21.12.2010

ASIAN AIKAISEMMAT VAIHEET

Puolustusvoimien hankintamenettely

Puolustusvoimien materiaalilaitoksen talousvarikko on pyytänyt 22.12.2006 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia varsikengistä siten, että kenkiä hankitaan 34.600 paria vuonna 2007 ja 13.700 paria vuonna 2008. Lisäksi optiona kenkiä voidaan hankkia arviolta 1.500 paria vuonna 2008 ja 12.000 paria vuonna 2009. Hankintayksikkö on saanut tarjouksia viideltä tarjoajalta.

Puolustusvoimien materiaalilaitoksen talousvarikko on päätöksellään 23.3.2007 hylännyt muun muassa Urho Viljanmaa Oy:n tarjoukset tarjouspyynnön vastaisina ja valinnut varsikenkien toimittajaksi Sievin Jalkine Oy:n.

Hankintayksikkö on toimittanut Urho Viljanmaa Oy:n asiamiehelle 5.4.2007 päivätyn selvityksen tarjousten hylkäämisen perusteista. Selvityksessään hankintayksikkö on tuonut esiin, että hankintapäätökseen ei voida hakea muutosta markkinaoikeudelta julkisista hankinnoista annettujen säännösten perusteella mutta että asianosainen voi hakea siihen muutosta hallinto-oikeudelta hallintolain perusteella. Hankintayksikkö on 16.4.2007 päivätyllä lähetteellä toimittanut Urho Viljanmaa Oy:n asiamiehelle hankintayksikön 5.4.2007 päivätystä selvityksestä pois jääneen valitusosoituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Lisäksi hankintayksikkö on 8.5.2007 päivätyllä ilmoituksella toimittanut Urho Viljanmaa Oy:n asiamiehelle pyynnöstä hakemusosoituksen markkinaoikeuteen.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 3,2 miljoonaa euroa.

Hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen 17.4.2007.

Asian aikaisempi käsittely

Urho Viljanmaa Oy on 23.5.2007 tehnyt Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle edellä mainittua hankintapäätöstä koskevan valituksen, jossa se on vaatinut hankintapäätöksen kumoamista. Lisäksi Urho Viljanmaa Oy on vaatinut, että Puolustusvoimat velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 11.000 eurolla korkoineen.

Puolustusvoimat on vaatinut, että valitus jätetään tutkimatta tai hylätään ja että Urho Viljanmaa Oy velvoitetaan korvaamaan Puolustusvoimien oikeudenkäyntikulut 550 eurolla korkoineen.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päätöksellään 16.7.2010 nro 10/0291/4 siirtänyt mainitun valituksen ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Päätös on lähetetty markkinaoikeudelle 17.9.2010 päivätyllä lähetteellä ja saapunut markkinaoikeuteen 21.9.2010.

Hallinto-oikeuden päätöksessä on muun ohessa korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen 6.7.2010 taltionumero 1670, joka on vuosikirjaratkaisu KHO 2010:47, viitaten todettu, että hallinto-oikeus ei ole toimivaltainen tutkimaan valitusta. Edelleen hallinto-oikeus on lausunut, että Puolustusvoimien materiaalilaitos on liittänyt valituksenalaiseen päätökseen valitusosoituksen, jonka mukaan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta. Urho Viljanmaa Oy on menetellyt tämän virheellisen valitusosoituksen mukaisesti ja toimittanut valituskirjelmän hallinto-oikeuteen. Koska valitus on virheellisen valitusosoituksen vuoksi pantu vireille väärässä viranomaisessa, hallinto-oikeuden on siirrettävä valituskirjelmä markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Sovellettuina oikeusohjeina hallinto-oikeuden päätöksessä on viitattu muun muassa hallintolainkäyttölain 30 §:ään ja 75 §:n 2 momenttiin. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan siihen ei hallintolainkäyttölain 5 §:n 1 momentin mukaan saa hakea muutosta valittamalla.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Urho Viljanmaa Oy:n lausuma

Urho Viljanmaa Oy on lausumassaan todennut, että asiassa ei ole enää tarvetta tai edellytyksiäkään käsitellä enemmälti yhtiön Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa esittämää vaatimusta hankintapäätöksen kumoamisesta ottaen huomioon muun muassa se, että hankinnasta on jo aikanaan vuonna 2007 tehty hankintasopimus. Valitus hylättäneen näiltä osin. Alun perin valitus on kuitenkin ollut myös näiltä osin perusteltu.

