6.7.2021

Valitus

Vastine

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajalla ei ole enää asiassa oikeussuojan tarvetta sen jälkeen, kun valituksen kohteena ollut hankintapäätös on poistettu ja hankintayksikkö on 23.1.2020 tehnyt uuden hankintapäätöksen. Valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimus on tästä syystä perusteeton ja lisäksi määrältään kohtuuton.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on kumonnut valittajan tekemän valituksen johdosta valituksenalaisen hankintapäätöksensä hankintamenettelyssä olleen virheen vuoksi. Ottaen huomioon asian laatu ja laajuus, valittajan vaatimat oikeudenkäyntikulut asiassa ovat kohtuulliset.

Valitus

Vastine

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole noudattanut hankintamenettelyn vaiheittaisuuden periaatetta. Sekä tekniset vähimmäisvaatimukset että projektihenkilöstön vähimmäisvaatimukset on määritelty tarjouspyynnössä niin tarkoin ja tyhjentävästi, että kyseiset hinta-laatusuhteen vertailuperusteet ja henkilöreferenssit ovat olleet hankinnan kannalta merkityksettömiä, samalla kun vastaavia henkilöreferenssiperusteita on käytetty sekä vähimmäisvaatimuksina että vertailuperusteina.

Tarjousten vertailu on suoritettu virheellisesti. Valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun, mikäli sen tarjous olisi pisteytetty oikein. Valittaja on saanut tarjousten laatuvertailussa vain kolme pistettä, vaikka se on esittänyt hankinnan kohteena oleville liikennevalokojeille kaksi lisäominaisuutta. Näin ollen sen olisi tullut saada tarjousten laatuvertailussa kuusi pistettä. Hankintayksikkö on myös perustellut hankintapäätöksen puutteellisesti. Hankintapäätöksestä ei ole ilmennyt mihin annettujen tarjousten piste-erot ovat perustuneet ja miksi valittajan tarjous ei ole saanut laatuvertailussa tietyiltä osin pisteitä.

Valittajalla on oikeus saada hyvitysmaksu. Valittajalle on aiheutunut hankintayksikön menettelystä taloudellista vahinkoa. Hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen, vaikka se on ollut tietoinen siitä, että valitus on ollut vireillä markkinaoikeudessa. Valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun, jos tarjousten vertailu olisi suoritettu oikein ja valittaja olisi saanut tarjousten laatuvertailussa kuusi lisäpistettä.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankintamenettely on toteutettu hankintasäännösten mukaisesti.

Tarjouspyynnössä asetetut laadulliset vertailuperusteet eivät ole olleet syrjiviä ja ne ovat liittyneet hankinnan kohteeseen. Liikennevalolaitteissa on mahdollisuus laitteiden kehittämiseen ja innovointiin, vaikka liikennevalolaitteet ovat tarkasti standardoituja teknisten ja rakenteellisten ominaisuuksien osalta. Laitteiden kehittämistä ja innovointia koskevien laadullisten vertailukriteerien painoarvo on ollut pieni verrattuna tarjousten hinnoille annettuun painoarvoon. Tarjousvertailussa on noudatettu tarjouspyynnössä asetettuja vertailuperusteita, eikä tarjouspyyntö ole jättänyt hankintayksikölle liikaa harkintavaltaa.

Hankintayksiköllä ei ole ollut syytä epäillä voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta. Tarjoajilla on tullut tarjouspyynnön perusteella olla asetettujen vaatimusten mukaiset laitteet vasta laitteiden käyttöönoton hetkellä.

Valittajan hyvitysmaksuvaatimus on perusteeton. Valittaja on jäänyt pisteittä toisessa laatuvertailuosiossa, koska se ei ole sisällyttänyt tarjoukseensa yhtään vastaavan työnjohtajan vähimmäisvaatimukset ylittävää referenssiä. Valittaja on saanut kolme pistettä teknisessä hinta-laatuvertailuosiossa. Vaikka valittaja olisi saanut toisesta ilmoittamastaan kojeen lisäominaisuudesta kolme pistettä, se ei silti olisi voittanut tarjouskilpailua. Tarjousvertailun laajempi sanallinen perusteleminen ei ole ollut tarpeellista, koska annetuista pisteistä on ollut suoraan nähtävissä, miten monta laatuarvioinnissa hyväksyttävää vastaavan työnjohtajan lisäreferenssiä tarjoajat ovat tarjouksissaan ilmoittaneet.

