29.5.2009

HAKEMUS

Vaatimukset

Kuluttaja-asiamies on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää Oy Atlas- Invest Ab:tä (jäljempänä myös Atlas) käyttämästä niin sanottuja pikalainoja kuluttajille tarjotessaan sopimuskäytäntöä, jossa Atlas:

1) jättää toimittamatta matkapuhelimen välityksellä tekstiviestejä käyttämällä tapahtuvassa lainasopimusmenettelyssä kuluttajansuojalain 6 a luvun 6–9 §:n mukaisia ennakkotietoja ja sopimusehtoja hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä kuluttajalle henkilökohtaisesti, kirjallisesti tai sähköisesti siten, että kuluttaja voi tallentaa ja toisintaa ne muuttumattomina

2) tekee sopimuksen kuluttajan kanssa ennen kuin kuluttajalla on ollut riittävästi aikaa tutustua kohdassa 1 selvitettyihin ennakkotietoihin ja sopimusehtoihin ennen sopimuksen tekemistä

sekä kuluttajiin kohdistuvassa pikalainojen markkinoinnissa

3) käyttämästä seuraavia tai niihin rinnastettavia sopimattomia mainoslauseita:
3.1) Rahat tilillesi minuutissa kellon ympäri
3.2) Luottoa 24 h vuorokaudessa
3.3) Saat heti Hetiluoton tilillesi

4) markkinoimasta ja tarjoamasta sopimattomasti kulutusluottosopimuksia, jotka tehdään matkapuhelimen tekstiviestien kautta siten, että rahat maksetaan aikaisemmin kuin kello 7.00 jälkeen, jos lainaa haetaan ja se myönnetään kello 23.00 ja 7.00 välisenä aikana.

Kutakin vaatimuskohtaa on tehostettava 100.000 euron sakon uhalla.

Perusteet

Atlas toimii sijoitus-, kehitys- ja rahoitusyhtiönä. Yhtiön aputoiminimien Suoravippi ja Hetiluotto toimialoina ovat sijoitus- ja rahoitustoiminta. Yhtiö myöntää niin sanottuja pikavippejä, joita voi tilata tekstiviestillä tai verkkohakemuksella. Pikavipin saa tilille muutamassa minuutissa mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Kuluttaja hakee lainaa lähettämällä tekstiviestin. Tekstiviestissä tulee ilmoittaa lainasumma, laina-aika, etunimi, sukunimi, henkilötunnus, lähiosoite, postinumero, postitoimipaikka ja tilinumero. Myönteisen lainapäätöksen kertovassa tekstiviestissä kuluttajaa pyydetään lukemaan yrityksen internet-sivuilla olevat luottoehdot. Kuluttajan tulee lähettää matkapuhelimella hyväksymisviesti, jolla hän hyväksyy lainan ehdot, 60 minuutin kuluessa. Rahat kuluttaja saa tililleen muutamassa minuutissa.

Atlas tarjoaa kulutusluottoja kuluttajille etäpalveluna, joko matkapuhelimella tai tietoverkossa. Etäpalveluna markkinoitavat luotot ovat nopeasti saatavia Suoravippi- ja Hetiluotto-nimisiä alle kolmen kuukauden pituisia lyhytaikaisia lainoja. Lainasummat ovat 20–320 euroa ja lainat on maksettava takaisin 7–28 vuorokauden kuluessa. Lainojen vuosikorot voivat nousta jopa 2.000 prosenttiin. Atlas ei kuitenkaan ilmoita Taloudenhallinnan neuvottelukunnan suosituksen mukaista lainan vuosikorkoa.

Kuluttaja tekee lainasopimuksen matkapuhelimella tai tietoverkossa etäsopimuksena siten, etteivät sopimuskumppanit kohtaa. Luoton etämyyntiin sovelletaan kuluttajansuojalain 6 a ja 7 lukua sekä 2 luvun yleisiä markkinointisäännöksiä.

Vaatimuskohta 1

Hakijan vaatimus perustuu kuluttajansuojalain 3 luvun 1, 2 ja 3 §:ään. Vastaajayhtiön menettely sopimusehtojen saattamisessa kuluttajien tietoon ei täytä kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n 1 momentin edellytyksiä. Vastaajayhtiön toimintatapa liittyen lainan hakemiseen ja myöntämiseen muodostaa kuluttajan kannalta sopimuskäytännön, eli sopimusehdon, joka on kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n tarkoittamin tavoin kuluttajan kannalta kohtuuton. Pakottavan lainsäädännön eli kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n vastainen toiminta on aina kuluttajan kannalta kohtuutonta.

Kuluttajansuojalain 6 a luvun rahoituspalveluiden ja rahoitusvälineiden etämyyntisäännöksen 11 §:n 1 momentin keskeinen tarkoitus on, että ennakkotiedot ja sopimusehdot toimitetaan kuluttajalle hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä henkilökohtaisesti, kirjallisesti tai sähköisesti siten, että kuluttaja voi tallentaa ja toisintaa ne muuttumattomina. Kuluttajan tulee voida säilyttää tiedot pysyvällä tavalla ja tarvittaessa vedota niihin. Atlas ei menettele lain edellyttämällä tavalla, vaan pyytää kuluttajaa lukemaan luottoehdot internetistä myönteisen lainapäätöksen tekemisen jälkeen. Kuluttajalle ei toimiteta lain edellyttämiä ennakkotietoja.

Vastaajayhtiö käyttää luotonannossaan etävälineenä matkapuhelinta, jonka toimintaominaisuudet eivät riitä lain edellyttämän ennakkotietojen ja sopimusehtojen toimitusvelvollisuuden täyttämiseen. Poikkeuksena ovat 3G-matkapuhelimet. Niitä ei kuitenkaan ole käytössä kaikilla vastaajayhtiön markkinointikohteena olevilla. Kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:ssä kielletään elinkeinonharjoittajaa käyttämästä kulutushyödykkeitä tarjotessaan sopimusehtoa, jota kulutushyödykkeen hinta ja muut seikat huomioon ottaen on pidettävä kohtuuttomana.

Yrityksen on rakennettava järjestelmänsä siten, että se pystyy toimimaan kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla ja toimittamaan tiedot ja ehdot kuluttajalle hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä. Näin ollen sopimus ei voi syntyä muutamassa minuutissa lainan tilaamisesta. Kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n 1 momentin kannalta ei ole riittävää, että tiedot ovat saatavilla pelkästään yrityksen internet-sivuilta ja yritys ohjaa kuluttajat lukemaan ne sieltä.

Vaatimuskohta 2

Hakijan vaatimus perustuu kuluttajansuojalain 3 luvun 1, 2 ja 3 §:ään. Kun vastaajayhtiö toimittaa rahat kuluttajalle jo muutaman minuutin kuluessa sen jälkeen, kun kuluttaja on lähettänyt tekstiviestillä hyväksymisilmoituksen vastaajayhtiölle, ei kuluttajalle jää tosiasiallista mahdollisuutta tutustua sopimusehtoihin. Vastaajayhtiön toimintatapa muodostaa kuluttajan kannalta sopimuskäytännön, eli sopimusehdon, joka on kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n tarkoittamin tavoin kuluttajan kannalta kohtuuton. Pakottavan lainsäädännön eli kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n vastainen toiminta on aina kuluttajan kannalta kohtuutonta.

Kuluttajalla pitäisi olla riittävästi aikaa lukea ennakkotiedot ja sopimusehdot ennen sopimukseen sitoutumista. Atlaksen menettelytapa aiheuttaa sen, että kuluttaja sitoutuu sopimukseen tietämättä sen sisältöä. Menettely on kuluttajan kannalta kohtuuton.

Kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:ssä kielletään elinkeinonharjoittajaa käyttämästä kulutushyödykkeitä tarjotessaan sopimusehtoa, jota kulutushyödykkeen hinta ja muut seikat huomioon ottaen on pidettävä kohtuuttomana. Edellä mainittua säännöstä on täsmennetty Euroopan yhteisöjen neuvoston antamalla direktiivillä kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista (93/13/ETY). Direktiivin voimaansaattamista koskevaan hallituksen esitykseen (HE 218/1994 vp) muun ohella kuluttajansuojalain 3 ja 4 luvun muuttamisesta on sisällytetty direktiivin luettelo kohtuuttomista ehdoista. Luettelossa kohtuuttomana pidetään ehtoa, jonka mukaan ”kuluttajan katsotaan sitovasti hyväksyneen ehdot, joihin hänellä ei ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta tutustua ennen sopimuksen tekemistä”. Hallituksen esityksessä todetaan sivulla 12 seuraavaa: ”Osapuolten tahdolla sitoutua sopimukseen on sopimusoikeudessa keskeinen merkitys. Suomen oikeudessa on katsottu, että pelkkä viittaus sovellettaviin vakioehtoihin ei riitä tekemään ehtoja vastapuolta sitovaksi, vaan vastapuolella on oltava tosiasiallinen mahdollisuus tutustua niihin ennen sopimuksen tekemistä.”

Rahoituspalveluiden sähköiseen tarjoamiseen tulevat kuluttajansuojalain lisäksi sovellettavaksi myös tietoyhteiskunnan palveluiden tarjoamisesta annetun lain säännökset. Lain 9 §:n mukaan sopimusehdot tulee toimittaa palvelun vastaanottajan saataville siten, että hän voi tallentaa ja toisintaa ne.

Luoton ottaminen vaikuttaa aina kuluttajan käytössä oleviin tuloihin tulevaisuudessa. Tarjottavan rahoituspalvelun ominaisuudet ja sopimuksen muu sisältö määräytyvät markkinoinnissa annettujen tietojen ja sopimusehtojen perusteella. Tämän vuoksi on tärkeää, että kuluttaja saa sopimusehdot ja muut ennakkotiedot pysyvällä tavalla jo ennen sopimuksen tekemistä. Näin kuluttajalla on paremmat mahdollisuudet perehtyä tarjottuun rahoituspalveluun ja harkita, soveltuuko se hänen tarpeisiinsa ja onko se hinnaltaan ja muilta ehdoiltaan kilpailukykyinen verrattuna muihin markkinoilla oleviin vastaaviin palveluihin. Atlas ei ole toiminut kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n 1 momentin mukaisesti, vaan jättää kuluttajan vastuulle tietojen ja ehtojen hankkimisen. Vastuullinen luotonanto ja lojaliteettiperiaate edellyttävät velkojaa ottamaan huomioon vastapuolen edut ja kuluttajan aseman sopimuskumppanina. Kuluttajalla tulee olla riittävästi aikaa tutustua sopimusehtoihin.

