4.10.2004

Asian aikaisempi käsittely

Pattijoen kunnanhallitus on 18.2.2002 tekemällään päätöksellä päättänyt käyttää etuosto-oikeutta 13.12.2001 tehdyssä kiinteistönkaupassa, jossa A:n jakamaton kuolinpesä on myynyt Pattijoen kunnan Pattijoen kylässä sijaitsevan Y:n tilan B:lle 81 000 markan kauppahinnalla. Tilan pinta-ala on yli 11 hehtaaria ja se on kokonaisuudessaan metsämaata.

Tila sijaitsee Hummastinvaaran osayleiskaavan alueella siten, että lentokentän lentoliikenteen lähestymissektorin osa kulkee tilan alueella. Myös yleiskaavan mukaisesta varsinaisesta kenttäalueesta pieni osa sijaitsee tilan alueella. Alueelle on suunniteltu Raahe-Pattijoen lentokentän I-rakennusvaihe 27.7.1994 ja yleissuunnitelmassa on varauduttu myös kentän jatkamiseen.

B on hakenut muutosta kunnanhallituksen päätökseen ja valituksessaan lausunut, ettei Pattijoen kunnalla ole etuostolakiin perustuvaa oikeutta käyttää kaupassa etuosto-oikeutta. Kunnan perustelut lentokenttäalueen mahdollisista tilatarpeista eivät ole ajankohtaisia. Mikäli lentokenttäsuunnitelmat toteutuvat ja tilan aluetta siihen tarkoitukseen välttämättä tarvitaan, on kunnalla oikeus pyrkiä vapaaehtoisin kaupoin tai lunastusmenettelyllä hankkimaan tarvitsemansa maa-alueet. Y:n tilan pinta-alasta noin 97 prosenttia on muuta aluetta kuin osayleiskaavassa lentoliikennealueeksi merkittyä aluetta. Tilan alueesta 3 prosenttia eli noin 0,4 hehtaaria on lentoliikenteen aluetta, 41 prosenttia eli noin 4,8 hehtaaria on lentoliikenteen estevapaata aluetta ja 56 prosenttia eli noin 6,6 hehtaaria maa- ja metsätalousaluetta. Lentokentän kiitoradan suunta ei ole Y:n tilaa kohti.

Vielä B on todennut, ettei lentokentän kiitorataa saa rakentaa luonnonkauniin syvässä uomassa virtaavan Olkijoen poikki, joten sen itäpuolella olevia maita ei senkään takia tule ilman tarkempia suunnitelmia ja päätöksiä tai ilman ympäristövaikutusselvityksiä ottaa pakolla kysymyksessä olevaan tarkoitukseen.

Lausumillaan perusteilla B on vaatinut, että kunnanhallituksen etuosto-oikeuden käyttämistä koskeva päätös kumotaan.

Lisäksi B on vaatinut, että Pattijoen kunta velvoitetaan korvaamaan hänelle valituksesta aiheutuneet kustannukset.

Pattijoen kunnanhallitus on lausunnossaan todennut, että niin kutsutut Kuutoskunnat ovat vuonna 1993 laadituttaneet Maa ja Vesi Oy:llä Raahe-Pattijoki-lentokentän yleissuunnitelman. Yleissuunnitelmassa hanke on jaettu kahteen rakennusvaiheeseen. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa toteutettaisiin pienkonekenttä ja toisessa vaiheessa kevytliikennekenttä. Tältä pohjalta on laadittu lentokentän I-rakennusvaiheen rakennustyöselitys 27.7.1994. Raahen ja Pattijoen kunnat ovat syyskuussa 2001 hyväksyneet nykyisestä Raahen kaupungista ja Pattijoen kunnasta mahdollisesti muodostettavan uuden kunnan hallinnon ja palvelujen järjestämistä koskevan sopimuksen ja sisällyttäneet sopimuksen mukaisiin tärkeimpiin investointeihin yhden miljoonan markan panostuksen lentokentän parantamiseen. Koska marraskuussa 2001 järjestetyssä neuvoa-antavassa kunnallisessa kansanäänestyksessä yhdistyminen ei saanut annettujen äänien enemmistöä, neuvotteluja on jatkettu. Joulukuussa 2001 voimaan tulleen kuntajakolain muutoksen mukaan kuntajaon muutoksen yhteydessä voidaan myöntää investointi- ja kehittämisavustusta. Tähän tarkoitukseen on valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 2002 varattu 10 miljoonan markan määräraha yhdistymistä kohden. Laatiessaan uuden suunnitelman investointi- ja kehittämishankkeista kunnat ovat sisällyttäneet siihen lentokentän parantamisen 1 330 338 eurolla, josta 332 582 euroa katetaan sisäasiainministeriön myöntämällä investointi- ja kehittämisavustuksella, niin ikään 332 582 euroa kuntien
yhdistymisavustuksella ja loppuosa työllisyysvaroilla. Raahen ja Pattijoen valtuustot ovat hyväksyneet 27.3.2002 kuntien yhdistymisen. Yhdistymissopimukseen sisältyy mainittu lentokentän kehittämishanke ja se on myös sisäasiainministeriön myöntämän investointi- ja kehittämisavustuksen kohteena. Edellä lausuttu osoittaa, että kysymyksessä on erittäin pitkä ja suunnitelmallinen prosessi.