Valittaja on antanut lisäkirjelmän.

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Kansallisia hankintoja, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä muita erityisiä palveluhankintoja sekä käyttöoikeussopimuksia koskevista menettelyistä säädetään hankintalain III osassa, johon sisältyvä mainitun lain 11 luku (99 — 106 §) koskee kansallisia menettelyitä.

Hankintalain 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä mainitun lain I osassa (1 — 31 §) ja IV osassa (123 — 174 §) säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan lain 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään lain 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan hankintalain 11 luvun (99 — 106 §) säännöksiä.

Hankintalain 100 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 100 §:n 1 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 210) mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on 3 §:ssä tarkoitettujen syrjimättömyyden, avoimuuden ja suhteellisuuden periaatteiden mukainen. Lainkohdassa jätetään siis hankintayksikön harkintavaltaan se, minkälaista menettelyä se haluaa käyttää hankinnan kilpailuttamisessa. Hankintayksikkö voi halutessaan käyttää samanlaisia menettelyjä kuin ehdotetun lain EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa, mukauttaa niitä tai se voisi käyttää voimassa olevan lain kansallisia menettelyjä. Halutessaan hankintayksikkö voi käyttää myös muunlaista menettelyä, jonka se on itse määritellyt. Momentin mukaan hankintayksikön on kuitenkin kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Kuvaus tulee esittää siten, että toimittajat pystyvät sen perusteella ennakoimaan käytetyn hankintamenettelyn luonnetta ja kulkua sekä tietävät oman roolinsa menettelyssä. Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta menettelyn käytön valinnassa ja soveltamisessa. Menettelyn valinnassa ja määrittelyssä on kuitenkin otettava huomioon se, ettei siitä muodostu ehdotetun lain 3 §:ssä tarkoitettujen periaatteiden vastainen esimerkiksi siten, että se selvästi syrjii joitakin toimittajia tai estää niiden osallistumisen hankintamenettelyyn.

Hankintalain 104 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Pykälän 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta.

Hankintalain 105 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia.

Hankintalain 106 §:n mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Viimeksi mainitun pykälän esitöiden (HE 108/2016 vp s. 213 ja 214) mukaan pykälä vastaa pääosin hankintalain 93 §:ssä ja kyseisen pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa esitettyä.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

Mainitun pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Laatuun liittyviä perusteita voivat olla tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huolto ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika sekä muut toimitusehdot. Hankintayksikkö voi ottaa huomioon myös hankintasopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen sekä henkilöstön organisoinnin, jos osoitetun henkilöstön laadulla voi olla merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamisessa.

Mainitun pykälän 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

Hankintalain 94 §:n mukaan hinta-laatusuhteen vertailuperuste liittyy hankinnan kohteeseen, jos se liittyy kyseisen sopimuksen perusteella toimitettaviin rakennusurakoihin, tavarahankintoihin tai palveluihin liittyvään sopimukseen miltä tahansa osin ja missä tahansa niiden elinkaaren vaiheessa. Tätä sovelletaan myös tilanteisiin, joissa vertailuperusteina mainitut tekijät eivät kuulu hankinnan kohteeseen sen fyysisenä osana.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Tarjouspyyntö ja hankintamenettelyn lopputulos

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia Vantaan kaupungin alueella sijaitsevien 45 liittymän liikennevalojen ohjauskojeiden vaihtoa koskevasta rakennusurakasta.

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankintamenettelyn tarkemmat ehdot” alakohdassa ”Kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste” valintaperusteeksi on ilmoitettu paras hinta-laatusuhde.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Päätöksenteon perusteet” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjousten vertailuperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus hinta-laatu-suhteeltaan paras tarjous. Hinnan painoarvo on 85 pistettä ja laadun painoarvo 15 pistettä. Yhteensä 100 pistettä.

