3.10.2005

Asian aikaisempi käsittely

Turun kaupunginhallitus on 7.4.2003 hylännyt Rauhan ja Sosialismin puolesta - Kommunistinen Työväenpuolue r.p:n oikaisuvaatimuksen kaupunginhallituksen 27.1.2003 tekemästä päätöksestä, jolla se oli hyväksynyt eduskuntavaalien vaalimainonnan yleisohjeet.

Yleisohjeet sisältävät muun ohessa seuraavaa:

–--
2. Muu kuin kaupungin keskitetysti hoitama vaalimainonta kielletään yleisohjeissa määritellyllä ruutukaava-alueella.
3. Ruutukaava-alueen sisäpuolelle sijoitettaviin vaalimainostelineisiin hyväksytään vain puolueiden yleismainokset tai ehdokkaiden yhteismainokset. Ruutukaava-alueen ulkopuolella on puolueiden ja valitsijayhdistysten hyväksymillä julisteilla ulkomainonta sallittu yleisohjeissa määrätyillä ehdoilla. Kaupungin toimesta pystytetään kaupungin alueelle 50 vaalimainoskehikkoa, joihin on varattu puolueille ja valitsijayhdistyksille yksi 80 x 120 cm kokoinen julistetila. Näiden lisäksi pystytetään kaupungin silloille 24 mainoskehikkoa, joihin on varattu puolueille ja valitsijayhdistyksille kaksi julistetilaa.
4. Kaupunki huolehtii kehikkoja koskevien mainosten asettamisesta ja poistamisesta määräaikana. Vaalijulisteiden painatus tulee tehdä 120 g mattapintaiselle offsetpaperille valmiiseen kokoon 80 x 120 cm. Mainosten liimaamisesta, paikalleen asettamisesta, huoltamisesta ja poistamisesta kaupunki perii puolueilta ja valitsijayhdistyksiltä 840 euron suuruisen korvauksen.
–--
6. --- Mainokset, jotka on asetettu annettujen määräysten vastaisesti, poistetaan viranomaisten toimesta asianomaisen mainostajan kustannuksella.
–--

Käsittely Turun hallinto-oikeudessa

Rauhan ja Sosialismin puolesta - Kommunistinen Työväenpuolue r.p. on 20.5.2003 valittanut Turun hallinto-oikeudelle maksullisesta vaalimainonnasta Turun ruutukaava-alueella. Se on lausunut, ettei kaupungilla ole ollut laillista oikeutta periä korvausta vaaleihin osallistuvilta puolueilta ja valitsijayhdistyksiltä ja kaupunginhallitus on ylittänyt toimivaltansa määrätessään mainostamismaksun. Päätös on kumottava ja puolueen oikeudenkäyntikulut korvattava.

Turun kaupungista olevat, vaaleissa ehdokkaina olleet Anne Luukkonen, Esko Luukkonen ja Silja Mölkänen ovat valituksen täydennyksessä 30.6.2003 ilmoittaneet yhtyvänsä puolueen valitukseen. He ovat pyytäneet, että heihin sovelletaan oikeudenkäymiskaaren väliintulijaa koskevia säännöksiä.

Turun kaupunginhallitus on 11.8.2003 antanut hallinto-oikeudelle lausunnon ja lisäselvityksen.

Rauhan ja Sosialismin puolesta - Kommunistinen Työväenpuolue r.p. on Turun hallinto-oikeudelle 8.9.2003 saapuneessa vastaselityksessä esittänyt lisähuomioita kaupunginhallituksen päätöksestä. Ensimmäinen koskee kaupunginhallituksen päätöksen 3. kohtaa siltä osin kuin yleisohjeiden mukaan vaalimainostelineisiin hyväksytään vain puolueiden yleismainokset ja ehdokkaiden yhteismainokset. Puolue on vastaselityksessään lausunut, että myös tältä osin kaupunginhallituksen päätös on valituksessa mainittujen säännösten ja määräysten vastainen. Toinen lisähuomio koskee kaupunginhallituksen päätöksen 4. kohdassa asetettuja ehtoja vaalimainosten koolle sekä painopaperille. Puolue on lausunut, että myös tältä osin kaupunginhallitus on ylittänyt toimivaltansa asettamalla ennakkoehtoja sananvapauden toteutumiselle.