Urho Viljanmaa Oy on vaatinut, että Puolustusvoimat velvoitetaan korvaamaan yhtiön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa 11.000 eurolla ja markkinaoikeudessa 3.100 eurolla, molemmat määrät korkoineen. Lisäksi yhtiö on vaatinut, että mikäli sen esittämää selvitystä pidetään puutteellisena tai epäselvänä, markkinaoikeus toimittaa asiassa suullisen käsittelyn.

Oikeudenkäyntikuluvaatimuksensa yhtiö on perustanut siihen, että hankintayksikkö on antanut asiassa lainvastaisen valitusosoituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja väittänyt alusta pitäen, että asiaa ei voida saattaa markkinaoikeuden tutkittavaksi. Yhtiö on noudattanut saamaansa lainvastaista valitusosoitusta. Hankintayksikön virheellisestä menettelystä on yhtiölle aiheutunut tarpeettomia prosessitoimia ja oikeudenkäyntikuluja, jotka hankintayksikkö on velvollinen korvaamaan riippumatta siitä, miten asia tullaan muilta osin ratkaisemaan.

Puolustusvoimien vastine

Puolustusvoimat on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Urho Viljanmaa Oy:n vaatimukset ja velvoittaa yhtiön korvaamaan Puolustusvoimien oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa 550 eurolla ja markkinaoikeudessa 500 eurolla, molemmat määrät korkoineen.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt asiassa olennaisesti lainvastaisesti, eikä se siten ole velvollinen korvaamaan Urho Viljanmaa Oy:n oikeudenkäyntikuluja. Joka tapauksessa yhtiön Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle esittämä vaatimus hankintapäätöksen kumoamisesta ei ole ollut perusteltu, koska hankintasopimus oli jo tehty ennen valituksen jättämistä hallinto-oikeuteen. Lisäksi yhtiö on esittänyt valituksensa tueksi hallinto-oikeudessa samoja näkökohtia, jotka se on esittänyt markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa, ja muutoinkin yhtiön kirjelmissä on ollut runsaasti toistoa. Tämä on otettava huomioon oikeudenkäyntikuluja alentavana seikkana.

Urho Viljanmaa Oy:n lisäkirjelmä

Urho Viljanmaa Oy on toimittanut lisäkirjelmän.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Asian suullinen käsittely

Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan asian merkitykselliset tosiseikat ovat kaikilta osin tulleet asiassa esitettyjen asiakirjojen perusteella riittävästi selvitetyiksi asian oikeudellista arviointia varten. Koska asian selvittämiseksi ei ole tarpeen toimittaa suullista käsittelyä, markkinaoikeus ottaen huomioon hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin ja 38 §:n 1 momentin hylkää Urho Viljanmaa Oy:n suullisen käsittelyn toimittamista koskevan vaatimuksen.

Asian tutkiminen

Hakija on tehnyt nyt puheena olevaa hankintapäätöstä koskevan hakemuksen markkinaoikeuteen 7.5.2007 ja valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 23.5.2007. Markkinaoikeus on jättänyt mainitun hakemuksen toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta päätöksellään 15.9.2008 nro 363/2008. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 6.7.2010 taltionumero 1670, joka on vuosikirjaratkaisu KHO 2010:47, kumonnut edellä mainitun markkinaoikeuden päätöksen ja palauttanut asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi.

Nyt käsiteltävänä oleva asia dnro 471/10/JH on tullut markkinaoikeudessa vireille, kun Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päätöksellään 16.7.2010 nro 10/0291/4 siirtänyt markkinaoikeuden käsiteltäväksi Urho Viljanmaa Oy:n valituksen, jonka tutkiminen ei hallinto-oikeuden mukaan kuulu sen toimivaltaan, ja siihen liittyvät mainitun yhtiön sekä Puolustusvoimien oikeudenkäyntikulu-vaatimukset.

Markkinaoikeuden toimivaltaan ei kuulu tutkia hallinto-oikeuden päätöksen oikeellisuutta. Toisaalta markkinaoikeus ei voi ottaa tutkittavakseen asioita, jotka eivät kuulu sen toimivaltaan tai jotka muusta syystä tulee jättää tutkimatta.

