Turun HO 16.11.2021 148640

Törkeä kirjanpitorikos
Törkeä velallisen epärehellisyys
Tekijävastuu
Oikeushenkilön puolesta toimiminen
Elinkeinonharjoittaja

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

A:n, joka ei ollut elinkeinonharjoittaja, syyksi oli käräjäoikeudessa luettu elinkeinonharjoittajan toiminnassa tehdyt törkeä kirjanpitorikos ja törkeä velallisen epärehellisyys. Kysymys siitä, voitiinko A tuomita elinkeinonharjoittajan liikkeessä tehdyistä rikoksista rangaistuksiin, vaikka hän ei ollut elinkeinonharjoittaja.

AVGÖRANDETS CENTRALA INNEHÅLL

A, som inte var näringsidkare, hade i tingsrätten tillräknats grovt bokföringsbrott och grov oredlighet som gäldenär, vilka brott begåtts i en näringsidkares verksamhet. Fråga om huruvida A kunde dömas till straff för gärningar begångna inom näringsidkarens verksamhet, fastän han själv inte var näringsidkare.

VARSINAIS-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 11.10.2019

- - -

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

1. Törkeä kirjanpitorikos
8420/R/0037909/13
Rikoslaki 30 luku 9 a § 1
18.03.2009 - 18.10.2012 Loimaa

B ja A ovat yhdessä, B Toiminimi B -nimisen toiminimen omistajana ja A toiminimen tosiasiallista päätösvaltaa käyttäneenä henkilönä, laiminlyöneet liiketapahtumien kirjaamisen ja tilinpäätösten laatimisen kokonaan.

Toiminimen liikevaihto on ollut v. 2009 11.110,10 e ja tappio 68.743,53 e, v. 2010 liikevaihto 22.666,80 e ja tappio 43.720,49 e, v. 2011 liikevaihto 15.363,10 e ja tappio 85.993,66 e ja v. 2012 liikevaihto 26.531,55 e ja tappio 9.034,33 e.

Vastaajien menettely on vaikeuttanut oikean ja riittävän kuvan saamista toiminimen toiminnan tuloksesta tai taloudellisesta asemasta.

Rikosta on pidettävä törkeänä, koska liiketapahtumien ja tilinpäätösten laatiminen on kokonaan laiminlyöty. Rikosta on myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä.

2. Törkeä velallisen epärehellisyys
8420/R/0037909/13
Rikoslaki 39 luku 1a §
18.03.2009 - 18.10.2012 Loimaa

A on, toimiessaan B:n omistaman toiminimen Toiminimi B:n tosiasiallisen päätösvallan haltijana, ilman hyväksyttävää syytä lahjoittanut tai muuten luovuttanut toiminimen omaisuutta yhteensä 109.401 e.

A on siirtänyt B:n tililtä usealla eri kerralla omalle tililleen yhteensä 109.401 e.

A on menettelyllään aiheuttanut B:n tulemisen maksukyvyttömäksi tai oleellisesti vaikeuttanut B:n maksukyvyttömyyttä. B on asetettu konkurssiin 18.10.2012. B:llä on ollut ulosottovelkoja v. 2010 lukien, jolloin hänen on katsottava tulleen maksukyvyttömäksi.

Rikosta on pidettävä törkeänä, koska sillä on tavoiteltu huomattavaa hyötyä. Rikosta on pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Toiminimi B:n konkurssipesä on yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaukset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

A on kiistänyt syyllistyneensä kohdissa 1 ja 2 rikoksiin. Kohdissa 1 ja 2 tosiasiallinen liiketoiminnan harjoittaja oli ollut C.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Syyksilukeminen

Syytekohdat 1 ja 2

Vastaajat ovat syyllistyneet niihin rikoksiin, joista heille on vaadittu rangaistusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Perustelut

Syytekohta 1

Kirjanpitolain 1 luvun 1a §:n mukaan luonnollinen henkilö, maatilatalouden ja kalastuksen harjoittajaa lukuun ottamatta, on kirjanpitovelvollinen harjoittamastaan liike- ja ammattitoiminnasta.