Hintapisteet määräytyvät tarjouspyynnön liitteen 5 kohdan ’Tarjouksen vertailuhinta’ perusteella. Vertailuhinnaltaan halvimman tarjouksen antanut tarjoaja saa tarjousvertailussa 85 hintapistettä. Muiden tarjoajien pisteet lasketaan seuraavalla laskukaavalla: (pienin hyväksytyn tarjouksen vertailuhinta / tarjouksen vertailuhinta) * 85 pistettä.

Tarjoajien laatupisteet määräytyvät seuraavalla kaavalla: tarjoajan pistemäärä tarjouspyynnön liitteestä 3 + tarjoajan pistemäärä tarjouspyynnön liitteestä 4b.

Lopulliset vertailtavat pisteet saadaan laskemalla yhteen hinta- ja laatupisteet. Kokonaistaloudellisuudeltaan edullisin on tarjous, jonka kokonaispistemäärä on suurin. Saman kokonaispistemäärän tarjouksista edullisin on alhaisimman vertailuhinnan tarjous.”

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” on ilmoitettu, että kohdasta ”Rakennusurakan hinta (lataa liite 5 täytettynä)” on voinut saada enintään 85 pistettä, kohdasta ”Rakennusurakan laatu (lataa liite 4b täytettynä)” on voinut saada enintään 9 pistettä ja kohdasta ”Rakennusurakan laatu (lataa liite 3 täytettynä)” on voinut saada enintään 6 pistettä.

Tarjouspyynnön liitteenä 4b on ollut ”Tarjouslomake — Kojeen lisäominaisuudet” -otsikoitu Excel-asiakirja. Kysymyksessä olevan asiakirjan täyttöohjeissa on todettu muun ohella seuraavaa:

”Esitetystä lisäominaisuudesta voi saada 3 pistettä tai 0 pistettä. Tarjoaja voi esittää enintään kolme lisäominaisuutta.

Esitetystä lisäominaisuudesta saa 3 pistettä, kun

1) kaikki vihreällä merkityt solut on täytetty vaatimusten mukaisesti ja

2) sarakkeessa ’Tarjoajan kuvaus ja perustelut lisäominaisuuden vaatimuksen täyttymisestä’ esitetyn perusteella voidaan vakuuttua kaikkien kolme vaaditun ominaisuuden vaatimuksen täyttymisestä.”

Kysymyksessä olevassa liitteessä on asetettu kullekin kolmelle lisäominaisuudelle seuraavat kolme pisteytettävää kriteeriä:

”a) ominaisuudella on uutuusarvoa, ja

b) ominaisuudella on lisäarvoa tilaajalle ja

c) ominaisuuden käyttöönotto on mahdollista ilman kojekohtaisia lisenssimaksuja tai niihin verrattavissa olevia kojekohtaisia kustannuksia.”

Tarjoajan on tullut a) -vaatimuksen osalta täyttää seuraava kuvaus ja perustelu lisäominaisuuden vaatimuksen täyttymisestä:

”kuvaa tässä ominaisuuden uutuusarvo kattavasti ja selkeästi perustellen”.

Tarjoajan on tullut b) -vaatimuksen osalta täyttää seuraava kuvaus ja perustelu lisäominaisuuden vaatimuksen täyttymisestä:

”kuvaa tässä kattavasti ja selkeästi perustellen, miten ominaisuus tuo lisäarvoa tilaajalle liikennevalojen toiminnan seurannassa ja kehittämisessä”.

Tarjoajan on tullut c) -vaatimuksen osalta täyttää seuraava kuvaus ja perustelu lisäominaisuuden vaatimuksen täyttymisestä:

”kuvaa lyhyesti ja selkeästi, miten ominaisuuden käyttöönotto tapahtuu ja mitä toimenpiteitä ominaisuuden käyttöönotto vaatii tilaajalta”.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hinta ja kaupalliset ehdot” on todettu seuraavaa:

”Laadun arviointia varten Tarjoajan tulee täyttää tarjouspyynnön liite 3 ’Tarjouslomake — Kokemus’ ja liite 4a ’Tarjouslomake — Kojevaatimukset’ ja liite 4b ’Tarjouslomake — Kojeen lisäominaisuudet’. Liitteestä 3 pisteytetään vastaavan työnjohtajan minivaatimusten ylittävät referenssit liitteessä 3 esitetyn arviointi- ja pisteytysperusteiden mukaisesti.”