Lausunnossa on edelleen todettu, että siihen liitettyihin karttoihin on merkitty voimassa olevien lentokentälle ja sen ympäristölle asetettavia vaatimuksia koskevien määräysten mukaiset estevapaat korkeudet siltä osin kuin ne edellyttävät turvalliseen lentokorkeuteen pääsyä ja siirtymätilaa kiitoalueeseen nähden. Kiitoalueiden jatkeella rajoitukset estevapaaksi korkeudeksi jatkuvat huomattavasti pitemmälle ilmatilassa. Lisäksi on otettava huomioon se, että maasto nousee Olkijoen itäpuolelle päin, mikä jatkaa muun muassa puustosta vapaan alueen pituuden tarvetta. Näin ollen rakennettaessa suunnitelman mukainen kiitotie tulee Y:n tilan puusto läpäisemään estevapaan korkeuden ainakin osalla tilan aluetta. Myös Hummastinvaaran ohjeellisen osayleiskaavan mukainen lentoliikenteen estevapaa vyöhyke ulottuu huomattavalta osalta kyseiselle tilalle.

B on antamassaan selityksessä todennut muun muassa, että selityksen liitteenä olevasta Y:n tilan metsäarviosta näkyy, että tilan 85-95-vuotias puusto kuvioilla 4 ja 8 on 15 metriä pitkää, joten puusto on kitukasvuista. Puusto on lopettanut pituuskasvunsa ja sen hyödyntäminen metsätaloudessa ei edellytä välttämättä 20 metrin pituutta. Yli puolet tilan alueesta lentokentän laajentamisesta huolimatta on aluetta, jolla yli 20 metrisen metsän kasvattamiseen ei ole estettä, mikäli metsä kasvaisi.

Edelleen B on todennut, että lentokentän mahdollisella laajentamisalueella on noin kymmenen tilaa, joten lunastuskäytäntö tai vapaaehtoiset kaupat tulisivat kysymykseen lisäalueen saamiseksi ja yksityisiä maita saataisiin tarvittava määrä. Koska Y:n tila on ollut julkisella lehti-ilmoituksella myynnissä, olisi kunnalla ollut mahdollisuus osallistua reilusti tarjouskilpaan tilasta.

Oulun hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on 27.11.2002 antamallaan päätöksellä B:n valituksesta kumonnut kunnanhallituksen päätöksen.

Hallinto-oikeus on hylännyt B:n oikeudenkäyntikulujensa korvaamista koskevan vaatimuksen.

Perustelut

Etuostolain 1 §:n 1 momentin mukaan kunnalla on etuosto-oikeus kunnassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa, ja saman pykälän 3 momentin mukaan etuosto-oikeutta voidaan käyttää maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten.

Asiakirjoista ilmenee, että B:n ostamasta Y:n tilasta osa sijaitsee alueella, joka Pattijoen kunnanvaltuuston 25.2.1999 hyväksymässä ohjeellisessa osayleiskaavassa on merkitty lentoliikenteen alueeksi, ja osa alueella, joka mainitussa kaavassa on merkitty lentoliikenteen estevapaaksi vyöhykkeeksi. Muu osa tilasta on kaavassa merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Pattijoen kunnan toimeksiannosta on vuonna 1993 laadittu Y:n tilan läheisyydessä sijaitsevan lentokentän kunnostamista ja laajentamista koskeva yleissuunnitelma ja sen pohjalta vuonna 1994 Raahe-Pattijoki-lentokentän I-rakennusvaiheen rakennustyöselitys, joka on tähdännyt yleissuunnitelman toteuttamiseen tältä osin. Y:n tila sijaitsee edellä mainitun yleissuunnitelman mukaan lentokentän alueella siten, että I-rakennusvaiheessa toteutettavaksi suunnitellun mittarilentosääntöjen puitteissa toimivan pienkonekentän 30 metrin lentokorkeuden alueella olisi yli puolet tilan pinta-alasta. Kentän luokka olisi tuolloin 2, päällystetyn kiitotien pituus 1 200 metriä ja leveys 30 metriä. Toisessa vaiheessa toteutettavaksi suunnitellun mittarilentosääntöjen puitteissa toimivan kevytliikennekentän 30 metrin lentokorkeuden alueella olisi koko tila. Tuolloin kentän luokka olisi 3, päällystetyn kiitotien pituus 1 500 metriä ja leveys 30 metriä. Asiakirjoista ilmenee edelleen, että 1.1.2003 tapahtuvaa Raahen kaupungin ja Pattijoen kunnan yhdistymistä koskevassa sopimuksessa on sovittu, että lentokentän parantamishanke sisältyy kuntien yhdistymiseen liittyvään investointi- ja kehittämishankeluetteloon.