Kaupunginhallitus on vastauksena hallinto-oikeuden lisäselvityspyyntöön ilmoittanut, että valituksenalaisessa päätöksessä on rajoitettu vaalimainontaa vain kaupungin omistamilla tai hallitsemilla alueilla kuten kaduilla, teillä, silloilla ja puistoissa. Päätös ei koske yksityisten omistamia yleisiä alueita. Puolue on antanut vastaselityksen kaupunginhallituksen lisäselvityksen johdosta.

Turun hallinto-oikeuden ratkaisu

Turun hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt tutkimatta Anne Luukkosen, Esko Luukkosen ja Silja Mölkäsen valituksen. He eivät olleet tehneet oikaisuvaatimusta. Heillä ei siten ole valitusoikeutta oikaisupäätöksestä pelkästään kunnan jäsenyyden perusteella. Hallinto-oikeus on hylännyt heidän väliintuloa koskevan vaatimuksensa sillä perusteella, että oikeudenkäymiskaaren väliintulijaa koskevia säännöksiä ei sovelleta kunnallisvalitukseen. Tältä osin hallintooikeus on maininnut sovellettuna oikeusohjeena kuntalain 92 §:n 3 momentin.

Hallinto-oikeus on hylännyt Rauhan ja Sosialismin puolesta - Kommunistinen Työväenpuolue r.p:n valituksen sekä hylännyt sen oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluina lausunut:

Kaupunginhallituksen päätöksen sisältö

Turun kaupunginhallitus on kieltänyt muiden kuin kaupungin itsensä keskitetysti hoitaman vaalimainonnan hallitsemillaan alueilla ruutukaava-alueella. Kaupunki pystyttää alueelleen 74 vaalimainoskehikkoa, joihin on varattu kaikille puolueille ja valitsijayhdistyksille kaksi julistetilaa. Kaupunki huolehtii kehikkoihin tulevien mainosten asettamisesta ja poistamisesta määräaikana. Mainosten liimaamisesta, paikalleen asettamisesta, huoltamisesta ja poistamisesta kaupunki perii puolueilta ja valitsijayhdistyksiltä 840 euron suuruisen korvauksen. Korvauksilla pyritään kattamaan osa vaalimainonnan kaupungille aiheuttamista kustannuksista.

Kunnan toimiala

Kuntalain mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa tehtävät.

Säännöksen pohjana olevan hallituksen esityksen (HE 192/1994) mukaan kysymys on yleislausekkeesta, joka jättää käytännössä avoimeksi, mitä nämä tehtävät ovat ja antaa kunnalle tarpeellista liikkumavaraa. Sääntelytapa korostaa jokaisen kunnan omaa päätösvaltaa ja kuntien erilaisuutta.

Kunnan yleisen toimialan määräytymisperiaatteina voidaan pitää tehtävän yleishyödyllisyyttä tai yhteisyyttä sekä kuntalaisten yhdenvertaisuutta. Yleishyödyllisyyden vaatimus edellyttää, että kunnan yleiseen toimialaan kuuluvien tehtävien tulee olla kuntalaisten yhteisiä asioita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkien kuntalaisten on aina saatava hyötyä toimenpiteestä. Yhdenvertaisuuden vaatimus edellyttää kuntalaisten tasapuolista kohtelua. Vaikka kunnan toimenpiteet voivat hyödyttää vain osaa kunnan asukkaista, kunnan jäseniä ei saa perusteettomasti asettaa keskenään erilaiseen asemaan.

Sananvapaus ja poliittiset oikeudet

Suomen perustuslain mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla.

Edelleen perustuslain mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa sopijapuolet ovat sitoutuneet järjestämään kohtuullisin väliajoin vapaat ja salaiset vaalit olosuhteissa, jotka takaavat kansalaisten vapaan mielipiteen ilmaisun lainsäädäntöelintä valittaessa.

Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaan jokaisella on oikeus mielipiteen vapauteen ilman ulkopuolista puuttumista. Jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden hankkia, vastaanottaa ja levittää kaikenlaista tietoja ja ajatuksia riippumatta alueellisista rajoista joko suullisesti, kirjallisesti tai painettuna taiteellisessa muodossa tahi muulla hänen valitsemallaan tavalla. Rajoitusten on perustuttava lakiin. Yleissopimuksen mukaan jokaisella kansalaisella tulee olla oikeus ja mahdollisuus ilman minkäänlaista yleissopimuksessa mainittua erottelua ja ilman kohtuuttomia rajoituksia ottaa osaa yleisten asioiden hoitoon välittömästi tai vapaasti valittujen edustajiensa kautta sekä äänestää ja tulla valituksi määräaikaisissa ja rehellisissä vaaleissa, jotka perustuvat yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen ja salaiseen äänestykseen, joka takaa valitsijoiden tahdon vapaan ilmentymisen.

