tehnyt puitejärjestelyn usean toimittajan kanssa ja puitejärjestelyn kaikki ehdot ja järjestelyyn perustuvien hankintojen tarjoajien valinnan määrittävät puolueettomat ehdot on vahvistettu tarjouspyynnössä, puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat on tehtävä ilman kilpailuttamista valitsemalla toimittaja noudattamalla puitejärjestelyn ehtoja ja puitejärjestelyn tarjouspyynnössä esitettyjä perusteita. Pykälän 3 momentin mukaan jos hankintayksikkö on tehnyt puitejärjestelyn usean toimittajan kanssa ja puitejärjestelyn kaikkia ehtoja ei ole vahvistettu, puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat on tehtävä kilpailuttamalla puitejärjestelyyn valitut toimittajat noudattamalla puitejärjestelyä perustettaessa esitettyjä kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteita, joita voidaan täsmentää, sekä muita ehtoja, jotka on ilmoitettu puitejärjestelyn tarjouspyynnössä.

Hankintalain 43 §:n 2 momenttia koskevissa esitöissä (HE 108/2016 vp s. 140) on tuotu esiin, että puitejärjestelyyn perustuviin hankintoihin voidaan soveltaa momentissa säädettyä mahdollisuutta tehdä hankinta ilman kilpailutusta, jos puitejärjestelyn ehtojen mukaan hankittavan tavaran tai palvelun käyttäjänä oleva kansalainen tekee valinnan puitejärjestelyyn otettujen toimittajien välillä. Tällainen tilanne voi olla käsillä esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden, terveydenhuollon henkilökohtaisten apuvälineiden taikka työvoimakoulutuspalvelujen puitejärjestelyssä, jossa palvelujen asiakkaana oleva luonnollinen henkilö tekee valinnan hankintayksikön hankintalain mukaisesti puitejärjestelyyn valitsemista tarjoajista. Säännös ei koske hankintayksikön henkilöstöön kuuluvien luonnollisten henkilöiden kuten virkamiesten suorittamaa valintaa, vaikka hankinnan kohteena oleva tavara tai palvelu olisi tarkoitettu heidän käyttöönsä.

Hankintalain 43 §:n 5 momentin mukaan, jos hankintayksikkö on tehnyt puitejärjestelyn usean toimittajan kanssa, osa puitejärjestelyyn perustuvista hankinnoista voidaan tehdä pykälän 2 momentin mukaisesti ilman kilpailuttamista valitsemalla toimittaja noudattamalla puitejärjestelyn ehtoja ja järjestelyyn perustuvien hankintojen tarjoajien valintaa määrittäviä puolueettomia ehtoja ja osa puitejärjestelyyn perustuvista hankinnoista voidaan tehdä kilpailuttamalla puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat pykälän 3 ja 4 momentin mukaisesti. Puitejärjestelyn tarjouspyynnössä on esitettävä perusteet, joiden mukaisesti ratkaistaan puitejärjestelyn sisäisten hankintojen tekemisen tapa.

Edellä hankintalain 100 §:ää koskevissa esitöissä (HE 108/2016 vp s. 211) viitatun erityisalojen hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä objektiivisin säännöin ja perustein. Avoimuus- ja syrjimättömyysvaatimusten sitä edellyttäessä puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat on tehtävä kilpailuttamalla puitejärjestelyyn otetut toimittajat puitejärjestelyn ja tarvittaessa tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti. Tarpeen vaatiessa puitejärjestelyn ehtoja voidaan täsmentää tai selkeyttää.

Hankintalain 114 § 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia.

Hankintamenettely

Tarjouspyynnön kohdan ”Kuvaus hankinnasta” mukaan kilpailutuksen perusteella muodostetaan puitejärjestely, johon valitaan seitsemän puitesopimustoimittajaa, jos kelpoisuusehdot täyttäviä tarjoajia ja hyväksyttäviä tarjouksia ei ole vähemmän. Toimittajat valitaan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella.

