KHO:2011:31
- Asiasanat
- Henkilökohtaisen tulon verotus, Hallituksen jäsenen palkkio, Tulon kohdistaminen, Pääomasijoitustoiminta
- Tapausvuosi
- 2011
- Antopäivä
- Diaarinumero
- 2143/2/10
- Taltio
- 911
A työskenteli pääomasijoitustoimintaa harjoittavan X Oy:n palveluksessa. Hänen oli tarkoitus toimia Y Oy:n hallituksessa X Oy:n nimittämänä jäsenenä. Kun otettiin huomioon ennakkoperintälain 13 §:n 1 momentin 2 kohdan säännös sekä osakeyhtiön hallituksen jäsenyyden luonne henkilökohtaisena tehtävänä, jossa voi toimia vain luonnollinen henkilö, palkkio hallituksen jäsenyydestä oli A:n henkilökohtaista palkkaa eikä X Oy:n elinkeinotuloa.
Ennakkoratkaisu vuosille 2010 ja 2011.
Äänestys 4-1.
Tuloverolaki 61 § 2 momentti
Ennakkoperintälaki 13 § 1 momentti 2 kohta
Osakeyhtiölaki 6 luku 10 § 1 momentti
Päätös, jota valitus koskee
Keskusverolautakunnan päätös 5.5.2010 nro 18/2010
Asian aikaisempi käsittely
Ennakkoratkaisuhakemus
A on pyytänyt ennakkoratkaisua seuraavaan kysymykseen:
Katsotaanko Y Oy:n X Oy:lle suorittamat korvaukset henkilö A:n hallitustyöskentelystä hänen henkilökohtaiseksi palkkatulokseen?
X-konserni ja Y Oy
X Oyj on suomalainen pääomasijoitustoimintaa harjoittava julkinen osakeyhtiö, joka hallinnoi institutionaalisilta sijoittajilta keräämiään pääomia rahastoissaan. Yhtiö on myös itse merkittävä sijoittaja konsernin rahastoissa. X-konsernin palveluksessa on yli 150 työntekijää Helsingissä, Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Oslossa ja Moskovassa. X Oyj:n osake on listattu Helsingin pörssissä. Rahastojen pääomista noin 80 prosenttia on kerätty kotimaisilta ja kansainvälisiltä eläkeyhteisöiltä, vakuutusyhtiöiltä ja rahastojen rahastoilta. Muita sijoittajia rahastoissa ovat X Oyj:n ohella muun muassa pankit ja julkisyhteisöt. Rahastojen sijoitustoiminnassa keskeistä on suora ja aktiivinen vaikuttaminen sijoituskohteiden arvonnousuun.
X-konsernin buyout-sijoitukset kohdistuvat keskisuuriin yritysjärjestelyihin Pohjoismaissa. Y Oy on yksi X-konsernin buyout-sijoituskohteista. Y Oy on valmistus- ja myyntitoimintaa harjoittava suomalainen osakeyhtiö. Y-konserniin kuuluu Y Oy sekä tytäryhtiöt Venäjällä ja Virossa. Y-konsernin liikevaihto vuonna 2008 oli 56 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli noin 400 henkilöä Suomessa, Venäjällä ja Virossa.
X-konsernin sijoitustoiminnan päätavoitteena on sijoituskohteiden arvonnousu. Tavoitteena on luoda pysyvää ja pitkäjänteistä lisäarvoa kasvun, muutoksen ja ammattimaisen hallinnoinnin kautta. Arvonkehitystyö perustuu aktiiviseen omistajuuteen ja pohjoismaiseen toimintatapaan. X-konsernin hallinnoimat rahastot ostivat alun perin W Oy:n perustetun yhtiön (W Group Oy) lukuun vuonna 1999, minkä jälkeen konsernissa on tehty lukuisia yritysostoja sekä divestointeja. Vuonna 2001 konserni osti Y:n liiketoiminnat, minkä jälkeen W Group Oy vaihtoi nimensä Y Oy:ksi valitun kuluttajatuotestrategian mukaisesti. X-konsernin sijoituspolitiikkana on edelleen kasvattaa ja kehittää Y Oy:tä valitun strategian mukaisesti sen arvoa nostaen ja irtautua omistuksesta joidenkin vuosien kuluessa.
