Finlex - Etusivulle
Ennakkopäätökset

28.11.2005

Ennakkopäätökset

Korkeimman oikeuden verkkosivuilla ja vuosikirjassa julkaistut ratkaisut kokoteksteinä v. 1980 alkaen. Vuosilta 1926-1979 näkyvissä on ainoastaan otsikko tai hakemistoteksti.

KKO:2005:126

Asiasanat
Sotilasrikos - Luvaton poissaolo - Palvelusrikos
Tahallisuus
Erehdys
Tapausvuosi
2005
Antopäivä
Diaarinumero
R2004/1179
Taltio
2909
Esittelypäivä

Reserviläinen oli jäänyt saapumatta kertausharjoitukseen sen ajankohtaa koskeneen erehdyksensä vuoksi. Hän ei näin ollen syyllistynyt vain tahallisena rangaistavaan luvattomaan poissaoloon tai palvelusrikokseen. Koska hän ei ollut riittävän huolellisesti varmistunut harjoituksen ajankohdasta, hänet tuomittiin rangaistukseen tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta.

RL 45 luku 9 §

RL 45 luku 1 § 1 mom

RL 45 luku 4 §

RL 4 luku 1 §

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Syyte Vaasan käräjäoikeudessa

Virallinen syyttäjä vaati rikoslain 45 luvun 9 §:n nojalla A:lle rangaistusta luvattomasta poissaolosta, koska tämä oli jäänyt ilman laillista estettä saapumatta sotilasläänin esikunnan järjestämään kertausharjoitukseen 22.3. - 24.3.2004 ja ollut luvatta poissa koko harjoituksen ajan. Vaihtoehtoisesti hän vaati A:lle rangaistusta luvun 1 §:n nojalla palvelusrikoksesta sillä perusteella, että tämä oli jättänyt täyttämättä palvelusvelvollisuutensa jättämällä tutustumatta palvelukseenastumismääräykseen huolella ja näin menetellyt tahallaan vastoin saamaansa käskyä.

Vastaus

A kiisti syytteen, koska hän ei ollut tahallaan laiminlyönyt palvelukseenastumisvelvollisuuttaan. Hän oli erehtynyt harjoituksen ajankohdasta.

Käräjäoikeuden tuomio 14.6.2004

Käräjäoikeus totesi, että A oli kertonut kertausharjoituskäskyn saatuaan palauttaneensa sitä koskevan vastaanottoilmoituksen 7.1.2004 ja tehneensä merkinnän harjoituksen ajankohdasta kalenteriinsa. A oli ilmoittanut harjoitukseen osallistumisesta ja sen ajankohdasta vaimolleen ja työnantajalleen. Hän oli kuitenkin epähuomiossa merkinnyt harjoituksen ajankohdan kuukautta myöhemmäksi, 22. - 24.4.2004. Erehdyksen selvittyä hän oli ottanut yhteyttä sotilasviranomaisiin ja ilmoittanut tilanteesta. Hän oli edelleen kertonut aina osallistuneensa kertausharjoituksiin kutsun saatuaan ja käyneensä maanpuolustuskursseja sekä olleensa tyytyväinen pääsystään nyt kysymyksessä olleeseen harjoitukseen ja odottaneensa sitä innokkaasti. A:n työnantajan edustaja B oli todistajana kertonut, että A oli loppiaisen aikaan ilmoittanut hänelle saaneensa kutsun kertausharjoitukseen huhtikuun lopulle.

Käräjäoikeus lausui, että A:n kertomus kertausharjoituksen ajankohdasta erehtymisestä ja hänen halustaan osallistua harjoitukseen oli uskottava ja sitä tukivat todistaja B:n kertomus ja A:n kalenterimerkinnät. Käräjäoikeus lausui selvitetyksi, että A oli menetellyt syytteessä kuvatulla tavalla, mutta jääneen näyttämättä, että hänen menettelynsä olisi ollut tahallista. Vaihtoehtoisesta rangaistusvaatimuksesta käräjäoikeus totesi, että sekin koski palvelusrikoksen tahallista tekomuotoa.

A:n tarkoituksena oli ollut osallistua kertausharjoitukseen eikä hän ollut suhtautunut saamaansa käskyyn välinpitämättömästi tai muutoinkaan halunnut välttää harjoitusta. Laiminlyönti saapua harjoitukseen oli johtunut rikoksen tunnusmerkistöä koskeneesta erehdyksestä, joka poisti teon rangaistavuuden niiden vain tahallisina tekoina rangaistavien luvattoman poissaolon ja palvelusrikoksen osalta, joista A:lle oli vaadittu rangaistusta.