Tarjouspyynnön kohdan ” Tarjoajan kokemus hankinnan kohteena olevien palvelujen tuottamisesta mukaan

”Tarjoajalla on oltava kokemusta hankinnan kohteena olevien palvelujen tuottamisesta. Referenssinä ilmoitettavien koulutusten tulee olla tarjoajan tai yhteisen tarjouksen tekevän ryhmittymän itse toteuttamia. Referensseiksi voidaan hyväksyä myös sellaiset koulutukset, jotka tarjoaja on toteuttanut yhdessä alihankkijan/alihankkijoiden kanssa, mikäli tarjoaja pystyy osoittamaan, että toisen toimijan resurssit ovat edelleen käytettävissä nyt hankittavan palvelun toteuttamiseen. Referenssiksi eivät kelpaa alihankkijan/alihankkijoiden (ilman tarjoajaorganisaatiota) toteuttamat koulutukset. Referenssiksi eivät kelpaa myöskään yksittäisen opettajan/kouluttajan aiemmin toteuttamat koulutukset, vaan kyse on tarjoajan/ryhmittymän tai tarjoajan ja alihankkijan/alihankkijoiden yhdessä toteuttamista koulutuksista.

Tarjoajan tulee ilmoittaa vähintään 3 asiakaskohtaista referenssikoulutusta. Referensseiksi hyväksytään aiemmin yhteishankintana toteutetut Rekry-, Täsmä- tai MuutosKoulutukset sekä muut työhallinnon ja yritysten yhdessä rahoittamat koulutukset. Referenssitoteutuksien tulee olla päättynyt aikavälillä 11/2017 — 10/2020. Koulutuksen osallistujamäärä on ollut vähintään 15 henkilöä (myös ns. non-stop volyymihankinnan eri sisäänotot hyväksytään). Referenssikoulutusten tulee olla kestoltaan vähintään 10 päivää.”

Tarjouspyynnön kohdan ” Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot” mukaan:

”Puitejärjestelyn sisällä koulutuksen lopullinen toimittajavalinta tehdään seuraavin periaattein:

1) Ensisijainen valintaperuste on asiakasvalinta. Asiakasvalinta tarkoittaa, että koulutuksen toteuttajaksi valitaan se palveluntuottaja, jonka työnantajayritys ja tilaaja valitsevat yhteisellä päätöksellä. Päätökseen vaikuttavia tekijöitä voivat olla työnantajayrityksen aikaisemmat kokemukset palveluntuottajasta, työnantajayrityksen edustaman toimialan erityistuntemus, palveluntuottajan osaamisalue tai jokin muu vastaava erityisperuste. Tilaaja voi tehdä myös erillistiedustelun puitejärjestelyn piiriin kuuluville palveluntuottajille työnantajayrityksen esittämästä erityiskysymyksestä, jonka perusteella ratkaisu tehdään.

2) Toissijainen valintaperuste on kokonaistaloudellinen edullisuus/hinta-laatu suhde eli hankinta tehdään tarjouskilpailussa eniten pisteitä saaneelta toimittajalta.”

Hankintapäätöksessä 11.3.2021 valittajan sulkemista tarjouskilpailun ulkopuolelle on perusteltu sillä, että esitetyt referenssit eivät ole tarjouspyynnössä edellytettyjä yhteishankintana toteutettua Rekry-, Täsmä- tai MuutosKoulutuksia tai muuta työhallinnon ja yritysten yhdessä rahoittamia koulutuksia.

Referenssivaatimuksen asettaminen

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa asettaa tarjoajan soveltuvuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia, jotka voivat liittyä tarjoajan tekniseen suorituskykyyn ja ammatilliseen pätevyyteen. Soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan ehdokkaan tai tarjoajan kyvystä toteuttaa hankinta. Referenssien tarkoituksena on osoittaa hankintayksikölle, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on riittävästi aikaisempaa kokemusta hankinnan kohdetta vastaavien palvelujen tuottamisesta. Vaatimuksia asetettaessa on otettava huomioon muun ohella hankinnan laatu ja laajuus sekä hankinnan toteuttamiseen liittyvät muut riskit. Suhteellisuusperiaatteesta puolestaan johtuu, että vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään ja huomioon on otettava hankinnan luonne ja arvo. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia.

Tarjouspyynnössä on edellä todetulla tavalla edellytetty muun ohella, että tarjoajan tulee ilmoittaa vähintään kolme asiakaskohtaista referenssikoulutusta, joina on hyväksytty joko aiemmin yhteishankintana toteutettuja Rekry-, Täsmä- tai MuutosKoulutuksia, tai muita työhallinnon ja yritysten yhdessä rahoittamia koulutuksia. Referenssitoteutuksien on tullut olla päättyneet marraskuun 2017 ja lokakuun 2020 välillä.

Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä oleva referenssivaatimus on edellyttänyt tarjoajalta aikaisempaa kokemusta nimenomaan yhteishankintana toteutetuista, tai muusta työhallinnon ja yritysten yhdessä rahoittamasta koulutuksesta. Tarjoajat eivät siten ole voineet osoittaa, että niillä on riittävät tekniset ja ammatilliset valmiudet hankintasopimuksen toteuttamiseen sellaisilla hankinnan kohteena olevia palveluja vastaavilla referensseillä, joihin ei ole sisältynyt työhallinnon ja yritysten yhteisrahoitusta. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole käynyt ilmi, että työhallinnon ja yritysten yhteisrahoituksella olisi sellaista merkitystä referenssitöiden toteuttamisessa tai referenssien laadussa, että referenssivaatimuksessa tarkoitetut yhteisrahoituksella toteutetut koulutukset eroaisivat tältä osin muulla tavoin rahoitetuista vastaavista koulutuksista. Mikäli yhteisrahoitetuissa koulutuksissa on tyypillisesti ollut referenssien laadun kannalta merkityksellisiä erityispiirteitä, olisi tarjouspyynnön referenssivaatimuksissa tullut kuvata ja edellyttää yhteisrahoituksen sijaan näitä erityispiirteitä.

Markkinaoikeus katsoo, ettei tarjoajille asetettua referenssivaatimusta ole todetun johdosta perusteita pitää suhteellisena eikä hankinnan kohteen kannalta perusteltuna. Referenssivaatimus on ollut tarjoajia syrjivä ja omiaan johtamaan tarjoajien epätasapuoliseen kohteluun. Lisäksi referenssivaatimus on ollut voinut rahoitusta koskevan edellytyksen johdosta johtaa siihen, että tarjouskilpailusta kiinnostuneet toimittajat ovat todetun johdosta päättäneet jättää osallistumatta tarjouskilpailuun.

Asiaa ei ole syytä arvioida toisin sen johdosta, että käsitteitä ”yhteishankinta” ja ”yhteisrahoitus” on käytetty hankinnan kohteena olevia koulutuspalveluja koskevassa lainsäädännössä, edes siinä tapauksessa, että hankinnan kohteena olevien koulutusten rahoitus olisi erikseen lainsäädännössä rajattu. Mainittujen käsitteiden tai niitä koskevan lainsäädännön perusteella tarjoajat eivät ole voineet tietää, mitä niiden mukaiseen koulutukseen liittyviä referenssien laatua koskevia tekijöitä hankintayksikkö on ottanut huomioon käsitteisiin viitatessaan. Asiassa ei myöskään ole käynyt ilmi, että käytetyille käsitteille yhteishankinta tai yhteisrahoitus olisi alalle kehittynyt sellaista merkitystä, jonka perusteella tarjoajien ja hankintayksikön olisi tulkittava kyseisiä käsitteitä toisin kuin koulutuksen rahoitukseen liittyvinä. Hankintayksikkö on siten menetellyt virheellisesti tarjouspyyntöä laatiessaan referenssejä koskevan vähimmäisvaatimuksen osalta.

