Helsingin HO 2.10.2020 1333

Päätösvaltaisuus - Lautamies - Este - Oikeudenkäymiskaaren 2 luku 1 § - Oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 12 §

Syyte koskee tapon yritystä. Pääkäsittely käräjäoikeudessa on aloitettu 2.10.2018 oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 §:n mukaisessa kokoonpanossa, johon ovat kuuluneet puheenjohtaja ja kaksi lautamiestä. Asian käsittelyä on lykätty ja uudeksi käsittelypäiväksi on määrätty 15.10.2018. Toinen lautamies oli esteestä ilmoittamatta jäänyt saapumatta istuntoon, eikä tietoa hänen poissaolonsa syystä ollut saatu myöskään jälkikäteen.

Oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 12 §:n mukaan käräjäoikeus ja hovioikeus on päätösvaltainen, vaikka sen monijäsenisen kokoonpanon jäsenistä yhdelle on tullut este pääkäsittelyn, suullisen käsittelyn, istunnon tai katselmuksen aloittamisen jälkeen. Kokoonpanossa on kuitenkin aina oltava vähintään yksi lainoppinut jäsen. Käräjäoikeus on lisäksi päätösvaltainen, kun lautamiehiä on vähintään yksi.

Asian ratkaisseessa käräjäoikeuden kokoonpanossa on ollut yksi lainoppinut jäsen sekä yksi lautamies. Kokoonpano on siten täyttänyt vaatimukset, joita lainkohdassa tarkoitetussa estetilanteessa edellytetään. Kysymys on kuitenkin siitä, onko tällaista kokoonpanoa voitu lain mukaan käyttää, kun lautamiehen poisjäännin syystä ei ollut ollut mitään tietoa.

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 2.11.2018 nro 147766

Asia R 18/8126

SELOSTUS ASIASTA

Käräjäoikeudessa on ollut kyse tapon yrityksestä.

Pääkäsittely käräjäoikeudessa on aloitettu 2.10.2018 oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 §:n mukaisessa kokoonpanossa, johon ovat kuuluneet puheenjohtaja ja kaksi lautamiestä. Asian käsittelyä on lykätty ja uudeksi käsittelypäiväksi on määrätty 15.10.2018. Toinen lautamies oli esteestä ilmoittamatta jäänyt saapumatta istuntoon, eikä tietoa hänen poissaolonsa syystä ollut saatu myöskään jälkikäteen.

Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjätuomari ja yksi lautamies.

HELSINGIN HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS 1333 2.10.2020

Asian käsittely hovioikeudessa

Käsittelyn vaiheet

Syyttäjän ja asianomistajan sekä vastaajan valitettua käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeus on ottanut viran puolesta tutkittavakseen sen, onko käräjäoikeus ollut päätösvaltainen asian ratkaistessaan.

Hovioikeus on pyytänyt 8.5.2020 Helsingin käräjäoikeuden laamannia hankkimaan selvityksen käräjäoikeuden päätösvaltaisuudesta asiassa.

Laamanni on 1.6.2020 toimittanut hovioikeudelle asiassa puheenjohtajana toimineen käräjätuomarin lausuman. Asianosaiset ovat antaneet asiasta omat lausumansa.

Hovioikeuden presidentti on 30.6.2020 siirtänyt oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 8 a §:n nojalla kysymyksen käräjäoikeuden päätösvaltaisuudesta käsiteltäväksi vahvennetussa istunnossa.

Käräjätuomarin lausumat

Käräjätuomarin lausuman mukaan pääkäsittelyä, joka oli aloitettu 2.10.2018 puheenjohtajan ja kahden lautamiehen kokoonpanossa, oli tullut lykätä uuden todistelun vuoksi. Lautamiesten oli sovittu saapuvan istuntoon 15.10.2018 ilman erillistä kutsua, mikä oli vakiintunut käytäntö käräjäoikeudessa. Toinen lautamies oli esteestä ilmoittamatta jäänyt saapumatta istuntoon, eikä tietoa hänen poissaolonsa syystä ollut saatu myöskään jälkikäteen. Käräjätuomarilla ei kuitenkaan ollut syytä epäillä, että lautamiehen poissaolon syy olisi ollut epäasiallinen. Kysymys oli ollut kiireellisestä vangitun asiasta, jonka käsittelyä oli ollut jatkettava puheenjohtajan ja yhden lautamiehen kokoonpanossa, koska laki ei mahdollistanut kokoonpanon täydentämistä kesken pääkäsittelyn.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Syyte koskee tapon yritystä. Pääkäsittely käräjäoikeudessa on aloitettu 2.10.2018 oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 §:n mukaisessa kokoonpanossa, johon ovat kuuluneet puheenjohtaja ja kaksi lautamiestä. Asian käsittelyä on lykätty ja uudeksi käsittelypäiväksi on määrätty 15.10.2018. Toinen lautamies oli esteestä ilmoittamatta jäänyt saapumatta istuntoon, eikä tietoa hänen poissaolonsa syystä ollut saatu myöskään jälkikäteen.

Oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 12 §:n mukaan käräjäoikeus ja hovioikeus on päätösvaltainen, vaikka sen monijäsenisen kokoonpanon jäsenistä yhdelle on tullut este pääkäsittelyn, suullisen käsittelyn, istunnon tai katselmuksen aloittamisen jälkeen. Kokoonpanossa on kuitenkin aina oltava vähintään yksi lainoppinut jäsen. Käräjäoikeus on lisäksi päätösvaltainen, kun lautamiehiä on vähintään yksi.

Asian ratkaisseessa käräjäoikeuden kokoonpanossa on ollut yksi lainoppinut jäsen sekä yksi lautamies. Kokoonpano on siten täyttänyt vaatimukset, joita lainkohdassa tarkoitetussa estetilanteessa edellytetään. Kysymys on kuitenkin siitä, onko tällaista kokoonpanoa voitu lain mukaan käyttää, kun lautamiehen poisjäännin syystä ei ollut ollut mitään tietoa.

Arviointia

Käräjäoikeuden puheenjohtaja on lausumassaan ilmoittanut, että hänellä ei ollut syytä epäillä, että lautamiehen poissaolon syy olisi ollut epäasiallinen. Kysymys oli ollut kiireellisestä vangitun asiasta, jonka käsittelyä oli ollut jatkettava puheenjohtajan ja yhden lautamiehen kokoonpanossa, koska laki ei mahdollistanut kokoonpanon täydentämistä kesken pääkäsittelyn.

Säännös lautamiehelle tulleen esteen vaikutuksesta kokoonpanon päätösvaltaisuuteen otettiin oikeudenkäymiskaareen jo silloin, kun nykyinen lautamiesjärjestelmä luotiin alioikeuksien yhdistämisen yhteydessä (HE 28/1986 yleisten alioikeuksien yhtenäistämistä koskevaksi lainsäädännöksi). Oikeudenkäymiskaaren silloisessa 2 luvun 1 §:n 3 momentissa säädettiin, että jos lautamiehelle on tullut este riita-asian pääkäsittelyn aloittamisen jälkeen, käräjäoikeus on toimivaltainen, kun lautamiehiä on vähintään kaksi. Silloin käräjäoikeuden peruskokoonpanoon kuului kolme lautamiestä, joten periaate oli olennaisesti samanlainen kuin nykyään eli kokoonpano säilyy päätösvaltaisena lautamiehen pois jäämisestä huolimatta, kun kokoonpanossa on laissa säädetty vähimmäismäärä lautamiehiä. Sääntelyä on sittemmin tarkistettu lautamieskokoonpanon muutosten vuoksi ja lisäksi niin, että se koskee myös rikosasioita ja nyttemmin myös hovioikeuksia (683/2016).

Lautamiehen estesääntely perustuu käsittelyn välittömyydestä johtuvaan vaatimukseen. Silloin kun asia joudutaan käsittelemään useammassa pääkäsittelytilaisuudessa, saattaa jollekin tuomioistuimen jäsenelle tulla este. Tällaisen jäsenen tilalle ei kuitenkaan voida kesken oikeudenkäyntiä ottaa uutta jäsentä (HE 28/1986 vp s. 36). Näin esteen sattuessa oikeudenkäyntiä tulee voida jatkaa suppeammassa kokoonpanossa, kunhan vain lain kokoonpanolle asettamat vähimmäisvaatimukset täyttyvät. Lain esitöissä todettiin, että ehdotettu sääntely on tarkoitettu vain niitä poikkeuksellisia tilanteita varten, jolloin etukäteen ei ole voitu arvioida, että lautamiehelle tulee este. Näin voitaisiin välttää se, että tällaisessa tilanteessa asia jouduttaisiin käsittelemään pääkäsittelyssä kokonaan uudelleen (HE 28/1986 vp s. 36).

Lain esitöiden mukaan esteellä tarkoitetaan sitä, että tuomioistuimen jäsenelle tulee este sairauden tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi tai oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa tarkoitetun esteellisyyden perusteella (HE 28/1986 vp s. 36).

Hovioikeus katsoo, että tätä tarkemmin estettä on vaikea määritelläkään mahdollisten tilanteiden moninaisuuden vuoksi. Selvää on, että istunnosta poisjäännille kesken asian käsittelyn on oltava ja käytännössä aina onkin hyvin vahva syy. Sellainen voi olla esimerkiksi oman sairastumisen lisäksi lähiomaisen sairastuminen, muu hyvin tärkeä inhimillinen seikka tai myös liikenteen este. Joskus poisjäämisen syynä saattaa olla myös tiedonkulun katkos tai puute taikka jopa inhimillinen erehdys. On myös muistettava, että lautamiehet maallikkotuomareina osallistuvat vain joihinkin yksittäisiin istuntoihin, minkä vuoksi tiedonkulku heihin nähden ei ole samalla lailla jatkuvaa ja kiinteää kuin tuomioistuimen sisällä.

Nykyisillä viestintävälineillä tieto esteestä saadaan äkillisissäkin tapauksissa yleensä viipymättä tuomioistuimen tai muun kokoonpanon tietoon. Näin ei kuitenkaan välttämättä aina ole. Siten, jos mitään ilmoitusta ei ole tullut tai pois jääneeseen jäseneen ei saada yhteyttä, tämä ei suinkaan välttämättä tarkoita perusteetonta poisjääntiä vaan saattaa viitata jopa vakavaan sairaustilanteeseen. Toisaalta tuomioistuimen on pyrittävä kulloinkin käytössä olevin keinoin varmistumaan ennen pääkäsittelyn jatkamista poisjääneen jäsenen poissaolon syy, jotta esimerkiksi vain myöhässä ollutta jäsentä ei suljeta perusteetta kokoonpanon ulkopuolelle.

Hovioikeus toteaa lisäksi, että oikeudenkäymiskaaren säännös lautamiehen esteestä ei koske ensisijaisesti sitä kysymystä, milloin lautamiehellä on ollut virkamiesoikeudellisesti tai rikosoikeudellisesti hyväksyttävä syy jäädä pois oikeuden istunnosta kesken asian käsittelyä tai millaista selvitystä hänen on esteestään esitettävä, vaan sitä, missä tapauksissa asian käsittelyä voidaan jatkaa suppeammalla kokoonpanolla. Säännöksen tarkoituksena on nimenomaan turvata oikeudenkäynnin jatkuminen tuomioistuimen jäsenelle pääkäsittelyn aloittamisen jälkeen tulleen odottamattoman esteen vuoksi. Jo asian luonteesta johtuu, että lautamiehen jäätyä odottamatta saapumatta istuntoon, ratkaisu asian käsittelyn jatkamisesta on tehtävä yleensä nopeasti. Näin on erityisesti silloin, kun asiassa on vangittuja taikka asianosaisia ja kuultavia on paljon. Mahdollista ei ole myöskään yleensä jäädä odottamaan ainakaan pidemmäksi aikaa sen selviämistä, minkälaisesta esteestä on kysymys ja onko sitä pidettävä pakottavana. Joskus esteen taustalla olevat, esimerkiksi psyykkisestä voinnista johtuvat syyt saattavat selvitä vasta pidemmän ajan kuluttua.

Lautamiehet toimivat tuomareiden tavoin virkavastuulla. Lautamiehet saavat perehdytystä tehtäväänsä ja heidän täytyy jo tämän perusteella olla tietoisia tuomioistuimen jäsenen yleisistä velvollisuuksista kokoonpanon jäsenenä. Käräjäoikeuden puheenjohtajan tuleekin voida luottaa siihen, että jos lautamies on jäänyt saapumatta, tähän on hyväksyttävä syy ja näin on myös silloin, kun poisjäännistä ei ole ilmoitettu, jollei mitään muuta erityistä ilmene. Näin on hovioikeuden käsityksen mukaan ollut tässäkin tapauksessa.

Hovioikeuden käytössä olleen selvityksen perusteella käräjätuomari on pyrkinyt selvittämään lautamiehen poissaolon syytä ennen pääkäsittelyn jatkamista ja kokoonpanon päätösvaltaisuudesta on keskusteltu myös asianosaisten kanssa. Poisjäänyt lautamies oli asianmukaisesti kutsuttu 15.10.2018 jatkettavaksi määrättyyn pääkäsittelyyn. Erityistä merkitystä on voitu käräjäoikeudessa antaa myös sille, että asia on luonteeltaan kiireellinen, koska vastaaja on ollut vangittu ja pääkäsittelyä oli lykätty jo kerran oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 luvun 10 §:n tarkoittamalla tavalla 14 päivää.