Osa Y:n tilasta tosin sijaitsee alueella, johon lentokentän toiminnot suunnitellun I-rakennusvaiheen valmistuttua voivat asettaa vaatimuksia puuston pituuden suhteen ja lisäksi vähäinen osa tilasta sijaitsee osayleiskaavassa lentoliikennealueeksi merkityllä alueella. Kun kuitenkaan itse Y:n tilaa edellä mainittua B:n mukaan noin 0,4 hehtaarin suuruista aluetta lukuun ottamatta ei ole tarkoitus käyttää yhdyskuntarakentamiseen ja kun noin puolet tilasta sijaitsee kokonaan ensimmäisessä rakennusvaiheessa toteutettavaksi suunnitellun lentokentän vaikutusalueen ulkopuolella, hallinto-oikeus katsoo, että kunnalla ei ole etuosto-oikeutta kysymyksessä olevan kiinteistön kaupassa edellä mainitun lentoliikennealueeksi merkityn alueen perusteella eikä silläkään perusteella, että osa tilasta tulee sijaitsemaan lentoliikenteen estevapaalla vyöhykkeellä eli alueella, jonka käyttöön saattaa edellä sanotuin tavoin kohdistua puuston pituutta koskevia rajoituksia.

Asian laatuun nähden hallinto-oikeus katsoo, ettei ole kohtuutonta, että B joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Sovellettuina oikeusohjeina hallinto-oikeus on maininnut etuostolain 1 §:n ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Pattijoen kunnanhallitus on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan. Valituksessa on lausuttu, että kuutoskuntien yhteishankkeena Pattijoen kunta on suunnitteluttanut Raahe-Pattijoki- lentokentän I-rakennusvaiheen, mikä osoittaa todellista tarkoitusta toteuttaa hanke. Raahen kaupunki ja Pattijoen kunta ovat asettaneet valtioneuvostolle yhdistymistä esittäessään avustuksen myöntämisen lentokentän toteuttamiseen kuntien yhdistymisen ehdoksi, ja sisäasiainministeriö on yhdistymispäätöksen tehdessään myöntänyt hankkeeseen kuntajakolain mukaista investointi- ja kehittämisavustusta. Ilmailulaitoksen lentoturvallisuushallinnon edustajan ja kunnan edustajien välillä 18.2.2002 käydyssä neuvottelussa on todettu, että rakennettaessa suunnitelman mukainen kiitotie tulee Y:n tilan puusto läpäisemään estevapaan korkeuden ainakin osalla tilan aluetta ja tämä on syytä ottaa huomioon harkittaessa etuosto-oikeuden käyttämistä. Valituksessa viitataan Pattijoen kunnan teknisen osaston mittausryhmän mittauskarttoihin, joissa mittauspisteissä maaston ja puuston yhteiskorkeus merenpinnasta tulee läpäisemään lentoturvallisuutta palvelevan sektorin ja estevapaan pinnan. Koska sektori- ja siirtymäpinnat tulevat puuston johdosta läpäistyksi, on alueelta kaadettava puustoa. Vaikka itse kiitotierakennetta ei Y:n tilalle toteutetakaan, niin siirtymäpinnat ovat kiinteä osa lentokenttärakentamista ja niiden on katsottava kuuluvan osaksi yhdyskuntarakentamista. Lentokentän estevapaa vyöhyke kattaa valituksen kohteena olevasta tilasta ensimmäisessä vaiheessa jo yli puolet ja toisessa vaiheessa koko tilan, joten sen on katsottava kuuluvan etuosto-oikeuden piiriin. Hummastinvaaran osayleiskaavan mukaan osa tilasta kuuluu MU-1 -alueeseen (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja).