Näillä perusteilla käräjäoikeus rikoslain 3 luvun 5 ja 6 §:ää sekä 4 luvun 1 §:ää soveltaen hylkäsi ensisijaisen ja vaihtoehtoisen syytteen.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Heikki Turtonen sekä sotilasjäsenet komentajakapteeni Pauli Salo ja luutnantti Markku Nisula.

Helsingin hovioikeuden tuomio 14.10.2004

Virallinen syyttäjä valitti hovioikeuteen ja vaati, että A tuomitaan syytteen mukaisesti luvattomasta poissaolosta tai palvelusrikoksesta.

Hovioikeus lausui, että A:n oli tullut hänelle tiedoksi annetun käskyn mukaan saapua reservin kertausharjoitukseen 22.3.2004 kello 9.00 mennessä. A ei ollut noudattanut käskyä. Asevelvollisen tuli noudattaa käskyä, kunnes asianomainen sotilasviranomainen oli antanut asiasta muunlaisen kirjallisen päätöksen. Lähtökohtaisesti asevelvollinen siis toimi tahallisesti, jos hän ei noudattanut hänelle tiedoksi annettua käskyä saapua harjoituksiin.

A oli kertonut poissaolonsa syyksi erehtymisen harjoituksen ajankohdasta merkittyään sen kalenteriinsa virheellisesti. Tämä erehtyminen ei kuitenkaan poistanut teon tahallisuutta. A oli siten syyllistynyt ensisijaisen syytteen mukaisesti luvattomaan poissaoloon. Ottaen huomioon A:n normaalia poissaolorikosta alhaisemman syyllisyyden hovioikeus tuomitsi hänet rikoslain 45 luvun 9 §:n ja sotilaskurinpitolain 4 §:n 2 momentin nojalla tuosta rikoksesta 15:een päiväsakkoon.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenlaamanni Ukko Kiviharju, sotilasjäsenet everstit Pentti Väänänen ja Pertti Laatikainen sekä hovioikeudenneuvokset Heikki Juusela ja Veli Hokkanen. Esittelijä Timo Ojala.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan hän vaati, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja asia jätetään käräjäoikeuden tuomion varaan.

Virallinen syyttäjä vastasi valitukseen vaatien sen hylkäämistä.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

1. Rikoslain 45 luvun 9 §:n mukaan sotilas, joka oikeudettomasti poistuu siitä joukosta tai paikasta, jossa hänen on palveltava, taikka jää sinne määräaikana saapumatta, on tuomittava luvattomasta poissaolosta.

2. A on kiistänyt syyllistyneensä luvattomaan poissaoloon, koska hän oli virheellisen kalenterimerkintänsä johdosta luullut kertausharjoitusten olevan vasta kuukautta myöhemmin, eikä hän näin ollen ollut jäänyt tahallaan pois kertausharjoituksesta. Asiassa on katsottu käräjäoikeudessa suoritetulla todistelulla luotettavasti näytetyksi, että A:n erehdys on ollut todellinen.

3. A:n erehtyminen kertausharjoituksen ajankohdasta merkitsee erehtymistä sellaisesta seikasta, jota rikoslain 45 luvun 9 §:ssä tarkoitetun luvattoman poissaolon tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää. Rikoslain 4 luvun 1 §:ssä olevan tunnusmerkistöerehdystä koskevan säännöksen mukaan, jos tekijä ei ole teon hetkellä selvillä kaikkien niiden seikkojen käsilläolosta, joita rikoksen tunnusmerkistön toteutuminen edellyttää, tai jos hän erehtyy sellaisesta seikasta, teko ei ole tahallinen. Vastuu tuottamuksellisesta rikoksesta voi kuitenkin tulla kysymykseen tuottamuksen rangaistavuutta koskevien säännösten mukaan.

4. A on merkinnyt kertausharjoituksen ajankohdan kalenteriinsa virheellisesti eikä ole ennen palvelukseen astumisen ajankohtaa enää tarkistanut kertausharjoituksen ajankohtaa. A:n erehdys on siten johtunut hänen omasta huolimattomuudestaan. Erehtyminen ajankohdasta merkitsee kuitenkin sitä, ettei A ole tahallaan jäänyt määräaikana saapumatta kertausharjoitukseen. Tunnusmerkistöerehdystä koskevassa säännöksessä, toisin kuin saman luvun 2 §:n kieltoerehdystä koskevassa säännöksessä, ei erehdyksen vaikutus riipu siitä, onko erehdys ollut anteeksiannettava vai ei. Kun luvaton poissaolo on rangaistava vain tahallisena, A ei ole syyllistynyt luvattomaan poissaoloon.

5. Syyttäjä on toissijaisesti vaatinut A:lle rangaistusta rikoslain 45 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta palvelusrikoksesta. Teko on syytteessä kuvattu niin, että A oli 22. - 24.3.2004 jättänyt täyttämättä palvelusvelvollisuutensa jättämällä tutustumatta palvelukseenastumismääräykseen huolella ja näin menetellyt tahallaan vastoin saamaansa käskyä. Syyttäjä on vastauksessaan A:n valitukseen Korkeimmassa oikeudessa edelleen toistanut tämän vaihtoehtoisen syytteen.

6. A:n edellä kuvattu erehdys merkitsee myös sitä, että hän ei ole tahallaan menetellyt vastoin saamaansa käskyä. Palvelusrikos on vain tahallisena rangaistava.

7. Syyttäjä on nimennyt rikokset, joista hän on vaatinut A:lle rangaistusta, tahallisiksi, mutta kuvannut teot huolimattomuutena. Ei ole estettä arvioida, onko A syyttäjän kuvaamalla menettelyllään syyllistynyt tuottamukselliseen rikokseen.

8. Rikoslain 45 luvun 4 §:n mukaan sotilas, joka huolimattomuudesta rikkoo tai jättää täyttämättä palvelukseen kuuluvan velvollisuuden tai annetun määräyksen, on tuomittava tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta. Rikoslain 3 luvun 7 §:n 1 momentissa määritellään tuottamus siten, että tekijän menettely on huolimatonta, jos hän rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan.

9. A ei ole riittävän huolellisesti tutustunut hänelle annettuun palvelukseenastumismääräykseen. Tuottamuksellinen palvelusrikos on täyttynyt, kun A on 22.3.2004 jäänyt saapumatta kertausharjoitukseen.

10. Sotilasrikoksia koskevien rangaistussäännösten soveltamisalasta annetun asetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan A on ollut sotilasrangaistussäännösten alainen siitä alkaen, kun hän on ollut velvollinen saapumaan palvelukseen.

11. Oikeudenmukaisessa suhteessa A:n syyksi luetusta rikoksesta ilmenevään A:n syyllisyyteen oleva rangaistus on kymmenen päiväsakkoa.

Lainkohdat

Rikoslaki 45 luku 4 §
Rikoslaki 45 luku 29 § 1 momentti
Valtioneuvoston asetus sotilasrikoksia koskevien rangaistussäännösten soveltamisalasta 1 § 1 momentti
Sotilaskurinpitolaki 4 § 2 momentti

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan siten, että syyte luvattomasta poissaolosta 22.3. - 24.3.2004 hylätään. A tuomitaan 22.3.2004 tehdystä tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta kymmeneen kahdeksan euron määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 80 euroa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mikko Tulokas, Kati Hidén, Eeva Vuori, Mikael Krogerus ja Pauliine Koskelo sekä sotilasjäsenet kenraaliluutnantti Ilkka Kylä-Harakka ja vara-amiraali Hans Holmström. Esittelijä Iiro Liukkonen (mietintö).

Esittelijän mietintö

Vanhempi oikeussihteeri Liukkonen esitti erehdystä koskevien perustelujen kohtien 1 - 6 osalta Korkeimman oikeuden ratkaisun mukaisen mietinnön ja lausui tämän jälkeen ratkaisuehdotuksenaan:

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11 luvun 3 §:n mukaan tuomioistuin saa tuomita vain siitä teosta, josta rangaistusta on vaadittu. Lainkohdan esitöiden mukaan (HE 82/1995 vp s. 126) tuomioistuinta sitoo se, mitä syytteessä on selostettu vastaajan tahallisuudesta tai tuottamuksesta. Vastaavasti lain 5 luvun 3 §:n mukaiseen syytteen yksilöintivelvollisuuteen kuuluu, että teonkuvauksesta käy ilmi, onko teko tehty tahallaan vai huolimattomuudesta (em. HE s. 63).

Koska A:han kohdistettu syyte on perustunut hänen menettelynsä tahallisuuteen, asiassa ei ole edellytyksiä arvioida, olisiko hän syyllistynyt tuottamukselliseen palvelusrikokseen, josta säädetään rangaistus rikoslain 45 luvun 4 §:ssä.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio kumottaneen. Asia jätettäneen käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen varaan.

Sivun alkuun