Hallinto-oikeuden johtopäätökset

Kaupungilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta vaalimainonnan järjestämiseen. Vaalien huomattava yhteiskunnallinen merkitys ja toisaalta kaupungin tarve huolehtia siitä, että vaalimainonta täyttää yleisen järjestyksen, turvallisuuden ja ympäristön viihtyisyyden vaatimukset, vaalimainonnan järjestäminen päätöksessä tarkoitetulla tavalla kuuluu kunnan toimialaan.

Kaupungilla on lähtökohtaisesti oikeus itse päättää, miten sen omistamia ja hallitsemia alueita käytetään mainonnassa. Yleisen järjestyksen, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset huomioon ottaen kaupunki on voinut päättää, että vaalimainonta järjestetään päätöksessä tarkoitetuin tavoin keskitetysti. Päätöksellä ei ole rajoitettu mahdollisuutta mainostaa yksityisten omistamilla tai hallitsemilla yleisillä alueilla.

Mainosten paikalleen asettamisesta, huoltamisesta ja poistamisesta perittävä korvaus on luonteeltaan yksityisoikeudellinen maksu, jonka kaupunki on voinut määrätä harkintansa mukaan. Tätä harkintavaltaa rajoittavat muun ohessa edellä mainitut perustuslain ja kansainvälisten sopimusten säännökset. Niistä ei kuitenkaan johdu, että kaupungilla olisi velvollisuus järjestää korvauksetta vaalimainontaa hallitsemallaan alueella. Arvioitaessa maksun kohtuullisuutta suhteessa edellä mainittuihin säännöksiin on otettava huomioon, että poliittisesta mainonnasta aiheutuu yleensäkin kustannuksia. Lisäksi maksu on määrätty vain työstä aiheutuneiden kustannusten perusteella ja se on kaikille samansuuruinen.

Kaupunginhallituksen vaalimainonnan keskitettyä järjestämistä ja siitä perittävää maksua koskeva päätös ei edellä mainitut seikat huomioon ottaen loukkaa yhdenvertaisen kohtelun periaatetta eikä rajoita sananvapautta taikka oikeutta äänestää, olla ehdokkaana tai vaalien jälkeen eduskunnan jäsenenä.

Kaupunginhallitus on voinut harkintansa mukaan päättää järjestää vaalimainonnan päätöksessä tarkoitetulla tavalla. Kaupunginhallitus ei ole käyttänyt harkintavaltaansa muuhun, kuin mihin se on lain mukaan ollut käytettävissä, eikä siten ylittänyt toimivaltaansa. Päätös ei ole muutenkaan lainvastainen.

Sovelletut oikeusohjeet

Sovellettuina oikeusohjeina hallinto-oikeus on maininnut Suomen perustuslain 12 §:n 1 momentin ja 14 §:n 3 momentin, kuntalain 2 §:n 1 momentin ja 90 §:n, Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan 3 artiklan sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 19 ja 25 artiklat.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Rauhan ja Sosialismin puolesta - Kommunistinen Työväenpuolue r.p. sekä Anne Luukkonen, Esko Luukkonen ja Silja Mölkänen ovat valituksessaan vaatineet, että Turun hallinto-oikeuden ja Turun kaupunginhallituksen päätökset kumotaan. Lisäksi he ovat vaatineet, että kaupunki velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa 800 eurolla.

Valituksen tekijät ovat puolue ja kolme sen eduskuntavaaliehdokasta. Puolue ei osallistunut kaupungin keskitetysti järjestämään vaalimainontaan ruutukaava-alueella, koska kaupunki peri osallistumisesta korvausta. Kaupungin menettelyn vuoksi puolueen ehdokkaat eivät ole voineet mainostaa muiden kanssa yhteisissä vaalitelineissä eivätkä valittajina olevat ehdokkaat voineet mainostaa itseään Turun ruutukaava-alueella. Oikaisuvaatimus tehtiin puolueen nimissä edustaen kaikkia sen ehdokkaita Turun vaalipiirissä. Valituksen tehneet kolme eduskuntavaaliehdokasta ovat asianosaisen asemassa.

Muutoksenhakijat ovat uudistaneet hallinto-oikeudessa lausumansa. Kaupunginhallituksen päätös on lainvastainen. Muutoksenhakijat ovat viitanneet yleisohjeiden kohtiin 2, 3, 4 ja 6.