Tarjouspyynnön liitteen 3 ”Tarjouslomake — Kokemus” kohdassa B. ”Tarjouksessa nimettävät henkilöt” on todettu muun ohella seuraavaa:

”B.1 Vastaava työnjohtaja

B1.1 Vastaavan työnjohtajan vähimmäisvaatimukset (ei pisteytetä)

Tarjoaja nimeää töiden suorittamisesta vastaavan työnjohtajan. Työnjohtajan tehtävänä on työn ohjaaminen, työntekijöiden ammattitaidon varmistaminen ja opastaminen sekä työvälineistä ja työn ulkoisista puitteista huolehtiminen. Työnjohtajan tulee tuntea töiden suorittamiseen liittyvät turvallisuusasiat sekä kulloinkin voimassa olevat turvallisuutta koskevat vaatimukset ja hänellä on velvollisuus huolehtia siitä, että työn suorittamisessa käytettävät laitteet ja asennusvälineet ovat turvallisia.”

Kysymyksessä olevan liitteen kohdassa B.1.2 ”Vastaavan työnjohtajan kokemus hankinnan kohteena olevista töistä” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjoajan nimeämällä vastaavalla työnjohtajalla on oltava riittävästi kokemusta hankinnan kohteena olevien liikennevalotöiden tuottamisesta. Tarjoajan nimeämän vastaavan työnjohtajan työkokemuksen osoittamiseksi tarjoajan tulee esittää yksi (1) hankinnan kohdetta vastaava vastaavan työnjohtajan referenssi.

Hankinnan kohdetta vastaavana referenssinä pidetään vastaavana työnjohtajana tai muussa vastaavassa esimiesasemassa toimimista kaupunkiseudulla toteutetussa liikennevalojen rakennus- / asennusurakassa tai kojetoimituksessa, joka on sisältänyt ohjauskojeen asennustyöt ja käyttöönoton. Referenssihankkeen kokonaisarvon tulee olla vähintään kaksisataatuhatta (200 000) euroa tai sisältänyt vähintään 3 ohjauskojetta asennustöineen ja käyttöönottoineen.

Vastaavan työnjohtajan referenssien tulee olla viimeisen viiden (5) vuoden ajalta. Referenssin katsotaan olevan viimeisen viiden (5) vuoden ajalta, jos kohde on toimeksiantajan toimesta hyväksytty ja vastaanotettu aikaisintaan 10/2014. Referenssiurakan / -hankkeen tulee olla valmis ja toimeksiantajan vastaanottama.

Tarjoajan tulee täyttää kaikki alakohdat, jotta vähimmäisvaatimusten täyttymisestä voidaan varmistua. Hankintayksikkö varaa oikeuden tarkistaa annettujen tietojen paikkansapitävyyden ilmoitetulta toimeksiantajan yhteyshenkilöltä.”

Kysymyksessä olevan liitteen kohdassa ”B.1.3” on ollut seuraava otsikko:

”Vastaavan työnjohtajan vähimmäisvaatimukset ylittävät referenssit (pisteytetään ja vaikuttaa vertailuun)”

Mainitussa kohdassa ”B.1.3” on todettu muun ohessa seuraavaa:

”Ohje ja ilmoitettavat tiedot:

Tarjoaja voi ilmoittaa alla tarjousten laadun vertailua varten tiedot nimetyn vastaavan työnjohtajan vähimmäisvaatimukset ylittävistä lisäreferensseistä. Lisäreferenssit eivät voi olla samoja kuin kohdassa B.1.2 vähimmäisvaatimuksen täyttymisen osoittamiseksi ilmoitettu referenssi.

Hyväksyttävänä referenssinä pidetään vastaavana työnjohtajana tai muussa vastaavassa esimiesasemassa toimimista kaupunkiseudulla toteutetussa liikennevalojen rakennus- / asennusurakassa tai kojetoimituksessa, joka on sisältänyt ohjauskojeen asennustyöt ja käyttöönoton.

Referenssihankkeen kokonaisarvon tulee olla vähintään kaksisataatuhatta (200 000) euroa tai sisältänyt vähintään 3 ohjauskojetta asennustöineen ja käyttöönottoineen.