Valintaperusteiden asettaminen puitejärjestelyyn perustuville hankinnoille

Puitejärjestelyyn perustuvien hankintojen toimittajien valintaperusteiden osalta markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön on

hankintalain 108 § 1 momentissa esitetyllä tavalla otettava huomioon muun ohella kyseistä palvelua koskeva lainsäädäntö. Hankintalain 109 §:n mukaan hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä menettely.

Nyt kysymyksessä olevassa hankinnassa hankinnan kohteena on ollut irtisanottujen työntekijöiden uuden ammatin löytämiseen tähtäävän työvoimakoulutuksen asiantuntija-, johto ja esimiestehtävät.

Tarjouspyynnössä on edellä todetuin tavoin ilmoitettu, että puitejärjestelyyn perustuvissa hankinnoissa toimittajan ensisijainen valintaperuste on asiakasvalinta siten, että työnantajayritys ja hankintayksikkö yhdessä valitsevat palveluntuottajan ottaen huomioon muun ohella työnantajayrityksen aikaisemmat kokemukset palveluntuottajasta, työnantajayrityksen edustaman toimialan erityistuntemus, palveluntuottajan osaamisalue tai jokin muu vastaava erityisperuste. Tarjouspyynnössä on lisäksi todettu, että toissijainen valintaperuste on kokonaistaloudellinen edullisuus, eli valinta tehdään tarjouskilpailussa eniten pisteitä saaneelta palveluntuottajalta.

Hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämän selvityksen perusteella toimittajan valinta tapahtuu käytännössä neljällä vaihtoehtoisella tavalla. Yhteistä niille on, että työnantajayritys on lopulta joko yksin tai yhdessä puitesopimukseen valitun toimittajan kanssa yhteydessä hankintayksikköön ehdottaakseen tietyn tai tiettyjen toimittajan valitsemisen, minkä jälkeen hankintayksikkö tekee hankintapäätöksen. Eräässä vaihtoehdossa, joka hankintayksikön mukaan koskee noin kymmenesosaa hankinnoista, työnantajayritys ja toimittaja ovat yhteydessä hankintayksikköön neuvotellakseen hankinnasta, ja hankintapäätös tehdään neuvottelun tuloksena. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että palvelun loppukäyttäjä eli työnantajayrityksestä irtisanottu henkilö voi tehdä lopullisen valinnan siitä minkä puitejärjestelyyn valituista palveluntuottajista hän haluaa käyttää.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on nyt kysymyksessä olevan kaltaisissa liitteen E mukaisissa palveluhankinnoissa voinut edellä mainituissa hankintalain 109 §:ää koskevissa esitöissä (HE 108/2016 vp s. 216) todetuin tavoin käyttää hankintamenettelynä esimerkiksi puitejärjestelyä, jossa asiakas tekee puitejärjestelyyn perustuvissa hankinnoissa lopullisen valinnan puitejärjestelyyn valittujen toimittajien välillä. Se, että hankintalain 12 luvun säännökset ovat hankintayksikölle hankintalain II osan sääntöjä joustavammat ei kuitenkaan tarkoita, että hankintayksikkö voisi jättää puitejärjestelyyn perustuvien hankintojen tarjousten valintaa koskevat perusteet avoimuusperiaatteen vastaisesti siten epäselviksi, että ne antavat rajoittamattoman harkintavallan valintaperusteiden soveltamisessa. Myös hankintalain 109 §:n ja 100 §:n esitöissä menettelyn väljyyden osalta esimerkkinä viitatussa erityisalojen hankintalain 46 §:ssä on edellytetty, että puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset tehdään objektiivisin säännöin ja perustein.

