10.12.2019

Selostus asian käsittelystä käräjäoikeudessa

Velkajärjestelyn hakija on pyytänyt käräjäoikeutta selvittämään velkojan lausuman allekirjoittaneen henkilön kelpoisuuden toimia asiamiehenä, koska asia on riitainen.

Käräjäoikeus on 12.4.2019 ratkaissut asiamiehen kelpoisuutta koskevan väitteen päättäessään velkajärjestelyn aloittamisesta. Käräjäoikeus totesi, että laissa ei säädetä sitä, missä vaiheessa hakemuksen katsotaan olevan riitainen. Käräjäoikeus katsoi, että asia muuttuu riitaiseksi, jos velkoja vastustaa hakemusta joko esittämällä velkajärjestelylain 10 §:n mukaisen esteperusteen tai vetoamalla 9 a §:n mukaiseen väliaikaiseen syyhyn. Asian riitauttavan lausuman toimittavan velkojan asiamiehen tulee täyttää oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n 1, 2 tai 3 momentissa mainitut kelpoisuusvaatimukset.

Tämän jälkeen käräjäoikeus päätöksellään 10.7.2019 vahvisti maksuohjelmaehdotuksen hakijan maksuohjelmaksi.

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:

Käräjänotaari Henni Parviainen

Ratkaisut, joihin on haettu muutosta

- - -

Pirkanmaan käräjäoikeus 12.4.2019 nro 12476

- - -

Asia

Asiamiehen kelpoisuus

Valittaja

Kansaneläkelaitos

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus

Kansaneläkelaitos on vaatinut, että sen asiamiehenä toimineen perintäasiantuntijan katsotaan täyttäneen oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:ssä säädetyt asiamiehen kelpoisuusvaatimukset ja olleen oikeutettu toimimaan Kansaneläkelaitoksen asiamiehenä sen lausuessa velkajärjestelyn edellytyksistä velkojia kuultaessa.

Perusteinaan Kansaneläkelaitos on lausunut, että sen asiamiehenä toiminut perintäasiantuntija on täyttänyt oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n 4 momentin mukaiset asiamiehen kelpoisuusvaatimukset, koska hakemusasia on ollut riidaton siinä vaiheessa, kun perintäasiantuntija on antanut Kansaneläkelaitoksen lausuman velkajärjestelyhakemukseen. Asia on muuttunut riitaiseksi vasta, kun velallinen on kiistänyt velkojan tekemän esteväitteen. Kansaneläkelaitoksen toiminnan järjestämisen kannalta on tärkeää saada selvyys siihen kysymykseen, mitä kelpoisuusvaatimuksia velkojan asiamieheltä edellytetään lausuttaessa ensi kertaa velkajärjestelyhakemuksesta velkajärjestelyn esteiden ja edellytysten osalta.

Vastaus

Vastauksen pyytäminen valitukseen on ollut ilmeisen tarpeetonta.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa toimia asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa (715/2011) tarkoitettu luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä. Saman pykälän 4 momentin 2 kohdan mukaan myös muu kuin 1 momentissa mainittu, rehellinen ja muutoin kyseiseen tehtävään sopiva ja kykenevä täysi-ikäinen henkilö, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu, voi toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana hakemusasiassa, joka ei ole riitainen.

Velallinen on 4.10.2018 vireille tulleessa hakemuksessaan hakenut velkajärjestelyä. Käräjäoikeus on kuullut velkojia velkajärjestelyhakemuksesta. Kansaneläkelaitos on 2.11.2018 antanut lausuman, jossa se on vastustanut velkajärjestelyhakemusta, koska velkajärjestelylle on yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 10 §:n 7 kohdan mukainen este. Lausuman on allekirjoittanut Kansaneläkelaitoksen perintäkeskuksen perintäasiantuntija, jolla ei ole oikeustieteellistä tutkintoa. Hakija on lausumassaan 15.11.2018 pyytänyt käräjäoikeutta selvittämään perintäasiantuntijan pätevyyden toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä ja 14.12.2018 antamallaan lausumalla katsonut, että velkajärjestelyn aloittamiselle ei ole velkojien tarkoittamaa estettä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lainsäädännössä ei ole säännöstä siitä, milloin hakemusasia muuttuu riitaiseksi. Asiasta on ristiriitaista oikeuskäytäntöä velkajärjestelyasioissa. - - -

Kansaneläkelaitos on edellä kerrotussa lausumassaan 2.11.2018 vastustanut hakemusta ja vaatinut sen hylkäämistä. Asianosaiset ovat olleet eri mieltä siitä, voidaanko hakemus hyväksyä. Asia on siten muuttunut riitaiseksi, kun Kansaneläkelaitos on päättänyt riitauttaa velkajärjestelyhakemuksen. Näin ollen Kansaneläkelaitoksen perintäkeskuksen perintäasiantuntija ei ole täyttänyt oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:ssä säädettyjä asiamiehen kelpoisuusvaatimuksia eikä ole tällä perusteella voinut toimia sen oikeudenkäyntiasiamiehenä asiassa.

Näillä ja muutoin käräjäoikeuden lausumilla perusteilla hovioikeus on ratkaissut asian päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla.

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi.

Pääasian osalta käräjäoikeuden ratkaisuun ei ole haettu muutosta.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Hovioikeuden presidentti Kenneth Nygård
Hovioikeudenlaamanni Asko Nurmi
Hovioikeudenneuvos Arja Maunula
Hovioikeudenneuvos Juha Karvinen
Hovioikeudenneuvos Rita Melartin (eri mieltä)
Hovioikeudenneuvos Vilja Hahto (eri mieltä)
Hovioikeudenneuvos Atso Sinervo, joka esitteli asian

Äänestys

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO ASIASSA S 19/1480

Hovioikeudenneuvos Vilja Hahto:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Velvollisena lausumaan asiamiehen kelpoisuudesta totean olevani siitä samaa mieltä kuin enemmistö.

Hovioikeudenneuvos Melartin:

Olen samaa mieltä kuin hovioikeudenneuvos Hahto.

Lainvoimaisuustiedot:

Korkeimman oikeuden ratkaisu 12.5.2020: Ei valituslupaa