Vastaavan työnjohtajan referenssien tulee olla viimeisen viiden (5) vuoden ajalta. Referenssin katsotaan olevan viimeisen viiden (5) vuoden ajalta, jos kohde on toimeksiantajan toimesta hyväksytty ja vastaanotettu aikaisintaan 10/2014. Referenssiurakan / -hankkeen tulee olla valmis ja toimeksiantajan vastaanottama.

Tarjoajan tulee täyttää kaikki alakohdat (a — f), jotta lisäreferenssin hyväksyttävyydestä voidaan varmistua. Hankintayksikkö varaa oikeuden tarkistaa annettujen tietojen paikkansapitävyyden ilmoitetulta toimeksiantajan yhteyshenkilöltä.

Tarjoaja saa ilmoittaa enintään kolme (3) lisäreferenssiä. Jokaisesta hyväksyttävästä lisäreferenssistä tarjoaja saa kaksi (2) pistettä. Tarjoaja voi saada referensseistä enintään 6 pistettä.”

Tarjouspyynnön liitteenä 4a ”Tarjouslomake — Kojevaatimukset” on ollut Excel-asiakirja, jossa on eritelty ohjauskojetta ja kojetoimitusta koskevat vaatimukset. Tarjoajien on tullut kunkin vaatimuksen osalta merkitä ”kyllä” sen vahvistamiseksi, että tarjoajan kojetoimitus on täyttänyt taulukossa pakolliseksi määritellyt vaatimukset.

Hankintayksikkö on 16.12.2019 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut voittaneen tarjoajan tarjouksen. Hankintayksikkö on 23.1.2020 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä poistanut 16.12.2019 tekemänsä hankintapäätöksen ja samana päivänä tekemällään uudella hankintapäätöksellä täydentänyt aiemmin tekemänsä hankintapäätöksen tarjousvertailua ja valinnut uudelleen saman tarjoajan tarjouksen. Voittanut tarjoaja on saanut tarjousten vertailussa yhteensä 91,770 pistettä, toiseksi tullut tarjoaja 88,687 pistettä ja kolmanneksi tullut valittaja 88,000 pistettä.

Tarjouspyynnön epäselvyys ja syrjivyys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä tarjouspyynnön liitteessä 4b asetettujen teknisten laadullisten vertailuperusteiden osalta. Valittaja on lisäksi esittänyt, että tarjoajien ei ole ollut mahdollista antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia tarjouspyynnössä asetettujen teknisten laatuvaatimusten tulkinnanvaraisuuden ja epäselvyyden vuoksi. Valittaja on edelleen esittänyt, että tarjouspyynnössä asetetut vertailuperusteet ovat antaneet hankintayksikölle liikaa harkintavaltaa eikä niillä ole ollut merkitystä hankinnassa, jossa on ollut tarkoituksena hankkia standardimuotoisia liikenneohjauskojeita. Valittaja on vielä esittänyt, että henkilöreferenssiä ja kojeiden lisäominaisuuksia koskevien vertailuperusteiden asettaminen on ollut syrjivää ja vertailuperusteet ovat olleet suhteellisuusperiaatteen vastaisia.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyynnössä asetetut laadulliset vertailuperusteet eivät ole olleet syrjiviä ja ne ovat liittyneet hankinnan kohteeseen. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että tarjouspyynnössä asetetut laadulliset vertailuperusteet eivät ole jättäneet sille liikaa harkintavaltaa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaan oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeittensa mukaisesti ja sillä on laaja harkintavalta sen suhteen, millaisia ominaisuuksia hankinnan kohteelta edellytetään ja miten näiden vaatimusten täyttyminen voidaan osoittaa edellyttäen, että asetetut vaatimukset ja niiden täyttymisen osoittamista koskevat ehdot täyttävät avoimuuden, syrjimättömyyden ja tasapuolisuuden vaatimukset. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa myös sen suhteen, miten se määrittelee sovellettavat kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet sekä niiden painotuksen. Vertailuperusteet on kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat voivat niiden perusteella tietää, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Tarjouspyynnön liitteenä 4b olleessa Excel-asiakirjassa on edellä kuvatuin tavoin todettu, että tarjoajat ovat voineet ilmoittaa tarjouksessaan ohjauskojeen lisäominaisuuksia, joista on voinut saada laatuvertailuissa huomioon otettavia pisteitä. Tarjoajat ovat voineet ilmoittaa tarjottaville tuotteille enintään kolme lisäominaisuutta, joista jokaisesta on voinut saada kolme pistettä, jos kaikki kolme lisäominaisuudelle asetettua vaatimusta ovat täyttyneet samanaikaisesti. Edellä kuvatulla tavalla vaatimukset ovat koskeneet ominaisuuden uutuusarvoa ja lisäarvoa tilaajalle sekä ominaisuuden käyttöönottoa ilman kojekohtaisia lisenssimaksuja tai niihin verrattavissa olevia kojekohtaisia kustannuksia. Tarjoajien on tullut ilmoittaa lomakkeella ”kyllä” tai ”ei” kunkin vaatimuksen kohdalle ja lisäksi kuvata ja perustella kunkin lisäominaisuuden vaatimuksen täyttyminen.

Ohjauskojeen lisäominaisuuksien lisäksi tarjoajat ovat voineet saada laatuvertailussa huomioon otettavia pisteitä tarjouksessa nimetyn vastaavan työnjohtajan vähimmäisvaatimukset ylittävistä referensseistä. Edellä kuvatulla tavalla tarjouspyynnön liitteessä 3 on asetettu vaatimuksia lisäreferenssien sisällölle, arvolle ja kestolle. Tarjoajat ovat voineet ilmoittaa enintään kolme lisäreferenssiä, joista jokaisesta on voinut saada kaksi pistettä. Lisäreferensseistä on siten voinut saada enintään kuusi pistettä.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnöstä on käynyt selvästi ilmi ohjauskojeen lisäominaisuuksille ja vastaavan työnjohtajan lisäreferensseille asetetut vaatimukset ja se, miten tarjousten pisteytys tapahtuu. Tarjoajat ovat voineet tarjouspyynnön perusteella tietää, mitkä seikat vaikuttavat tarjousvertailussa annettaviin pisteisiin. Vertailuperusteet ovat liittynyt tarjouskilpailun kohteena olleeseen liikennevalojen ohjauskojeiden vaihtoa koskeneeseen rakennusurakkaan, eivätkä vertailuperusteet ole antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö ei ole ollut valittajan esittämän mukaisesti epäselvä eikä myöskään tarjousten vertailuperusteiden asettamisen osalta syrjivä tai suhteellisuusperiaatteen vastainen.

Hankintamenettelyn vaiheittaisuus

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on asettanut tarjouspyynnössä työnjohtajalle tietyn kokemusvaatimuksen soveltuvuusvaatimukseksi, minkä lisäksi tarjousten vertailussa on voinut saada pisteitä työnjohtajan kokemuksen perusteella. Valittajan mukaan hankintayksikkö on laiminlyönyt hankinnassa hankintamenettelyn vaiheittaisuuden periaatteen noudattamisen.

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole pisteyttänyt tarjoajan soveltuvuutta osoittaneita referenssejä vaan laatuvertailussa on voinut saada lisäpisteitä soveltuvuudeksi asetetun kokemuksen ylittävältä osin.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettely on vaiheittaista siten, että hankintayksikön on ennen tarjousten vertailua tutkittava tarjoajien soveltuvuus osallistua tarjouskilpailuun ja arvioitava tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus. Tämän jälkeen tarjousvertailu tehdään niiden tarjoajien tekemien tarjousten kesken, joita ei tule sulkea tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden vuoksi ja joiden tarjoukset ovat tarjouspyynnön pakollisten vaatimusten mukaisia. Vaiheittaisuus on otettava huomioon jo tarjouspyyntöä laadittaessa. Tarjousvertailussa ei lähtökohtaisesti tule pisteyttää pakollisia vaatimuksia niiltä osin kuin ne ilmentävät tarjoajan soveltuvuutta tai tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta. Tarjousvertailussa voidaan sinänsä arvioida pakollisten vaatimusten vähimmäistason ylittävää toteutumista, jos tarjouspyynnössä on selkeästi ilmoitettu, mikä on vähimmäistaso ja miten tämä vähimmäistason ylittävä toteutuminen arvioidaan. Vähimmäistason ylittävällä osalla tulee olla merkitystä arvioitaessa tarjouksen laatua.

Hankintayksikkö on tässä tapauksessa asettanut tarjouspyynnössä vastaavalle työnjohtajalle tietyn kokemusta koskevan vähimmäisvaatimuksen. Tarjoajat ovat voineet saada tarjousten laatuvertailussa pisteitä tämän tietyn vähimmäisvaatimuksen ylittävän kokemuksen osalta. Tarjousten laatuvertailu ei siten ole tapahtunut sellaisten tarjoajan työnjohdon kokemukseen liittyneiden seikkojen perusteella, jotka ovat olleet päällekkäisiä työnjohdolle asetettujen vähimmäisvaatimusten kanssa.

Markkinaoikeus katsoo edellä todettu huomioon ottaen, että hankintayksikkö on tarjouspyyntöä laatiessaan sekä tarjouksia vertaillessaan ottanut riittävällä tavalla huomioon hankintamenettelyn vaiheittaisuuden eikä ole tältä osin menetellyt valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti.

Valittajan asiassa esittämän perusteella asiassa on seuraavaksi arvioitava, olisiko hankintayksikön tullut katsoa voittaneen tarjoajan tarjous tarjouspyynnön vastaiseksi ja sulkea se tarjouskilpailusta.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska voittanut tarjoaja ei ole toimittanut aiemmin Suomessa yhtään liikennevalojen ohjauskojetta eikä voittanut tarjoaja ole siten voinut toimittaa kansalliset vaatimukset täyttäviä laitteita asetetussa aikataulussa.

Hankintayksikkö on esittänyt, että sillä ei ole ollut perusteita epäillä voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajan ilmoitukseen tarjouspyynnön mukaisten ehtojen täyttymisestä. Vastaavasti annettu tarjous sitoo tarjoajaa, joka myös vastaa tarjouksessaan antamiensa tietojen paikkansapitävyydestä.

Hankintayksikkö on voinut lähtökohtaisesti luottaa siihen, että tarjoaja sitoutuu tarjouksellaan tarjoamaan tarjouspyynnön mukaista tuotetta. Tarjoajien on tullut jokaisen tarjouspyynnön liitteessä 4a olevan vaatimuksen osalta rastittaa kohta ”kyllä” sen vakuuttamiseksi, että ohjauskoje ja kojetoimitus täyttää tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Markkinaoikeus toteaa, että voittanut tarjoaja on merkinnyt jokaiseen tarjouspyynnön liitteen 4a kohtaan ”kyllä”. Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että tarjouspyynnössä ei ole edellytetty toimitettavan tuotteista ja niiden ominaisuuksista tarkempia tietoja. Tarjouspyynnössä ei ole myöskään edellytetty, että jo tarjouksen jättämisen hetkellä on tullut täyttyä vaatimus siitä, että ohjauskojeet on mukautettu kansallisten standardien mukaiseksi.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut valittajan esittämillä perusteilla voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Tarjousten vertailu

Valittaja on esittänyt, että tarjousvertailu on suoritettu virheellisesti. Valittajan mukaan sen olisi tullut saada tarjotun kojeen lisäominaisuuksista kahden ilmoittamansa lisäominaisuuden perusteella kuusi pistettä. Valittaja on lisäksi esittänyt, että se olisi voittanut tarjouskilpailun, jos tarjousten vertailu olisi suoritettu oikein ja se olisi saanut tarjousten laatuvertailussa kuusi lisäpistettä. Valittaja on vielä esittänyt, että hankintapäätöksestä ei ole ilmennyt, mihin tarjousten piste-erot ovat perustuneet.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjousten vertailu on toteutettu tarjouspyynnössä kuvatuilla hinnan ja laadun vertailuperusteilla. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että hankintapäätöksestä on käynyt ilmi, mihin tarjousten piste-erot ovat perustuneet.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousvertailun tulee tapahtua tarjouspyynnössä etukäteen ilmoitetun mukaisesti ja tarjouksissa ilmoitettuihin tietoihin perustuen tarjoajien kannalta tasapuolisesti. Edellä todetun mukaisesti tarjouspyynnön mukaan tarjoajat ovat voineet saada tarjouspyynnön liitteellä 3 ilmoittamistaan tarjouspyynnön mukaisista vastaavan työnjohtajan vähimmäisvaatimukset ylittävistä lisäreferensseistä enintään kuusi pistettä. Tarjoajat ovat voineet ilmoittaa kolme lisäreferenssiä, joista kustakin on voinut saada kaksi pistettä. Tarjoajat ovat lisäksi voineet saada tarjouspyynnön liitteellä 4b ilmoittamistaan lisäominaisuuksista enintään yhdeksän lisäpistettä siten, että kustakin ilmoitetusta lisäominaisuudesta on voinut saada joko nolla pistettä tai kolme pistettä.

Voittanut tarjoaja on saanut tarjousten vertailussa yhteensä 91,770 pistettä, toiseksi tullut tarjoaja 88,687 pistettä ja kolmanneksi tullut valittaja 88,000 pistettä.

Saadun selvityksen mukaan valittaja ei ole antamassaan tarjouksessa ilmoittanut liitteellä 3 yhtään vastaavan työnjohtajan vähimmäisvaatimukset ylittänyttä lisäreferenssiä. Liitteellä 4 b valittaja on ilmoittanut kaksi lisäominaisuutta, joista se on saanut yhteensä kolme pistettä tarjousvertailuun.

Todettu huomioon ottaen valittajan ei ole ollut tarjouksensa perusteella mahdollista saada tarjousten vertailussa pisteitä vastaavan työnjohtajan vähimmäisvaatimukset ylittävistä referensseistä. Kojeen lisäominaisuuksista valittajan olisi ollut mahdollista saada ilmoittamiensa kahden lisäominaisuuden perusteella enintään kuusi pistettä eli ainoastaan kolme pistettä enemmän kuin, mitä valittaja on jo saanut tarjousvertailussa. Tällä valittajan tarjouksen mahdollisella pistelisäyksellä ei kuitenkaan olisi ollut vaikutusta hankintamenettelyn lopputulokseen, koska kolmanneksi tarjousten vertailussa sijoittunut valittaja olisi tästä pistelisäyksestä huolimatta saanut tarjousvertailussa voittanutta tarjoajaa vähemmän pisteitä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksestä ovat käyneet ilmi hintapisteytyksen perusteena olleet tarjousten vertailuhinnat, minkä lisäksi hankintapäätöksen liitteenä on ollut tarjousten vertailutaulukko, jossa on ilmoitettu muun ohella tarjousten vertailuperusteittain saamat pistemäärät ja tarjousten kokonaispistemäärät. Lisäksi hankintayksikkö on laatinut vertailuperusteena olleen kojeen lisäominaisuuksien osalta erillisen arviointitaulukon, jossa on esitetty hankintayksikön sanalliset perustelut kojeen lisäominaisuuksien pisteytykselle. Referenssien osalta tarjousten pistemäärät ovat perustuneet suoraan niiden lukumäärään. Hankintapäätöksestä ja sen liiteasiakirjoista on siten käynyt ilmi ne keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on toiminut harkintavaltansa rajoissa, kun se on pisteyttänyt saadut tarjoukset hankintapäätöksestä ilmenevällä tavalla.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt tarjousten vertailussa valittajaa syrjivästi tai muutoinkaan hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Markkinaoikeuden asia diaarinumero 2020/7

Hankintalain 149 §:n 2 momentin (1397/2016) mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään. Pykälän 3 momentin mukaan vastapuolen oikeudenkäyntikulujen korvaamisvelvollisuutta ratkaistaessa hankintayksikköön sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään viranomaisesta tai muusta julkisesta osapuolesta.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/7 kyseessä olevassa hankintamenettelyssä hankintapäätös on poistettu vasta sen jälkeen, kun valittaja on tehnyt valituksen markkinaoikeudelle. Hankintayksikön 23.1.2020 tekemästä hankintaoikaisupäätöksestä ja samana päivänä tehdystä uudesta hankintapäätöksestä käy ilmi, että 16.12.2019 tehdyn hankintapäätöksen poistaminen on perustunut ainakin osittain valittajan markkinaoikeuden asiassa 2020/7 esittämiin seikkoihin. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Markkinaoikeuden asia diaarinumero 2020/49

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan viimeksi mainitun lain 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/49 annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.