Kaiken tämän ja käytettävissä olleen selvityksen perusteella hovioikeus katsoo, että käräjäoikeus on ollut päätösvaltainen sen ratkaistessa asian kokoonpanossa, jossa on ollut vain yksi lautamies.

Päätöslauselma

Hovioikeus vahvistaa, että käräjäoikeuden kokoonpano on ollut päätösvaltainen, kun se on ratkaissut asian kokoonpanossa, jossa on vain yksi lautamies.

Asian käsittelyä hovioikeudessa jatketaan.

Asian ovat ratkaisseet:
hovioikeuden presidentti Mikko Könkkölä

hovioikeudenneuvos Tarja Raiskinen
hovioikeudenneuvos Nina Wilkman
hovioikeudenneuvos Juha Terho
hovioikeudenneuvos Tuomo Kare
hovioikeudenneuvos Jukka Loiva
hovioikeudenneuvos Jussi Kivi

Esittelijä:
hovioikeuden esittelijä Inga-Liisa Paavola

Äänestys.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot asiassa R 18/2902:

Hovioikeudenneuvos Tuomo Kare:

Viittaan asian taustan sekä sovellettavien säännösten ja niiden esitöiden osalta siihen, mitä hovioikeuden enemmistö on lausunut.

Kun käräjäoikeus käsittelee asiaa puheenjohtajan ja kahden lautamiehen kokoonpanossa ja toinen lautamiehistä jää pois kesken käsittelyn, käsittelyä voidaan jatkaa vain siinä tapauksessa, että poisjääneelle lautamiehelle on tullut sellainen este, jota tarkoitetaan oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 12 §:ssä. Säännöksen sanamuodosta ilmenee, että poisjäännin syynä on nimenomaan oltava este, joka lautamiehelle on tullut pääkäsittelyn aloittamisen jälkeen, eikä poisjäänti siis itsessään luo mahdollisuutta jatkaa käsittelyä suppeammalla kokoonpanolla. Säännös vastaa näiltä osin aiempaa lakia, jonka esitöiden mukaan esteellä tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että tuomioistuimen jäsenelle tulee este sairauden tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi taikka hän tulee esteelliseksi oikeudenkäymiskaaren 13 luvun mukaisesti (HE 28/1986 vp s. 36).

Odottamattoman poisjäännin syynä voi olla esimerkiksi äkillinen sairastuminen, liikenteen keskeytyminen tai muu pakottava este. Toisaalta lautamiehen poisjäännin taustalla voi yhtä lailla olla sellainenkin syy, jota ei voida pitää oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 12 §:ssä tarkoitettuna esteenä. Tapauskohtaisesti on ratkaistava, johtuuko poisjäänti tällaisesta esteestä. Esteen ei sen sijaan voida lähtökohtaisesti olettaa olevan käsillä pelkästään sillä perusteella, että poisjäännin syystä ei saada tietoa. Toisenlaisesta tulkinnasta seuraa, että poisjäänti muodostuu jo itsessään riittäväksi perusteeksi jatkaa asian käsittelyä suppeammalla kokoonpanolla. Tällainen lopputulos on ristiriidassa lain sanamuodon ja esitöistä ilmenevän tarkoituksen kanssa, ja se on omiaan johtamaan esimerkiksi siihen, että vakava rikosasia ratkaistaan ilman riittävää perustetta suppeammassa kokoonpanossa kuin muutoin olisi mahdollista.

Tässä tapauksessa käräjätuomarin lausumasta hovioikeudelle ilmenee, että selvitystä lautamiehen poissaolon syystä ei ole saatu jälkikäteenkään. Katson tämän seikan viittaavan vahvasti siihen, ettei lautamiehellä ole tosiasiallisesti ollut sellaista estettä, jota oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 12 §:ssä tarkoitetaan. Johtopäätökseni näin ollen on, että käräjäoikeus ei ole ollut päätösvaltainen ratkaisemaan tapon yritystä koskevaa asiaa puheenjohtajan ja yhden lautamiehen kokoonpanossa. Siten kumoan käräjäoikeuden tuomion ja palautan asian käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

Hovioikeudenneuvos Juha Terho:

Olen samaa mieltä kuin hovioikeudenneuvos Kare.

Hovioikeudenneuvos Nina Wilkman:

Olen samaa mieltä kuin hovioikeudenneuvos Terho.

Vakuudeksi:

hovioikeuden esittelijä Inga-Liisa Paavola

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.