Rikoslain 30 luvun 9 §:n mukaan, jos kirjanpitovelvollinen, tämän edustaja, kirjanpitovelvollisessa oikeushenkilössä tosiasiallista määräysvaltaa käyttävä tai se, jonka tehtäväksi kirjanpito on toimeksiannolla uskottu, 1) laiminlyö liiketapahtumien kirjaamista tai tilinpäätöksen laatimista vastoin kirjanpitolainsäädännön mukaisia velvollisuuksia, - - - hänet on tuomittava kirjanpitorikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Rikoslain 30 luvun 9 a §:n mukaan, jos kirjanpitorikoksessa 1) liiketapahtumien kirjaaminen tai tilinpäätöksen laatiminen laiminlyödään kokonaan tai olennaisilta osiltaan - - - ja kirjanpitorikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kirjanpitorikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

B on ollut syytteessä mainitun toiminimen haltija. Sekä hän että A ovat vedonneet siihen, että toiminimen varsinainen toimija oli ollut B:n edesmennyt puoliso C, eikä B:llä tai A:lla ole ollut sananvaltaa toiminimeä koskevissa asioissa. Todistaja D on kertonut tunteneensa A:n, B:n ja C:n perheen. C oli ollut voimakastahtoinen ja hänellä oli ollut määräävä asenne.

Vastaajat ovat yhtenevästi kertoneet, että toiminimi oli rekisteröity B:n nimelle siitä syystä, että C ei ulosottovelkojensa vuoksi voinut enää harjoittaa liiketoimintaa omalla nimellään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

A on kertonut osallistuneensa toiminimen liiketoimintaan selvittelemällä asioita, maksamalla liiketoiminnan laskuja ja ”sammuttamalla tulipaloja”. Hän on kertonut tehneensä harjoitetusta liiketoiminnasta mm. ALV-ilmoituksia. Lisäksi hän oli tehnyt toiminimen puolesta sovintosopimuksen, jolla maksettiin 175.000 euron määrästä C:n velkoja.

Kun otetaan huomioon, että A:lla on ollut käytössään liiketoiminnassa käytetyn pankkitilin nettipankkitunnukset, että hän on siirtänyt useilla eri kerroilla huomattavan määrään varoja kyseiseltä tililtä omalle tililleen, että hän on tehnyt liiketoiminnan veroilmoituksia ja toiminimen puolesta toiminimen varallisuuteen nähden huomattavan sovintosopimuksen, on A:ta pidettävä toiminimen tosiasiallisena päätösvallan käyttäjänä ja harjoitetusta liiketoiminnasta kirjanpitovelvollisena.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Syytekohta 2

Rikoslain 39 luvun 1 §:n mukaan velallinen, joka - - - 2) ilman hyväksyttävää syytä lahjoittaa tai muuten luovuttaa omaisuuttaan - - -, on tuomittava velallisen epärehellisyydestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Rikoslain 39 luvun 1 a §:n mukaan, jos velallisen epärehellisyydessä 1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä - - - ja velallisen epärehellisyys on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä velallisen epärehellisyydestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Kuten syytekohdan 1 perusteluissa on todettu, A on toiminut Toiminimi B:n tosiasiallisena päätösvallan käyttäjänä ja häntä on siten pidettävä myös rikoslain 39 luvun 1 ja 1 a §:ssä tarkoitettuna velallisena.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TUOMIOLAUSELMA

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

SYYKSI LUETUT RIKOKSET
1. Törkeä kirjanpitorikos 18.3.2009–18.10.2012
2. Törkeä velallisen epärehellisyys 18.3.2009–18.10.2012

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

- - -

1 vuosi 6 kuukautta vankeutta

- - -

Ehdollisen vankeuden ohessa yhdyskuntapalvelua 70 tuntia

LAINKOHDAT
1. Rikoslaki 30 luku 9 a § 1
1. Rikoslaki 39 luku 1 a §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:

Käräjätuomari Kari Laine

TURUN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 16.11.2021

- - -

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus

A on vaatinut, että syyte törkeästä kirjanpitorikoksesta kohdassa 1 ja törkeästä velallisen epärehellisyydestä kohdassa 2 hylätään - - -

Perusteinaan A on lausunut, että hän ei ollut ollut vastuuasemassa tai kirjanpitovelvollinen toiminimi B:ssä. Hän ei ollut ollut konkurssivelallinen, koska toiminimessä vain toiminimen haltija tai tämän edunvalvoja voivat olla velallisia eikä velallisasemaa ollut Varsinais-Suomen käräjäoikeuden velallispiirin laajentamista koskevalla päätöksellä 27.2.2013 laajennettu koskemaan häntä. - - -

Vastaukset

Syyttäjä on vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana.

