21.12.2010

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Puolustusvoimat on pyytänyt 3.11.2009 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia varsikengistä vuosille 2010, 2011 ja 2012 siten, että kunakin vuonna kenkiä hankitaan 20.000 paria. Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva EU-hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut kuusi tarjousta.

Puolustusvoimien Länsi-Suomen huoltorykmentin esikunta on päätöksellään 10.3.2010 hylännyt hakijan tarjouksen sillä perusteella, että se ei ole ollut tarjouspyynnön vaatimusten mukainen. Puolustusministeri on 6.4.2010 valinnut varsikenkien toimittajaksi Sievin Jalkine Oy:n.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on voittaneen tarjouksen perusteella ollut yli 3.000.000 euroa.

HAKEMUS

Urho Viljanmaa Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa edellä mainitut hankintayksikön päätökset ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 535.700 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 21.076 eurolla korkoineen sekä Sievin Jalkine Oy:n korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 960 eurolla korkoineen. Vielä hakija on vaatinut, että mikäli sen esittämää selvitystä pidetään puutteellisena tai epäselvänä, markkinaoikeus toimittaa asiassa suullisen käsittelyn.

Hankintayksikkö on laatinut tekniset eritelmänsä viittaamalla standardeihin taikka suorituskykyä tai toiminnallisia ominaisuuksia koskevien vaatimusten perusteella. Tässä tilanteessa hankintayksikkö ei olisi saanut hylätä hakijan tarjousta lisäselvitystä pyytämättä, vaikka se olisikin katsonut, että hakijan tarjoukseensa liittämä valmistajan tekninen asiakirja ei tyydyttävällä tavalla osoita, että hakijan tarjoama tavara vastaa tarjouspyynnössä vaadittua. Asian arvioinnissa on merkitystä myös sillä, että hakija on luotettava ja kokeneeksi tunnettu toimittaja, joka on vuosikymmenten ajan hyväksytysti tarjonnut ja toimittanut nahkajalkineita hankintayksikölle.

Hankintayksikön olisi tullut ilmoittaa tarjoajille suorittamastaan testistä etukäteen ja varata näille tilaisuus osallistua testauksen seurantaan. Testaustapahtuma olisi myös tullut dokumentoida asianmukaisesti.

Hankinnan kohteena olevat varsikengät tulisivat valmistettaviksi yli 10.000 vuodasta. Yksittäisen A4-kokoisen näytekappaleen testaus ja arviointi ei ole riittävä tapa ratkaista sitä, vastaako tarjottu tuote tarjouspyynnön vaatimuksia. Hankintayksikön suorittamaan testaukseen liittyvissä menetelmissä, menettelytavoissa ja välineissä on myös syytä epäillä olleen sellaisia puutteita tai epätavallisuuksia, joiden vuoksi niitä käyttäen saatuja tuloksia ei voida pitää luotettavina. Esimerkiksi testausolosuhteiden ja testattavien kappaleiden lämpötilalla ja kosteudella on olennainen vaikutus siihen, millaisia tuloksia saadaan.

Hakija on viipymättä saatuaan tiedon sen tarjouksen hylkäävästä päätöksestä toimittanut samasta nahkaerästä näytteet testattaviksi Työterveyslaitokselle, joka on 19.4.2010 antanut raportin suorittamastaan testauksesta. Tässä testissä kaikki testatut näytekappaleet täyttivät vedenläpäisyn ja imeytymisen osalta tarjouspyynnön mukaiset vaatimukset. Testissä veden imeytyminen kuuden tunnin aikana oli 12–13 prosenttia, kun standardin mukainen vaatimus on ollut pienempi tai yhtäsuuri kuin 30 prosenttia ja tarjouspyynnön mukainen enintään 20 prosenttia. Hankintayksikön testitulos 29,7 prosenttia kahden ja puolen tunnin testauksessa poikkeaa huomattavasti Työterveyslaitoksen testin tuloksesta, mikä osoittaa hankintayksikön testituloksen epäluotettavuutta.

