Helsingin HO 15.12.2020 1729

Turvaamistoimi
Asiakirjan esittämisvelvollisuus
Omaisuuden ositus

Kysymys turvaamistoimen myöntämisen edellytyksistä asiakirjan esittämiseksi toimitusosituksessa.

ASIAN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Käräjäoikeus oli määrännyt asianajajan suorittamaan pesänjakajana osituksen A:n ja B:n välillä. Osapuolet olivat tehneet sopimuksen, joka oli perustunut eräiden osakkeiden arvioituun arvoon. B oli sittemmin myynyt osakkeet. Hän oli kieltäytynyt esittämästä kauppakirjaa osituksen yhteydessä. A oli oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ään ja 17 luvun 40 §:ään viitaten vaatinut, että käräjäoikeus velvoittaa B:n 5.000 euron sakon uhalla luovuttamaan kauppakirjan A:n ja pesänjakajan haltuun.

Käräjäoikeus katsoi, että A:n turvaamistoimihakemus sisälsi tosiasiallisesti vaatimuksen asiakirjan esittämisvelvollisuudesta osapuolten välillä olevaa toimitusositusta varten. Hakemus ei siten koskenut sellaista asiaa, jossa on saatettavissa vireille pääasia oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 6 §:n 1 momentin mukaisesti menettelyssä, joka voisi johtaa ulosottokaaren 2 luvussa tarkoitettuun täytäntöönpanokelpoiseen ratkaisuun.

Lisäksi hakemuksen hyväksyminen olisi edellyttänyt oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 40 §:n 1 momentin mukaista asiakirjan esittämistä koskevien edellytysten täyttymistä. Lainkohta perusti velvollisuuden asiakirjan esittämiseen vain tuomioistuimessa käsiteltävänä olevissa asioissa. Hakijan esittämille tarkoituksenmukaisuusnäkökohdille ei voitu antaa merkitystä.

Toimitusosituksessa osapuolten toimittaman informaation osalta menettelyyn liittyviin epäkohtiin oli kiinnitetty huomiota myös oikeuskirjallisuudessa (esimerkiksi Lohi: Aviovarallisuusoikeus 2016, sivut 742–749). Oikeustila oli tältä osin kuitenkin selvä. Muutos asiantilaan ei siten ollut ratkaistavissa tarkoituksenmukaisuusperusteella analogisella tulkinnalla, vaan edellytti muutoksia sääntelyssä. Hakemus oli selvästi perusteeton. Käräjäoikeus ratkaisi asian vastausta pyytämättä ja hylkäsi turvaamistoimihakemuksen.

Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjätuomari Noora Kemppi.

HELSINGIN HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS 15.12.2020

Valitus

A on vaatinut, että käräjäoikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. -----

Asiassa ei ollut perusteita hylätä turvaamistointa koskevaa hakemusta selvästi perusteettomana. Toisin kuin käräjäoikeus oli arvioinut, oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaisen turvaamistoimen määräämisen edellytykset täyttyivät. A:n oikeus saada osituksessa täysimääräinen ja tietyn rahamäärän suuruinen tasinko voitiin vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:n 1–4 kohdassa tarkoitetulla ratkaisulla. Lisäksi asiassa oli olemassa vaara, että vastapuoli estää tai heikentää A:n oikeuden toteutumista tai olennaisesti vähentää sen arvoa tai merkitystä.

Hovioikeuden ratkaisu

Selostus asiasta ja kysymyksenasettelu

Käräjäoikeus on määrännyt asianajajan toimittamaan pesänjakajana omaisuuden osituksen A:n ja B:n välillä. Osapuolet ovat tehneet sopimuksen, jonka mukaan B saa X Oy:n osakekannan. Osakkeiden arvosta annetun todistuksen mukaan niillä ei ole arvoa. Yhtiön liiketoiminta on sittemmin myyty. B on kieltäytynyt luovuttamasta kauppakirjaa. Kysymys on siitä, onko olemassa edellytykset myöntää turvaamistoimi, jolla B velvoitetaan sakon uhalla luovuttamaan kauppakirja pesänjakajalle, vai onko hakemus selvästi perusteeton.

Sovellettavat säännökset ja niiden esityöt

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaisesti jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on vastapuolta vastaan muu kuin sanotun luvun 1 tai 2 §:ssä tarkoitettu oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:n 1–4 kohdassa tarkoitetulla ratkaisulla, ja on olemassa vaara, että vastapuoli tekemällä jotakin, ryhtymällä johonkin tai laiminlyömällä jotakin tai jollakin muulla tavoin estää tai heikentää hakijan oikeuden toteutumista tai olennaisesti vähentää sen arvoa tai merkitystä, tuomioistuin voi muun ohella määrätä vastapuolen sakon uhalla tekemään jotakin.

Saman luvun 6 §:n 1 momentin mukaisesti, kun tarkoitettuun turvaamistointa koskevaan hakemukseen on suostuttu, hakijan on kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta pantava pääasiaa koskeva kanne vireille tuomioistuimessa tai saatettava pääasia käsiteltäväksi muussa sellaisessa menettelyssä, joka voi johtaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun täytäntöönpanokelpoiseen ratkaisuun.

Lain esitöiden mukaan tuomioistuin voi päättää turvaamistoimesta siitä riippumatta, onko pääasia tuomioistuimessa vireillä vai ei. Riittää, että se on tai sen voidaan olettaa vastaisuudessa suhteellisen pian olevan oikeudenkäynnin tai muun vastaavanlaisen tutkinnan kohteena. Ratkaisulla tarkoitetaan tuomioistuimen riita-asiassa antaman tuomion lisäksi maksamismääräysmenettelyssä annettua maksamismääräystä, välimiesmenettelyssä annettua välitystuomiota taikka ulosottolain 3 luvun 1 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettua hallintoviranomaisen ratkaisua. Kun kysymys on saatavasta, sen tulee olla erääntynyt siihen mennessä, kun hakijan saamista koskeva pääasia on 6 §:n mukaisesti saatettu tutkittavaksi. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetun muun oikeuden tulee olla sellainen, että se voidaan vastaisuudessa saattaa vahvistettavaksi 6 §:n mukaisesti, jos sen olemassaoloa ei ole jo ulosottolain 3 luvun 1 §:n mukaisella ratkaisulla vahvistettu. (HE 179/1990 vp s. 12, 13 ja 15). Voimassa olevan ulosottokaaren 2 luvun 2 § vastaa hallituksen esityksessä mainittua ulosottolain 3 luvun 1 §:ää.

Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain (344/2000) esitöissä on mainittu, että oikeuskäytännössä on ilmennyt epäselvyyttä siitä, voidaanko turvaamistointa soveltaa todistusaineiston turvaamiseen ja että mainitussa esityksessä ei oteta kantaa siihen, voidaanko oikeudenkäymiskaaren 7 luvun mukaisia turvaamistoimia käyttää todistusaineiston turvaamiseen (HE 119/1999 vp s. 2). Lailla on annettu erityissäännökset todistelua koskevista turvaamistoimista lain 1 §:ssä luetelluissa asioissa.

Ulosottokaaren 2 luvun 2 §:n 1 momentin mukaisesti ulosottoperusteita ovat muun ohella tuomioistuimen riita- tai rikosasiassa antama tuomio. Pykälän 2 momentin mukaisesti mitä laissa säädetään tuomiosta, koskee soveltuvin osin myös tuomioistuimen riita- tai rikosasiassa antamaa päätöstä, määräystä ja väliaikaista määräystä sekä tuomioistuimen vahvistamaa sovintoa.

Lain esitöiden mukaisesti riita-asiat kattavat myös hakemusasioissa annetut päätökset (HE 216/2001 vp s. 65).

Oikeuskäytäntö

Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2003:102 todennut, että oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaan turvaamistoimen eräänä edellytyksenä on, että hakemuksessa todennäköiseksi saatettu oikeus voidaan vahvistaa ulosottolain 3 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla ratkaisulla. Ratkaisussaan korkein oikeus on arvioinut kysymystä siitä, oliko hakijan nostama kanne oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu pääasiakanne. Yhtiö oli saanut käräjäoikeudessa turvaamistoimenpiteenä kieltopäätöksen, jonka tarkoittaman sille kuuluvan oikeuden vahvistamista koskeva kanne sen oli tullut nostaa määräajassa. Hakemuksessa tarkoitetut kiellot määräsi markkinaoikeus. Yhtiö ei ollut väittänytkään tehneensä kieltohakemusta markkinaoikeudelle. Vaikka käräjäoikeus vahingonkorvauskannetta ratkaistessaan joutui esikysymyksenä ottamaan kantaa siihen, olivatko yhtiön vastapuolet syyllistyneet kanteessa väitettyihin tekoihin, ei tällä tuomiolla vahvistettu turvaamistoimihakemuksessa tarkoitettua oikeutta. Korkein oikeus katsoi, että yhtiö ei ollut siten nostanut sellaista kannetta, jonka nostaminen oli turvaamistoimen voimassapysymisen edellytyksenä. Turvaamistoimena määrätty kielto ei palvellut myöskään yhtiön vaatiman vahingonkorvaussaatavan perimistä. Korkein oikeus määräsi turvaamistoimet peruutettaviksi.

Todistelun turvaaminen oikeuskirjallisuuden mukaan

Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että Suomen oikeus ei tunne eräissä ulkomaisissa järjestelmissä käytössä olevaa mahdollisuutta, jossa asianosaiselle annetaan tehokkaat keinot hankkia vastapuolelta asiakirjoja jo ennen oikeudenkäyntiä (ns. pre-trial discovery; Leppänen, Riita-asian valmistelu todistusaineiston osalta 1998 s. 234, 402; Frände ym. Prosessioikeus 5. p. 2017 s. 640 ja 1001; Rautio – Frände, Todistelu s. 255). Suomi on tehnyt kansainväliseen oikeusapuun tätä koskevan varauman (HE 216/2014).

Toisaalta on todettu, että kielellisesti estettä edellä mainitun lainkohdan soveltamiseen todistelun turvaamiseen ei ole eikä pääasiaprosessivelvollisuus ole ongelma (Havansi, Uusi turvaamistoimilainsäädäntö selityksineen, 2.p. 1994 s. 67–68). Lisäksi on katsottu, että editio on sellainen oikeus, joka voidaan vahvistaa ratkaisulla ja että editiovaade on ennakkoturvattavissa (Savola, DL 2001 s. 458).

Kielteistä kantaa on perusteltu sillä, että muulle kannalle ei ole saatavissa tukea lain sanamuodosta eikä esitöistä. Oikeudella ja etuudella tarkoitetaan lainkohdassa yksityisoikeudellisia oikeuksia eikä oikeuksia oikeudenkäyntimenettelyssä. Jos tarkoitus olisi ollut muuttaa todistusoikeutta, siitä olisi mainittu lain esitöissä. Oikeus tulee voida vahvistaa ratkaisulla ja pääasiaa koskevan kanteen tulee johtaa ulosottoteitse täytäntöönpanokelpoiseen tuomioon (Möller DL 5/2001 s. 915–917; Frände ym. Prosessioikeus 5.p. 2017 s. 640; Linna – Leppänen, Ulosottomenettely, 2003 s. 87).

Ulosottoperusteet on lueteltu ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä. Ulosottokaaren 1 luvun 1 §:n mukaan sen mukaisesti pannaan täytäntöön lainkohdassa luetellut yksityisoikeudelliset velvoitteet. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että luettelo on tyhjentävä eikä ulosottoperusteita voida ilman lainkohdassa olevaa valtuutusta luoda muussa laissa eikä ulosottokäytännössä (Linna – Leppänen, Ulosottomenettely s. 79).