X Oy on pääomarahastojen hallinnointiyhtiö, joka vastaa X-konsernin hallinnoimien rahastojen sijoituksista kohdeyhtiöihin. Yhtiö hallinnoi kohdeyrityssijoituksia tekeviä oman pääoman ehtoisia equity-rahastoja, kiinteistöihin ja kiinteistökehityskohteisiin sijoittavia pääomarahastoja sekä mezzanine- eli välirahoitusrahastoja. Osana X-konsernin harjoittamaa pääomasijoitustoimintaa yhtiö muun muassa hallinnoi useita Y Oy:öön sijoittaneita pääomasijoitusrahastoja. Yhteensä X-konsernin rahastot omistavat lähes 85 prosenttia yhtiöstä.
A:n hallitustyöskentely Y Oy:ssä
A työskentelee X Oy:n palveluksessa Buyout-tiimissä, johon kuuluu yhteensä 24 jäsentä ja 4 senior advisoria. Tiimin jäsenillä on laajaa kokemusta eri alojen yritysten kehittämisestä, kotimaisista ja ulkomaisista yrityskaupoista, yrittäjyydestä sekä rahoitusalalta.
X Oy:n pääomasijoitusrahastojen hallinnointitehtävien hoitamiseksi A toimisi Y Oy:n osalta X-konsernin rahastojen kohdevastaavana henkilönä. Hän toimisi tässä roolissaan myös Y Oy:n hallituksen jäsenenä. Palkkiot hallitustyöskentelystä maksettaisiin alan käytännön mukaisesti kuitenkin X Oy:lle osana yhtiön konsultointitoimeksiantoa.
Pääomasijoitustoiminnasta konsultointitoimeksiantona
Pääomasijoittaminen on sijoitusten tekemistä sellaisiin julkisesti noteeraamattomiin yrityksiin, joilla on hyvät kehittymismahdollisuudet. Pääomasijoittaja ei ole pysyvä omistaja, vaan pyrkii irtautumaan yrityksestä sovitun suunnitelman mukaisesti. Pääomasijoittajan tarkoituksena on tarjotun lisäarvon myötä edistää yrityksen arvonnousua. Arvonnousu realisoidaan irtautumisvaiheessa, jolloin pääomasijoitusyhtiö/rahasto luopuu osuudestaan kohdeyrityksessä.
Yleensä pääomasijoittajat tekevät sijoituksia kohdeyhtiöihin hallinnoimistaan pääomarahastoista. Pääomarahastoihin kerätään varoja tyypillisesti suurilta institutionaalisilta sijoittajilta, kuten vakuutusyhtiöiltä, eläkeyhtiöiltä, pankeilta ja julkiselta sektorilta. Rahastot perustetaan määräaikaisiksi ja ne ovat pääasiassa kommandiittiyhtiömuotoisia.
Pääomasijoitukset tehdään usein oman pääoman ehtoisesti, yleensä merkitsemällä osakkeita osakepääoman korotuksessa. Myös vaihtovelkakirjalainat ja muut lainat sekä mezzanine- eli välirahoitusinstrumentit voivat tulla kysymykseen. Pääomasijoittajien tekemien sijoitusten koot vaihtelevat yleensä 1 ja 10 miljoonan euron välillä, mutta sijoitukset voivat olla huomattavasti suurempiakin. Pääomasijoittaja voi toimia kohdeyrityksessä niin vähemmistösijoittajan kuin enemmistösijoittajankin ominaisuudessa.