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut hinnaltaan kalliimpi kuin hakijan tarjous. Hakijan tarjous on ollut hinnaltaan halvin, ja se olisi tullut valita tarjouskilpailun voittajaksi.

VASTINE

Puolustusvoimat on vaatinut, että markkinaoikeus jättää hakemuksen tutkimatta tai toissijaisesti hylkää sen. Lisäksi Puolustusvoimat on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 2.900 eurolla korkoineen.

Hakijalle on annettu tiedoksi 10.3.2010 tehty hylkäävä päätös 6.4.2010 tehdyn hankintapäätöksen tiedoksiannon yhteydessä. Ilmoitus tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista hakemusosoituksineen ja hintavertailutaulukkoineen on lähetetty kaikille tarjoajille postitse 8.4.2010. Voittanut tarjoaja on saanut päätöksen tiedoksi 12.4.2010 ja eräs toinen tarjoaja 14.4.2010. Kummassakin näistä yhtiöistä noudatetaan periaatetta, että kaikki saapuva posti avataan keskitetysti ja avaaja leimaa asiakirjan saapumispäivän mukaisesti tai asiakirjan saapumispäivä merkitään muuhun asiakirjaan. On oletettavaa, että myös hakijayhtiössä menetellään näin. Hakijan esittämä väite siitä, että saapumispäivää ei voida luotettavasti selvittää, koska sen hallusta ei ole löytynyt kirjekuorta, jossa päätökset ovat saapuneet sille, ei ole uskottava. Hakija on 14.4.2010 pyytänyt puhelimitse hankintayksiköltä testaustuloksia veden imeytymisestä ja tietoja testausmenetelmästä, mistä voidaan päätellä, että hakija on viimeistään sanottuna päivänä saanut tiedon hylkäävästä päätöksestä. Hankintayksikkö on lähettänyt hakijalle testaustulokset ja tiedon testausmenetelmästä sähköpostilla 14.4.2010 kello 13.02. Hakija on todennut viipymättä tämän jälkeen toimittaneensa näytteet testattaviksi Työterveyslaitokseen, joka on antanut raportin suorittamastaan testauksesta 19.4.2010. Jos hakijan tiedoksisaantiajankohta olisi ollut myöhempi kuin 14.4.2010, olisi oletettavaa, että Työterveyslaitoksen raportti ei olisi ehtinyt valmistua 19.4.2010 mennessä, kun valmistumista on edeltänyt viikonloppu 17. ja 18.4.2010. Hakijan määräaika hakemuksen tekemiselle on näin ollen päättynyt 28.4.2010. Markkinaoikeuteen 29.4.2010 toimitettu hakemus on siten saapunut myöhässä, ja se on jätettävä tutkimatta.

Hankittavan tuotteen teknisiä vaatimuksia ei ole tarjouspyynnössä määritelty pelkästään viittaamalla standardeihin taikka suorituskykyyn tai toiminnallisiin ominaisuuksiin perustuviin vaatimuksiin, vaan ne on määritelty siinä nimenomaisesti. Tarjouspyynnössä on lisäksi ilmoitettu, että tarjottavien tuotteiden vaatimuksenmukaisuuden selvittämistä varten tarjoukseen on liitettävä näytteet varsikengissä käytettävistä materiaaleista. Nahkanäytteiden koon on pitänyt olla vähintään A4. Tarjouspyynnössä on siten etukäteen informoitu siitä, että näytteistä selvitetään tuotteiden vaatimuksenmukaisuutta. Tarjouspyynnössä ja erityisesti sen liitteenä olevassa teknisessä spesifikaatiossa 1141-a/26.10.1995 on myös kerrottu, millä menetelmällä testaus suoritetaan. Tämän mukaisesti hankintayksikkö on myös toiminut. Näytteet on ilmastoitu vakio-olosuhteissa, jotka ovat ”20+-2C, ilmankosteus 65+-2%, ilmastointiaika 48 h”. Laboratoriossa on ollut seurantalaite, joka on mitannut ja piirtänyt käyrän kosteudesta ja lämpötilasta. Testausolosuhteet voidaan siten jäljittää. Testi on tehty laitteella, joka täyttää vaatimukset, ja itse testi on täysin laitteen tekemä. Näin ollen testi on luotettava, eikä sen johtopäätösten oikeellisuutta voida epäillä. Veden imeytymisen mittauksissa kahden tarjoajan näytteet täyttivät vaatimukset ja kahden ei. Tämäkin seikka osoittaa suoritetun testin luotettavuutta.

Hakijan tarjouksensa liitteenä hankintayksikölle lähettämän päällisnahkanäytteen vahvuuden keskiarvo on ollut 2,03 millimetriä. Hakijan Työterveyslaitoksella testauttama näyte on ollut vahvuudeltaan 1,8 mm+-0,1. Nahan vahvuudesta voidaan jo päätellä, ettei Työterveyslaitoksella myöhemmin testattu näyte voi olla samaa nahkaerää kuin hankintayksikölle toimitettu. Tällaisella myöhemmällä testauksella ei ole asian arvioinnin kannalta merkitystä.

Kukaan tarjoajista ei ole saanut mahdollisuutta parantaa näytettään ja siten tarjoustaan tarjousajan päättymisen jälkeen. Kun tarjouskilpailussa on saatu kaksi vaatimukset täyttävää tarjousta, on selvää, että muita tarjoajia ei ole pyydetty täsmentämään tai selventämään tarjouksiaan. Uuden näytteen tai lisäselvitysten pyytäminen hakijalta olisi vaarantanut tarjoajien tasapuolisen kohtelun.

LAUSUNTO

Sievin Jalkine Oy on lausunnossaan vaatinut, että markkinaoikeus jättää hakemuksen myöhässä saapuneena tutkimatta tai toissijaisesti hylkää sen.

Jälkimmäisen vaatimuksen osalta lausunnossa on todettu ennen muuta, että hankintayksikkö on pyytänyt tarjoajilta näytteen tarjotusta tuotteesta sekä näytteet sen tärkeimmistä raaka-aineista tuotteiden vaatimuksenmukaisuuteen liittyvien omien tutkimustensa tekemistä varten. Tällainen menettely on ollut Puolustusvoimissa käytössä useiden vuosien ajan. Päällisnahka on keskeinen osa koko jalkinetta, ja sille asetettu kuuden tunnin vedenkestovaatimus on erittäin tärkeä hankintayksikön tarpeiden kannalta. Hakijan näyte on täyttänyt ainoastaan noin kolmasosan sanotusta vaatimuksesta. Hakija ei ole tarjouksessaan tarjonnut tarjouspyynnössä edellytettyä laatua. Tämä seikka sellaisenaan on ollut riittävä peruste hylätä hakijan tarjous.

Hakijan tarjoukseensa liittämä tekninen selvitys päällisnahan vedenkestovaatimuksesta on tehty aivan muusta nahasta kuin hakijan tarjoukseensa liittämästä päällisnahkanäytteestä.

VASTASELITYS

Hakija on vastaselityksessään todennut muun muassa, että lausunnonantajan väite hakijan tarjoukseensa liittämän teknisen selvityksen ja nahkanäytteen välisen yhteyden puuttumisesta on virheellinen ja perätön.

Hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössä tai muutoinkaan ilmoittanut, että pyydetyt näytteet tullaan testaamaan. Hakijan tiedossa ei ole ollut, että hankintayksikkö olisi aiemminkaan suorittanut tällaisia testejä. Hankintayksikön olisi tullut ilmoittaa testistä hakijalle ja varata sille tilaisuus osallistua testauksen seurantaan. Lisäksi tarjouspyynnössä on asetettu veden imeytymisen osalta standardeja korkeampi vaatimus. Edelleen asiassa on merkitystä sillä, että hankinnan kohteena ei ole ollut nahkanäyte vaan varsikenkä ja että hankintayksikön tekemiin testeihin liittyy lukuisia virhemahdollisuuksia.

Hankintayksikön toiminnan luotettavuutta ei ole omiaan lisäämään se, että hankintayksikkö on viitannut vanhoihin standardeihin, vaikka ne ovatkin olennaisilta osin nykyisiä vastaavia.

Hankintayksikön testausraporteissa ei ole minkäänlaista mainintaa standardin edellyttämistä testausolosuhteista kuten lämpötilasta tai kosteudesta, eikä myöskään testausnäytteen ennakollisesta sopeuttamisesta eli niin sanotusta ilmastoinnista. Lämpötila- ja kosteusolosuhteisiin liittyvä riski on suurimmillaan keskellä kylmintä ja kuivinta talviaikaa, jolloin hankintayksikkö on testinsä suorittanut. Testausraportissa ei myöskään ole merkintää standardissa todetun vaihtoehtoisen olosuhdemäärittelyn noudattamisesta. Veden imeytymisen testaus olisi lisäksi tullut suorittaa kolmen näytteen eikä yhdestä näytteestä leikatun neljän osan perusteella. Toisin kuin hankintayksikkö on esittänyt, testaukseen liittyy paljon ihmistyötä, kuten näytteen kiillottamista ja karhentamista, näytteen asettamista ja poisottamista testauslaitteesta sekä näytteen kuivaamista ja punnitsemista. Lisäksi testitulos vääristyy täydellisesti, mikäli näytteestä muodostettuun kaukaloon pääsee vettä väärällä tavalla. Inhimillisen virheen mahdollisuus testauksessa on siis suuri. Myös testauslaitteen kalibrointi on voitu laiminlyödä, mikä aiheuttaa testauksessa virheitä.

Mainitussa testissä on kysymys siinä määrin vaativasta toiminnasta, että voidaan perustellusti kyseenalaistaa, voiko hankintayksikkö sellaista asianmukaisesti lainkaan suorittaa.

Nahan paksuutta ei ole tapana mitata millimetrin sadasosan tarkkuudella, kuten hankintayksikkö on ilmoittanut tehneensä. Ottaen huomioon eloperäisen tuotteen ominaisuudet ja reaalielämän vaatimukset nahan paksuuden tulokset 1,8 ja 2,0 millimetriä mahtuvat samaan toleranssiin. Näin ollen ei ole perusteita väittää, että hankintayksikön ja Työterveyslaitoksen tutkimat nahat olisivat peräisin eri nahkaeristä.

Julkisia hankintoja koskeva oikeuskäytäntö ja viranomaisen hallintolainkin mukainen selvittämisvelvollisuus huomioon ottaen hankintayksikön olisi tullut varata hakijalle mahdollisuus esittää selvitystä, vaikka neuvottelumenettelyyn turvautumalla, mikäli hakijan tarjouksessa oli ilmennyt epäselvyyttä. Yksinomaan asiaan liittyvien teknisluonteisten päätöksentekoperusteiden oikeellisuuden selvittämisessä ei ole kysymys mahdollisuuden antamisesta tarjouksen parantamiseen.

Joka tapauksessa hakija ei ole esittänyt tässä oikeudenkäynnissä yhtään ilmeisen perusteetonta vaatimusta, joten hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentti huomioon ottaen hakijaa ei voida velvoittaa korvaamaan Puolustusvoimien oikeudenkäyntikuluja.

LISÄLAUSUNTO

Sievin Jalkine Oy on lisälausunnossaan todennut muun ohessa, että Puolustusvoimien tekemät testit ja saadut testitulokset ovat luotettavat. Hankintayksiköllä on erittäin pitkä kokemus tehdä tällaisia testejä, ja se tuntee testimenetelmät vähintään yhtä hyvin kuin tavarantoimittajat. Sievin Jalkine Oy:n ja Puolustusvoimien välinen yhteistyö on jatkunut vuodesta 1972 alkaen, eikä niiden laboratorioiden testaustuloksissa ole ollut missään vaiheessa ristiriitaa. Käytetty testausmenetelmä on erittäin yksinkertainen ja luotettava, eikä se vaadi testin suorittajalta korkeaa erityisosaamista.

Hakijan tarjoukseensa liittämä nahan valmistajan tekninen asiakirja ei ole laatutodistus tai ulkopuolisen testauslaitoksen testiraportti vaan nahantoimittajan tuoteseloste. Hakijan olisi tarjoajana kuulunut itse ennen tarjouksen jättämistä selvittää tarjousnäytteidensä laatu eikä vain luottaa raaka-ainetoimittajaltaan saamaansa tuoteselosteeseen. Hakijan huolimattomuus on täysin sen omaa syytä.

LISÄVASTINE

Hankintayksikkö on lisävastineessaan vaatinut, että asiassa toimitetaan suullinen käsittely sen selvittämiseksi, milloin hakija on saanut tiedon sille postitse lähetetystä hylkäävästä päätöksestä, mikäli hakemusta ei jo kirjallisen selvityksen perusteella jätetä myöhässä saapuneena tutkimatta.

Tarjouspyynnössä on pyydetty käytettävien materiaalien tekniset tiedot ja laatutodistukset (laboratoriotestaukset). Hakijan tarjoukseensa liittämä nahan valmistajan tekninen asiakirja on sisällöltään lähes yhdenmukainen hankintayksikön spesifikaation 1141-a/26.10.1995 kanssa. Nahan valmistajan asiakirjassa ei kuitenkaan mainita tai vakuuteta, että siinä mainitut arvot täyttyvät tai että ne olisi testattu. Laboratoriotuloksia ei ole ilmoitettu lainkaan. Kyseinen asiakirja ei siis vakuuta hankintayksikköä nahan vaatimuksenmukaisuudesta. Hakija ei siten ole osoittanut tarjouksessaan hankintayksikköä tyydyttävällä tavalla tarjoamansa tavaran täyttävän hankintayksikön asettamat vaatimukset.

Hakija on useiden vuosien ajan toimittanut hankintayksikölle varsikenkiä, joten sen on täytynyt tietää tuotteiden testauksista. Hakijalle on esimerkiksi vuonna 2008 lähetetty silloisen varsikenkähankinnan tarkastuspöytäkirja, josta ilmenevät toimitusnäytteiden hylkäysperusteet.

Vaatimustenmukaisuutta ei voida nahasta selvittää ilman laboratoriotestejä.

Hankintayksikön laboratorio on laitteistoltaan yksi Suomen suurimmista tekstiililaboratorioista, ja se on ollut toiminnassa 1920-luvulta alkaen. Laboratorion toimintaa ja testaustapoja ei ole kyseenalaistettu aiemmin. Sen toiminta on laadukasta, ammattitaitoista ja valvottua.

LAUSUMA

Hakija on vielä lausunut muun muassa, että nahan vaatimuksenmukaisuus voidaan osoittaa ilman laboratoriotestejä. Se tapahtuu asiakirjaselvityksen muodossa.

Lausunnonantajan tarjoukseensa liittämä tekninen asiakirja ei juuri poikkea hakijan vastaavasta. Aiemmissa hankintamenettelyissä hakijan tarjoukseensa liittämät tekniset asiakirjat ovat kelvanneet hankintayksikölle.

MARKKINAOIKEUDEN VÄLIAIKAISTA KIELTOA KOSKEVA RATKAISU

Markkinaoikeus on 6.5.2010 antamallaan päätöksellä kieltänyt Puolustusvoimia väliaikaisesti tekemästä hankintasopimusta tai muutenkaan panemasta täytäntöön päätöstä, jolla puolustusministeri on 6.4.2010 valinnut varsikenkien toimittajaksi Sievin Jalkine Oy:n.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Asian suullinen käsittely

Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan asian merkitykselliset tosiseikat ovat kaikilta osin tulleet asiassa esitettyjen asiakirjojen perusteella riittävästi selvitetyiksi asian oikeudellista arviointia varten. Koska asian selvittämiseksi ei ole tarpeen toimittaa suullista käsittelyä, markkinaoikeus ottaen huomioon hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin ja 38 §:n 1 momentin hylkää hakijan ja hankintayksikön suullisen käsittelyn toimittamista koskevat vaatimukset.

Hakemuksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 77 §:n (348/2007) mukaan hakemus markkinaoikeudelle on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon 73 §:n 1 momentissa tarkoitetusta päätöksestä sekä hakemusosoituksen.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin (348/2007) mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Päätökseen tulee liittää kirjallinen ohje asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Päätös perusteluineen sekä hakemusosoitus on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. Ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätös ja hakemusosoitus tiedokseen, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua niiden lähettämisestä.

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisusta 2010:77 ilmenee, että tavallisessa tiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä päätöksen sisältäneen kirjeen lähettämisestä ja että tätä aikaisemmalla hakijan ilmoittamalla tiedoksisaantipäivällä ei ole merkitystä laskettaessa, onko hakemus saapunut markkinaoikeudelle säädetyn määräajan kuluessa. Tämä oikeusohje merkitsee sitä, että hankintalain 73 §:n 1 momentissa (348/2007) mainittu seitsemän päivän olettama ei saata lyhentyä.

Puolustusvoimat on markkinaoikeudessa ilmoittanut lähettäneensä päätöksen hakijan tarjouksen hylkäämisestä, ilmoituksen tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista, hintavertailutaulukon ja hakemusosoituksen hakijalle tiedoksi postitse kirjeellä eli tavallisena tiedoksiantona 8.4.2010. Kun muuta ei ole näytetty, hakijan on katsottava saaneen mainitut päätökset ja hakemusosoituksen tiedoksi 15.4.2010. Hankintalain 77 §:ssä (348/2007) säädetty 14 päivän määräaika hakemuksen tekemiselle markkinaoikeuteen on näin ollen päättynyt 29.4.2010.

Hakemus on saapunut markkinaoikeuteen 29.4.2010 eli hakemuksen tekemiselle säädetyn määräajan kuluessa, ja hakemus on siten tutkittava.

Hankintamenettely

Sovellettavat oikeusohjeet

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 44 §:n 1 momentin mukaan hankinnan sisältöä kuvaavat tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Teknisten eritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun. Tekniset eritelmät eivät saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Viimeksi mainitun pykälän 2 momentissa on säädetty tarkemmin, kuinka hankintalain 5 §:n 19 kohdassa määritellyt tekniset eritelmät on laadittava. Ne voidaan esimerkiksi laatia viittaamalla hankintalain 5 §:n 20 kohdassa määriteltyihin teknisiin määrittelyihin taikka sellaisten suorituskykyä tai toiminnallisia ominaisuuksia koskevien vaatimusten perusteella, jotka ovat riittävän täsmällisiä hankinnan kohteen määrittämiseen ja tarjouksen valintaan.

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Edellä mainitun lainkohdan esitöissä (HE 50/2006 vp s. 90–91) on tuotu esiin, että momentissa vahvistettaisiin tarjoajan näyttövelvollisuus siitä, että tarjottu tavara, palvelu tai rakennustyö on tarjouspyynnön mukainen. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen sekä yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden edellyttävän tarjousten olevan tarjouspyynnön mukaisia. Hankintayksikön tulee siten hylätä tarjouskilpailusta tarjoukset, jotka eivät vastaa tarjouspyynnön vaatimuksia. Siten esimerkiksi sellaiset tarjoukset, jotka eivät vastaa tarjouspyynnössä esitettyjä teknisiä eritelmiä tai muita hankinnan kohdetta koskevia vaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta. Tarjouksen hylkäämistä tulisi arvioida nimenomaan tarjoajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta. Tarjouspyyntöä vastaamattomat tarjoukset tulisi pääsääntöisesti hylätä. Hankintayksikkö voi kuitenkin pyytää tarjoajia täsmentämään ja selventämään tarjousten yksityiskohtia, jos se ei vaaranna tarjoajien tasapuolista kohtelua. Menettely ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että jollekin tarjoajalle annetaan mahdollisuus parantaa tarjoustaan.

Hankintalain 46 §:n 2 ja 3 momentista ilmenee, että mikäli hankintayksikkö on laatinut hankintalain 44 §:n 2 momentissa mainittuja teknisiä eritelmiä, hankintayksikkö ei saa hylätä tarjousta, mikäli tarjoaja osoittaa hankintayksikköä tyydyttävällä tavalla, että sen tarjoama tavara täyttää hankintayksikön asettamat vaatimukset. Tarjoaja voi käyttää osoituksenaan esimerkiksi teknisiä asiakirjoja.

Hankintalain 46 §:n esitöissä (HE 50/2006 vp s. 91) on edelleen todettu, että jos hankintayksikkö katsoo, että tarjoajan tarjous ei täytä esitettyjä vaatimuksia, sen tulee edellytysten puuttumisen vakavuudesta riippuen joko pyytää tarjoajalta täydennyksiä tarjoukseen tai hylätä tarjous tarjouspyyntöä vastaamattomana.

Tarjouspyyntö, hakijan tarjous ja hankintayksikön päätös

Tarjouspyynnöllä 3.11.2009 on pyydetty tarjouksia varsikengistä. Tarjouspyynnössä on todettu, että tarjouskilpailusta suljetaan pois ne tarjoukset, jotka eivät ole tarjouspyynnön mukaisia tai tarjousmenettelyn ehtojen mukaisia silloin, kun tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa.

Tarjouspyynnön kohdassa 2 ”Tuotteelle ja pakkaukselle asetetut vaatimukset” on todettu muun ohella seuraavaa: ”Kenkien vaatimukset, valmistus ja toimitus spesifikaatioiden 2100-a/10.2.2006 ja 1141-a/26.10.1995 mukaisesti.” Tässä kohdassa on lisäksi todettu, että ”tarjoajan tulee liittää tuotteiden vaatimustenmukaisuuden selvittämistä varten tarjoukseensa:

– vaatimukset täyttävä tarjousnäyte
– vaatimukset täyttävät näytteet varsikengissä käytettävistä materiaaleista (päällis-, iltti- ja lumilukkonahka, vuori, pinkopohja, kärkikovike, kantajäyke, lenkkirauta, lenkkipala sekä takalenkin nauha). Nahkanäytteiden koko vähintään A4.
– käytettävien materiaalien tekniset tiedot ja laatutodistukset (laboratoriotestaustulokset) vaatimusten täyttymisestä vähintään niiltä osin kuin teknisissä spesifikaatioissa on mainittu esimerkiksi päällisnahan fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista.
– käytettävien materiaalien valmistajat.”

Tarjoukseen liitettävistä liitteistä ja selvityksistä on lausuttu myös tarjouspyynnön kohdassa 7 ”Tarjouksen tekeminen”.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Liitteet” on todettu muun ohella, että tekninen spesifikaatio 1141-a/26.10.1995 lähetetään tarjouspyynnön mukana. Tarjouspyynnön liitteenä olevan teknisen spesifikaation, joka koskee päällisnahkaa, kohdan 3 ”Tekniset vaatimukset” alakohdassa 3.11 ”Fysikaaliset ja kemialliset vaatimukset” on todettu, että nahalla tulee olla muun ohella seuraavat fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet: ”Vahvuus 2,0–2,2 mm IUP 4” ja ”Veden imeytyminen 360 min, max 20 % IUP 10”.

Hakijan tarjoukseensa liittämässä nahantoimittajansa vahvistamassa asiakirjassa on esitetty, että tarjottu tavara täyttää veden imeytymisen osalta vastaavan vaatimuksen, joka on esitetty spesifikaatiossa 1141-a/26.10.1995. Nahan vahvuuden nahantoimittajan vahvistamassa asiakirjassa on todettu olevan ”1.8–2.0 mm IUP 4”. Tarjouksen mukaan mallinäyte ja näytteet tuotteessa käytettävistä materiaaleista on erikseen lähetetty hankintayksikölle.

Hankintayksikön hakijaa koskevan päätöksen 10.3.2010 perusteluista ilmenee, että veden imeytyminen tarjousnäytteen päällisnahkaan on testattu IUP 10 -menetelmällä ja että imeytyminen on ollut 2,5 tunnissa 29,7 prosenttia, eikä tarjouksen näin ollen ole katsottu olevan tarjouspyynnön vaatimusten mukainen. Sen vuoksi hakijan tarjous on hylätty.

Asian oikeudellinen arviointi

Hankintayksiköllä on oikeus asettaa hankittavalle tuotteelle haluamiaan vaatimuksia, kunhan ne eivät ole tarjoajia syrjiviä. Vaatimusten määrittelyjen on myös oltava riittävän täsmällisiä. Puolustusvoimien varsikengilleen asettamat vaatimukset eivät ole olleet syrjiviä, ja ne ovat myös olleet riittävän täsmälliset.

Hankintayksiköllä on myös oikeus testata tarjottuja tuotteita ja niissä käytettäviä materiaaleja. Tästä on ilmoitettava tarjoajille tarjouspyyntöasiakirjoissa. Markkinaoikeus katsoo, että Puolustusvoimien tarjouspyynnöstä on käynyt riittävän selvästi ilmi, että tarjoukseen on tullut liittää tarjouspyynnössä todetut vaatimukset täyttävät näytteet ja että hankintayksikkö osaltaan niistä tulee selvittämään tarjottujen tuotteiden vaatimuksenmukaisuutta. Tarjouspyynnöstä on lisäksi käynyt selvästi ilmi, että kengiltä vaadittavat ominaisuudet ovat tarjouspyynnössä mainittujen spesifikaatioiden mukaiset ja että ollakseen tarjouspyynnön mukainen tarjotun tuotteen päällismateriaalin on täytettävä muun ohessa edellä todetut vahvuutta ja veden imeytymistä koskevat vaatimukset.

Edellä syrjimättömiksi ja riittävän täsmällisiksi katsotut vaatimukset asettaessaan Puolustusvoimat on voinut myös edellyttää, että tarjouksen mukana toimitettavat materiaalinäytteet läpäisevät testauksen. Puolustusvoimat on lisäksi voinut itse tehdä tarpeelliset testit. Hakijan päällisnahkanäyte ei ole läpäissyt testausta. Tarjoaja kantaa vastuun tarjouksensa sisällöstä.

Hakijan päällisnahkanäyte on ollut hankintayksikön suorittaman veden imeytymistä koskevan testin perusteella laadultaan selvästi vaadittua ja hakijan tarjousasiakirjoissa esitettyä heikompaa, eikä hakijan siten voida katsoa osoittaneen tarjouksessaan hankintayksikköä tyydyttävällä tavalla, että hakijan tarjoama tavara olisi täyttänyt hankintayksikön sille asettamat vaatimukset. Kun hakijan näyte on osoittautunut laadultaan selvästi vaadittua heikommaksi, hankintayksikkö on voinut hylätä hakijan tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen varaamatta hakijalle mahdollisuutta lisäselvityksen esittämiseen.

Hakijan hakemukseensa liittämä Työterveyslaitoksen testi 19.4.2010 ei osoita, että hankintayksikkö olisi testannut hakijan sille toimittaman näytekappaleen virheellisesti. Hankintayksikön ja lausunnonantajan Puolustusvoimien tekstiililaboratorion toiminnan laadusta esittämät seikat huomioon ottaen muutkaan hakijan esittämät väitteet eivät osoita, että hankintayksikön testitulos olisi virheellinen.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on hylännyt hakijan tarjouksen. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hankintalain 80 §:n 3 momentin (348/2007) mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvan asian käsittelyyn sovelletaan muutoin, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään, ei kuitenkaan hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momenttia.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hakija on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut. Vastaavasti hakijan sekä hankintayksikköön että lausunnonantajaan kohdistamat oikeudenkäyntikuluvaatimukset on hylättävä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Urho Viljanmaa Oy:n korvaamaan Puolustusvoimien oikeudenkäyntikulut 2.900 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeuden asiassa 6.5.2010 määräämä väliaikainen kielto raukeaa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Maarit Lindroos-Kokkonen, Nina Korjus ja Sami Myöhänen.