Vaatimuskohdat 3 ja 4

Hakijan vaatimukset perustuvat 1.10.2008 voimaan tulleisiin kuluttajansuojalain 2 luvun uusiin säännöksiin eli kuluttajansuojalain 2 luvun 1, 3, 16 ja 17 §:ään sellaisena kuin ne ovat laissa 561/2008.

Kulutusluottojen markkinoinnissa keskeistä on asiallisuus ja kuluttajien harkinnan korostaminen. Vastaajayhtiön mainoslauseet ovat sopimattomia.

Atlas markkinoi Hetiluottoa lainapalvelun ympärivuorokautisella aukioloajalla ja luoton saamisella tilille heti. Kuluttaja voi hakea luottoa 24 tuntia vuorokaudessa ja luottopäätöksen saa minuutissa. Rahat saa tilille kun on lähettänyt tekstiviestin ”hyväksyn”. Sopimus kuluttajan ja yrityksen välille syntyy, kun kuluttaja on lähettänyt hyväksyn-tekstiviestin.

Kuluttajansuojalain 2 luvun 1 §:n mukaan markkinointi ei saa olla hyvän tavan vastaista eikä siinä saa käyttää kuluttajan kannalta sopimatonta menettelyä. Kuluttajansuojalain 2 luvun 3 §:n mukaan menettelyä pidetään sopimattomana, jos se on: 1) elinkeinotoiminnassa yleisesti hyväksyttävän asianmukaisen menettelytavan vastainen; ja 2) omiaan selvästi heikentämään kuluttajan kykyä tehdä perusteltu ostopäätös tai kulutushyödykkeeseen liittyvä muu päätös ja johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän ei ilman menettelyä olisi tehnyt. Jos menettely on suunnattu tietylle kuluttajaryhmälle, menettelyn sopimattomuutta arvioidaan tämän kuluttajaryhmän näkökulmasta. Jos menettely on omiaan heikentämään sellaisten kuluttajien päätöksentekoa, jotka ovat erityisen alttiita vaikuttamiselle ikänsä, vammansa tai herkkäuskoisuutensa vuoksi, ja elinkeinonharjoittajan olisi pitänyt se kohtuudella ymmärtää, menettelyn sopimattomuutta arvioidaan tällaisen kuluttajaryhmän näkökulmasta.

Markkinointitoimien sopimattomuuden arvioinnissa kiinnitetään huomiota sen kuluttajiin kohdistamaan vaikutukseen. Verrattuna muihin kulutushyödykkeisiin kulutusluotto on säädöstasolla asetettu erityiseen asemaan, koska kulutusluotolla on pidempiaikaisia ja taloudellisesti merkittävämpiä seuraamuksia kuluttajan talouteen kuin normaaleilla ostoksilla. Asiallisuus on kulutusluottojen markkinoinnin perusvaatimus. Luoton hintatiedot ja sopimusehdot on ilmoitettava riittävän selkeästi kuluttajansuojalain 7 luvun mukaisesti. Harkitsemattomaan luotonottoon yllyttävistä markkinointitoimenpiteistä on pidättäydyttävä. Yrityksen menettely suhteessa lainsäädäntöön vaikuttaa myös markkinoinnin asiallisuuden arviointiin.

Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksen mukaan tekstiviestilainojen pääasiallinen käyttäjäryhmä ovat 18–29-vuotiaat heikossa taloudellisessa asemassa ja epävarmassa työmarkkinatilanteessa olevat nuoret, kuten opiskelijat, yksinhuoltajat ja varusmiehet. Nuoret aikuiset ovat alttiita toimimaan hetken mielijohteesta, koska heillä on vasta vähän kokemusta oman talouden hoidosta. Siksi tätä ryhmää voidaan perustellusti pitää tietojensa ja kokemustensa rajoittuneisuuden vuoksi tavanomaista alttiimpana markkinoinnin vaikutuksille. Kuluttajansuojalain perusvaatimus luoton markkinoinnille onkin, että yrityksen markkinointi- ja toimintatavat eivät saa lisätä harkitsematonta luotonottoa ja siten ylivelkaantumisen mahdollisuutta. Vastaajan markkinoinnin sopimattomuutta tulee arvioida nimenomaan nuorten aikuisten näkökulmasta.

Atlaksen käyttämän mainoslauseet ”Rahat tilillesi minuutissa kellon ympäri”, ”Luottoa 24 h vuorokaudessa” ja ”Saat heti Hetiluoton tilillesi” ovat ristiriidassa kulutusluoton markkinointiin liittyvien periaatteiden kanssa sekä vaatimuskohdassa 1 käsitellyn henkilökohtaista toimittamisvelvollisuutta koskevan säännöksen kanssa. Mainoslauseet yllyttävät harkitsemattomaan luoton ottamiseen.

Vastaajayhtiön menettely yöaikaan tapahtuvassa luottojen tarjonnassa on omiaan lisäämään harkitsematonta lainanottamista ja siten ylivelkaantumisen mahdollisuutta. Kuluttajalla ei ole välttämätöntä rahoitustarvetta yöaikaan. Luottosopimusta ei pidä tehdä hetken mielijohteesta. Ympärivuorokautista lainapalvelua ei voi rinnastaa pankki- ja luottokorttimaksamiseen. Luottokorttisopimuksen tekemistä koskevat kuluttajansuojalain erityissäännökset esimerkiksi kirjallisesta muodosta. Kuluttaja ei myöskään saa luottokorttia välittömästi käyttöönsä, vaan se toimitetaan postitse tai kuluttaja noutaa kortin. Näin ollen luottokorttiluottoihin liittyy selkeä luotonhakemisvaihe ja luottoharkinta.

VASTAUS

Vaatimukset

Atlas on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakijan vaatimuksen kohtien 1 ja 2 osalta.

Atlas on vaatinut hakijan vaatimuksen kohtien 3 ja 4 osalta ensisijaisesti, että hakijan vaatimus on jätettävä tutkimatta ja toissijaisesti hylättävä.

Perusteet

Hakijan vaatimukset ovat perusteettomia koska;

1. Vastaajayhtiön toiminnassa ei ole kysymys luotonannossa noudatettavista sopimusehdoista vaan kysymys on vastaajayhtiön liiketoimintatavasta. Liiketoimintatapa ei voi olla kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n mukainen kohtuuton sopimusehto.

Atlas toimittaa asiakkailleen kuluttajansuojalain 6 a luvun 6–9 §:n ja kuluttajansuojalain 7 luvun 11 a §:n mukaiset ennakkotiedot ja sopimusehdot kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n tarkoittamalla tavalla hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä siten, että asiakas voi tallentaa ja toisintaa ne muuttumattomina.

2. Vastaajayhtiön toiminnassa ei ole kysymys luotonannossa noudatettavista sopimusehdoista vaan kysymys on vastaajayhtiön liiketoimintatavasta. Liiketoimintatapa ei voi olla kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n mukainen kohtuuton sopimusehto.

Atlaksen asiakkailla on riittävästi aikaa tutustua kuluttajansuojalain tarkoittamiin ennakkotietoihin ja sopimusehtoihin ennen sopimuksen tekemistä.

3. Kohdan 3 osalta kyseiset lausumat vastaajayhtiön markkinoinnissa ovat tosiasiaväittämiä. Näiden mainoslauseiden käytön kieltäminen on mahdollista ainoastaan, jos hakijan vaatimus kohdan 4 osalta hyväksytään. Palvelun aukioloajasta määrääminen ei kuulu markkinaoikeuden toimialaan, vaan elinkeinonharjoittamisen vapauteen tehtävistä rajoituksista, kuten aukioloajoista, on säädettävä lailla.

Hakija vetoaa lainsäädäntöön, joka ei ole ollut voimassa oikeudenkäynnin kohteena olevan vastaajayhtiön menettelyn tapahtuessa. Uusia kuluttajansuojalain 2 luvun säännöksiä voidaan soveltaa vain 1.10.2008 jälkeen tapahtuneisiin vastaajayhtiön toimenpiteisiin ja menettelytapoihin.

Toissijaisesti vastaaja katsoo, ettei sen menettely ole kuluttajansuojalain uuden 1.10.2008 voimaan tulleen 2 luvun 1 ja 3 §:n vastaista.

Atlaksen käyttämät mainoslauseet ”Rahat tilillesi minuutissa kellon ympäri”, ”Luottoa 24 h vuorokaudessa” ja ”Saat heti Hetiluoton tilillesi” eivät ole kuluttajansuojalain 2 luvun 1 ja 3 §:ssä tarkoitetuin tavoin sopimattomia eivätkä minkään muunkaan lain säännöksen vastaisia.

4. Laki ei sisällä mitään säännöstä, joka kieltäisi Atlasta tekemästä lainasopimusta asiakkaan kanssa arkisin kello 23.00–7.00 välisenä aikana tai viikonloppuisin tai pyhäisin ja maksamasta lainarahoja kyseisinä aikoina. Hakijan vaatimus rajoittaisi myös kohtuuttomasti Atlaksen perustuslaissa turvattua oikeutta harjoittaa vapaasti elinkeinotoimintaa ja asettaisi Atlaksen erivertaiseen asemaan verrattuna sen kilpailijoihin ja muihin luottoa myöntäviin yrityksiin. Palvelun aukioloajasta määrääminen ei kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan, vaan elinkeinonharjoittamisen vapauteen tehtävistä rajoituksista, kuten aukioloajoista, on säädettävä lailla.

Kohdan 4 osalta kyse on vastaajayhtiön liiketoimintamallista, joka on lainmukainen.

Hakijan hakemuksessaan esittämät kohtien 1 ja 2 mukaiset vaatimukset ovat joka tapauksessa liian epämääräisiä ja laajoja. Hakijan käyttämät ilmaisut ”hyvissä ajoissa” ja ”riittävästi aikaa” ovat vain omiaan lisäämään epävarmuutta siitä, mikä on sallittua ja mikä ei.

Yleistä Atlaksesta ja sen liiketoiminnasta

Atlas on vuonna 2003 perustettu yhtiö, jonka liiketoiminta perustuu määrältään pienien lainojen myöntämiseen. Atlas markkinoi määrältään pieniä lainoja rekisteröimiensä aputoiminimien Suoravippi Suomi (jäljempänä Suoravippi) ja Hetiluotto Suomi (jäljempänä Hetiluotto) kautta.

Atlas markkinoi Suoravippiä ja Hetiluottoa asiakkailleen, jotka ovat suomalaisia vähintään 18 vuotta täyttäneitä maksukykyisiä kuluttajia. Atlas on markkinoinut lainoja muun muassa ostamalla mainostilaa lehdistä. Nämä lehtimainokset ovat sisältäneet selkeät toimintaohjeet lainan hakemiselle ja niissä on myös esitetty lainojen myöntämisen edellytykset sekä verkkosivuston osoite, jossa lainan ehdot ovat luettavissa, tallennettavissa ja toisinnettavissa muuttumattomina.