Pääomasijoittajan tuoma lisäarvo liittyy yleensä - rahoituksen lisäksi - strategioiden luomiseen, rahoituksen kokonaisjärjestelyihin, hallitustyöskentelyyn, budjetointiin, markkinointiin, johtamisjärjestelmien kehittämiseen ja toimialatuntemukseen. Pääomasijoittajan mukanaolo lisää yrityksen uskottavuutta sen muihin sidosryhmiin nähden ja parantaa myös muun rahoituksen saamisen mahdollisuutta. Lisäksi kohdeyrityksen käytettävissä on pääomasijoittajan kotimainen ja kansainvälinen yhteysverkosto.
Pääomasijoitusyhtiön hallitustyöskentely ja palkkioiden maksaminen
X Oy on pääomasijoitustoimintaa harjoittava yhtiö, jonka toiminnan kannalta on keskeistä konsultoida kohdeyhtiötä, tässä tapauksessa Y Oy:tä. Pääomasijoitustoiminnassa keskeistä on rahallisen panostuksen ohella kohdeyhtiön kehittäminen. Hallitustyöskentely on yksi osa kohdeyhtiön kehittämistä. Osakeyhtiölain 6 luvun 10 §:n mukaan hallituksen jäsenenä ei kuitenkaan voi olla oikeushenkilö. Näin ollen X Oy ei itse voi toimia hallituksessa, vaan sen on asetettava hallitukseen yhtiön palveluksessa oleva luonnollinen henkilö. Hallitustyöskentely on pääomasijoitustoiminnassa toimivissa yrityksissä, ei ainoastaan X Oy:ssä, tavallinen työtehtävä, joka kuuluu yhtiön palveluksessa olevien henkilöiden toimenkuvaan. Pääomasijoitustoiminnan harjoittamiseksi X Oy näin ollen nimeäisi alalla vallitsevan käytännön mukaisesti ja rahaston hallinnointiyhtiön ominaisuudessa A:n toimimaan Y Oy:n hallituksessa pääomasijoitusyhtiön lukuun.
Hallitustyöskentely on samalla tavoin henkilökohtainen tehtävä kuin monet muutkin konsultin toimenkuvaan kuuluvat tehtävät, joiden perusteella maksettavat palkkiot maksetaan henkilön työnantajana olevalle yhtiölle. Pääomasijoitusyhtiön palveluksessa olevalle henkilölle hallitustyöskentely kohdeyhtiössä on keskeinen osa tämän toimenkuvaa ja toimialalla tavanomaisena lähtökohtana on hallituspalkkioiden kuuluminen yhtiölle. Näin ollen Y Oy maksaisi A:n hallituspalkkiot suoraan X Oy:lle. Saadut hallituspalkkiot kuuluisivat X Oy:n harjoittaman elinkeinotoiminnan tuloihin ja X Oy olisi näistä tuloista verovelvollinen.
Y Oy:n osalta on sovittu, että X Oy:lle maksettavat hallituspalkkiot ovat osa rahaston konsultointitoimeksiannosta saatavaa kokonaiskorvausta. Hakijan hallitustyöskentelyn perusteella Y Oy:n X Oy:lle maksamat hallituspalkkiot on näin ollen katsottava osaksi kokonaiskorvausta X Oy:n suorittamasta konsultointitoimeksiannosta.
Konsultointitoimeksiantoon verrattavaa pääomasijoitustoimintaa harjoittavan yhtiön edustajan hallitustyöskentely tapahtuu pääomasijoitusyhtiön valvonnan alaisena ja tämän lukuun. X Oy toimii hallitusedustajiensa työnantajana ja palkanmaksajana.
Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu
Hakemuksessa tarkoitetut Y Oy:n suorittamat korvaukset A:n hallitustyöskentelystä Y Oy:n hallituksessa ovat hänen henkilökohtaista palkkatuloaan.