Toiminimi B:n konkurssipesä on vaatinut, että valitus hylätään. - - -

Perusteinaan Toiminimi B:n konkurssipesä on lausunut, että A oli ollut tosiasiallinen toimija Toiminimi B:ssä. - - -

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Johtopäätökset

Rikoslain 5 luvun 8 §:n soveltamisesta

Rikoslain 5 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan yhteisön, säätiön tai muun oikeushenkilön lakimääräisen toimielimen tai johdon jäsen sekä oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä taikka sen puolesta työ- tai virkasuhteessa tai toimeksiannon perusteella muutoin toimiva henkilö voidaan tuomita oikeushenkilön toiminnassa tehdystä rikoksesta rangaistukseen siitä huolimatta, ettei hän täytä rikoksen tunnusmerkistössä tekijälle asetettuja erityisehtoja, jos oikeushenkilö nuo ehdot täyttää. Saman pykälän 2 momentin mukaan, jos rikos on tehty elinkeinonharjoittajan liikkeeseen kuuluvassa tai muussa oikeushenkilön toimintaan rinnastettavassa järjestäytyneessä toiminnassa, sovelletaan vastaavasti, mitä 1 momentissa säädetään oikeushenkilön toiminnassa tehdystä rikoksesta.

Lain esitöiden mukaan edustajanvastuuta koskevalla yleissäännöksellä pyritään paikkaamaan lainsäädäntöön jääneitä aukkoja. Järjestäytymistä koskeva vaatimus sisältää sen, että mukana on enemmän kuin yksi henkilö. Yhden elinkeinonharjoittajan toiminta ei ole tässä mielessä järjestäytynyttä, mutta toisaalta tällaisissa puitteissa tehtyyn rikokseen ei liity tekijätunnusmerkkien tulkintaongelmia. (HE 44/2002 vp s. 162 ja 165)

Elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan elinkeinoa harjoittavaa luonnollista henkilöä eli niin sanottua toiminimiyrittäjää, jollaisen liikkeeseen kuuluvassa toiminnassa nyt käsillä olevat teot on tehty. Toiminnassa on ollut mukana A:n lisäksi C ja sitä on harjoitettu B:n nimissä tämän suostumuksella siten, että toimintaan liittyvään rahaliikenteeseen on käytetty myös A:n avopuolison tiliä. Näillä perusteilla ja kun toiminta on jatkunut useiden vuosien ajan, se on ollut oikeushenkilön toimintaan rinnastettavalla tavalla järjestäytynyttä. Ottaen huomioon 2 momentin varsin yksiselitteisen sanamuodon lisäksi lainsäätäjän tarkoitus lainsäädännön aukkojen paikkaamisesta, ei lainkohtaa ole myöskään perusteltua tulkita A:n väittämällä tavoin niin, että nyt käsillä olevien kaltaisiin toiminimiyrittäjän toiminnassa tehtyihin rikoksiin voisi syyllistyä yksinomaan elinkeinonharjoittaja itse tai tämän edunvalvoja.

Kohta 1

Käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevin tavoin asiassa on riidatonta, että A oli tehnyt Toiminimi B:n puolesta arvonlisäveroilmoituksia ja taloudellisesti merkittävän sovintosopimuksen, pitänyt hallussaan Toiminimi B:n verkkopankkitunnuksia, käyttänyt sen tiliä ja siirtänyt sen tililtä rahaa. Hovioikeudessa on lisäksi todettu riidattomaksi, että hän oli vahvistanut Toiminimi B:n pesäluettelon. Kirjallisena todisteena esitetyillä A:n puolison tiliotteilla on selvitetty, että tämän tilille oli syytteen mukaisena tekoaikana tehty useita autokauppoihin liittyviä maksuja. Se, että autokauppaa harjoittaneen Toiminimi B:n maksuliikennettä on ohjattu A:n puolison tilille, tukee osaltaan käsitystä siitä, että A oli käyttänyt tosiasiallista päätösvaltaa Toiminimi B:ssä. Edelleen Toiminimi B:n pesäluettelosta ilmenee, että tietoja siihen oli saatu muun ohella A:lta, jonka on siten täytynyt olla sellaisessa asemassa, että hän on voinut saada pesäluettelossa tarvittavia tietoja, mikä osaltaan sekin puoltaa käsitystä hänen toimimisestaan tosiasiallisena päätösvallan käyttäjänä.