Atlas myöntää lainan asiakkailleen vain, mikäli kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

(a) asiakas on täyttänyt 18 vuotta;

(b) asiakkaalla ei ole maksuhäiriömerkintöjä;

(c) asiakkaalla on henkilökohtainen ja julkinen matkapuhelinliittymä (ei prepaid-liittymä) tai asiakas muutoin kykenee tunnistautumaan luotettavasti; ja

(d) asiakkaalla on Suomessa postiosoite ja asuinpaikka sekä suomalaisessa pankissa oleva henkilökohtainen pankkitili.

Lainaa voi hakea joko internetin tai tekstiviestin välityksellä. Hakijan hakemuksessa on pääasiassa keskitytty vain tekstiviestien välityksellä haettaviin lainoihin. Yli puolet lainoja koskevista hakemuksista tehdään kuitenkin internetin välityksellä.

Atlas myöntää asiakkailleen vain yhden lainan kerrallaan. Atlas ei toisin sanoen myönnä uutta lainaa ennen kuin asiakas on maksanut edellisen lainan täysimääräisesti takaisin. Asiakas voi kuitenkin hakea yhden Suoravipin ja yhden Hetiluoton samanaikaisesti.

Lainojen täydelliset lainaehdot ovat asiakkaan nähtävillä, luettavissa, tallennettavissa ja toisinnettavissa muuttumattomina osoitteissa www.suoravippi.fi ja www.hetiluotto.fi.

Vaatimuskohta 1

Tekstiviestillä haettavan lainan hakuohjeet löytyvät osoitteissa www.suoravippi.fi ja www.hetiluotto.fi tekstiviestillä haetun lainan varmentamiseen ja hyväksyntään tarvitaan kaksi tekstiviestiä, jotka puhelinoperaattori veloittaa asiakkaan puhelinlaskun yhteydessä. Atlas käsittelee lainaa koskevat hakemukset luottamuksellisesti ja tarkastaa asiakkaan tiedot asiaankuuluvista rekistereistä.

Kuluttajansuojalain 6 a luvun 5–11 §:ssä säädetään rahoituspalvelun tarjoajan tiedonantovelvollisuudesta ennen sopimuksen tekemistä rahoituspalvelujen etämyynnissä. Kuluttajansuojalain 6 a luvun 5 §:n nojalla kuluttajalle on annettava hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä 6–9 §:ssä tarkoitetut tiedot elinkeinonharjoittajasta, tarjottavasta rahoituspalvelusta, etäsopimuksesta ja oikeussuojakeinoista. Tiedot on lisäksi annettava etäviestimeen sopivalla tavalla, selkeästi, ymmärrettävästi ja niin, että tietojen kaupallinen tarkoitus käy selvästi ilmi. Kuluttajansuojalain 6 a luvun 5 §:n tarkoituksena on varmistaa, että kuluttajalla on käytettävissään riittävät tiedot sopimukseen liittyvistä olennaisista seikoista ennen sopimuksen tekemistä.

Lainan ehdot ja ”Usein kysyttyä” -kohta ovat vapaasti nähtävissä ja luettavissa osoitteissa www.suoravippi.fi ja www.hetiluotto.fi jo ennen kun asiakas tekee lainaa koskevan hakemuksen. Tämän lisäksi muut kuluttajansuojalain 6 a luvun 6–9 §:n tarkoittamat ennakkotiedot ovat vapaasti nähtävissä ja luettavissa osoitteissa www.suoravippi.fi ja www.hetiluotto.fi.

Atlas antaa asiakkailleen hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä kuluttajansuojalain 6 a luvun 6–9 §:ssä tarkoitetut tiedot elinkeinonharjoittajasta, tarjottavasta rahoituspalvelusta, etäsopimuksesta ja oikeussuojakeinoista.

Kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:ssä säädetään ennakkotietojen ja sopimusehtojen teknisestä antamistavasta. Rahoituspalvelun tarjoajan tulee toimittaa ennakkotiedot ja sopimusehdot kuluttajalle hyvissä ajoissa ennen sopimuksen tekemistä henkilökohtaisesti, kirjallisesti tai sähköisesti siten, että kuluttaja voi tallentaa ja toisintaa ne muuttumattomina. Jos sopimus tehdään kuluttajan pyynnöstä sellaista etäviestintä käyttäen, että tietoja ja sopimusehtoja ei voida antaa edellä tarkoitetulla pysyvällä tavalla ennen sopimuksen tekemistä, tiedot ja sopimusehdot on annettava pysyvällä tavalla viipymättä sopimuksen tekemisen jälkeen.

Kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n tarkoituksena on turvata se, että kuluttaja saa keskeiset tiedot rahoituspalveluista ja sitä tarjoavasta elinkeinonharjoittajasta siten, että hän voi säilyttää tiedot ja tarvittaessa vedota niihin. Jos ennakkotiedot ja sopimusehdot toimitetaan sähköisesti, olennaista on, että kuluttaja saa ne henkilökohtaisesti ja että hänellä on tosiasiallinen mahdollisuus tallentaa ja toisintaa ne. Hallituksen esityksessä rahoituspalveluiden ja rahoitusvälineiden etämyynniksi on mainittu erilaisia tapoja, joilla ennakkotiedot ja sopimusehdot voidaan toimittaa kuluttajalle sähköisesti. Yksi tapa toimittaa ennakkotiedot ja sopimusehdot kuluttajalle on, että ne lähetetään kuluttajalle sähköpostitse. Verkkopankkipalvelussa kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n 1 momentin mukainen tietojenantovelvollisuus voidaan täyttää sen sijaan esimerkiksi siten, että ohjelma ohjaa kuluttajan ennen sopimuksen tekemistä tallentamaan ja tulostamaan ennakkotiedot ja sopimusehdot. Vastaavalla tavalla tiedonantovelvollisuus voidaan toteuttaa myös, jos sopimus tehdään elinkeinonharjoittajan avoimilla internet-sivustoilla.

Lainaa ei myönnetä asiakkaalle ennen kuin asiakas on ilmoittanut lukeneensa lainan ehdot ja sitoutunut noudattamaan niitä. Kun asiakas hakee lainaa tekstiviestin välityksellä, asiakas ilmoittaa lukeneensa lainan ehdot ja sitoutuvansa niiden noudattamiseen kirjoittamalla tekstiviestiin ”SV HYVÄKSYN”.

Lainan hakeminen myös tekstiviestillä vaatii käytännössä asiakkailta sen, että asiakkaat menevät www.suoravippi.fi- tai www.hetiluotto.fi-verkkosivustolle, jossa asiakkaille annetaan neuvoja siitä, miten ja millä edellytyksillä lainaa voidaan hakea ja jossa lainojen ehdot ovat myös luettavissa, tallennettavissa ja toisinnettavissa muuttumattomina. Lainan hakeminen tekstiviestillä edellyttää määrämuotoisen tekstiviestin lähettämistä ja siis huomattavaa tarkkuutta hakijalta. Ohjeet tekstiviestin sisällöstä on ilmoitettu www.suoravippi.fi- ja www.hetiluotto.fi-verkkosivustoilla.

Atlas ei hoputa asiakkaitaan tekemään lainasopimusta kanssaan. Atlaksen asiakkailla ei toisin sanoen ole vain 60 minuuttia aikaa lukea lainan ehtoja läpi, vaan asiakkaat voivat kaikessa rauhassa perehtyä lainan ehtoihin ja sen jälkeen tehdä päätöksen siitä, hakeako lainaa vai ei. Tämä 60 minuutin aikaraja liittyy toisin sanoen vain lainaa koskevan hakemuksen käsittelyprosessin nopeuteen.

Koska lainan ehdot ja muut ennakkotiedot ovat vapaasti luettavissa, tallennettavissa ja toisinnettavissa muuttumattomina osoitteissa www.suoravippi.fi ja www.hetiluotto.fi jo ennen kun asiakas tekee lainaa koskevan hakemuksen, Atlas on toimittanut lainan ehdot ja muut ennakkotiedot hyvissä ajoin asiakkailleen kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla.

Mikäli asiakas ei olisi käynyt lukemassa ehtoja läpi ennen kun lainaa koskeva lainasopimus on asiakkaan pyynnöstä tehty matkapuhelimen välityksellä, lainaa koskevat ehdot ja muut ennakkotiedot ovat myös lainasopimuksen tekemisen jälkeen välittömästi vapaasti luettavissa, tallennettavissa ja toisinnettavissa muuttumattomina osoitteissa www.suoravippi.fi ja www.hetiluotto.fi. Atlaksen on tässä tapauksessa katsottava toimittaneen lainaa koskevat ehdot ja muut ennakkotiedot pysyvällä tavalla viipymättä sopimuksen tekemisen jälkeen asiakkaalleen kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla.

Kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n soveltamisessa tulee ottaa huomioon, että Atlaksen asiakkaalla on kuluttajansuojalain 6 a luvun 12 §:n nojalla oikeus peruuttaa lainaa koskeva sopimus ilmoittamalla siitä 14 päivän kuluessa sopimuksen tekemisestä tai siitä myöhemmästä ajankohdasta, jona asiakas on saanut ennakkotiedot ja sopimusehdot pysyvällä tavalla. Asiakkaan ei tarvitse millään tavalla perustella lainan peruuttamisen syitä. Atlaksen asiakkaalla on myös kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n 3 momentin nojalla oikeus saada pyynnöstä lainaa koskevat ehdot paperilla sopimussuhteen aikana.

Lisäksi kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n edellytyksen ”toimitettava kuluttajalle – – sähköisesti siten, että kuluttaja voi tallentaa ja toisintaa ne muuttumattomina” täyttyminen ei hallituksen esityksen valossa edellytä sitä, että sopimusehdot tulisi aina toimittaa kuluttajalle henkilökohtaisesti tai sähköpostitse. Hallituksen esityksessä annettu esimerkki verkkopankkipalveluista ja internet-sivustoista osoittaa, että riittävää edellä mainitun edellytyksen täyttymiselle on myös se, että asiakas itse tulostaa sopimusehdot verkkosivustolta. Tämän lisäksi hallituksen esityksessä annetut esimerkit sopimusehtojen sähköisestä toimittamisesta eivät ole tyhjentäviä.