Ennakkoratkaisua on, jos hakija tekee siitä vaatimuksen, noudatettava sitovana vuosilta 2010 ja 2011 toimitettavissa valtion- ja kunnallisverotuksissa.
Keskusverolautakunta on perustellut päätöstään seuraavasti
Ennakkoperintälain 13 §:n 1 momentin mukaan palkalla tarkoitetaan muun muassa hallintoelimen jäsenyydestä saatua palkkiota. Tätä henkilökohtaisesta työsuorituksesta maksettua korvausta on pidettävä palkkana, vaikka sitä ei olisi saatu työsuhteen perusteella.
A työskentelee pääomasijoitustoimintaa harjoittavassa X Oy:ssä. Yhtiö vastaa X-konsernin hallinnoimien rahastojen sijoituksista kohdeyhtiöihin. Yksi X Oy:n sijoituskohteista on Y Oy, joka on ollut X-konsernin omistuksessa vuodesta 1999 lähtien. Y Oy:tä koskevan osakassopimuksen mukaan X Oy voi nimittää Y Oy:n hallitukseen enintään kolme jäsentä. A:n on tarkoitus toimia Y Oy:n hallituksessa X Oy:n nimittämänä jäsenenä. Kun otetaan huomioon ennakkoperintälain 13 §:n 1 momentin säännös ja kun kysymys ei ole tilapäisestä järjestelystä, on palkkiota hallituksen jäsenyydestä pidettävä A:n palkkana.
Keskusverolautakunnan soveltamat oikeusohjeet
Ennakkoperintälaki 13 § 1 momentti
Tuloverolaki 61 §
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
A on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa keskusverolautakunnan ennakkoratkaisun ja lausuu uutena ennakkoratkaisuna, ettei Y Oy:n X Oy:lle suorittamia korvauksia A:n hallitustyöskentelystä katsota A:n henkilökohtaiseksi palkkatuloksi vaan X Oy:n elinkeinotuloksi.
Vaatimuksensa tueksi A on esittänyt muun ohella seuraavaa:
Pääomasijoitusrahastojen sijoitustoiminnassa keskeistä on suora ja aktiivinen vaikuttaminen sijoituskohteiden arvonnousuun, mikä edellyttää aktiivista osallistumista kohdeyhtiön hallitustyöskentelyyn. Koska osakeyhtiölainsäädäntö ei mahdollista oikeushenkilön nimittämistä kohdeyhtiön hallitukseen, X Oy on päätynyt nimittämään työntekijöitään kohdeyhtiöiden hallituksiin vastaamaan X Oy:lle määriteltyjen vastuualueiden käytännön toteutuksesta. Tästä työnantajan määräämästä työtehtävästä A saa X Oy:ltä palkkaa, jota verotetaan työntekijän ansiotulona.
Pääomasijoitus on jo luonteeltaan tilapäinen järjestely. Lyhimmillään sijoitukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa parissa vuodessa, mutta joissakin kohdeyhtiöissä yhtiön kehittäminen voi viedä useampiakin vuosia. Sijoittajien tulonodotukset edellyttävät pääomasijoitusrahastolta aktiivista omistajuutta ja toisaalta kohdeyhtiösijoitusten oikea-aikaista realisointia, sillä pääomasijoitusrahastot ovat rahastosopimusten nojalla aina määräaikaisia.
Konsultointitoimeksiantoon verrattavaa pääomasijoitustoimintaa harjoittavan yhtiön edustajan hallitustyöskentely tapahtuu pääomasijoitusyhtiön valvonnan alaisena ja tämän lukuun. X Oy toimii hallitusedustajiensa työnantajana ja palkanmaksajana. Normaalien pääomasijoitustoimintaan kuuluvien työtehtävien perusteella laskutetut palkkiot tulee näin ollen ottaa huomioon hallituksen jäsenen työnantajana toimivan yhtiön tulona eikä työntekijän henkilökohtaisena tulona.