Urho Viljanmaa Oy on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut edellä mainitun hankintapäätöksen kumoamista. Kun tämän hankintapäätöksen perusteella on tehty hankintasopimus 17.4.2007, asiassa voi julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992; jäljempänä hankintalaki) mukaisista seuraamuksista tulla markkinaoikeudessa kysymykseen ainoastaan hyvitysmaksun määrääminen. Yhtiö on vaatinut samaa hyvitysmaksua markkinaoikeudessa jo aiemmin korkeimman hallinto-oikeuden palautuspäätöksellä 6.7.2010 taltionumero 1670 vireille tulleessa asiassa dnro 345/10/JH, jossa markkinaoikeus on antanut päätöksensä tänään. Hyvitysmaksun määräämistä koskevan kysymyksen tultua jo siten hakijan hakemuksesta ratkaistuksi hakijalla ei tältä osin ole enää oikeussuojan tarvetta, ja hakemus on sen vuoksi pääasian osalta jätettävä tutkimatta.

Hallinto-oikeuden niin ikään markkinaoikeuden käsiteltäväksi siirtämien oikeudenkäyntikuluvaatimusten tutkimisen osalta markkinaoikeus lausuu seuraavan.

Hallintolainkäyttölain 75 §:n 2 momentin viittaussäännöksen mukaan oikeudenkäyntikuluista on soveltuvin osin voimassa muun ohessa mitä oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 14 §:n 3 momentissa säädetään. Viimeksi mainitun lainkohdan mukaan, kun tuomioistuin siirtää asian toiseen tuomioistuimeen, kysymys siirtävässä tuomioistuimessa syntyneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on ratkaistava siinä tuomioistuimessa, johon asia on siirretty.

Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa syntyneet oikeudenkäyntikulut liittyvät hankintalain soveltamisalaan ja markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvan hankinnan käsittelyyn. Tämän ja oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 14 §:n 3 momentin sanamuodon huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että se on toimivaltainen ratkaisemaan sille siirretyn kysymyksen hallinto-oikeudessa syntyneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä tässä pykälässä ja 75 §:ssä säädetään asianosaisesta, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Ensiksi mainitun pykälän 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Pykälän 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta.

Puolustusvoimat on ensin ilmoittanut Urho Viljanmaa Oy:lle, ettei puheena olevaan hankintapäätökseen voida hakea muutosta markkinaoikeudelta julkisista hankinnoista annettujen säännösten perusteella mutta että asianosainen voi hakea siihen muutosta hallinto-oikeudelta hallintolain perusteella. Puolustusvoimat on sittemmin toimittanut Urho Viljanmaa Oy:lle valitusosoituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja pyynnöstä myös hakemusosoituksen markkinaoikeuteen. Muutoksenhaunohjauksessa ei ole ollut mainintaa hankintalaissa säädetystä valituskiellosta, jonka mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta valittamalla kuntalain eikä hallintolainkäyttölain nojalla sillä perusteella, että päätös on hankintalain vastainen.

Oikeudenkäynti Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa on aiheutunut Puolustusvoimien antamasta virheellisestä muutoksenhaunohjauksesta. Toisaalta Urho Viljanmaa Oy:n kirjelmöinti eri tuomioistuimissa on ollut puheena olevaan hankintapäätökseen liittyen hyvin pitkälle samojen asioiden vuolasta toistamista. Yhtiön oikeudenkäyntikuluvaatimukset ovat kysymysten laatuun nähden ylimitoitetut.

Edellä mainitut seikat ja hallintolainkäyttölain 74 §:n huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että olisi kohtuutonta, jos Urho Viljanmaa Oy joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Puolustusvoimat on sen vuoksi velvoitettava korvaamaan Urho Viljanmaa Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Vastaavasti Puolustusvoimien oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylättävä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää hakemuksen tutkimatta.

Markkinaoikeus velvoittaa Puolustusvoimat korvaamaan Urho Viljanmaa Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus hylkää Puolustusvoimien oikeudenkäyntikulu-vaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Maarit Lindroos-Kokkonen, Nina Korjus ja Sami Myöhänen.