17.6.2009

Päätös, josta valitetaan

Rovaniemen hallinto-oikeuden päätös 30.1.2009 nro 09/0024/1

Keskusvaalilautakunnan päätös

Rovaniemen keskusvaalilautakunta on 29.10.2008 vahvistanut 26.10.2008 toimitettujen kunnallisvaalien tuloksen.

Asian käsittely hallinto-oikeudessa

A ja B ovat valittaneet Rovaniemen keskusvaalilautakunnan päätöksestä Rovaniemen hallinto-oikeudelle.

A on valituksessaan vaatinut, että keskusvaalilautakunnan päätös kumotaan ja että vaalit järjestetään uudelleen Rovaniemen kaupungissa. Hän on perustellut valitustaan sillä, että keskusvaalilautakunta ei ole suorittanut sille laissa säädettyjä tehtäviä. Kaikkien ehdokkaiden, erityisesti opiskelijoiden, vaalikelpoisuuden tarkastaminen on jätetty tekemättä. Keskusvaalilautakunnalla on käytettävissä muun muassa maistraatin tiedot, jolloin esimerkiksi ehdokkaiden kotikunta voidaan selvittää maistraatista. Epäselvissä tapauksissa lautakunta voi pyytää lisäselvitystä ehdokkaalta.

B on valituksessaan ja sen täydennyksessä pyytänyt tutkimaan, onko Rovaniemi valtuutetuiksi valittujen C:n, D:n, E:n ja F:n kotikunta ja ovatko he vaalikelpoisia valtuustoon.

Rovaniemen keskusvaalilautakunta on antanut valitusten johdosta lausunnot.

A on keskusvaalilautakunnan lausunnon johdosta antamassaan selityksessä katsonut, että C, D, E, G ja F ovat vaalikelvottomia kaupunginvaltuustoon, koska Rovaniemi ei ole heidän kotikuntansa. H, I ja J ovat vaalikelvottomia kansanedustajana toimimisen vuoksi.

Rovaniemen keskusvaalilautakunta on antanut lausunnon A:n selityksen johdosta.

C, D, E ja F sekä G ovat antaneet selitykset.

H:lle, I:lle ja J:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen.

A on antanut vastaselityksen.

B:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Rovaniemen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään kumonnut keskusvaalilautakunnan kunnallisvaalien tuloksen vahvistamista koskevan päätöksen siltä osin kuin F oli tullut valituksi kaupunginvaltuutetuksi ja palauttanut asian tältä osin keskusvaalilautakunnalle vaalien tuloksen oikaisemista varten. Muutoin A:n ja B:n valitukset on hylätty.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

A:n oikeudenkäyntiasiakirjoja koskeva väite

A on keskusvaalilautakunnan 26.11.2008 antaman lausunnon johdosta toimittamassaan vastauksessa huomauttanut siitä, että keskusvaalilautakunnan päätösote on tarkastamaton ja siitä puuttuu oleellisia tietoja sisältävä kansilehti.

Hallinto-oikeus on todennut, että hallinto-oikeudelle toimitetussa otteessa keskusvaalilautakunnan 26.11.2008 pitämän kokouksen pöytäkirjasta ei ole ollut kansilehteä. Keskusvaalilautakunnan edellä mainittu päätös koskee kuitenkin vain lausunnon antamista hallinto-oikeudelle valituksen johdosta. Lausunto on ainoastaan päätöksen tehneen viranomaisen kannanotto valituksen johdosta, jonka merkityksen itse pääasiaan hallinto-oikeus arvioi. Kysymyksessä olevaa kansilehteä ei siten voida pitää hallintolainkäyttölain 33 §:ssä tarkoitettuna selvityksenä, jolla olisi oikeudellista merkitystä asian ratkaisemiselle. Näin ollen A:n huomautus ei ole aiheuttanut hallinto-oikeuden taholta enempiä toimenpiteitä. Otteen on todistanut oikeaksi keskusvaalilautakunnan sihteeri, eikä hallinto-oikeudella ole ollut syytä epäillä sen oikeellisuutta.

A:n esittämien perusteiden tutkiminen

Valitus vaalien tulosta koskevasta päätöksestä on vaalilain 102 §:n 1momentin mukaan tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun vaalien tulos on julkaistu. Pykälän 2 momentin mukaan valitusmenettelystä ja valituksen käsittelystä on muutoin voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 23 §:n 1 momentin mukaan valituskirjelmässä on muun ohella ilmoitettava, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä ne perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Saman lain 27 §:n 2 momentin mukaan valittaja saa valitusajan päättymisen jälkeen esittää uusia perusteita vaatimuksensa tueksi, jollei asia sen johdosta muutu toiseksi.

A on valituksessaan vaatinut kunnallisvaalien tuloksen vahvistamista koskevan päätöksen kumoamista ja vedonnut ehdokkaiden vaalikelpoisuuden, oikeastaan kotikunnan, tarkastamisen laiminlyöntiin. A on 12.12.2008, eli valitusajan päättymisen jälkeen, hallinto-oikeuteen toimittamassaan vastauksessa nimennyt viisi henkilöä vaalikelvottomiksi sen vuoksi, että heidän kotikuntansa ei ole Rovaniemi ja kolme henkilöä sen vuoksi, että he ovat kansanedustajia. Asian ei voida katsoa näillä hänen esittämillään perusteilla muuttuneen toiseksi. Tämän vuoksi hallinto-oikeus on tutkinut myös A:n 12.12.2008 toimittamassa vastauksessa esittämät perusteet.

Vaalikelpoisuuden tarkastaminen

Ehdokasasettelun viranomaistehtävistä on säädetty vaalilain 4 luvussa. Vaalilain 35 §:n 1 momentin mukaan ehdokashakemukset käsittelevän viranomaisen, eli kunnallisvaaleissa kunnan keskusvaalilautakunnan, on tutkittava muun ohella se, ovatko ehdokkaat vaalikelpoisia ja onko heidän ehdokkuudelleen muutoin laissa säädettyä estettä. Lain 36 §:n mukaan ehdokashakemukset niihin liitettyine asiakirjoineen tarkastetaan 34. päivänä ennen vaalipäivää pidettävässä keskusvaalilautakunnan kokouksessa. Puolueen, yhteislistan tai yhteislistaan kuulumattoman valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehelle on viipymättä huomautettava muun muassa siitä, jos ehdokkaaksi on asetettu henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen. Vaalilain 39 §:n mukaan määräaikana saapuneet ehdokashakemukset niihin liitettyine asiakirjoineen käsitellään uudelleen 32. päivänä ennen vaalipäivää pidettävässä kokouksessa.

Keskusvaalilautakunta on lausunnossaan todennut, että se on tarkastanut kaikkien Rovaniemellä ehdokkaana olleiden kotikunnan. Kotikunta tarkastetaan kahteen kertaan. Lautakunta on noudattanut oikeusministeriön 18.6.2008 vaalilain 10 §:n nojalla antamia vaalitietojärjestelmän käyttöohjeita. Käytännössä ohjeiden noudattaminen tarkoittaa ehdokkaiden tietojen syöttämistä vaalitietojärjestelmään. Tietojen syöttämisen yhteydessä ehdokkaiden kotikunta on tarkastettu väestötietojärjestelmästä. Rovaniemen kaupungin ehdokkaaksi ei voi edes merkitä henkilöä, jonka kotikunta vaalitietojärjestelmän mukaan on muu kuin Rovaniemi. Ehdokashakemusten tarkastamisen yhteydessä ehdokkaiden kotikunta on tarkastettu vielä Xcity-ohjelmasta. Näiden tarkastusten yhteydessä on todettu, että kaikkien ehdokkaiden kotikunta on ollut ja on edelleen Rovaniemi. Keskusvaalilautakunta on liittänyt lausuntoonsa vaalitietojärjestelmän sekä Xcity-ohjelman tulosteet, joista ilmenevät ehdokkaiden kotikunnat.

Hallinto-oikeus on katsonut, että keskusvaalilautakunta on edellä kerrotulla menettelyllään tarkastanut riittävästi ja vaalilaissa tarkoitetulla tavalla ehdokkaiden kotikunnan ennen ehdokashakemusten hyväksymistä.

Yleinen vaalikelpoisuus

Vaalilain 3 §:n mukaan vaalikelpoisuudesta kunnallisvaaleissa säädetään kuntalaissa.

Kuntalain 33 §:ssä on säädetty yleisestä vaalikelpoisuudesta. Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö:

1) jonka kotikunta kyseinen kunta on;
2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja
3) joka ei ole holhouksen alainen.

Kotikuntalain 2 §:n 1 momentin mukaan henkilön kotikunta on jäljempänä samassa laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Pykälän 2momentin mukaan, jos henkilöllä on käytössään useampia asuntoja tai jos hänellä ei ole käytössään asuntoa lainkaan, hänen kotikuntansa on se kunta, jota hän perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan ja johon hänellä on edellä mainittujen seikkojen perusteella kiinteä yhteys.

Henkilön kotikunta ei edellä mainitun lain 3 §:n 1 ja 5 kohtien mukaan muutu, jos hänen asumisensa toisessa kunnassa johtuu pääasiassa enintään yhden vuoden kestävästä työtehtävästä, opiskelusta, sairaudesta tai muusta näihin rinnastettavasta syystä tai julkisesta luottamustoimesta.

Kotikuntalakia koskevan hallituksen esityksen (HE 104/1993) yksityiskohtaisten perustelujen mukaan määriteltäessä henkilön kotikuntaa 2 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa pääpaino on ensisijaisesti annettava henkilön omalle käsitykselle kotikunnastaan. Henkilön oma subjektiivinen käsitys ei ole kuitenkaan ainoa ratkaiseva tekijä, vaan hänellä tulee myös objektiivisesti havaittavien tosiseikkojen mukaan olla kiinteä yhteys ilmoittamaansa kuntaan. Tällaisia huomioon otettavia tosiseikkoja, jotka osoittavat, että henkilöllä on ilmoittamaansa kuntaan kiinteä yhteys, ovat henkilön perhesuhteet, joilla tarkoitetaan henkilön siteitä perheeseensä ja perheen yhteiseen asuntoon eli kotiin, hänen toimeentulonsa, jolla tarkoitetaan henkilön työskentelyä tai muuta taloudellista yhteyttä määrättyyn asuinpaikkaan, tai muut vastaavat seikat, kuten esimerkiksi sukulaisuus-, kasvatus- tai hoitosuhde.

Valittajat ovat väittäneet, että valtuutetuksi valitut C, D, E, G ja F ovat vaalikelvottomia valtuustoon, koska Rovaniemi ei ole heidän kotikuntansa.

Kaikkien edellä mainittujen henkilöiden kotikunnaksi on väestötietojärjestelmään merkitty Rovaniemi ja he itse pitävät Rovaniemeä kotikuntanaan.

C on vastineessaan lausunut, että hänellä on asunto Rovaniemellä. Asunto sijaitsee hänen lapsuudenkodissaan Muurolassa vanhempien omistaman omakotitalon yläkerrassa. Hän on opiskellut Lapin yliopistossa vuoden 2004 syksystä lähtien. Vuoden 2007 tammikuussa hän on muuttanut SYL:n määräaikaisen luottamustoimen vuoksi tilapäisesti Helsinkiin. Luottamustoimi on päättynyt 31.12.2007, minkä jälkeen hän on suorittanut Helsingin yliopistossa yhteiskuntahistorian sivuaineopintoja. Hän on suorittanut viimeisen opintokokonaisuuden sivuaineesta 19.8.2008, ja hänen opintojen suoritusoikeutensa Helsingin yliopistoon on päättynyt. Opintojen ohella hän on 1.4.2008 alkaen työskennellyt määräaikaisessa työsuhteessa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa. Kysymyksessä on sijaisuus, joka päättyy 31.3.2009. Tämän jälkeen hän palaa Rovaniemelle jatkamaan täysipäiväisesti opiskeluaan Lapin yliopistossa. Hänen tarkoituksenaan ei ole jäädä pysyvästi Helsinkiin. Hänellä on koko ajan ollut kiinteä yhteys Rovaniemelle sukulaisuus- ja ystävyyssuhteiden sekä opiskelujen johdosta. Vuoden 2007 aikana hän on käynyt Rovaniemellä lähes joka viikko ja vuoden 2008 aikana noin kerran kuukaudessa. Hän on vuosina 2006 - 2008 ollut myös valtuutettuna Rovaniemen kaupunginvaltuustossa.

C:n asuminen Helsingissä on johtunut ensin vuoden kestäneestä luottamustoimesta ja sitten alle vuoden kestäneistä opinnoista ja vuoden määräaikaisesta työsuhteesta. Kun otetaan huomioon, että C:n asuminen Helsingissä on ollut luonteeltaan tilapäistä, hänen kiinteä yhteytensä Rovaniemelle on edellä kerrotulla tavalla säilynyt ja hänen tarkoituksenaan on 1.4.2009 alkaen palata Rovaniemelle jatkamaan opintojaan Lapin yliopistossa, hallinto-oikeus on katsonut, ettei hänen kotikuntansa ole muuttunut. Näin ollen Rovaniemeä voidaan pitää C:n kotikuntalaissa tarkoitettuna kotikuntana. Hän ei siten ole valittajien esittämällä perusteella vaalikelvoton valtuustoon.

D:llä on Rovaniemellä asunto, jossa myös hänen aviopuolisonsa asuu. D on kertonut vastineessaan, että hän opiskelee Lapin yliopistossa. Myös hänen puolisonsa opiskelee Rovaniemellä. D työskentelee tällä hetkellä Kansallisen Kokoomuksen puoluetoimistossa järjestösihteerinä. Kysymyksessä on määräaikainen tehtävä puolueen järjestöpäällikön sijaisena. Puoluetoimisto sijaitsee Helsingissä, mutta hän joutuu työn puolesta liikkumaan ympäri Suomea. Hän ei omista eikä ole vuokrannut asuntoa pääkaupunkiseudulta. Tarvittaessa hän yöpyy veljensä luona. Hän viettää kaiken vapaa-aikansa Rovaniemellä. Hänen perheensä, sukulaisuus- ja ystävyyssuhteensa sekä harrastuksensa ovat Rovaniemellä.

D:llä on Rovaniemellä puolisonsa kanssa yhteinen koti, joten hänellä on perhesuhteidensa perusteella kiinteä yhteys kotikunnakseen ilmoittamaansa Rovaniemeen. Näin ollen Rovaniemeä voidaan pitää D:n kotikuntalaissa tarkoitettuna kotikuntana. Hän ei siten ole valittajien esittämällä perusteella vaalikelvoton valtuustoon.

E:llä on käytössään asunto sekä Rovaniemellä että Helsingissä. Hän on avioliitossa ja puolisoilla on yhteinen alaikäinen lapsi. E on kertonut vastineessaan, että hänellä on Rovaniemellä omistusasunto, jossa myös hänen aviopuolisonsa ja alaikäinen lapsensa asuvat. E:n työpaikka on Helsingissä. Siellä hän asuu vuokrayksiössä. E on kertonut, että hän on Rovaniemellä viikonloppuisin ja maanantaisin. E:n mukaan hänen sukulaisensa ja pääasiallinen sosiaalinen elinpiirinsä on Rovaniemellä.

E:llä on Rovaniemellä puolisonsa ja alaikäisen lapsensa kanssa yhteinen koti, joten hänellä on perhesuhteidensa perusteella kiinteä yhteys kotikunnakseen ilmoittamaansa Rovaniemeen. Näin ollen Rovaniemeä voidaan pitää E:n kotikuntalaissa tarkoitettuna kotikuntana. Hän ei siten ole valittajien esittämällä perusteella vaalikelvoton valtuustoon.

G:llä on väestötietojärjestelmän mukaan ollut syntymästään lähtien kotikuntana Rovaniemi. Hän on selityksessään kertonut, että hän on aina asunut Rovaniemellä ja että tällä hetkellä hän opiskelee. Näin ollen Rovaniemi on G:n kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta, eikä hän ole A:n esittämällä perusteella vaalikelvoton valtuustoon.

F:llä on käytössään asunto Rovaniemellä, Turussa ja Brysselissä. Väestötietojärjestelmän mukaan Turun asunnossa asuu myös hänen aviopuolisonsa sekä täysi-ikäinen lapsensa. F on kertonut selityksessään, että hänen puolisollaan on vakituinen työpaikka Turussa ja että perhe on rakentamassa Turkuun omakotitaloa. F on Euroopan parlamentin jäsen, minkä vuoksi hän viettää noin viisi päivää viikosta Brysselissä. Viikonloput hän viettää pääosin Rovaniemellä. Hän on aktiivisesti mukana Rovaniemen kulttuuri- ja harrastustoiminnassa toimien muun muassa Napapiirin Pallokettujen puheenjohtajana ja Lapin Erämessujen hallituksen jäsenenä. F on katsonut, ettei hänen kotikuntansa ole kotikuntalain mukaan muuttunut, koska hän on julkisessa luottamustoimessa.

F:llä on Suomessa asunto sekä Rovaniemellä että Turussa. Edellä kuvatuissa olosuhteissa ja kun erityisesti otetaan huomioon, että F:llä on puolisonsa kanssa yhteinen koti Turussa, hänellä on perhesuhteidensa vuoksi kiinteä yhteys Turkuun. Rovaniemelle hänellä ei sen sijaan ole perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen perusteella kiinteää yhteyttä. Näin ollen F:n kotikuntana ei voida pitää Rovaniemeä siitä huolimatta, että hän itse pitää sitä kotikuntanaan. F asuu Euroopan parlamentin jäsenyyden vuoksi Brysselissä, joten sillä seikalla, että henkilön kotikunta ei kotikuntalain 3 §:n 5 kohdan mukaan muutu, jos hänen asumisensa toisessa kunnassa johtuu pääasiassa julkisesta luottamustoimesta, ei ole merkitystä arvioitaessa hänen kiinteää yhteyttänsä Rovaniemelle ja Turkuun.

Koska Rovaniemeä ei voida pitää F:n kotikuntalaissa tarkoitettuna kotikuntana, hän ei ole vaalikelpoinen valtuustoon. Keskusvaalilautakunta on menetellyt virheellisesti vahvistaessaan vaalien tuloksen siten, että F on tullut valituksi kaupunginvaltuutetuksi. Keskusvaalilautakunnan tekemä vaalien tuloksen vahvistamista koskeva päätös on tältä osin lainvastainen. Vaalien tulos on kuitenkin oikaistavissa.

Valtuutetun vaalikelpoisuuden erityiset menetysperusteet

Kuntalain 34 §:n mukaan vaalikelpoinen valtuustoon ei ole:

1) valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä;
2) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka toimii kunnanhallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä;
3) kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön; eikä
4) kuntayhtymän jäsenkunnan valtuuston osalta kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön.

A on väittänyt, että H, I ja J eivät voi toimia yhtäaikaa sekä kansanedustajana että valtuutettuna.

Hallinto-oikeus on todennut, että kansanedustajana toimimista ei ole edellä mainitussa lainkohdassa säädetty valtuutetun vaalikelpoisuuden erityiseksi menetysperusteeksi. Näin ollen H, I ja J eivät ole A:n esittämällä perusteella vaalikelvottomia valtuustoon.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1) A:n väite F:n valituksen myöhästymisestä hylätään.

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

2) Valitukset hylätään. Rovaniemen hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

1) Valituksen myöhästymistä koskeva väite

Rovaniemen hallinto-oikeuden päätökseen liitetyn laillisen valitusosoituksen mukaan valitus päätöksestä on tehtävä 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaantipäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos päätös on annettu asianomaiselle tiedoksi erityistiedoksiantona, valitusaika luetaan tiedoksisaannista. Tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus.

Asiakirjoissa olevan saantitodistuksen mukaan F on vastaanottanut hallinto-oikeuden päätöksen sisältävän lähetyksen 1.3.2009. F:n korkeimpaan hallinto-oikeuteen 12.3.2009 telekopiona toimittama valitus on siten tehty hallintolainkäyttölain 22 §:ssä säädetyn 30päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista eli valitusajan kuluessa. Väite valituksen myöhästymisestä on näin ollen hylättävä.

2) Pääasiaratkaisu

Sovellettavat säännökset ja niiden esityöt

Vaalikelpoisuudesta kunnallisvaaleissa säädetään vaalilain 3 §:n mukaan kuntalaissa.

Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on kuntalain 33 §:n 1 momentin mukaan henkilö:
1) jonka kotikunta kyseinen kunta on;
2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja
3) joka ei ole holhouksen alainen.

Henkilön kotikunta on kotikuntalain 2 §:n 1 momentin mukaan jäljempänä mainitussa laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Jos henkilöllä on käytössään useampia asuntoja tai jos hänellä ei ole käytössään asuntoa lainkaan, hänen kotikuntansa on pykälän 2 momentin mukaan se kunta, jota hän perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan ja johon hänellä on edellä mainittujen seikkojen perusteella kiinteä yhteys.

Henkilön kotikunta ei kotikuntalain 3 §:n 5 kohdan mukaan muutu, jos hänen asumisensa toisessa kunnassa johtuu pääasiassa eduskunnan tai valtioneuvoston jäsenyydestä taikka julkisesta luottamustoimesta.

Kotikuntalaki perustuu hallituksen esitykseen eduskunnalle kotikuntalaiksi ja laiksi väestötietolain muuttamisesta (HE 104/1993 vp). Esityksessä kotipaikkapäätöksen sitovuuden osalta on todettu muun ohella, että kotikuntalaki ei aiheuta muutosta vallitsevaan oikeustilaan, jonka mukaan väestökirjaviranomaisten tekemät ratkaisut henkilön kotipaikasta eivät oikeudellisesti sido muiden hallinnonalojen viranomaisia. Henkilön kotikunta on siis edelleenkin mahdollista ratkaista kullakin hallinnonalalla itsenäisesti, mutta soveltaen kuitenkin kotikuntalakia.

Hallituksen esityksen kohdan "Tavoitteet ja keinot" mukaan kotikuntalain keskeisin tavoite yhteiskunnan kokonaisedun kannalta on kyetä määrittelemään henkilön kotikunta siten, että se vastaa mahdollisimman tarkoin aineellista totuutta eli henkilön tosiasiallista asumista tietyssä Suomen kunnassa. Vain tällöin kotikuntaan liittyvät lukuisat oikeusvaikutukset voidaan toteuttaa mahdollisimman oikeudenmukaisesti, virheettömästi ja joustavasti. Ehdotetun lain tavoitteena on laajentaa kansalaisten omia vaikutusmahdollisuuksia kotikunnan määräytymisessä. Kotikuntalaissa tämä on otettu huomioon asettamalla kansalaisen omalle näkemykselle kotikunnastaan valintatilanteessa ratkaiseva merkitys.

Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu kotikuntalain 2 §:n kohdalla, että määriteltäessä henkilön kotikuntaa pykälän 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa pääpaino on ensisijaisesti annettava henkilön omalle käsitykselle kotikunnastaan. Henkilön oma subjektiivinen käsitys ei ole kuitenkaan ainoa ratkaiseva tekijä, vaan hänellä tulee myös objektiivisesti havaittavien tosiseikkojen mukaan olla kiinteä yhteys ilmoittamaansa kuntaan. Tällaisia huomioon otettavia tosiseikkoja, jotka osoittavat, että henkilöllä on ilmoittamaansa kuntaan kiinteä yhteys, ovat henkilön perhesuhteet, joilla tarkoitetaan henkilön siteitä perheeseensä ja perheen yhteiseen asuntoon eli kotiin, hänen toimeentulonsa, jolla tarkoitetaan henkilön työskentelyä tai muuta taloudellista yhteyttä määrättyyn asuinpaikkaan, tai muut vastaavat seikat, kuten esimerkiksi sukulaisuus-, kasvatus- tai hoitosuhde. Myös se seikka, onko henkilön tarkoituksena asua ilmoittamassaan kunnassa vakinaisesti tai ainakin toistaiseksi, tulee ottaa tosiseikkojen arvioinnissa huomioon. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa tosiseikkojen arvioiminen jää viime kädessä viranomaisen tehtäväksi.

F:n vaalikelpoisuus

Tosiseikat ja ratkaistava oikeuskysymys

Vuodesta 1995 lähtien kansanedustajana toiminut ja vuodesta 2004 lähtien Euroopan parlamentin jäsenenä toiminut F on 26.10.2008 toimitetuissa kunnallisvaaleissa valittu Rovaniemen kaupunginvaltuustoon.

Asiassa on tehtyjen valitusten johdosta ratkaistava, onko F vaalikelvoton Rovaniemen kaupunginvaltuustoon sillä perusteella, ettei hänen kotikuntansa ole Rovaniemi. F:n kotikunta on hänen oman käsityksensä mukaan Rovaniemi. Hänellä on ilmoituksensa mukaan kiinteä yhteys Rovaniemeen, ja hän on maksanut kunnallisveronsa Rovaniemelle.

Oikeudellinen arviointi

Kotikuntalain 3 §:n 5 kohdan mukaan henkilön kotikunta ei muutu, jos hänen asumisensa toisessa kunnassa johtuu pääasiassa julkisesta luottamustoimesta. Säännöksestä on pääteltävissä, että kotikunta ei muutu sanotulla perusteella, mutta se voi muuttua julkisen luottamustoimen hoitamisen aikana muusta syystä.

Määriteltäessä henkilön kotikuntaa kotikuntalain 2 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa pääpaino on hallituksen esityksen mukaisesti ensisijaisesti annettava henkilön omalle käsitykselle kotikunnastaan. Henkilön oma subjektiivinen käsitys ei ole kuitenkaan ainoa ratkaiseva tekijä, vaan hänellä tulee myös objektiivisesti havaittavien tosiseikkojen mukaan olla kiinteä yhteys ilmoittamaansa kuntaan. Tällaisia huomioon otettavia tosiseikkoja, jotka osoittavat, että henkilöllä on ilmoittamaansa kuntaan kiinteä yhteys, ovat henkilön perhesuhteet, joilla tarkoitetaan henkilön siteitä perheeseensä ja perheen yhteiseen asuntoon eli kotiin, hänen toimeentulonsa, jolla tarkoitetaan henkilön työskentelyä tai muuta taloudellista yhteyttä määrättyyn asuinpaikkaan, tai muut vastaavat seikat, kuten esimerkiksi sukulaisuus-, kasvatus- tai hoitosuhde.

F:llä on kolme asuntoa, Brysselissä, Rovaniemellä ja Turussa. Eniten aikaa F viettää ilmoituksensa mukaan Brysselissä.

F:n aviopuoliso on asunut vuodesta 2003 lähtien ja F:n puolisoiden nyt jo täysi-ikäiset lapset vuodesta 2002 ja 2003 vakinaisesti Turussa, jossa F:n puolisoilla on omakotitalo. Väestötietojärjestelmän mukaan Turussa sijaitsevassa osoitteessa olevaa rakennusta on käytetty 29.6.2006 lukien vakinaiseen asumiseen. Edelleen väestötietojärjestelmän mukaan F:n postiosoite on 4.9.2008 lukien ollut mainittu osoite. F:n perhesuhteet eivät siten liity Rovaniemeen.

Tähän asti jäsenvaltiot ovat maksaneet Euroopan parlamentin jäsenten palkat, ja uusien 7.6.2009 käytyjen europarlamenttivaalien jälkeen voimaan tulevien sääntöjen mukaan edustajien palkat maksetaan Euroopan unionin budjetista. F ei työskentele Rovaniemellä, eikä hän ole ilmoittanut muustakaan taloudellisesta yhteydestä kyseiseen kaupunkiin.

Rovaniemen katsomista F:n kotikunnaksi puoltaisi hänen oman käsityksensä lisäksi se, että hän on mukana järjestötoiminnassa Rovaniemellä, jonne hän on myös maksanut veronsa ilmoituksensa mukaan vuodesta 1999 lähtien. Väestötietojärjestelmän mukaan F:n vakinainen osoite on 4.9.2008 lukien ollut Rovaniemellä sijaitseva osoite. Yhteiskunnallinen toiminta ja harrastustoiminta, verojen maksaminen johonkin kuntaan ja muut vastaavat seikat samoin kuin henkilön oma käsitys kotikunnastaan eivät kuitenkaan voi ratkaista kotikunnan määräytymistä, mikäli käytettävissä on selvitystä kiinteästä yhteydestä muuhun kuntaan.

Kun otetaan huomioon erityisesti F:n perhesuhteet ja muut siihen liittyvät Suomessa asumista koskevat seikat, F:llä on asiaa kokonaisuudessaan arvioitaessa katsottava olevan kotikuntalain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu kiinteä yhteys Turkuun. Rovaniemi ei näin ollen ole F:n kotikunta, eikä hän siten kuntalain 33 §:n 1 momentin mukaan ole myöskään vaalikelpoinen Rovaniemen kaupungin luottamustoimeen.

Lopputulos

Edellä lausutuilla perusteilla ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole Rovaniemen kaupunginhallituksen eikä F:n valitusten johdosta perusteita.

A:n valitus

A on hakenut muutosta Rovaniemen hallinto-oikeuden päätökseen muun ohella siltä osin kuin hallinto-oikeus on hylännyt hänen valituksensa C:n, D:n ja E:n sekä H:n, I:n ja J:n vaalikelpoisuuden osalta.

Henkilön kotikunta ei kotikuntalain 3 §:n 5 kohdan mukaan muutu, jos hänen asumisensa toisessa kunnassa johtuu pääasiassa eduskunnan tai valtioneuvoston jäsenyydestä taikka julkisesta luottamustoimesta. Asiassa ei ole osoitettu, että H:n, I:n tai J:n kotikunta olisi kansanedustajana Helsingissä toimimisen tai muiden seikkojen perusteella muu kunta kuin Rovaniemi.

Kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei A:n valituksen johdosta ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Esa Aalto, Pekka Vihervuori, Kari Kuusiniemi, Ilkka Pere ja Hannu Ranta. Asian esittelijä Marja Leena Kemppainen.