Näillä lisäyksillä hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden johtopäätökset siitä, että A on ollut Toiminimi B:n toiminnassa tosiasiallisen päätösvallan käyttäjä ja kirjanpitovelvollinen. Syyksilukemisen muuttamiseen ei ole ilmennyt aihetta kohdassa 1.

Kohta 2

Rikoslain 39 luvun tunnusmerkistöjen mukaan tekijävastuu velallisen rikoksessa edellyttää velallisen asemaa. Muodollisessa velallisasemassa olevan henkilön lisäksi tekijänä ja velallisasemassa voi olla rikoslain 5 luvun 8 §:ssä tarkoitettu tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä henkilö.

Kuten edellä kohdan 1 osalta on tuotu esille, A on käyttänyt Toiminimi B:ssä tosiasiallista päätösvaltaa. Tähän sekä siihen nähden mitä edellä on lausuttu rikoslain 5 luvun 8 §:n soveltamisalasta, A:ta voidaan mainitun lainkohdan 2 momentin nojalla pitää rikoslain 39 luvun 1 §:ssä ja 1 a §:ssä tarkoitettuna velallisena.

Kirjallisena todisteena esitetyssä velallispiirin laajentamista koskevassa Varsinais-Suomen käräjäoikeuden päätöksessä 27.2.2013 on konkurssilain 4 luvun 12 §:n 4 momentin 2 kohdan nojalla määrätty, että A:ta on pidettävä velallisena sovellettaessa konkurssilain saman pykälän 1 momentissa tarkoitettuja lainkohtia. Mainitussa 1 momentissa tarkoitetut lainkohdat koskevat muun ohella velallisen myötävaikutus- ja tietojenantovelvollisuutta. Konkurssilain 4 luvun 12 §:n 4 momentissa ei säädetä siitä, millä edellytyksillä tiettyä henkilöä voidaan pitää velallisena, kun kyse on rikosoikeudellisesta vastuusta. Varsinais-Suomen käräjäoikeuden päätöksellä 27.2.2013 ei siten ole voitu ottaa kantaa A:n rikosoikeudelliseen vastuuseen. Lisäksi päätöksessä mainitun kirjallisen ja henkilötodistelun perusteella nyt kysymyksessä olevassa asiassa tehtävä ratkaisu perustuu merkittävästi laajempaan todistusaineistoon. Päätös 27.2.2013 ei anna aihetta arvioida eri tavalla sitä, voidaanko A:ta pitää rikoslain 5 luvun 8 §:n 2 momentin nojalla velallisena. Päätöksellä 27.2.2013 on kuitenkin todistusvaikutus siltä osin, kun päätöksessä on todettu näytetyn, että A on hoitanut Toiminimi B:n omaisuuteen liittyviä asioita suhteessa pankkiin ja sopimuskumppaneihin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Näillä lisäyksillä hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden ratkaisun syyksilukemisen osalta kohdassa 2.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tuomiolauselma

- - -

Käräjäoikeuden tuomiolauselmaa ei muuteta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Hovioikeuden presidentti Kenneth Nygård (eri mieltä)
Hovioikeudenneuvos Essi Kinnunen
Hovioikeudenneuvos Jarmo Hannikainen

Valmistelija: hovioikeuden esittelijä Päivi Kyllönen

Äänestys

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO ASIASSA R 19/1889

Hovioikeuden presidentti Kenneth Nygård:

Käräjäoikeus on kohdassa 1 syytteen mukaisesti lukenut A:n syyksi, että hän Toiminimi B:n tosiasiallista päätösvaltaa käyttäneenä henkilönä on syytteessä mainittuna aikana laiminlyönyt liiketapahtumien kirjaamisen ja tilinpäätösten laatimisen kokonaan. A:lle oli vaadittu rangaistusta, ja käräjäoikeus on tuominnut hänet rangaistukseen rikoksen tekijänä.