Kun otetaan huomioon, että A:n jäsenyys Y Oy:n hallituksessa perustuisi pääomasijoitusrahaston toimeksiantoon kohdeyrityksessä, hänen ei voida katsoa toimivan tehtävässään itsenäisesti. A:n asema Y Oy:n hallituksessa perustuisi hänen työsuhteeseensa X Oy:ssä. Työnantajayrityksen tästä konsultointitoimeksiannosta saamaa korvausta ei tule katsoa hänen henkilökohtaiseksi, veronalaiseksi palkkatulokseen Y Oy:stä. Hallitustyö tehdään X Oy:n lukuun ja suoritetut tehtävät liittyvät selvästi tämän yhtiön muutoin harjoittamaan pääomasijoitustoimintaan, josta saadun kokonaiskorvauksen osan hallituspalkkiot muodostavat.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on antanut vastineen, jonka mukaan valitus on hylättävä.
Osakeyhtiön hallituksen jäsenenä ei voi osakeyhtiölain 6 luvun 10 §:n mukaan olla oikeushenkilö. Ennakkoperintälain 13 §:n mukaisesti yhtiön hallintoelimen jäsenyydestä saatu palkkio on hallintoelimen jäsenenä toimineen henkilön henkilökohtaista palkkaa, vaikka sitä ei saataisikaan työsuhteen perusteella. Tällaiset korvaukset maksetaan määrätylle, etukäteen valitulle henkilölle tämän henkilökohtaisesta työsuorituksesta tai osallistumisessa. Sillä, kenen lukuun verovelvollinen työskentelee Y Oy:n hallituksessa tai että hallitustyöskentely on sidottu hänen työsuhteensa voimassaoloon X Oy:öön, ei ole asiassa merkitystä. Näin ollen Y Oy:n maksamaa korvausta verovelvollisen toimimisesta sen hallituksen jäsenenä on pidettävä A:n henkilökohtaisena palkkana riippumatta siitä, että korvaus maksetaan toimialan tavan mukaisesti hänen työnantajalleen X Oy:lle.
A on antanut vastaselityksen, jossa on korostettu pääomasijoittamisen erityisluonnetta suhteessa tyypilliseen osakeomistukseen. Hallitustyöskentely on olennainen osa X Oy:n pääomasijoitusrahaston kanssa tekemän toimeksiannon suorittamista. Yhtiö saa toimeksiannosta juoksevan kokonaiskorvauksen, jonka määrässä otetaan huomioon myös hallitustyöskentelystä saatava korvaus.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Keskusverolautakunnan päätöksen lopputulosta ei muuteta.
Perustelut
A on pyytänyt ennakkoratkaisua kysymykseen siitä, katsotaanko Y Oy:n X Oy:lle suorittamat korvaukset A:n hallitustyöskentelystä hänen henkilökohtaiseksi palkkatulokseen. Asiassa on näin ollen kysymys siitä, luetaanko hallituspalkkio hallituksen jäsenenä toimivan luonnollisen henkilön vai hänen työnantajansa, jolle palkkio maksetaan, tuloksi. Verolainsäädäntö sisältää vain niukasti nimenomaisia säännöksiä, joita soveltamalla tulon kohdistaminen oikealle verovelvolliselle voidaan suoraan ratkaista.
X Oy on pääomasijoitustoimintaa harjoittava yhtiö, joka vastaa X-konsernin hallinnoimien rahastojen sijoituksista kohdeyhtiöihin. Pääomasijoittajan tarkoituksena on kehittämällä kohdeyhtiötä edistää sen arvonnousua. Työskentely sijoituskohteen hallituksessa on yksi osa kohdeyhtiön kehittämistä.