Oikeuskirjallisuudessa on todistelun turvaamisen yhteydessä selostettu muita keinoja todisteen hankkimiseksi. Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 20 §:n 2 momentin mukaan asianosaisen on valmistelussa vastapuolen pyynnöstä ilmoitettava, onko hänellä hallussaan sellainen vastapuolen riittävästi yksilöimä kirjallinen todiste, jolla voi olla merkitystä asiassa. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 40 §:n mukaan tuomioistuin voi määrätä asiakirjan tuotavaksi tuomioistuimeen ja tarvittaessa määrätä asianomaisen henkilön täyttämään velvollisuutensa sakon uhalla. Saman luvun 61 §:n mukaan oikeudessa voidaan esittää asiakirja riita-asiassa, jossa oikeudenkäynti ei vielä ole vireillä, jos hakijan oikeus saattaa olla todisteen vastaanottamisen varassa. Edellytyksenä on lisäksi vaara, että todiste häviää tai että se voidaan vain vaikeuksin esittää myöhemmin. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu lisäksi, että jo ennen pääasian oikeudenkäyntiä voidaan pyytää turvaamistoimea todisteen suojaksi sen hävittämistä vastaan (Frände ym. Prosessioikeus, s. 640; Rautio – Frände, Todistelu s. 255).

Turvaamistoimen edellytykset

Hakemus koskee osituksen osapuolen velvoittamista turvaamistoimella luovuttamaan osituksessa asiakirja, joka mahdollisesti osoittaisi tällä osapuolella olevan sellaista omaisuutta, joka osituksessa tulisi ottaa huomioon. Edellä esitetyn perusteella turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä on muun ohella, että hakijalla on todennäköisesti oikeus, joka voidaan vahvistaa täytäntöönpanokelpoisella ratkaisulla ja jota koskeva kanne on pantava kuukauden kuluessa vireille.

A:lla ei ole tässä vaiheessa mahdollisuutta saattaa vireille kannetta mahdollisesta tasinkosaatavastaan, koska ositusmenettely on kesken ja sen toimittaminen kuuluu pesänjakajan yksinomaiseen toimivaltaan. Pesänjakajan suorittama ositus ei ole täytäntöönpantavissa mainitun pykälän edellyttämällä tavalla, vaan tasinkoon oikeutetun on tarvittaessa hankittava myöhemmin vahvistettavalle tasinkosaatavalleen tuomioistuimen vahvistama täytäntöönpanoperuste. Pesänjakajan toimittamaa ositusta ei voida lainkohdan sanamuodon vastaisesti katsoa turvaamistoimiasiassa tarkoitetuksi täytäntöönpanoperusteeksi.

A:n turvaamistoimihakemuksessa tarkoitettua oikeutta ei voida vahvistaa tasinkosaatavaa koskevalla kanteella eikä tällainen kanne voi olla tässä asiassa edellä mainitussa lainkohdassa edellytetty pääasiakanne.

Edellä esitettyä käsitystä tukee se, että yleistä, oikeudenkäyntiä edeltävää todistelun turvaamista koskevaa säännöstä ei ole, vaan todisteiden hankkimisesta oikeudenkäynnin eri vaiheissa on säädetty mainituissa oikeudenkäymiskaaren säännöksissä ja erityislaissa. Näistä tilanteista nyt ei ole kysymys. Turvaamistoimilainsäädännön esitöissä ei ole mainittu, että näitä todistelun hankkimista koskevia oikeudenkäymiskaaren säännöksiä olisi ollut tarkoitus muuttaa.

Näillä perusteilla hovioikeus katsoo, että hakemus on ollut selvästi perusteeton eikä aihetta käräjäoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ole.

-----

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

------

Asian ovat ratkaisseet:

Hovioikeudenneuvos Marja-Leena Honkanen
Hovioikeudenneuvos Kristiina Harenko
Hovioikeudenneuvos Juha Hartikainen

Esittelijä:

Hovioikeuden esittelijä Antto Orasmaa

Ratkaisu on yksimielinen.

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 15.2.2021.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.