Kirjanpitolain 1 luvun 1 §:ssä säädetään oikeushenkilön kirjanpitovelvollisuudesta ja luvun 1 a §:ssä luonnollisen henkilön kirjanpitovelvollisuudesta. Viimeksi mainitun lainkohdan nojalla luonnollinen henkilö, maatilatalouden ja kalastuksen harjoittajaa lukuun ottamatta, on kirjanpitovelvollinen harjoittamastaan liike- ja ammattitoiminnasta. Koska liiketoimintaa on harjoitettu Toiminimi B:n nimissä, jonka kirjanpitovelvollisuus johdetaan mainitusta 1 a §:stä, on ensiksi ratkaistava, voiko A olla vastuussa Toiminimi B:n liiketapahtumien kirjaamisesta ja tilinpäätösten laatimisesta.

Rikoslain 5 luvun 8 §:ssä säädetään oikeushenkilön puolesta toimimisesta. Liikettä on tässä tapauksessa harjoitettu Toiminimi B:n nimissä, eli luonnollisen henkilön harjoittamana liiketoimintana. Kysymys ei siten ole oikeushenkilön harjoittamasta liiketoiminnasta.

Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate edellyttää muun muassa sitä, ettei tuomioistuin rangaistussäännöstä soveltaessaan saa mennä lain kirjaimen ulkopuolelle eikä täydentää tai korjata lakia analogiapäätelmään turvautumalla. Tuomioistuin ei saa poiketa lakitekstin yleiskielen mukaisesta tai juridisteknisestä merkityksestä. (HE 44/2002 vp s. 29 ja 34)

A:n vastuuta kirjanpidosta ei siten voida johtaa rikoslain 5 luvun 8 §:n säännöksestä, joka laajentaa vain oikeushenkilön puolesta toimivien vastuuta. Ei ole muutakaan lain säännöstä, jonka mukaan A:lle olisi syntynyt vastuu Toiminimi B:n liiketapahtumien kirjaamisesta tai tilinpäätösten laatimisesta pelkästään siitä syystä, että hän on Toiminimi B:n puolesta ryhtynyt erilaisiin oikeustoimiin. Tämän vuoksi hylkään A:ta vastaan esitetyn syytteen törkeästä kirjanpitorikoksesta.

Käräjäoikeus on kohdassa 2 syytteen mukaisesti lukenut A:n syyksi, että hän on, toimiessaan Toiminimi B:n tosiasiallisen päätösvallan haltijana, ilman hyväksyttävää syytä lahjoittanut tai muuten luovuttanut Toiminimi B:n omaisuutta ja että A on menettelyllään aiheuttanut B:n tulemisen maksukyvyttömäksi tai oleellisesti vaikeuttanut B:n maksukyvyttömyyttä.

Rikoslain 39 luvun 1 §:n nojalla vain velallinen voi syyllistyä velallisen epärehellisyyteen. A ei kuitenkaan ole velallinen, vaan velallinen Toiminimi B:n vastuiden osalta on asiassa vastaajana ollut B. Varsinais-Suomen käräjäoikeus on 27.2.2013 määrännyt, että A:ta on konkurssilain 4 luvun 12 §:n 4 momentin 2 kohdan nojalla pidettävä velallisena sanotun pykälän 1 momentissa tarkoitettuja lainkohtia sovellettaessa. Tällä päätöksellä käräjäoikeus ei kuitenkaan ole voinut laajentaa A:n vastuuta rikosoikeudellisessa mielessä. Kuten olen edellä kohdassa 1 todennut, rikoslain 5 luvun 8 §:ää oikeushenkilön puolesta toimimisesta ei voida tulkinnalla laajentaa yksityisellä toiminimellä harjoitettuun liiketoimintaan. Tämän vuoksi hylkään A:ta vastaan esitetyn syytteen törkeästä velallisen epärehellisyydestä.

Äänestyksen tuloksen johdosta velvollisena lausumaan A:lle tuomittavasta rangaistuksesta, liiketoimintakiellosta, korvausvelvollisuudesta sekä puolustajan palkkiosta ilmoitan olevani samaa mieltä kuin enemmistö.

Lainvoimaisuustiedot:

Vailla lainvoimaa

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.