Päätös keskitetystä, maksullisesta mainonnasta rajoittaa perustuslain 12 §:ssä ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 19 artiklassa turvattua sananvapautta.

Yleisohjeiden kohdissa 3 ja 4 asetetaan kiellettyjä ennakkorajoituksia sananvapauden toteutumiselle, sillä yksityinen ehdokas ei saa mainostaa itseään vaan ainoastaan yleismainokset ja yhteismainokset sallitaan. Myös ehdot vaalimainoksen koosta ja painosta merkitsevät sananvapauden rajoittamista.

Päätös rikkoo myös perustuslain 14 §:ssä julkiselle vallalle asetettua velvoitetta edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan.

Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaan jokaisella tulee, ilman kohtuuttomia rajoituksia, olla oikeus äänestää ja tulla valituksi vaaleissa. Kaupunginhallituksen päättämä 840 euron suuruinen korvaus mainoksesta on kohtuuton rajoitus, joka vaikeuttaa mahdollisuutta tulla valituksi vaaleissa ilman huomattavaa taloudellista panosta. Ehdokasta ei voi edes mainostaa ruutukaava-alueella maksamatta vaadittua korvausta.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan 3 artikla edellyttää, että sopijavaltiot järjestävät vapaat vaalit. Turun kaupunki on päätöksellään puuttunut kansalaisten vapaaseen mielipiteenilmaisuun lainsäädäntöelintä valittaessa. Jos kaikki kunnat ottaisivat vastaavan maksun käyttöön, harva puolue pystyisi vastaamaan pelkästä mainonnan teknisestä järjestämisestä aiheutuvista kymmenien tai jopa satojen tuhansien eurojen kustannuksista. Yksityiset valitsijamiesyhdistykset ovat saman ongelman edessä. Yksityisen ehdokkaan pakolliset vaalimainostelineiden kustannukset voisivat kohota tuhansiin euroihin vaalipiireittäin. Tämä vaikuttaisi olennaisesti erityisesti pienten puolueiden ja valitsijamiesyhdistysten osallistumiseen vaaleihin. Tavanomainen käytäntö on, että mainostaulut pystytetään talkootyönä.

Turun kaupunki on perustuslaillisen omaisuudensuojan suhteen eri asemassa kuin yksityiset henkilöt, joten kaupungilla ei ole oikeutta rajoittaa sananvapautta sillä perusteella, että se omistaa ja hallitsee kysymyksessä olevia maa-alueita. Perusoikeusystävällinen laintulkinta päin vastoin edellyttää, että kaupunki pyrkisi perustuslain 22 §:n mukaisesti positiivisin toimenpitein edistämään sananvapauden ja osallistumisoikeuden toteutumista vaaleissa.

Turun kaupunginhallituksen päätös ei perustu lakiin ja menee kunnan toimialan ulkopuolelle. Kunnan tehtäviin ei kuulu valtiollisiin vaaleihin vaikuttaminen asettamalla alueellisia mainostamismaksuja. Päätös kohdistuu myös eri tavoin ruutukaava-alueella ja sen ulkopuolella asuviin kuntalaisiin ja asettaa nämä keskenään eriarvoiseen asemaan. Kaupunginhallitus ei myöskään järjestyssääntöönsä vedoten ole voinut tehdä päätöstä, jolla rajoitetaan perusoikeuksia. Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Vaalimainonnan keskitetty järjestäminen ja siitä perittävä maksu eivät perustu lakiin.

Turun kaupunginhallitus on antanut selityksen.

Rauhan ja Sosialismin puolesta - Kommunistinen Työväenpuolue r.p:lle asiakumppaneineen on varattu tilaisuus antaa vastaselitys.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Valitusten tutkimista koskevat ratkaisut perusteluineen

1) Oikaisuvaatimuksen Turun kaupunginhallitukselle on tehnyt Rauhan ja Sosialismin puolesta - Kommunistinen Työväenpuolue r.p. Eduskuntavaaliehdokkaina olleet Turun kaupungista olevat Anne Luukkonen, Esko Luukkonen ja Silja Mölkänen ovat esittäneet vaatimuksensa vasta hallinto-oikeudessa. Kuntalain 92 §:n 3 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mainitut henkilöt eivät siten ole voineet hallinto-oikeudessa hakea muutosta oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun Turun kaupunginhallituksen päätökseen. Hallinto-oikeuden on tullut jättää valitus Anne Luukkosen, Esko Luukkosen ja Silja Mölkäsen tekemänä tutkimatta. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole tältä osin perusteita.