Vaatimuskohta 2

Atlaksen asiakas perehtyy ensin lainan ehtoihin ja muihin ennakkotietoihin verkkosivustolla ennen kun asiakas tekee päätöksen hakea lainaa. Asiakkaan päätös hakea lainaa ei voi syntyä ennen kuin asiakas on perehtynyt lainan ehtoihin, joissa annetaan tarkat ja täsmälliset tiedot muun ohessa lainan hakutavoista, käsittelykustannuksista ja takaisinmaksusta.

Mikäli asiakas ei hyväksy myönnettyä lainaa 60 minuutin kuluessa hyväksyvästä päätöksestä lukien, asiakkaan lainahakemus raukeaa. Asiakas voi tässä tapauksessa tehdä uuden lainahakemuksen, jonka Atlas käsittelee uudestaan. Tämä 60 minuutin aikaraja ei siten ole asiakkaalle asetettu määräaika lukea lainan ehtoja vaan kyseinen aikaraja liittyy vain lainaa koskevan hakemuksen käsittelyprosessin nopeuteen. Tarkoituksena on tarjota joustava ja nopea pienten lainojen myöntämismenettely, jossa asiakas itse tekee esityön lainan myöntämisen helpottamiseksi.

Edellä mainitulle aikarajalle on olemassa perusteltuja syitä. Menettelyllä mahdollistetaan se, että asiakas voi hakea uudestaan lainaa 60 minuutin kulutta edellisestä hakemuksesta, jos asiakas muuttaa mielensä ja haluaakin lainahakemuksen jättämisen jälkeen hakea esimerkiksi pienempää lainamäärää kuin mitä hän alun perin päätti hakea. Asiakkaan lainahakemusta ei toisin sanoen ”roikuteta” järjestelmässä. Myös muut alalla toimivat elinkeinonharjoittajat ovat alalla vallitsevan tavan mukaisesti rajoittaneet lainoja koskevien hakemusten käsittelyprosessin 60 minuuttiin.

Atlaksen sopimuksentekomenettely ei ole kuluttajan kannalta kohtuuton. Kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n kannalta on riittävää, että lainaa koskevat ehdot ja muut ennakkotiedot ovat asiakkaiden saatavilla, tallennettavissa ja toisinnettavissa muuttumattomina osoitteissa www.suoravippi.fi ja www.hetiluotto.fi. Atlaksen asiakkaalla on tosiasiallinen mahdollisuus jo ennen lainan hakemista perehtyä lainaa koskeviin ehtoihin niin kauan kuin asiakas katsoo tarpeelliseksi.

Asiakkailla on kaiken lisäksi kuluttajansuojalain 6 a luvun 12 §:n nojalla oikeus peruuttaa lainaa koskeva sopimus ilmoittamalla siitä Atlakselle 14 päivän kuluessa sopimuksen tekemisestä tai siitä myöhemmästä ajankohdasta, jona asiakas on saanut ennakkotiedot ja sopimusehdot pysyvällä tavalla.

Vaatimuskohdat 3 ja 4

Koska lainan myöntämisen edellytykset ovat erittäin korkeat, lainan saaminen ei ole helppoa. Atlaksen myöntämien lainojen euromäärät eivät myöskään ole kovin suuria. On myös huomioitava, että esimerkiksi 320 euron tai 400 euron lainan saaminen edellyttää, että kyseessä on 25 vuotta täyttänyt niin sanottu vanha asiakas. Lisäksi asiakkaalle myönnetään vain yksi laina kerrallaan. Atlas on näillä toimenpiteillä varmistanut sen, ettei yhtiön toimintatapa lisää kuluttajien harkitsematonta lainanottamista ja siten ylivelkaantumisen mahdollisuutta.

Atlaksen käyttämät mainoslauseet ”Rahat tilillesi minuutissa kellon ympäri”, ”Luottoa 24 h vuorokaudessa” ja ”Saat heti Hetiluoton tilillesi” eivät ole kuluttajansuojalain 2 luvun 1 §:ssä tarkoitetuin tavoin hyvän tavan vastaisia tai muutoin kuluttajan kannalta sopimattomia eivätkä minkään muunkaan lain säännöksen vastaisia. Nämä mainoslauseet eivät myöskään ole omiaan lisäämään kuluttajien harkitsematonta lainanottamista.

Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämän tutkimuksen ”Miten ja mihin nuoret käyttävät pikavippejä ja muita kulutusluottoja” mukaan kauhukuva siitä, että ihmiset ottaisivat kännykkävippejä painostettuina edesvastuuttomassa tilassa yön pimeinä hetkinä, ei saa tutkimuksen perusteella juurikaan tukea. Tutkimuksen mukaan yöaikaan oli tehty vain pieni osa pikavippien ottamispäätöksistä. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimustulos pitää paikkansa myös Atlaksen myöntämien lainojen osalta. Ajanjaksolla 19.9.2006–18.3.2008 Suoravippien myöntämispäätöksistä 82,1 prosenttia on tehty kello 6.00 ja 21.00 välisenä aikana. Vain 17,9 prosenttia Suoravippien myöntöpäätöksistä on siis tehty kello 21.00 ja 6.00 välisenä aikana.

Atlakselle aiheutuneet luottotappiot myönnetyistä Suoravipeistä osoittavat, että yöllä myönnetyistä Suoravipeistä aiheutuneet luottotappiot eivät ole sen suuremmat kuin päiväsaikaan myönnetyistä Suoravipeistä aiheutuneet luottotappiot.

Hakijan vaatimus siitä, että markkinaoikeus rajoittaisi Atlaksen elinkeinovapautta siten, ettei lainoja voisi maksaa kuluttajan tilille ennen kello 7.00:ää on täysin kohtuuton ja lakiin perustumaton. Mikäli markkinaoikeus kieltäisi Atlasta siirtämästä asiakkaiden tileille lainoja arkisin kello 23.00 ja 7.00 välisenä aikana, tulisi myös esimerkiksi pankkikortilla tai luottokortilla maksaminen kieltää kyseisinä aikoina, koska harkitsematon luotonotto on mahdollista myös näillä maksuvälineillä. Pankkikorttia on mahdollista käyttää vastuuttomasti siten, että pankkitilin saldo menee miinukselle. Varsinkin luottokorttia on mahdollista käyttää vastuuttomasti, eli yli kuluttajan maksukyvyn, ja pankkien myöntämät luottorajat ovat tyypillisesti huomattavasti suurempia kuin Atlaksen myöntämät pienet lainat. Käytännössä pankki- tai luottokortin käyttö on esimerkiksi humalaiselle henkilölle huomattavasti helpompaa kuin edellä esitetty lainojen määrämuotoinen hakemismenettely.

Käytännössä kaikki verkossa ja mobiililaitteiden välityksellä tapahtuva etämyynti tulisi hakijan logiikkaa noudattaen kieltää kello 23.00 ja 7.00 välisenä aikana. Hakijan hakemuksessaan esittämät argumentit perustuvat konservatiiviseen näkemykseen siitä, että yhteiskunnan tulisi rauhoittua viikonloppuisin ja arkisin työpäivän päätyttyä.

Mikäli markkinaoikeus hyväksyisi hakijan esittämän vaatimuksen, tulisi markkinaoikeus merkittävästi rajoittamaan Atlaksen perustuslaissa turvattua oikeutta harjoittaa vapaasti elinkeinontoimintaa. Hakijan vaatimusten hyväksyminen tulisi myös asettamaan Atlaksen eriarvoiseen asemaan verrattuna sen kilpailijoihin ja muihin luottoa myöntäviin yrityksiin. Palvelujen aukioloajoista määrääminen ei kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan, vaan elinkeinonharjoittamisen vapauteen tehtävistä rajoituksista, kuten aukioloajoista, on säädettävä lailla.

HAKIJAN LAUSUMA

Kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:ssä ei säädetä ennakkotietojen tai sopimusehtojen teknisestä antamisesta vaan velvollisuudesta toimittaa ennakkotiedot ja sopimusehdot hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä kuluttajalle kirjallisesti tai sähköisesti siten, että kuluttaja voi tallentaa tai toisintaa ne muuttumattomina. Vastaaja sekoittaa säännöksessä asetetun velvollisuuden 6 a luvun 5 §:n tiedonantovelvoitteeseen.

Vastaajan menettely, jossa viitataan pelkästään yrityksen internet-sivuilla oleviin vakioehtoihin, ei täytä vaatimusta henkilökohtaisesta toimittamisesta. Tekstiviestillä tilatuissa lainoissa lainasopimusta ei tehdä yrityksen internet-sivuilla, vaan sopimus tehdään matkapuhelimen välityksellä käyttämällä tekstiviestejä. Toimittamisvelvollisuus täyttyisi esimerkiksi siten, että kuluttajan tekstiviestillä ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen lähetetään ennakkotiedot ja sopimusehdot, ja vasta tämän jälkeen kuluttaja tilaa lainan tekstiviestillä. Näin toimii osa pikalainoja myöntävistä yrityksistä.

Kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n 2 momentti, johon vastaaja vetoaa, koskee poikkeustilanteita kuten esimerkiksi vahinkovakuutusta koskevaa sopimusta tilanteessa, jossa kuluttaja omasta tahdostaan haluaa tehdä sopimuksen yrityksen kanssa normaalista sopimuksentekotavasta poiketen.

Vastaajayhtiö ei varaa kuluttajalle riittävästi aikaa tutustua sopimusehtoihin, kun kuluttaja voi tosiasiassa saada lainaa muutamassa minuutissa. Sopimuksentekotapa mahdollistaa sen, että kuluttaja tosiasiassa tulee sidotuksi sopimuksen tietämättä sen ehdoista ja saamatta niitä hyvissä ajoin henkilökohtaisesti pysyvällä tavalla. Lainanantajan vastuulla on se, ettei liian nopea sopimuksentekomenettely johda harkitsemattomaan luotonottamiseen. Vastaajayrityksen sopimuskäytäntö on kohtuuton, koska kuluttaja tulee sidotuksi sopimuksen ilman riittävää harkinta-aikaa siten, että vastaajayhtiö ainoastaan viittaa tekstiviestillä sopimusehtoihin.

Vastaajayhtiön markkinointi sanomalehdessä antaa kuvan siitä, että nuori ihminen, joka on juhlimassa kaupungin yössä, voi omien rahojen loputtua jatkaa juhlintaa lainarahalla. Lainasopimuksia ei voi muissa lainoissa tehdä myöhään illalla, yöllä taikka viikonloppuisin siten, että rahat saa tilille edellä mainittuina aikoina. Kuluttajan on voitava harkita lainan ottamista rauhassa ja vasta harkinnan jälkeen päättää lainan ottamisesta oman tarpeensa ja takaisinmaksukykynsä mukaan. Vastaajan sopimuksentekomenettely johtaa harkitsemattomaan luotonottoon ja ylivelkaantumiseen. Lisäksi lainasopimuksen tekeminen siten, että kuluttaja saa rahat tililleen vaatimuskohdan 4 vastaisina aukioloaikoina, on kuluttajan kannalta sopimatonta menettelyä.