Tarjouspyynnön mukaan asiakas ei valitse itsenäisesti tarjousta, vaan päätöksen tekevät asiakas ja hankintayksikkö yhdessä. Tarjouspyynnöstä ei ole käynyt ilmi, millä perusteella päätöksenteko ja valinta jakautuu asiakkaan ja hankintayksikön välillä. Vaikka hankintayksikkö on markkinaoikeudessa selostanut omaa näkemystään yhteistä päätöksentekoa koskevan tarjouspyynnön maininnan sisällöstä, potentiaaliset tarjoajat eivät ole voineet tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella tietää, miten päätöksenteko tosiasiallisesti tapahtuu valittaessa toimittajia puitejärjestelyyn perustuvissa hankinnoissa.

Kun tarjouspyynnössä on lisäksi vain esimerkinomaisesti lueteltu sellaisia seikkoja, jotka voivat vaikuttaa tarjouksen valintaan, hankintayksikkö on tarjouspyynnössä esitetyn perusteella voinut ratkaisevasti vaikuttaa toimittajan valintaan myös sellaisin perustein, joita ei ole etukäteen saatettu tarjoajien tietoon. Edelleen tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole esitetty, millä perustein edellä mainitun ensisijaisen asiakkaan valintaa sisältävän valintaperusteen sijasta sovelletaan toissijaista kokonaistaloudellisen edullisuuteen perustuvaa valintaperustetta.

Todetun johdosta tarjouspyyntö on jättänyt hankintayksikölle niin laajan harkintavallan puitejärjestelyyn perustuvien hankintojen toimittajien valinnassa, että puitesopimustoimittajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu on vaarantunut.

Näin ollen hankintamenettelyä ei voida katsoa ollen tarjouspyynnössä kuvattu riittävällä tavalla puitejärjestelyyn perustuvien hankintojen toimittajien valinnan osalta, ja hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti myös mainittuja valintaperusteita asettaessaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Valituksenalaisen tarjoajan poissulkemista koskevan päätöksen kumoamisesta ja hankintayksikön velvollisuudesta korjata virheellinen menettelynsä seuraa muun ohella, ettei hankintayksikkö voi panna täytäntöön 18.3.2021 tekemäänsä hankintapäätöstä tarjousten valitsemisesta. Kun valituksenalainen päätös kumotaan ja sen täytäntöönpano kielletään, valittajan oikeusturva ja markkinaoikeuden päätöksen täytäntöönpanoa koskevat seikat edellyttävät, että markkinaoikeus kumoaa myös edellä mainitun hankintapäätöksen.

Hyvitysmaksun määrääminen ei tule hankintalain 155 §:n 1 momentin nojalla toissijaisena seuraamuksena tämän hankintamenettelyn osalta kysymykseen.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus aikoo edelleen toteuttaa kysymyksessä olevan MuutosKoulutus-nimistä ammatillista työvoimakoulutusta koskevan asiantuntija-, johto- ja esimiestehtävien yhteishankinnan Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten alueille, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Oikeudenkäyntikulujen kohtuullisuutta harkitessaan, markkinaoikeus on ottanut huomioon valittajan maksettavaksi määrättävän oikeudenkäyntimaksun määrän. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yksikön päällikön ja koulutussuunnittelijan 11.3.2021 tekemän päätöksen tarjoajan sulkemisesta tarjouskilpailusta.

Markkinaoikeus kumoaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yksikön päällikön ja koulutussuunnittelijan 18.3.2021 tekemän hankintapäätöksen.

Markkinaoikeus kieltää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen jatkamasta 20.11.2020 julkaistuun tarjouspyyntöön (UUDELY/11541/2020) perustuvaa hankintamenettelyä. Markkinaoikeus kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta sanotun tarjouspyynnön perusteella tai panemasta hankintaa muutoin täytäntöön nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen korvaamaan Hanken & SSE Executive Education Ab:n oikeudenkäyntikulut 15.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta

Markkinaoikeus hylkää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.