B on valitukseen antamassaan selityksessä arvostellut kunnanhallituksen esittämiä tietoja estevapaan alueen maanpinnan korkeuksista ja puustopituuksista epätarkoiksi ja lausunut muun ohella, että ohjeellisessa Hummastinvaaran osayleiskaavassa yli puolet tilan alueesta, noin 6,6 hehtaaria eli 56 prosenttia on maa- ja metsätalousaluetta ja noin 97 prosenttia muuta kuin ohjeellisessa osayleiskaavassa merkittyä lentoliikenteen aluetta. Vaikka tulevaisuudessa lentokenttä rakennettaisiin kiitoradaltaan 1 200 tai 1 500 metriin, Y:n tilan lounaisosa ei kuulu lentokenttäalueeseen tai estevapaaseen alueeseen, ja jos se kuuluisi, se edellyttää osayleiskaavan maankäyttöratkaisujen tarkistamista.

Vuonna 1993 laadittu lentokenttäsuunnitelma on ristiriidassa vuonna 1999 hyväksytyn Hummastinvaaran ohjeellisen osayleiskaavan kaavamääräysten ja maisemamääräysten kanssa. Lentoliikenteen alue LL on merkitty ulottuvan itäpäässä yli Olkijoen. Maa ja Vesi Oy:n vuonna 1993 laatimassa suunnitelmassa on kiitoradan jatkamisen takia esitetty Olkijoen täyttämistä ja kuivattamista noin 450 metrin matkalla ja veden johtamista putkella noin 180 metrin matkalla oikaisemalla Olkijoen itäosan mutka. Lisäksi suunnitelmassa on esitetty uoman siirtämistä noin 80 metrin matkalta. Vuonna 1999 hyväksytyssä Hummastinvaaran ohjeellisessa osayleiskaavassa on LL-alueen pohjois- ja eteläpuoliset alueet Olkijokivarressa merkitty maisemallisesti arvokkaiksi alueiksi kaavamerkinnöillä M-1, MU-1 ja MU-2, joilla on rajoituksia maanpinnan käsittelylle. Kuitenkin metsänhoidolliset toimenpiteet ovat sallittuja. Maisemallisesti täysin yhtä arvokasta on osayleiskaavaan merkitty lentoliikenteen alue LL. Pattijoen kunnan päätökset vanhentuneen lentokenttäsuunnitelman ja uuden Hummastinvaaran osayleiskaavan maankäyttöratkaisuissa ovat ristiriitaiset jokivarren luontoarvot huomioon otettaessa. Estevapaalla alueella ovat metsänhoitotoimenpiteet sallittuja. Myös metsätalouteen liittyvän poronjäkälän keruuta ja myymistä on Olkijoen molemmin puolin harjoitettu vuosittain. Y:n tilan alueella on myös hyvää poronjäkäläaluetta. Poronjäkälän keruuta ja myymistä ei lentoliikenteen estevapaa-alue rajoita lainkaan.

B on vaatinut, että Pattijoen kunta velvoitetaan korvaamaan hänelle kertakaikkisena korvauksena valituksista aiheutuneita kustannuksia 4 500 euroa.

Merkitään , että Pattijoen kunta ja Raahen kaupunki ovat yhdistyneet 1.1.2003 Raahen kaupungiksi.

Raahen kaupunginhallitus on antanut vastaselityksen lentoestekarttoineen.

B on lisäselvityksenä toimittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen työvoimaosaston 18.6.2003 tekemän päätöksen Raahe-Pattijoki-lentokentän parantamiseen haetun työllisyysperusteisen investointiavustuksen hylkäämisestä sekä Raahen kaupungin talousarvion investointiosan, josta ilmenee, että vuoden 2004 talousarvioon ei sisälly lentokentän parantamiseen tarkoitettua määrärahaa.

Raahen kaupunginhallitus ei varatusta tilaisuudesta huolimatta ole antanut vastaselitystä lisäselvityksen johdosta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Pattijoen kunnanhallituksen 18.2.2002 pöytäkirjan 62 §:n kohdalla tekemä päätös etuosto-oikeuden käyttämisestä saatetaan voimaan.

2. B:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylätään.

Perustelut

1. Pääasia

Etuostolain 1 §:n 1 momentin mukaan kunnalla on etuosto-oikeus kunnassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa. Pykälän 3 momentin mukaan etuosto-oikeutta voidaan käyttää maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten.