Y Oy on yksi X-konsernin hallinnoimien rahastojen sijoituskohteista. X Oy:n pääomasijoitusrahastojen hallinnointitehtävien hoitamiseksi A:n on tarkoitus toimia Y Oy:n hallituksen jäsenenä. Ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan A toimisi hallituksessa työnantajansa X Oy:n nimittämänä ja lukuun. Hänen hallitusjäsenyytensä on sidottu työsuhteen jatkumiseen työnantajayhtiössä, jolle palkkio hallitustyöskentelystä maksetaan.
Pääomasijoitustoimintaa harjoittavan yhtiön osakkaiden ja muiden työntekijöiden nimeäminen kohdeyhtiöiden hallitusten jäseniksi edistämään pääomasijoittajan tavoitteiden toteuttamista on tavanomainen menettely. Hallituspalkkion maksaminen hallinnointiyhtiölle hallituksen jäsenen sijasta ei myöskään ole poikkeuksellista. Kun otetaan lisäksi huomioon alan kansainväliset käytännöt, ei ole sinänsä ilmeistä, että järjestelyyn olisi ensisijaisesti ryhdytty palkkatulosta menevän veron välttämiseksi.
Tuloverolain (1535/1992) 61 §:n 2 momentin mukaan veronalaista ansiotuloa on muun ohella työsuhteen perusteella saatu palkka ja siihen rinnastettava tulo. Ennakkoperintälain (1118/1996) 13 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan palkalla tarkoitetaan muun muassa hallintoelimen jäsenyydestä saatua palkkiota. Vaikka lopullista verotusta koskevia ratkaisuja ei lähtökohtaisesti tehdä ennakkoperintää koskevien säännösten perusteella, kyseinen hallintoelimen jäsenyydestä maksettavia palkkioita koskeva lainkohta on ainoana asiaa koskevana erityissäännöksenä asiassa merkityksellinen. Ennakonpidätystä koskeva säännös, jonka mukaan palkalla tarkoitetaan muun muassa hallintoelimen jäsenyydestä saatua palkkiota, on johdonmukainen osa tuloverojärjestelmän kokonaisuutta vain, jos tällaista suoritusta pidetään palkkana myös lopullisessa verotuksessa.
Osakeyhtiölain (624/2006) 6 luvun 10 §:n 1 momentin mukaan hallituksen jäsenenä voi olla vain säännöksessä asetetut edellytykset täyttävä luonnollinen henkilö. Hallituksen jäsen on toiminnastaan niin yksityisoikeudellisessa kuin rikosoikeudellisessakin vastuussa, jota ei voi siirtää sen enempää työnantajayhtiölle kuin millekään muullekaan taholle. Sillä, miten osakkeenomistajat pyrkivät hallituksen jäsenten valinnalla ja näiden avulla toteuttamaan omia tavoitteitaan yhtiössä, ei ole merkitystä hallituspalkkion tuloverotuksen kannalta. Hallituspalkkion tuloverotuksen kohdistamisessa ei myöskään ole ratkaisevaa palkkion mahdollinen maksaminen hallituksen jäsenen työnantajalle.
Kun otetaan erityisesti huomioon ennakkoperintälain 13 §:n 1 momentin 2 kohdan säännös sekä osakeyhtiön hallituksen jäsenyyden luonne henkilökohtaisena tehtävänä, jossa voi toimia vain luonnollinen henkilö, hallituspalkkiota on pidettävä A:n palkkana eikä X Oy:n elinkeinotulona.
Näillä perusteilla korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei ole syytä muuttaa keskusverolautakunnan päätöksen lopputulosta, joka siis jää pysyväksi.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Esa Aalto, Ahti Vapaavuori, Tuula Pynnä, Hannele Ranta-Lassila ja Timo Viherkenttä. Asian esittelijä Miika Laine.
Eri mieltä olleen hallintoneuvos Hannele Ranta-Lassilan äänestyslausunto:
"Hylkään valituksen. En muuta keskusverolautakunnan päätöstä.
Perustelut
Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät keskusverolautakunnan päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, keskusverolautakunnan päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita."