Helsingin HO 21.12.2021 1687

Leasing
Sopimus
Sopimuksen tulkinta
Sopimuksen purkaminen

S Oy oli vaatinut kanteessaan, että T Oy velvoitetaan maksamaan sille vuokra- ja vahingonkorvaussaatavaa leasingvuokrasopimuksen perusteella yhteensä 18.268,47 euroa korkoineen. Perusteinaan S Oy oli muun ohella esittänyt, että T Oy oli laiminlyönyt sopimuksen mukaisten vuokrien maksamisen ja että leasingvuokrasopimuksen perusteella vuokralleottajalla ei ollut purkuoikeutta, vaikka vuokrakohteessa olisi ollut olennainen virhe. T Oy oli vaatinut, että kanne hylätään. T Oy:n mukaan sillä oli oikeus purkaa sopimus vuokrakohteen olennaisen virheen perusteella.

Käräjäoikeus katsoi, että vuokrakohteessa oli olennainen virhe. Käräjäoikeus ei kuitenkaan pitänyt vuokrasopimuksessa ollutta purkuoikeuden epäävää ehtoa yllättävänä tai kohtuuttomana, minkä vuoksi T Oy:llä ei ollut virheisiin ja puutteisiin vedoten oikeutta purkaa sopimusta ja jättää vuokria maksamatta. Aihetta ehdon sovittelulle ei myöskään ollut. Hovioikeus katsoi, kuten käräjäoikeus, että purkuoikeuden epäävä sopimusehto oli sisällöltään selvä ja että ehto sitoi vuokralleottajaa. Ehdon sovittelulle tai huomiotta jättämiselle ei ollut perusteita. Erikseen käräjäoikeus ja hovioikeus arvioivat myös vahingonkorvauksen määrää.

HELSINGIN HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS 21.12.2021 nro 1687

Ratkaisu, johon on haettu muutosta

Helsingin käräjäoikeus 8.10.2019 nro 47812

Asian käsittely hovioikeudessa

S Oy:lle ja T Oy:lle on myönnetty jatkokäsittelylupa 12.3.2020.

Pääkäsittely on toimitettu 15.9.2021.

Valitukset

S Oy on vaatinut, että T Oy:n sille maksettavaksi tuomittu vuokra- ja vahingonkorvaussaatava korotetaan 18.268,47 euroksi ja että 17.911,26 eurolle maksetaan 18 prosentin viivästyskorkoa 1.11.2017 lukien. ---

T Oy on vaatinut, että S Oy:n kanne hylätään. ---

Käräjäoikeuden tuomio poikkesi korkeimman oikeuden vakiintuneesta tulkintalinjasta. T Oy:ltä oli evätty purkuoikeus, vaikka normaalin purkuedellytyksen eli vuokrakohteen olennaisen virheen oli katsottu täyttyneen. Vuokrauksen kohteena ollut esine oli heti vuokrasuhteen alusta lähtien ollut olennaisesti virheellinen, eikä virhettä ollut saatu korjattua. Vuokraehdot eivät olleet tavanomaisia tai vakiintuneita. Purkua koskevaa sopimusehtoa tuli joka tapauksessa vähintään sovitella, koska muussa tapauksessa tilanne oli T Oy:n kannalta täysin kohtuuton. Oikeuskäytännössä sopimusehtoja oli vastaavissa tilanteissa soviteltu.

---

Vastaukset

T Oy on vaatinut, että S Oy:n valitus hylätään. ---

S Oy on vaatinut, että T Oy:n valitus hylätään. ---

T Oy:llä ei ollut ollut oikeutta purkaa sopimusta ja pidättäytyä vuokrien maksusta. Sopimusehtoihin oli sisältynyt nimenomainen ehto vuokralleottajan purkuoikeuden puuttumisesta. Purkuoikeutta ei ollut, vaikka vuokrakohteessa oli olennainen virhe. Sopimusehto ei ollut yllättävä tai kohtuuton. Käräjäoikeuden ratkaisu oli yhdenmukainen korkeimman oikeuden oikeuskäytännön kanssa. Vuokraehdot olivat olleet myös helposti T Oy:n havaittavissa. T Oy oli allekirjoittamalla vuokrasopimuksen tullut tietoiseksi sopimusehdoista ja hyväksynyt ne. Sopimusehdon sovittelulle ei ollut perusteita. T Oy:tä ei voitu pitää alisteisena sopimuskumppanina S Oy:hyn nähden.

---

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

1. Asian tausta ja kysymyksenasettelu

T Oy oli sopinut myyjän kanssa puhelinjärjestelmän toimittamisesta T Oy:lle. Myyjä oli myynyt laitteen rahoitusyhtiö S Oy:lle, joka oli vuokrannut sen T Oy:lle. Vuokra-ajaksi oli sovittu 60 kuukautta ja kuukausivuokran määräksi 320 euroa. Vuokrasopimuksen kohteena olivat olleet puhelinjärjestelmän laitteisto sekä ohjelmistolisenssien käyttöoikeudet. Puhelinjärjestelmällä oli ollut tarkoitus hoitaa T Oy:n taksiautojen puhelintilausjärjestelmä. Puhelinjärjestelmä oli otettu käyttöön 30.5.2016. Järjestelmän käyttöönoton jälkeen T Oy:n edustaja oli allekirjoittanut T Oy:n ja S Oy:n välisen leasingvuokrasopimuksen.

Leasingvuokrasopimus oli laadittu S Oy:n laatimalle vakiosopimuskaavakkeelle. T Oy:n edustajan allekirjoittaessa sopimusta paikalla ei ollut ollut S Oy:n edustajaa vaan ainoastaan myyjän edustaja. Vuokrasopimuksen kääntöpuolella olevissa yleisissä ehdoissa vuokralleottajaa oli kielletty purkamasta sopimusta ja S Oy:n vastuu mahdollisista vuokrakohteen virheistä oli suljettu pois. T Oy oli 21.11.2016 vaatinut vuokrasuhteen purkua vuokrakohteessa olleen olennaisen virheen vuoksi. S Oy:n kiistettyä purkuvaatimuksen T Oy oli jättänyt vuokrat maksamatta 1.2.2017 lukien. S Oy on maksamattomien vuokrien johdosta purkanut vuokrasopimuksen päättymään 11.9.2017.

S Oy on kanteessaan vaatinut, että T Oy velvoitetaan suorittamaan sille vuokra- ja vahingonkorvaussaatavaa yhteensä 18.268,47 euroa korkoineen. T Oy on kiistänyt vaatimuksen ja katsonut, että sillä oli ollut vuokrasopimuksen perusteella oikeus purkaa vuokrasopimus vuokrakohteen olennaisen virheen vuoksi. Toissijaisesti T Oy on vaatinut, että vuokrasopimuksen purkua koskevaa ehtoa sovitellaan tai se jätetään huomiotta siten, että T Oy:llä katsotaan olleen oikeus sopimuksen purkamiseen. Käräjäoikeus on hyväksynyt S Oy:n kanteen osittain ja velvoittanut T Oy:n suorittamaan S Oy:lle vuokra- ja vahingonkorvaussaatavaa yhteensä 11.302,28 euroa korkoineen.

Asiassa on ensiksi kysymys siitä, onko T Oy:llä ollut oikeus sen ja S Oy:n välisen leasingvuokrasopimuksen purkamiseen vuokrakohteen olennaisen virheen perusteella ja siten oikeus pidättäytyä vuokranmaksusta. Mikäli T Oy:llä ei ole ollut tällaista purkuoikeutta, asiassa on kysymys siitä, onko purkuoikeuden puuttumista koskeva ehto kuitenkin siten kohtuuton, että sitä on soviteltava tai se on jätettävä kokonaan huomiotta. Lisäksi asiassa on kysymys S Oy:lle aiheutuneen vahingon määrästä.

2. T Oy:n oikeus purkaa vuokrasopimus

2.1 Oikeudelliset lähtökohdat

Rahoitusleasingjärjestelyn osapuolten asemaa ei ole säännelty laissa. Korkein oikeus on ratkaisuissaan KKO 1997:130 ja KKO 2008:53 katsonut, että rahoitusyhtiön ja vuokralleottajan väliseen oikeussuhteeseen sovelletaan rahoitusyhtiön rahoittajan asemasta huolimatta irtaimen esineen vuokraa koskevia säännöksiä ja periaatteita. Perusteluiden mukaan vuokrasopimusten vastuunrajoitusehdoissa ei ollut nimenomaisesti tai selvästi määrätty, ettei rahoitusyhtiö vuokralleantajana olisi vastuussa vuokrakohteen virheestä. Sopimuksissa ei myöskään ollut kielletty vuokralleottajaa purkamasta sopimusta vuokran kohteen virheellisyyden perusteella. Sen vuoksi korkein oikeus on kummassakin ratkaisussa päätynyt siihen, että vuokralleottajalla oli ollut oikeus purkaa leasingsopimus sen kohteena olleen laitteen olennaisen virheen johdosta.

Ratkaisussaan KKO 2015:26 korkein oikeus on todennut, että rahoitusleasingjärjestelyssä asiakas (vuokralleottaja) valitsee yleensä itsenäisesti hankinnan kohteena olevan laitteen tai laitteiston valitsemaltaan toimittajalta (myyjä). Myös tosiasiallinen tavarantoimitus tapahtuu yleensä suoraan myyjältä vuokralleottajalle, jolle tällöin kuuluu myös vuokrakohteen laadun, ominaisuuksien ja soveltuvuuden tarkastaminen. Rahoitusyhtiö puolestaan perii laitteistosta myyjälle suorittamansa kauppahinnan vuokranmaksuina ja sen ostaman sekä edelleen vuokraaman laitteiston omistusoikeus on vuokran maksamisen vakuutena. Kaupan ja vuokrauksen kohteena on tyypillisesti sama laite tai laitteisto. Rahoitusyhtiö pyrkii yleensä sopimusehdoissa rajoittamaan vastuutaan vuokraamansa kohteen virheistä, ohjaamaan vuokralleottajan virheilmoitukset suoraan toimittajalle ja varmistumaan siitä, että se saa sovitut maksut koko vuokrakaudelta riippumatta siitä, mitä vuokrakohteelle tapahtuu. Kysymyksessä on erityisrahoitusmuoto. Siinä vuokralleantajan pääasiallinen rooli on rahoituksellinen, eikä vuokralleantaja, jonka velvollisuuksiin edellä todetuin tavoin ei kuulu vuokrakohteen tarkastaminen, yleensä ole vastuussa vuokrakohteen laadusta, ominaisuuksista ja vuokralleottajan käyttötarkoitukseen soveltuvuudesta. (kohdat 8 ja 9)

Toisaalta korkein oikeus on todennut (kohta 10), että sopimuksen purkaminen on sopimusosapuolten tärkeä oikeussuojakeino, joka liittyy vain olennaisiin sopimusrikkomuksiin. Vaikka rahoitusyhtiön vastuun rajoittamista vuokrakohteen virheiden osalta voidaan pitää rahoitusleasingjärjestelyn vakiintuneena piirteenä, vuokralleottajan purkuoikeudella on kuitenkin nähty olevan erityinen merkitys vuokralleottajan oikeusturvan takeena. Myös kansainvälisissä rahoitusleasingjärjestelyä koskevissa sääntelyhankkeissa lähtökohdaksi on otettu vuokralleottajan purkuoikeuden olemassaolo vuokrakohteen virheiden perusteella, vaikka pääsäännön mukaisesti vuokralleottajan tuleekin vuokrakohteen virheiden osalta kääntyä rahoitusyhtiön sijasta suoraan myyjän puoleen (UNIDROIT Convention on International Financial Leasing 8 art. ja 12 art. sekä Principles, Definitions and Model Rules of European Private Law (DCFR) IV.B. - 4:104 art.).

Ratkaisusta KKO 2015:26 ilmenevin tavoin silloin, kun ehdoilla ei ole nimenomaisesti tai riittävän selkeällä tavalla estetty vuokralleottajaa purkamasta vuokrasopimusta vuokrakohteen olennaisen virheellisyyden perusteella, vuokralleottajalla on purkuoikeus (kohdat 23 ja 24). Ehtoa, jonka mukaan rahoitusyhtiö ei ollut vastuussa vuokrakohteen laadusta, kunnosta ja soveltuvuudesta tarkoitukseensa, on myös pidettävä tavanomaisena sopimusehtona (kohta 16).

2.2 Arviointi tässä asiassa

T Oy:n ja S Oy:n välillä solmitun leasingvuokrasopimuksen yleisten ehtojen kohdan 6 mukaan ”Vuokralleottajan vuokranmaksuvelvollisuus on ehdoton ja riippumaton vuokrakohteen mahdollisista vioista tai puutteista, kunnosta ---”. Ehtojen kohdan 8 mukaan ”vuokralleantaja ei vastaa myyjän toimituksesta tai muiden velvollisuuksien täyttämisestä, vuokrakohteen virheestä, kunnosta, laadusta, suorituskyvystä, soveltumisesta tarkoitettuun käyttöön, käyttöönoton tai käytön estymisestä tai muista ominaisuuksista --- eikä välittömistä tai taikka välillisistä vahingoista, jonka vuokrakohde voi aiheuttaa vuokralleottajalle tai kolmannelle osapuolelle. Mikäli vuokrakohteessa tai sen toimituksessa ilmenee vikoja tai puutteita, vuokralleottajan tulee kustannuksellaan ja omissa nimissään esittää vaatimuksensa suoraan vuokrakohteen myyjälle, valmistajalle tai muulle sellaiselle kolmannelle taholle, jonka vuokralleottaja katsoo olevan virheellisyydestä vastuussa. Vuokralleottajalla on oikeus esittää vaatimuksensa omissa nimissään. --- Minkäänlainen virhe tai puute vuokrakohteessa tai sen toimituksessa tai myyjän sopimusrikkomus ei oikeuta vuokralleottajaa pidättymään vuokrien tai muiden maksujen suorittamisesta, irtisanomaan, purkamaan tai muutoin päättämään tätä sopimusta tai esittämään mitään vaatimuksia tai väitteitä vuokralleantajaa kohtaan.”

Hovioikeus toteaa, että nyt kysymyksessä oleva asia poikkeaa edellä selostetuista korkeimman oikeuden ennakkopäätöksistä. Niissä on ollut kysymys tilanteista, joissa vuokralleottajan purkuoikeutta ei ollut nimenomaisesti kielletty tai vuokralleottajan purkuoikeutta ja vuokralleantajan virhevastuuta koskevat sopimusehdot olivat olleet jollakin tavoin epäselviä. Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa sopimusehdoissa on nimenomaisesti todettu, että minkäänlainen virhe vuokrakohteessa ei oikeuta vuokralleottajaa pidättymään vuokrien maksusta tai purkamaan sopimusta ja että vuokralleantaja ei vastaa vuokrakohteen virheistä. Ehdoissa on lisäksi todettu, että virhetilanteissa vuokralleottajan tulee esittää vaatimuksensa myyjälle tai vastaavalle taholle ja että vuokralleottajalla on oikeus esittää vaatimukset omissa nimissään. Ehtojen kohdan 18 mukaan sopimukseen ei sovelleta irtaimen esineen vuokraa koskevia periaatteita. Hovioikeus katsoo, että mainitut ehdot ovat sanamuodoiltaan yksiselitteisiä, eikä T Oy ole hovioikeudessa edes väittänyt, että ne olisivat jollakin tavoin epäselviä. Sopimusehtoja ei voida muutoinkaan pitää rahoitusleasingissä kohtuuttomina tai yllättävinä. Leasingvuokrasopimuksessa on lisäksi viitattu sen kääntöpuolella olleisiin yleisiin ehtoihin, joihin T Oy:n edustajan olisi tullut perehtyä erityisesti, kun otetaan huomioon, että puhelinjärjestelmä oli jo sopimusta allekirjoitettaessa otettu yhtiössä käyttöön ja siinä oli ilmennyt ongelmia. T Oy ei ole edes väittänyt, etteivät yleiset sopimusehdot olisi tulleet osaksi sopimusta. Näihin seikkoihin nähden hovioikeus katsoo, että leasingvuokrasopimuksen ehdot ovat sitoneet T Oy:tä eikä yhtiöllä ole siten ollut oikeutta sopimuksen purkamiseen.

Asiaa kokonaisuutena arvioiden hovioikeus katsoo, että T Oy:n ja S Oy:n väliseen leasingvuokrasopimukseen sisältyneissä sopimusehdoissa on nimenomaisesti ja riittävällä tavalla sovittu, ettei S Oy:llä ole vuokralleantajana ollut vastuuta vuokrakohteen virheestä ja estetty vuokralleottajaa purkamasta vuokrasopimus siinäkään tapauksessa, että vuokrakohteessa ilmenisi olennainen virhe. Sopimuksella T Oy:lle on siirretty oikeus esittää vaatimuksia suoraan myyjää kohtaan. T Oy ei ole selvittänyt, miksi se ei ole tällaisia vaatimuksia myyjää kohtaan esittänyt. Tähän nähden ja ottaen huomioon S Oy:n pääasiassa rahoitukseen liittyvä asema sekä se, että nyt kysymyksessä olevan kaltaiset vastuunrajoitusehdot ovat rahoitusleasingjärjestelyssä tyypillisiä, hovioikeus katsoo, ettei myöskään vuokralleottajan purkuoikeutta koskevan ehdon sovittelulle tai huomiotta jättämiselle ole perusteita. Sillä, että S Oy oli mahdollisesti vain hieman ennen nyt kysymyksessä olevan sopimuksen tekemistä muuttanut yleisiä sopimusehtojaan, ei ole asian arvioinnissa merkitystä. Koska vuokralleottajan purkuoikeuden puuttuminen on ollut riippumaton vuokrakohteen virheistä, asiassa ei ole tarvetta erikseen lausua siitä, onko puhelinjärjestelmässä ollut olennainen virhe.

3. Vahingonkorvauksen määrä

---

4. Oikeudenkäyntikulut

---

Tuomiolauselma

Käräjäoikeuden tuomiota ei pääasian osalta muuteta.

Asian ovat ratkaisseet:

Hovioikeudenneuvos Satu Saarensola
Hovioikeudenneuvos Outi Mikkola
Asessori Laura Pihlamaa

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 21.2.2022.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.