Finlex - Etusivulle
Ennakkopäätökset

10.9.1980

Ennakkopäätökset

Korkeimman oikeuden verkkosivuilla ja vuosikirjassa julkaistut ratkaisut kokoteksteinä vuodesta 1980 alkaen. Vuosilta 1926–1979 näkyvissä on ainoastaan otsikko tai hakemistoteksti

KKO:1980-II-90

Asiasanat
Työsopimuslaki, TSL 27 §:n 2 mom:n tulkinta
Tapausvuosi
1980
Antopäivä
Diaarinumero
R78/972
Taltio
1114
Esittelypäivä

Teknisten toimihenkilöjärjestöjen keskusliiton toimeenpanemasta valtakunnallisesta voimalaitos- ja sähkönjakelualaa koskeneesta lakosta oli aiheutunut sähkövoimapula, jonka vallitessa työnantaja ei ollut voinut järjestää työtä eräille yrityksessä palvelleille keskusliiton jäsenjärjestöön kuuluneille teknisille toimihenkilöilleen. Näillä toimihenkilöillä ei ollut, kun sanottua sähkövoimapulaa oli pidettävä myös heistä riippuneena työnteon esteenä, työsopimuslain 27 §:n 2 momentin nojalla oikeutta saada palkkaa siltä ajalta, jona he olivat estyneet suorittamasta työtään.

II-jaosto

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Työnjohtajien A:n ja B:n ja C:n sekä laboranttien D:n, E:n ja F:n vireille panemista kanteista, otettuaan ne yhdessä käsiteltäväkseen, Toijalan KO p. 1/12 1977 oli lausunut selvitetyksi, että osakeyhtiö X oli lakkauttanut palkanmaksun yhtiön Viialassa sijaitsevassa nahkatehtaassa työsopimuslain mukaisessa työsuhteessa olleille A:lle ja hänen myötäpuolilleen, A:n osalta 25/3-27/4 1977, B:n osalta 1-17/4 1977, C:n osalta 24-29/3 ja 31/3-12/4 1977 sekä D:n, E:n ja F:n osalta 25/3-27/4 1977 välisiksi ajoiksi sen jälkeen kun Suomen Teknillisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto r.y, jonka jäseniä edellä mainitut toimihenkilöt olivat, oli ryhtynyt valtakunnalliseen työtaisteluun, joka oli keskeyttänyt säännöllisen sähkönsaannin tehtaalla. Palkanmaksun keskeyttämisen perusteeksi yhtiö oli ilmoittanut, että se ei pystynyt järjestämään mainituille toimihenkilöille näiden koulutusta vastaavaa työtä ja että kysymyksessä oli osalakko, joka aiheutti palkanmaksun välittömään keskeyttämiseen. KO oli katsonut jääneen näyttämättä, että tehtaan toiminnan keskeyttäneen sähkön puutteen aiheuttaneella työtaistelulla olisi ollut tarkoitus hankkia välittömiä taloudellisia etuja myös sanotuille toimihenkilöille tai että he olisivat osallistuneet työtaistelusta päättämiseen. Kun kysymyksessä ei ollut yrityksessä syntynyt, sen toiminnan estävä osalakko ja kun mainittujen toimihenkilöiden pelkästään jäsenyyden perusteella ammattijärjestössä ei voitu katsoa olleen vastuussa työnteon estymisestä, oli työnteon keskeytymisen katsottava aiheutuneen ulkopuolisesta, työntekijöistä ja yhtiöstä riippumattomasta syystä. Huomioon ottaen vielä, että yhtiö ei ollut lomauttanut puheena olevia toimihenkilöitä, vaikka tehtaan toiminnan keskeytyminen oli ollut ennalta odotettavissa ja että he olivat olleet työnantajan käytettävissä saamatta siten yhtiöstä riippuvasta syystä tehdä työtä, KO oli velvoittanut yhtiön suorittamaan maksamatta olevana palkkana A:lle 3 824 markkaa 70 penniä, B:lle 1 603 markkaa 25 penniä, C:lle 1430 markkaa 30 penniä, D:lle 2 247 markkaa 65 penniä, E:lle 2 122 markkaa ja F:lle 2 284 markkaa 95 penniä.

Turun HO, jonka tutkittavaksi yhtiö oli saattanut jutun vaatien, että kanne hylättäisiin ja A myötäpuolineen velvoitettaisiin korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut, t. 30/6 1978 oli katsonut selvitetyksi, että keskusliiton julistamasta voimalaitos- ja sähkönjakelualaa koskeneesta 24/3 1977 alkaneesta lakosta johtunut säännöllisen sähkövoiman saannin häiriintyminen oli aiheuttanut yhtiön nahkatehtaalla tilanteen, jossa A ja hänen myötäpuolensa eivät olleet töiden normaalin järjestelyn puitteissa voineet jatkaa työtään ja jossa tilanteessa yhtiöltä ei ollut voitu yrityksen tarkoituksenmukaisen hoidon puitteissa edellyttää muunlaisia toimenpiteitä töiden järjestämiseksi ja että yhtiö oli sen vuoksi keskeyttänyt palkanmaksun A:lle ja hänen myötäpuolilleen KO:n päätöksessä mainituilta ajoilta. HO oli niin ikään katsonut selvitetyksi, että ko. lakolla, josta oli asianmukaisesti päätetty keskusliiton päätäntävaltaa käyttävissä elimissä, oli ollut tarkoitus hankkia parannuksia myös keskusliiton jäsenjärjestön jäseninä olleiden A:n ja hänen myötäpuoltensa työehtoihin ja vaikuttaa sen työehtosopimuksen sisältöön, jonka sopimuksen sitovuuspiiriin he kuuluivat. Sen vuoksi ja koska po. lakkoa oli näin ollen pidettävä myös ko. työntekijöistä riippuvana työsuorituksen esteenä eikä heillä siten ollut oikeutta saada palkkaa tämän esteen ajalta, HO oli, kun A:n kuitenkin oli näytetty olleen 28/3 1977 yhtiön edustajan kehotuksesta työssä neljä tuntia, jolta ajalta hän ei ollut saanut palkkaa, kumoten KO:n päätöksen ja velvoittaen yhtiön maksamaan A:lle mainittujen neljän työtunnin palkkana 83 markkaa 15 penniä, hylännyt muulta osalta A:n ja hänen myötäpuoltensa kanteen. A:lla, D:llä, E:llä ja F:llä oli HO:n tuomiota annettaessa voimassa olleen oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 1 kohdassa mainituin perustein oikeus hakea nostoteitse muutosta HO:n tuomioon, mikäli KKO myöntäisi heille muutoksenhakuluvan.

A, D, E ja F muutoksenhakuosoituksen mukaisesti sekä B ja C oikeudenkäymiskaaren 30 luvun §:n 2 kohdan nojalla yhteisesti pyysivät lupaa saada hakea muutosta HO:n tuomioon ja lupahakemukseensa sisällyttivät muutoksenhakemuksensa. Yhtiö vastasi hakemukseen.

KORKEIN OIKEUS

KKO t. suostui muutoksenhakulupa-anomukseen kaikkien hakijoiden osalta ja otti yhtiön myös B:n ja C:n hakemusten osalta antaman vastauksen huomioon niin kuin sitä olisi vaadittu sekä tutki jutun; ja koska po. lakosta aiheutunutta sähkövoimapulaa oli HO:n tuomiosta ilmenevästä syystä pidettävä myös A:sta ja hänen myötäpuolistaan riippuneena työnteon esteenä, KKO tällä ja muutoin HO:n tuomiossa sanotuilla perusteilla katsoi, ettei ollut esitetty syytä HO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen. A ja hänen myötäpuolensa velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan yhtiölle korvaukseksi sille KKO:ssa aiheutuneista kuluista 650 markkaa.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Ailio, Hämäläinen, Hiltunen ja af Hällström sekä ylimääräinen oikeusneuvos Ketola

Sivun alkuun