Etuostolain 1 §:n 1 ja 2 momentissa, sellaisena kuin laki oli voimassa ennen 1.9.1990 voimaan tullutta lainmuutosta (654/1990), kunnan etuosto-oikeutta oli rajoitettu niin, että enemmän kuin puolet myydyn kiinteistön pinta-alasta tuli sijaita säännöksessä tarkemmin määritellyllä kaavoitetulla tai kaavoitettavana olevalla alueella. Tämä edellytys poistettiin lailla etuostolain muuttamisesta (654/1990). Etuostolain muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 104/1989 vp) perustelujen mukaan edellä mainittu rajoitus haittasi tarpeettomasti niin sanotun raakamaan hankintaa. Koska kuntien oli pyrittävä hankkimaan maata ennen kuin kaavoitus oli päässyt vaikuttamaan sen hintaa nostavasti, ehdotettiin nämä rajoitukset poistettaviksi. Näin ollen 1 momentissa säädettäisiin vain, että kunnalla on etuosto-oikeus kunnassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa. Pykälän 3 momentin tarkoitusmääre jäisi edelleen voimaan. Etuosto-oikeutta voitaisiin siten edelleen käyttää vain, jos aluetta kohtuullisen ajan kuluessa tarvitaan siinä lueteltuihin tarkoituksiin.

Etuostolain 6 §:n mukaan etuosto-oikeutta ei ole, milloin sen käyttämistä, huomioon ottaen ostajan ja myyjän välinen suhde, luovutuksen ehdot ja muut olosuhteet, on pidettävä ilmeisen kohtuuttomana.

Etuostolain 7 §:n mukaan etuosto käsittää samalla luovutuskirjalla myydyn kiinteän ja irtaimen omaisuuden kokonaisuudessaan.

Pattijoen kunnan Pattijoen kylässä sijaitseva yli 11 hehtaarin suuruinen Y:n tila sijaitsee Hummastinvaaran oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan alueella. Tilasta osa, noin 0,4 hehtaaria, sijaitsee osayleiskaavassa merkityllä lentoliikenteen alueella (LL) ja osa lentokentän lentoliikenteen estevapaalla vyöhykkeellä lähestymissektorin alueella.

Suunnitelmat lentokentän parantamiseksi ovat olleet vireillä vuodesta 1993 alkaen. Raahen ja Pattijoen kunnat ovat syyskuussa 2001 hyväksyneet Raahen kaupungista ja Pattijoen kunnasta mahdollisesti muodostettavan uuden kunnan hallinnon ja palvelujen järjestämistä koskevan sopimuksen ja sisällyttäneet sopimuksen mukaisiin investointeihin yhden miljoonan markan määrärahan lentokentän parantamiseen. Kuntien yhdistymisen lykkäännyttyä kunnat laativat uuden suunnitelman investointi- ja kehittämishankkeista. Suunnitelmaan sisältyi lentokentän parantaminen 1 330 338 eurolla, joka on tarkoitus kattaa sisäasiainministeriön myöntämällä investointi- ja kehittämisavustuksella, kuntien yhdistymisavustuksella ja työllisyysvaroilla.

Etuostolain 7 §:n mukaan etuosto kohdistuu samalla kauppakirjalla myytyyn omaisuuteen kokonaisuudessaan. Kun otetaan huomioon, että osa tilasta sijaitsee osayleiskaavassa lentokentän ja sen lähestymissektorin esterajoitusten alueeksi varatulla alueella, ja lentokentän parantamishanketta koskevat suunnitelmat, etuosto-oikeutta on käytetty maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista varten. Lentokenttähankkeen mittavuus huomioon ottaen pelkästään Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen työvoimaosaston 18.6.2003 tekemällä päätöksellä valtionapuhakemuksen hylkäämisestä tai määrärahan puuttumisella Raahen kaupungin vuoden 2004 talousarviosta ei ole merkitystä kunnan etuosto-oikeutta harkittaessa.

Etuosto-oikeuden käyttämistä ei ole pidettävä etuostolain 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisen kohtuuttomana sillä tilan ostajan esittämällä perusteella, että osalla tilaa olisi ollut mahdollista harjoittaa metsätaloutta ja siihen liittyvää poronjäkälän keruuta.

Oikeudelliset edellytykset etuosto-oikeuden käyttämiselle ovat siten olleet olemassa.

2. Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asian näin päättyessä B:lle ei tule korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Esa Aalto, Lauri Tarasti, Pekka Vihervuori, Marjatta Kaján ja Kari Kuusiniemi. Asian esittelijä Marja-Terttu Savolainen.