2) Rauhan ja Sosialismin puolesta - Kommunistinen Työväenpuolue r.p:n valitus on saapunut Turun hallinto-oikeudelle 20.5.2003. Puolue on vasta hallinto-oikeudelle 8.9.2003 saapuneessa vastaselityksessä valittanut Turun kaupunginhallituksen päätöksestä siltä osin kuin yleisohjeiden kohdassa 3 on päätetty hyväksyä vain puolueiden yleismainokset tai ehdokkaiden yhteismainokset sekä siltä osin kuin yleisohjeiden kohdassa 4 on asetettu ehtoja julisteiden koolle ja painopaperille. Vastaselitys, jossa valitusta on sanotulla tavalla laajennettu, on saapunut hallinto-oikeudelle vasta sen jälkeen kun määräaika valituksen tekemiselle on päättynyt. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon kuntalain 93 §:n ja 100 §:n sekä hallintolainkäyttölain 23 §:n 1 momentin 2 kohdan ja 51 §:n 2 momentin säännökset, Turun hallinto-oikeus ei ole voinut tutkia valitusta tältä osin. Samoilla perusteilla korkein hallinto-oikeus jättää valituksen tältä osin tutkimatta.

Pääasiaa koskeva ratkaisu

3) Korkein hallinto-oikeus on muilta kuin kohdassa 2 mainitulta osin tutkinut asian Rauhan ja Sosialismin puolesta - Kommunistinen Työväenpuolue r.p:n valituksen johdosta. Korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Pääasiaa koskevan ratkaisun perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Suomen perustuslain 12 §:n mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla.

Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 19 artiklan mukaan jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden hankkia, vastaanottaa ja levittää kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia riippumatta alueellisista rajoista joko suullisesti, kirjallisesti tai painettuna taiteellisessa muodossa tahi muulla hänen valitsemallaan tavalla. Vapauden käyttö merkitsee erityisiä velvollisuuksia ja erityistä vastuuta. Se voidaan sen tähden saattaa tiettyjen rajoitusten alaiseksi, mutta näiden tulee olla laissa säädettyjä ja sellaisia, jotka ovat välttämättömiä 1) toisten henkilöiden oikeuksien tai maineen kunnioittamiseksi, 2) valtion turvallisuuden tai yleisen järjestyksen ("ordre public"), terveydenhoidon tai moraalin suojelemiseksi.

Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan mukaan jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. Koska näiden vapauksien käyttöön liittyy velvollisuuksia ja vastuuta, se voidaan asettaa sellaisten muodollisuuksien, ehtojen, rajoitusten ja rangaistusten alaiseksi, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi, tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi.

Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 25 artiklan mukaan jokaisella kansalaisella tulee olla oikeus ja mahdollisuus ilman minkäänlaista mainitun yleissopimuksen 2 artiklassa mainittua erottelua ja ilman kohtuuttomia rajoituksia: a)ottaa osaa yleisten asioiden hoitoon välittömästi tai vapaasti valittujen edustajien kautta ja b) äänestää ja tulla valituksi määräaikaisissa ja rehellisissä vaaleissa, jotka perustuvat yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen ja salaiseen äänestykseen, joka takaa valitsijoiden tahdon vapaan ilmentymisen.

Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa sopijapuolet ovat sitoutuneet järjestämään kohtuullisin väliajoin vapaat ja salaiset vaalit olosuhteissa, jotka takaavat kansalaisten vapaan mielipiteen ilmaisun lainsäädäntöelintä valittaessa.

Suomen perustuslain 14 §:n mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

Kuntalain 2 §:n 1 momentin mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunnille ei saa antaa uusia tehtäviä tai velvollisuuksia taikka ottaa pois tehtäviä tai oikeuksia muuten kuin säätämällä siitä lailla.

Oikeudellinen arviointi

Keskitetty mainonta kaupungin alueilla

Kaupunginhallitus on puheena olevalla päätöksellään hyväksynyt eduskuntavaalien vaalimainonnan yleisohjeet. Yleisohjeiden mukaan ohjeissa määritellyllä ruutukaava-alueella kielletään muu kuin kaupungin keskitetysti hoitama vaalimainonta.

Kaupungilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta järjestää vaalimainontaa. Kun otetaan huomioon vaalien huomattava yhteiskunnallinen merkitys ja toisaalta kaupungin tarve huolehtia siitä, että ulkovaalimainonta täyttää yleisen järjestyksen, turvallisuuden ja ympäristön viihtyisyyden vaatimukset, ulkovaalimainonnan käytännön järjestäminen kuuluu kunnan toimialaan.

Mainitun päätöksen mukaan kaupunki pystyttää vaalimainoskehikot, joten keskitetyllä vaalimainonnalla ohjataan muun muassa mainosten sijoittelua. Tämä vaikuttaa osaltaan siihen, missä paikoissa ja miten laajasti vaalimainontaa voidaan toteuttaa ulkomainoksilla.

Kaupungilla on lähtökohtaisesti oikeus itse päättää, miten sen omistamia ja hallitsemia alueita käytetään mainonnassa. Päätöksellä ei ole rajoitettu mahdollisuutta mainostaa yksityisten omistamilla tai hallitsemilla alueilla. Yleisen järjestyksen, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset huomioon ottaen kaupunki on voinut päättää, että vaalimainonta järjestetään päätöksessä tarkoitetuin tavoin keskitetysti. Keskitetyn vaalimainonnan vaikutukset sananvapauden käyttämiseen eivät ole suhteettomia mainittuihin päämääriin nähden.

Vaalimainoksista huolehtimisesta perittävä maksu

Kaupunginhallitus on päättänyt, että se perii puolueilta ja valitsijayhdistyksiltä 840 euron suuruisen korvauksen mainosten liimaamisesta, paikalleen asettamisesta, huoltamisesta ja poistamisesta. Maksu kattaa kaikki kaupungin alueelle pystytettävät 50 vaalimainoskehikkoa sekä kaupungin silloille pystytettävät 24 mainoskehikkoa.

Ulkovaalimainoksista huolehtiminen on laissa sääntelemätön tehtävä, ja kunta on ottanut tehtävän itselleen itsehallintonsa nojalla. Vaalimainoksista huolehtimisesta perittävä maksu on määrätty työstä aiheutuneiden kustannusten perusteella. Kaupunginhallituksen päätös koskee vain kaupungin hallitsemia alueita ruutukaava-alueella, joten ulkovaalimainonta on mahdollista muilla alueilla ilman velvollisuutta suorittaa maksua kaupungille. Näihin näkökohtiin nähden kaupunginhallitus on voinut toimivaltansa rajoissa päättää periä tehtävän hoitamisesta maksun, vaikka lailla ei ole säädetty tällaisesta tehtävästä kannettavasta maksusta.

Vapaat vaalit ja sananvapaus liittyvät toisiinsa ja vahvistavat toinen toistaan. Oikeus vapaisiin vaaleihin ei kuitenkaan edellytä, että kaupungilla julkisyhteisönä olisi velvollisuus korvata puolueille ja valitsijayhdistyksille niitä kustannuksia, joita ulkovaalimainonnasta syntyy. Kaupungilla ei myöskään ole velvollisuutta hyväksyä, että vaalimainonnan järjestelyt sen hallitsemilla alueilla hoidettaisiin kunkin puolueen tai valitsijayhdistyksen haluamalla tavalla. Arvioitaessa kaupungin mahdollisuuksia periä maksua vaalimainoksista huolehtimisesta on otettava huomioon, että kaupungilla ei siis ole lakisääteistä velvollisuutta vaalimainonnan järjestämiseen, mutta jos kaupunki edellä kerrotulla tavalla toimialaansa kuuluvana tehtävänä ottaa vapaaehtoisesti huolehtiakseen ulkovaalimainonnan käytännön järjestelyistä, tehtävien hoidosta aiheutuu sille kustannuksia. Puolueilla ja valitsijayhdistyksillä on vaalimainonnassaan käytettävissä muitakin tiedotuskanavia kuin ulkomainonta. Edellä mainittuun nähden ei voida katsoa, että kaupunginhallituksen päätöksessä tarkoitetun suuruisen maksun periminen rajoittaisi sananvapautta sitä koskevien säännösten ja määräysten vastaisella tavalla. Päätös ei myöskään loukkaa yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

Lopputulos

Kaupunginhallitus ei ole päätöstä tehdessään ylittänyt toimivaltaansa eikä sen päätös ole muutenkaan lainvastainen. Edellä mainituilla perusteilla ja kun vielä otetaan huomioon kuntalain 90 §:n 2 momentti, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen valituksena tutkitulta osin ei ole perusteita.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, ei muutoksenhakijoille määrätä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Hallberg sekä hallintoneuvokset Pekka Vihervuori, Marjatta Kaján, Kari Kuusiniemi ja Irma Telivuo. Asian esittelijä Anne E. Niemi.