VASTAAJAN LAUSUMA

Kuluttajansuojalain 6 a luvun 5 §:n mukaan elinkeinonharjoittajan tulee antaa kuluttajalle kuluttajansuojalain 6 a luvun 6–9 §:ssä identifioidut ennakkotiedot hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä sekä käytettävään etäviestimeen sopivalla tavalla selkeästi, ymmärrettävästi ja niin, että tietojen kaupallinen tarkoitus käy selvästi ilmi. Kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:ssä säädetään sen sijaan tietojen teknisestä antamistavasta.

Atlas ei myönnä lainaa asiakkaalle ennen kuin asiakas on ilmoittanut lukeneensa lainan ehdot ja sitoutunut noudattamaan niitä. Lainaan liittyvä tärkein tieto eli lainan rahallinen määrä ja siihen liittyvät kokonaiskulut käyvät kaiken lisäksi selkeästi ilmi uudestaan myös Atlaksen lähettämästä ensimmäisestä vastaustekstiviestistä.

Kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n mukaan henkilökohtaisen toimittamisen lisäksi sopimusehdot voidaan toimittaa kuluttajalle myös kirjallisesti tai sähköisesti. Henkilökohtainen toimittaminen ei myöskään merkitse sitä, että rahoituspalvelun tarjoajan työntekijä antaisi sopimusehdot asiakkaalleen paperilla. Tällöin kyse ei olisi kuluttajansuojalain 6 a luvun tarkoittamasta etämyynnistä, koska rahoituspalvelun tarjoaja ja asiakas tapaisivat toisensa fyysisesti myyntiprosessissa. Hallituksen esityksessä annetut esimerkit kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n 1 momentin mukaisesta sopimusehtojen sähköisestä toimittamisesta eivät ole tyhjentäviä.

Atlaksen sopimuksentekomenettely täyttää kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n 1 momentin vaatimukset. Kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n 2 momentti voi tulla sovellettavaksi myös nyt käsillä olevassa tapauksessa. Hallituksen esityksessä on todettu, että kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n 2 momentin tarkoituksena on mahdollistaa se, että kuluttaja voi halutessaan tehdä rahoituspalvelua, esimerkiksi vahinkovakuutusta koskevan sopimuksen niin, että sopimus tulee heti voimaan. Hallituksen esityksen mukaan kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n 2 momentti tulee tyypillisesti sovellettavaksi silloin, kun sopimus tehdään puhelimitse.

Asiakkaan päätös hakea lainaa ei voi syntyä ennen kuin asiakas on perehtynyt lainan ehtoihin, joissa annetaan tarkat ja täsmälliset tiedot muun ohessa lainan hakutavoista, käsittelykustannuksista ja takaisinmaksusta. Lisäksi lainaa ei myönnetä asiakkaalle ennen kuin asiakas on ilmoittanut lukeneensa lainan ehdot ja sitoutunut noudattamaan niitä. Lainaan liittyvä tärkein tieto eli lainan rahallinen määrä ja siihen liittyvät kokonaiskulut käyvät kaiken lisäksi selkeästi uudestaan ilmi asiakkaalle Atlaksen lähettämästä vastaustekstiviestistä ennen kuin asiakas ilmoittaa lukeneensa lainan ehdot ja sitoutuvansa niiden noudattamiseen.

Hakijan tulkinta Atlaksen lehtimainoksesta Kaupunkilehti Vartissa on täysin subjektiivinen. Kyseisestä lehtimainoksesta ei ilmene, että nuori voi jatkaa yöllä iloisesti juhlintaa lainarahalla, kun omat rahat ovat loppu. Mainoksessa olevat elementit eivät millään tavoin tue hakijan esittämää näkemystä asiasta eivätkä mainoksessa olevat mainostekstit edes vihjaa siihen suuntaan, että juhlintaa voisi jatkaa yöllä iloisesti lainarahalla, kun omat rahat ovat loppuneet. Atlaksen käsityksen mukaan mainoksessa esiintyy hyvin vastuuntuntoisen oloinen aikuinen henkilö. Atlaksen sopimuksentekomenettely ei johda harkitsemattomaan lainanottamiseen ja sitä kautta mahdollisuuteen ylivelkaantua.

TODISTELU

Kuluttaja-asiamiehen kirjalliset todisteet

1. Kuluttajaviraston julkaisuja helmikuu 2007, Yrittäjä &
Tekstiviestilainojen perussäännöt
2. Kutsu seminaariin
3. Kutsulista
4. Puhelinmuistio vastaajan kuulemisesta
5. Kuluttaja-asiamiehen määräämä kielto
6. Kiellon vastustamiskirje
7. Kuluttajien ilmoitus
8. Kuluttajan ilmoitus
9. Suoravipin kotisivun toimintaohjeet, rahat tilillesi minuutissa kellon ympäri
10. Hetiluoton lehtimainos 17.12.2008
11. Hetiluoton kotisivun toimintaohjeet ja luottoa 24 h vuorokaudessa
12. Ainalaina.fi-internet-sivut
13. Kemin kaupungin kuluttajaneuvojan kirje kuluttajavirastolle 20.9.2007
14. Kaartinen, Risto – Lähteenmaa, Jaana: Miten ja mihin nuoret käyttävät pikavippejä ja muita kulutusluottoja (Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset, 10/2006, Markkinaosasto)
15. Valkama, Elisa & Muttilainen, Vesa, Maksuvaikeudet pikaluottomarkkinoilla (Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 86)

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Ote Suoravipin lehtimainoksesta
2. Ote Hetiluoton lehtimainoksesta
3. Tuloste www.suoravippi.fi-sivustolta, Suoravipin voimassa olevat
lainaehdot
4. Tuloste www.hetiluotto.fi-sivustolta, Hetiluoton voimassa olevat
lainaehdot
5. Tuloste www.suoravippi.fi-sivustoilta
6. Tuloste www.hetiluotto.fi-sivustoilta
7. Tuloste www.suoravippi.fi-sivustoilta
8. Tuloste www.hetiluotto.fi-sivustoilta
9. Kaartinen, Risto – Lähteenmaa, Jaana: Miten ja mihin nuoret käyttävät pikavippejä ja muita kulutusluottoja (Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset, 10/2006, Markkinaosasto)
10. Laskelma myönnettyjen Suoravippien ja luottotappioiksi
päätyneiden Suoravippien prosentuaalisesta tuntijakaumasta ajanjaksolla 19.9.2006–18.3.2008 liitteen 13 perusteella
11. Ote Atlaksen järjestelmästä Suoravippejä koskien ajanjaksolta
19.9.2006–18.3.2008

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Asia on tullut vireille markkinaoikeudessa kuluttaja-asiamiehen 16.1.2008 toimittamalla hakemuksella, johon Atlas on vastannut kirjallisesti 31.3.2008. Valmisteluistuntojen jälkeen asiassa on toimitettu pääkäsittely 6.3.2009. Vastaajayhtiön menettelyä markkinaoikeudessa voidaan nyt arvioida kuluttaja-asiamiehen vaatimusten puitteissa sellaisena, kun kuluttaja-asiamies on selvittänyt menettelyn ilmenneen myös asian vireilletulon jälkeen.

Kuluttaja-asiamiehen vaatimuksessa on kohtien 1, 2 ja 4 osalta kysymys matkapuhelimen välityksellä tekstiviestejä käyttämällä tapahtuvasta vastaajayhtiön liiketoiminnasta. Kuluttaja-asiamiehen mukaan vaatimuskohdassa 3 on kysymys myös internetin välityksellä tapahtuvasta vastaajayhtiön liiketoiminnasta.

Vaatimuskohta 1

Kuluttaja-asiamies on todennut, että Atlaksen sopimuskäytäntö, jossa se ei toimita kuluttajalle kuluttajansuojalain 6 a luvun mukaisia ennakkotietoja ja sopimusehtoja hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä henkilökohtaisesti, kirjallisesti tai sähköisesti siten, että kuluttaja voi tallentaa ja toisintaa ne muuttumattomina, on kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n tarkoittamin tavoin kuluttajan kannalta kohtuuton. Sanotun lain 6 a luvun 11 §:n 1 momentin kannalta ei ole riittävää, että ennakkotiedot ja sopimusehdot ovat saatavilla pelkästään vastaajayhtiön internet-sivuilla ja että yhtiö ohjaa kuluttajan lukemaan ne sieltä. Atlas täyttäisi ennakkotietojen ja sopimusehtojen toimittamista koskevan velvollisuutensa esimerkiksi siten, että yhtiö ensin lähettäisi ne kuluttajan tekstiviestillä ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen ja vasta tämän jälkeen kuluttaja tilaisi lainan tekstiviestillä.

Atlas on ensisijaisesti todennut, ettei sen toimintatapa pikaluottojen välittämisessä tekstiviestejä käyttäen matkapuhelimen välityksellä muodosta kuluttajansuojalain 3 luvussa tarkoitettua sopimusehtoa vaan kyseessä on vastaajayhtiön liiketoimintatapa, johon ei voi soveltaa sanotun luvun säännöksiä. Toissijaisesti Atlas on todennut, että se toimii ennakkotietojen ja sopimusehtojen toimittamisessa kuluttajalle kuluttajansuojalain 6 a luvun säännösten mukaisesti, kun kaikki sanotut tiedot ja ehdot ovat kuluttajan luettavissa yhtiön internet-sivuilta ja kun yhtiö ohjaa kuluttajan lukemaan ne sieltä.

Markkinaoikeus ottaa ensiksi kantaa kysymykseen siitä, voidaanko Atlaksen menettelytapaa arvioida kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n eli kohtuuttomat sopimusehdot kieltävän yleislausekkeen perusteella.

Kuluttajansuojalain 1 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan tämä laki koskee kulutushyödykkeiden tarjontaa, myyntiä ja muuta markkinointia elinkeinonharjoittajilta kuluttajille. Kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kulutushyödykettä tarjotessaan sopimusehtoa, jota kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana.

Kuluttajansuojalain esitöissä on todettu lain soveltamisalaa koskevan 1 luvun 1 §:n osalta, että kulutushyödykkeiden tarjonnalla tarkoitetaan tällaisten hyödykkeiden kaupan pitämistä, elinkeinonharjoittajan tarjouksia sopimuksen tekemisestä sekä kuluttajiin kohdistettuja kehotuksia tarjousten tekemiseen (HE 8/1977 vp s. 14). Kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n osalta hallituksen esityksessä on tuotu esiin, että kyseessä on yleislauseke ja että vaikka se kohdistuu sisällöltään kohtuuttomiin sopimusehtoihin, säännös ei kuitenkaan estä puuttumasta esimerkiksi asiattomasti muotoiltuihin tai erehdyttävällä tavalla kuluttajille esiteltyihin ehtoihin. Viimeksi mainitussa tapauksessa on mahdollista ryhtyä toimiin myös 2 luvun säännösten nojalla (HE 8/1977 vp s. 35).

Oikeuskäytännössä kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n soveltamisalaa on laajennettu siten, että myös elinkeinonharjoittajan säännönmukainen menettely sopimuksen soveltamisessa on rinnastettu sopimusehtoon, vaikka elinkeinonharjoittajan käytäntö ei välttämättä olisikaan muodostunut osaksi sopimusta (ks. MT 1984:12, MT 1985:13, MT 1995:17 ja MAO 152/II/02).

Markkinaoikeus toteaa, että kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:ssä on kysymys yleislausekkeesta, jota on sen luonteen mukaisesti oikeuskäytännössä sovellettu laajentavasti. Lisäksi kun sopimusehdot, joihin kuluttajalla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta tutustua ennen sopimuksen tekemistä, ovat lähtökohtaisesti kuluttajan kannalta kohtuuttomia, markkinaoikeus katsoo, että elinkeinonharjoittajan menettelytapaa sen pyrkiessä sopimukseen kuluttajan kanssa voidaan arvioida tämän yleislausekkeen nojalla, kun elinkeinonharjoittajan menettelytapa liittyy tulevan sopimussuhteen kannalta merkityksellisiin tietoihin ja ehtoihin. Näin ollen kuluttaja-asiamiehen vaatimuskohdassa 1 mainittua Atlaksen menettelytavan väitettyä kohtuuttomuutta voidaan arvioida kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n nojalla. Toisaalta Atlaksen menettelytapaa voitaisiin arvioida myös kuluttajansuojalain vanhan 2 luvun (38/1978) ja uuden 1.10.2008 voimaan tulleen 2 luvun (561/2008) markkinoinnin sopimattomuutta koskevien säännösten nojalla. Myös näiden säännösten perusteella elinkeinonharjoittajaa voitaisiin kieltää jatkamasta menettelyään.

Kuluttajalle suunnattujen rahoituspalveluiden ja rahoitusvälineiden etämyynnistä säädetään kuluttajansuojalain 6 a luvussa. Sanotun luvun 1 §:n 1 momentin mukaan luvun säännökset koskevat muun ohessa luottoja tai niiden välitystä. Luvun 3 §:n mukaan luvun säännökset ovat pakottavia siten, että sopimusehto, joka poikkeaa tämän luvun säännöksistä kuluttajan vahingoksi, on mitätön.

Kuluttajansuojalain 6 a luvun 5 §:ssä todetaan tiedonantovelvollisuudesta ennen sopimuksen tekemistä, että kuluttajalle on annettava hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä 6–9 §:ssä tarkoitetut tiedot elinkeinonharjoittajasta, tarjottavasta rahoituspalvelusta, etäsopimuksesta ja oikeussuojakeinoista. Saman luvun 11 §:n 1 momentissa säädetään ennakkotietojen ja sopimusehtojen toimittamisesta kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla. Lainkohdan mukaan ennakkotiedot ja sopimusehdot on hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä toimitettava kuluttajalle henkilökohtaisesti, kirjallisesti tai sähköisesti siten, että kuluttaja voi tallentaa ja toisintaa ne muuttumattomina.

Kuluttajansuojalain 6 a luvun esitöissä tuodaan esiin, että luvun 11 §:n 1 momentti sääntelee tietojen antamista sekä 6–9 §:n mukaisista ennakkotiedoista että sopimusehdoista (HE 122/2004 vp s. 24–25). Markkinaoikeus katsoo, että elinkeinonharjoittajan velvollisuutta toimittaa rahoituspalvelujen etämyynnissä sekä ennakkotiedot että luottoa koskevat sopimusehdot kuluttajalle on arvioitava kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n nojalla.

Uuden 6 a luvun lisäämisellä kuluttajansuojalakiin on osaksi kansallista lainsäädäntöä saatettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/65/EY kuluttajille tarkoitettujen rahoituspalveluiden etämyynnistä ja neuvoston direktiivin 90/619/ETY sekä direktiivien 97/7/EY ja 98/27/EY muuttamisesta. Tällä niin sanotulla rahoituspalveluiden etämyyntidirektiivillä on pääosin pyritty täysharmonisointiin. Elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvollisuuden osalta direktiivin 4 artiklan 2 kohta antaa jäsenvaltioille kuitenkin mahdollisuuden pitää voimassa tai ottaa käyttöön tiukempia säännöksiä ennakkotietoja koskevista vaatimuksista, kunhan säännökset ovat yhteisön oikeuden mukaisia. Direktiivin johdanto-osan kolmannessa kappaleessa on sen tavoitteiden osalta todettu muun ohessa, että kuluttajille olennaisesti kuuluvan valinnanvapauden takaamiseksi korkea kuluttajansuojan taso on tarpeen, jotta kuluttajien luottamus etämyyntiin lisääntyisi.

Rahoituspalveluiden etämyyntidirektiivin 5 artiklan 1 kohdan mukaan hyvissä ajoin ennen kuin kuluttaja tulee etäsopimuksen tai tarjouksen sitomaksi, palvelujen tarjoajan on ilmoitettava kuluttajalle kaikki sopimusehdot sekä muun muassa 3 artiklassa tarkoitetut ennakkotiedot, kirjallisesti tai muulla kuluttajan saatavilla ja käytettävissä olevalla pysyvällä välineellä.

Markkinaoikeus toteaa, että sovellettaessa kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n säännöstä ennakkotietojen ja sopimusehtojen toimittamisesta kuluttajalle, sitä on tulkittava mahdollisimman pitkälle direktiivin sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti. Kuten rahoituspalveluiden etämyyntidirektiivistä edellä todetuin tavoin ilmenee, kansallisen lainsäädännön on taattava direktiivin tarkoituksen eli muun ohessa kuluttajansuojan tason toteutuminen sopimusehtojen ilmoittamisen osalta direktiivissä säännellyllä tasolla ja ennakkotietojen ilmoittamisen osalta vähintään direktiivissä säännellyllä tasolla.

Käsillä olevassa asiassa on riidatonta, että Atlas toimittaa tekstiviestin välityksin pikalainaa haettaessa luoton hakijalle tiedon myönnettävän luoton määrästä, maksuajasta ja luotonantajalle maksettavasta käsittelykulusta. Kuten 17.12.2008 julkaistusta vastaajayhtiön lehtimainoksesta ilmenee, luoton täydelliset sopimusehdot ovat luettavissa yhtiön internet-osoitteessa. Kaikki ennakkotiedot ja sopimusehdot ovat siis ennen sopimuksen tekemistä kuluttajan saatavissa ja luettavissa vain siten, että kuluttaja on mennyt vastaajayhtiön internet-sivuille.

Kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n 1 momentti edellyttää, että elinkeinonharjoittaja toimittaa ennakkotiedot ja sopimusehdot kuluttajalle ennen sopimuksen tekemistä henkilökohtaisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Rahoituspalveluiden etämyyntidirektiivin 5 artiklan 1 kohdassa puolestaan edellytetään näiden tietojen ilmoittamista kuluttajalle ennen kuin kuluttaja tulee etäsopimuksen tai tarjouksen sitomaksi. Markkinaoikeus katsoo ottaen huomioon yhtäältä mainittujen säännösten ilmaisut ”toimittaa kuluttajalle” ja ”ilmoittamista kuluttajalle” sekä toisaalta tämän sääntelyn kuluttajaa suojaavan luonteen, että pelkästään vastaajayhtiön viittauksella yhtiön internet-sivuille ei ole täytetty kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n 1 momentissa säädettyä vaatimusta ennakkotietojen ja sopimusehtojen toimittamisesta kuluttajalle ennen sopimuksen tekemistä.

Vastaajayhtiö on vedonnut menettelynsä tueksi vielä kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n 2 momenttiin. Säännöksen mukaan jos sopimus tehdään kuluttajan pyynnöstä sellaista etäviestintä käyttäen, että tietoja ja sopimusehtoja ei voida antaa 1 momentissa tarkoitetulla pysyvällä tavalla ennen sopimuksen tekemistä, tiedot ja sopimusehdot on annettava pysyvällä tavalla viipymättä sopimuksen solmimisen jälkeen.

Sanotun momentin esitöissä on tuotu esiin (HE 122/2004 vp s. 25), että ennakkotietoja ja sopimusehtoja ei tarvitse aina antaa pysyvällä tavalla ennen sopimuksen tekemistä, jos sopimus tehdään kuluttajan pyynnöstä sellaista etäviestintä käyttäen, että ennakkotietojen ja sopimusehtojen antaminen pysyvällä tavalla ei ole teknisesti mahdollista ennen sopimuksen tekemistä. Tällöin ennakkotiedot ja sopimusehdot voidaan antaa vasta sopimuksen tekemisen jälkeen. Esitöiden mukaan säännöksen tarkoituksena on mahdollistaa se, että kuluttaja voi halutessaan tehdä rahoituspalveluja, esimerkiksi vahinkovakuutusta koskevan sopimuksen niin, että sopimus tulee heti voimaan. Säännös tulee tyypillisesti sovellettavaksi silloin, kun sopimus tehdään puhelimitse.

Markkinaoikeus toteaa, että kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n 2 momentin säännös liittyy siten tilanteisiin, joissa sopimus tehdään nimenomaan kuluttajan pyynnöstä lähinnä puhelimen välityksellä. Tällöin on kysymys siitä, että kuluttajan oma etu edellyttää poikkeamista pääsääntöisestä sopimuksen tekotavasta. Käsillä olevassa asiassa luotonanto ei tapahdu kuluttajan pyynnöstä puhelimen välityksellä ja kuluttajan erityisen tarpeen perusteella. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että vastaajayhtiön menettelyn arviointiin ei sovelleta kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n 2 momentin poikkeussäännöstä.

Vastaajayhtiön menettelytapa tarjotessaan pikaluottoja matkapuhelimen välityksin kuluttajille on edellä todettu kuluttajansuojalain 6 a luvun
11 §:n 1 momentin vastaiseksi. Kyseinen säännös on pakottavaa oikeutta. Selvää on, että elinkeinonharjoittajaa voidaan kuluttajansuojalain säännösten nojalla kieltää toimimasta kuluttajan hyväksi säädetyn pakottavan oikeuden vaatimusten vastaisesti.

Markkinaoikeus katsoo edellä lausutun perusteella, että menettelytapaa, jossa Atlas jättää toimittamatta matkapuhelimen välityksellä tekstiviestejä käyttämällä tapahtuvassa lainasopimusmenettelyssä kuluttajansuojalain 6 a luvun mukaisia ennakkotietoja ja sopimusehtoja hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä kuluttajalle henkilökohtaisesti, kirjallisesti tai sähköisesti siten, että kuluttaja voi tallentaa ja toisintaa ne muuttumattomina, on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana. Näin ollen Atlaksen menettely on kiellettävä kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n nojalla.

Vaatimuskohta 2

Kuluttaja-asiamies on todennut, että Atlaksen menettelytapa, jossa luottosopimus tehdään kuluttajan kanssa ennen kuin kuluttajalla on riittävästi aikaa tutustua vaatimuskohdassa 1 selvitettyihin ennakkotietoihin ja sopimusehtoihin, on kuluttajan kannalta kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n tarkoittamin tavoin kohtuuton. Se, että sopimuksen syntyminen on mahdollista jopa muutamassa minuutissa, ei täytä kuluttajasuojalain 6 a luvun 11 §:n 1 momentin vaatimusta siitä, että ennakkotiedot ja sopimusehdot on toimitettava kuluttajalle hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä. Kuluttajalla tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus tutustua ennakkotietoihin ja sopimusehtoihin. Lainanantajan vastuulla on huolehtia siitä, ettei liian nopea sopimuksentekomenettely johda siihen, että kuluttaja ottaa luoton harkitsemattomasti.

Atlas on todennut, ettei sen toimintatapa pikaluottojen välittämisessä tekstiviestejä käyttäen matkapuhelimen välityksellä muodosta kuluttajansuojalain 3 luvun tarkoittamaa sopimusehtoa vaan kyseessä on vastaajayhtiön liiketoimintatapa, johon ei voi soveltaa sanotun luvun säännöksiä. Lisäksi Atlas on todennut, että sen asiakkailla on riittävästi aikaa tutustua kuluttajansuojalain 6 a luvun mukaisiin ennakkotietoihin ja sopimusehtoihin ennen sopimuksen tekemistä.

Markkinaoikeus viitaten edellä vaatimuskohdan 1 kohdalla lausuttuun toteaa, että myös tässä kuluttajan harkinta-ajan riittävyyteen liittyvässä kuluttaja-asiamiehen vaatimuksessa on kysymys sellaisesta kuluttajan asemaan sopimussuhteen tulevana osapuolena vaikuttavasta menettelytavasta, jonka väitettyä kohtuuttomuutta voidaan arvioida kuluttajasuojalain 3 luvun 1 §:n yleislausekkeen nojalla.

Markkinaoikeus on edellä vaatimuskohdassa 1 katsonut, että Atlas ei toimita matkapuhelimen välityksin pikalainan ottamista harkitsevalle kuluttajalle kaikkia kuluttajansuojalain 6 a luvun edellyttämiä ennakkotietoja ja sopimusehtoja vaan ainoastaan viittaa siihen, että ne ovat nähtävillä yhtiön internet-sivuilla. Kuluttaja-asiamiehen vaatimuskohdassa 2 on vastaavasti kuin vaatimuskohdassa 1 kysymys vain matkapuhelimen välityksellä tekstiviestejä käyttämällä tapahtuvasta menettelystä. Kun yhtiö laiminlyö sanottujen tietojen ja ehtojen toimittamista koskevan velvollisuutensa, kuluttajalla ei jo sen vuoksi ole riittävästi aikaa tutustua niihin ennen sopimuksen tekemistä. Ottaen huomioon yhtiön tähänastinen menettely ja sen kieltäminen vaatimuskohdassa 1, asiassa ei ole perusteita kieltää sellaista kuluttaja-asiamiehen vaatimuskohdassa 2 kuvattua menettelyä, jota ei ole tapahtunut. Kuluttaja-asiamiehen vaatimus on tältä osin hylättävä.

Vaatimuskohdat 3 ja 4

Kuluttaja-asiamies on todennut, että Atlas menettelee pikaluottoja nuorille aikuisille markkinoidessaan kuluttajansuojalain 2 luvun 3 §:n tarkoittamin tavoin sopimattomasti maksaessaan rahat kuluttajan tilille välittömästi lainasopimuksen tekemisen jälkeen, vaikka sopimus olisi tehty kello 23.00 ja 7.00 välisenä aikana ja markkinoidessaan tätä palveluaan käyttämällä kohdissa 3.1–3.3 yksilöityjä tai niihin rinnastettavia mainoslauseita. Vastaajayhtiön menettely yöllä tapahtuvassa luottojen tarjonnassa on omiaan lisäämään harkitsematonta lainanottamista. Ympärivuorokautista lainapalvelua ei voi rinnastaa pankki- ja luottokorttimaksamiseen.

Atlas on todennut, että kuluttaja-asiamiehen vaatimus tulee näiltä osin ensisijaisesti jättää tutkimatta, koska palvelun aukioloajasta määrääminen ei kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan, vaan elinkeinonharjoittamisen vapauteen tehtävistä rajoituksista, kuten aukioloajoista, on säädettävä lailla. Kohdassa 3 vaaditun kiellon määrääminen on mahdollista ainoastaan, jos hakijan vaatimus hyväksytään kohdan 4 osalta. Toissijaisesti Atlas on todennut, ettei sen menettely ole kuluttajansuojalain 2 luvun 1 ja 3 §:n vastaista. Yhtiön käyttämät mainoslauseet eivät ole sopimattomia eivätkä minkään muunkaan lain säännöksen vastaisia. Kohdan 4 osalta kysymys on vastaajayhtiön liiketoimintamallista, joka on lainmukainen. Lisäksi vaatimuskohdan 4 hyväksyminen rajoittaisi kohtuuttomasti Atlaksen perustuslaissa turvattua oikeutta harjoittaa elinkeinotoimintaa ja asettaisi sen erivertaiseen asemaan suhteessa muunlaisia luottoja myöntäviin yrityksiin.

Markkinaoikeus toteaa ensiksi, että pankki- tai luottokortin käyttämisessä ei ole kysymys lainan hakemisesta vaan siitä, että kuluttaja hyödyntää näitä kortteja aikaisemmin tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Kuten edellä vaatimuskohdassa 1 on todettu, kuluttajansuojalain 1 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan sanottu laki koskee kulutushyödykkeiden tarjontaa, myyntiä ja muuta markkinointia elinkeinonharjoittajilta kuluttajille. Kuluttajansuojalain esitöissä on lain soveltamisalan osalta todettu muun ohella, että kulutushyödykkeiden tarjonnalla tarkoitetaan tällaisten hyödykkeiden kaupan pitämistä, elinkeinonharjoittajan tarjouksia sopimuksen tekemisestä sekä kuluttajiin kohdistettuja kehotuksia tarjousten tekemiseen (HE 8/1977 vp s. 14). Markkinaoikeus katsoo, että kuluttaja-asiamiehen vaatimuksessa kohdan 4 osalta on kysymys vastaajayhtiön pikalainojen kuluttajien saataville tarjoamisen eli kaupan pitämisen ajallisesta rajoittamisesta. Vaatimuskohdassa 3 on puolestaan kysymys tämän kaupan pitämisen markkinoinnista kuluttajille. Markkinaoikeus on näin ollen toimivaltainen tutkimaan kuluttaja-asiamiehen vaatimuksen kohtien 3 ja 4 osalta.

Kuluttaja-asiamies on ilmoittanut vaatimuksensa kohtien 3 ja 4 osalta perustuvan 1.10.2008 voimaan tulleisiin kuluttajansuojalain 2 luvun säännöksiin. Näin ollen vastaajayhtiön menettelyä arvioidaan nyt sellaisena, kun sen markkinoinnin on näytetty ilmenneen säännösmuutosten voimaantulon jälkeen. Kuluttaja-asiamies ei ole näyttänyt, että vastaajayhtiö olisi käyttänyt kohdissa 3.2 ja 3.3 yksilöityjä mainoslauseita 1.10.2008 tai sen jälkeen. Kohdassa 3.1 yksilöityä mainoslausetta on käytetty 17.12.2008 julkaistussa lehtimainoksessa. Näin ollen markkinaoikeudessa on nyt kysymys ainoastaan kohdassa 3.1 yksilöidyn tai siihen rinnastettavan mainoslauseen sopimattomuuden arvioinnista.

Vastaajayhtiön 17.12.2008 julkaitussa lehtimainoksessa on esitetty kolmivaiheinen menettely lainan hakemisesta matkapuhelimen tekstiviestien välityksellä. Lehtimainoksessa on mainittu, että täydelliset vippiehdot ovat saatavissa vastaajayhtiön internet-osoitteesta www.suoravippi.fi. Markkinaoikeus toteaa, että vaikka lehtimainoksessa on mainittu vastaajayhtiön internet-osoite, kyseisessä mainoksessa on markkinoitu vain matkapuhelimen tekstiviestien välityksellä haettavaa pikalainaa.

Kuluttajansuojalain 2 luvun 1 §:n mukaan markkinointi ei saa olla hyvän tavan vastaista eikä siinä saa käyttää kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä. Saman luvun 3 §:n 1 momentin mukaan menettelyä pidetään sopimattomana, jos se on: 1) elinkeinotoiminnassa yleisesti hyväksyttävän asianmukaisen menettelytavan vastainen; ja 2) omiaan selvästi heikentämään kuluttajan kykyä tehdä perusteltu ostopäätös tai kulutushyödykkeeseen liittyvä muu päätös ja johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän ei ilman menettelyä olisi tehnyt. Pykälän 3 momentissa todetaan, että jos menettely on suunnattu tietylle kuluttajaryhmälle, menettelyn sopimattomuutta arvioidaan tämän kuluttajaryhmän näkökulmasta.

Kuluttajansuojalain 2 luvun esitöissä on luvun 3 §:n kohdalla todettu (HE 32/2008 vp s. 21–23), että menettelyn pitäminen sopimattomana edellyttää, että se täyttää 1 momentissa mainitut molemmat edellytykset. Lisäksi esitöissä on todettu pykälän 3 momentin osalta, että jos menettely on suunnattu tietylle kuluttajaryhmälle, menettelyn sopimattomuutta arvioidaan tämän kuluttajaryhmän keskivertojäsenen näkökulmasta.

Kysymykseen siitä, onko vastaajayhtiön markkinointi ollut sopimatonta kuluttajansuojalain 2 luvun 3 §:ssä tarkoitetuin tavoin, markkinaoikeus toteaa seuraavan.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaiseman syksyllä 2008 ilmestyneen tutkimuksen ”Maksuvaikeudet pikaluottomarkkinoilla” sivulta 47 käy ilmi, että pikaluottojen aiheuttamista velkomustuomioista 42,8 prosenttia on kohdistunut 20–24-vuotiaisiin velallisiin ja 17,5 prosenttia 25–29-vuotiaisiin velallisiin. Tämän perusteella markkinaoikeus katsoo, että pikaluottoja ottavat pääasiallisesti nuoret alle 30-vuotiaat aikuiset. Vastaajayhtiön markkinoinnissa, kuten 17.12.2008 julkaistussa lehtimainoksessa, markkinoidaan luoton ottamista nimenomaan matkapuhelimen tekstiviestien välityksellä. Mainoksen kuvassa on nuori nainen, jolla on kädessään matkapuhelin. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että vastaajayhtiön harjoittama pikalainojen markkinointi on pääasiallisesti suunnattu tekstiviestien käyttöön tottuneille alle 30-vuotiaille nuorille aikuisille.

Kulutusluottojen sääntelyllä pyritään siihen, että kuluttajalla on päätöstä luoton ottamisesta tehdessään mahdollisuus harkita päätöksen merkitystä hänen oman taloutensa kannalta. Tarkoituksena on estää kuluttajien harkitsematonta luotonottoa ja sitä kautta ylivelkaantumista. Kuluttajan harkintamahdollisuutta korostavat esimerkiksi kuluttajansuojalain 6 a ja 7 luvun säännökset luottojen ehdoista annettavista tiedoista ja erityisesti luottojen kustannusten ilmoittamisesta. Kuluttajien ja luotonantajien intressit ovat luottomarkkinoilla usein ristiriidassa keskenään, ja erityisesti nuorille aikuisille suunnattujen kulutusluottojen osalta korostuu resurssien ja osaamisen epätasapaino elinkeinonharjoittajien eduksi. Tämän vuoksi elinkeinonharjoittajan on otettava toiminnassaan huomioon myös kuluttajan etu eli noudattaa lojaliteettivelvollisuutta suhteessa kuluttajaan sekä sopimusta tehtäessä että sopimussuhteen aikana. Kulutusluottojen markkinoinnissa on elinkeinomenettelyssä yleisesti hyväksyttävänä asianmukaisena menettelytapana pidettävä kuluttajien tiedonsaannin ja harkinnan mahdollistavaa menettelyä.

Vastaajayhtiön 17.12.2008 julkaisemassa lehtimainoksessa on käytetty mainoslausetta ”rahat tilillesi minuutissa kellon ympäri”. Mainoksessa on lisäksi esitetty pikalainan hakumenettely ja tieto siitä, että rahat tulevat hyväksymisviestin jälkeen lainanottajan tilille jopa muutamassa sekunnissa. Vastaajayhtiö on todennut, että mainos viestittää kuluttajalle yhtiön palvelun nopeutta sopimuksen tekemisen jälkeen. Markkinaoikeus katsoo, että mainoksesta välittyy kuluttajalle mainoslauseen sisältö ja sen korostunut asema mainoksessa huomioon ottaen käsitys, että koko luotonhakumenettely on hyvin nopeaa ja ympärivuorokautista.

Vastaajayhtiön lehtimainoksessa korostuva luotonhakumenettelyn nopeus ja ympärivuorokautisuus eivät ole omiaan korostamaan harkinnan merkitystä luotonotossa. Vastaajayhtiö on todennut, että mainoksessa ollut viittaus vastaajayhtiön internet-sivuille, josta saa täydelliset luottoehdot, on yhtiön menettelytavan arvioinnin kannalta merkityksellinen, koska pikalainan hakemisessa tarvittavien tekstiviestin lähettäminen ei ole mahdollista ilman, että kuluttaja käy internet-sivuilla. Tältä osin markkinaoikeus toteaa, että 17.12.2008 julkaistussa lehtimainoksessa on ilmoitettu luoton hakemisen edellyttämän tekstiviestin osalta ”LÄHETÄ TEKSTIVIESTI sv lainasumma laina-aika etunimi sukunimi henkilötunnus lähiosoite postinumero postitoimipaikka tilinumero numeroon – –”. Lisäksi mainoksessa on ilmoitettu vaihtoehtoiset lainasummat ja vaihtoehtoiset laina-ajat. Luottopäätöksen hyväksymisen osalta mainoksessa on todettu ”Hyväksy suoravippi ja ehdot 7 vuorokauden kuluessa. Lähetä tekstiviesti sv hyväksyn numeroon – –”. Markkinaoikeus katsoo, että tarvittavat oikeamuotoiset tekstiviestit pikalainan saamiseksi on ollut mahdollista lähettää lehtimainoksessa esitettyjen tietojen perusteella. Lainan nostaminen ei siten ole edellyttänyt käyntiä vastaajayhtiön internet-sivuilla, missä on esitetty muun muassa täydelliset lainaehdot.

Edellä todetut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että vastaajayhtiön markkinoinnissa, jossa on korostunut pikalainan ottamisen nopeus ja ympärivuorokautisuus, ei ole riittävällä tavalla kiinnitetty huomiota kuluttajan etuun. Vastaajayhtiön menettelyn on katsottava olleen kulutusluottojen tarjontaan perustuvassa elinkeinotoiminnassa yleisesti hyväksyttävän asianmukaisen menettelytavan vastaista.

Markkinaoikeus on edellä katsonut, että vastaajayhtiön harjoittama pikaluottojen markkinointi on ollut suunnattu pääasiallisesti alle 30-vuotiaille nuorille aikuisille. Näin ollen yhtiön markkinoinnin sopimattomuutta on arvioitava edellä mainitussa hallituksen esityksessä todetuin tavoin tämän kuluttajaryhmän keskivertojäsenen näkökulmasta.

Kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 2006 julkaisemasta tutkimuksesta ”Miten ja mihin nuoret käyttävät pikavippejä ja muita kulutusluottoja?” ilmenee (muun muassa johtopäätökset s. 47–49), että pikavippejä ottavat nuoret aikuiset ovat varsin pienituloisia, eikä heillä yleensä ole vakituista työsuhdetta. Pikavippejä käytetään ruokaan, vuokraan, muiden velkojen ja niiden korkojen takaisin maksuun sekä kännykkäkuluihin. Lisäksi pikavippejä käytetään alkoholiin, tupakkaan ja juhlimiseen. Tutkimuksen mukaan huoli päihtyneenä tehdyistä lainanhakupäätöksistä on aiheellinen. Vaikka tutkimuksen mukaan vain pieni osa lainanhakupäätöksistä on tehty yöaikaan, markkinaoikeus katsoo ottaen huomioon muut tutkimuksessa todetut seikat sekä pikalainojen markkinoinnin kohderyhmän vähäinen kokemus taloudenpidosta ja sen suunnittelusta, että vastaajayhtiön markkinointi, jossa on korostunut pikalainan ottamisen helppous, on ollut omiaan selvästi heikentämään kuluttajan kykyä tehdä perusteltu päätös, jota hän ei ilman menettelyä olisi tehnyt.

Näillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että Atlaksen menettely pikalainojen markkinoinnissa on ollut kuluttajansuojalain 2 luvun 3 §:ssä tarkoitetuin tavoin sopimatonta.

Vastaajayhtiön kirjalliseksi todisteeksi 10 esittämän ajanjaksoa 19.9.2006–18.3.2008 koskevan laskelman taulukosta ilmenee, että valtaosa yhtiön pikalainoista on haettu kello 9.00 ja 20.00 välisenä aikana. Kello 23.00 jälkeen hakemusten määrä on vähentynyt jyrkästi ollen alimmillaan kello 1.00 ja 6.00 välisenä aikana. Lainahakemusten määrällinen huippu on ajoittunut iltapäivään ja alkuiltaan. Pikalainojen kaupanpitämisen rajoittaminen kuluttaja-asiamiehen kohdassa
4 vaatimalla tavalla ei siten juurikaan rajoita vastaajayhtiön mahdollisuutta tarjota luottoa kuluttajille.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että vastaajayhtiön kuluttajansuojalain vastaisten menettelytapojen rajoittaminen ei merkitse perustuslain 18 §:n 1 momentissa turvatun elinkeinovapauden loukkaamista.

Markkinaoikeus hyväksyy kuluttaja-asiamiehen kieltovaatimukset kohdan 4 osalta ja kohdan 3.1 osalta siltä osin kuin siinä on kysymys matkapuhelimen tekstiviestien välityksin haettavien pikalainojen markkinoinnista.

Kiellon määrääminen ja uhkasakon asettaminen

Markkinaoikeus määrää kiellot tulemaan voimaan 1.7.2009. Niiden tehosteeksi asetetaan kunkin kiellon osalta 50.000 euron määräinen uhkasakko.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus kieltää Oy Atlas-Invest Ab:tä käyttämästä niin sanottuja pikalainoja kuluttajille matkapuhelimen tekstiviestien välityksin tarjotessaan menettelytapaa, jossa Oy Atlas-Invest Ab:

a) jättää toimittamatta lainasopimusmenettelyssä kuluttajansuojalain 6 a luvun 6–9 §:n mukaisia ennakkotietoja ja 11 §:n 1 momentin mukaisia sopimusehtoja hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä kuluttajalle henkilökohtaisesti, kirjallisesti tai sähköisesti siten, että kuluttaja voi tallentaa ja toisintaa ne muuttumattomina.

Markkinaoikeus kieltää Oy Atlas-Invest Ab:tä kuluttajiin kohdistuvassa matkapuhelimen tekstiviestien välityksin haettavien pikaluottojen markkinoinnissa:

b) käyttämästä seuraavaa tai siihen rinnastettavaa mainoslausetta: ”Rahat tilillesi minuutissa kellon ympäri” ja

c) markkinoimasta ja tarjoamasta sopimattomasti kulutusluottosopimuksia siten, että rahat maksetaan aikaisemmin kuin kello 7.00 jälkeen, jos lainaa haetaan ja se myönnetään kello 23.00 ja 7.00 välisenä aikana.

Kutakin edellä mainittua kieltoa a–c on noudatettava nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Edellä mainittuja kieltoja on noudatettava 1.7.2009 lukien.

Muilta osin kuluttaja-asiamiehen hakemus hylätään.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan. Määräaika valituslupahakemuksen ja valituksen tekemiselle päättyy 28.7.2009.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Gisela Juutilainen ja Sami Myöhänen.

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen