Turun HO 21.8.2019 604

Työsopimus - Liikkeen luovutus
Työsopimuksen päättäminen
Luottamusmies
Työsuojeluvaltuutettu

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

N Oy ei ollut ottanut tapahtuneesta liikkeen luovutuksesta huolimatta palvelukseensa seitsemää luovuttajan palveluksessa ollutta työntekijää. Mitattaessa työsuhteiden perusteettomasta päättämisestä tuomittavia korvauksia merkitystä ei ollut sillä, että A oli toiminut työsuojeluvaltuutettuna ja C luottamusmiehenä.

PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU 30.6.2017

Selostus asian käsittelystä käräjäoikeudessa

A, B, C, D, E, F ja G vaativat, että N Oy velvoitetaan maksamaan heille muun ohella korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. He olivat työskennelleet voimalaitoksen käyttöpalveluissa, ja heidän työsuhteensa oli liikkeen luovutuksessa siirtynyt N Oy:n vastattavaksi. N Oy ei ollut ottanut heitä palvelukseensa.

Käräjäoikeus velvoitti N Oy:n maksamaan kantajille E:tä lukuun ottamatta muun ohella korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä.

Käräjäoikeus ei ottanut korvauksia mitatessaan huomioon A:n asemaa työsuojeluvaltuutettuna ja C:n asemaa luottamusmiehenä, koska irtisanominen oli kohdistunut koko voimalaitoksen henkilöstöön N Oy:n tulkittua, ettei kysymys ole liikkeen luovutuksesta. Koko voimalaitoksen henkilöstöä oli käsitelty yhdenmukaisesti ja samalla tavalla.

Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:
käräjätuomari Jyrki Mantere

TURUN HOVIOIKEUS TUOMIO 21.8.2019

Selostus asian käsittelystä hovioikeudessa

N Oy valitti käräjäoikeuden tuomiosta vaatien muun ohella, että yhtiö vapautetaan kaikesta tuomitusta maksuvelvollisuudesta voimalaitoksen käyttöpalveluissa työskennelleille A:lle, B:lle, C:lle, D:lle, E:lle, F:lle ja G:lle tai että korvauksia ainakin alennetaan. Asiassa ei ollut tapahtunut liikkeen luovutusta ja että korvaukset olivat joka tapauksessa liian korkeita.

A jätti vastavalituksen vaatien, että hänelle tuomittua korvausta korotetaan 24 kuukauden palkkaa vastaavaan määrään. Korvaus oli liian matala ottaen huomioon hänen asemansa työsuojeluvaltuutettuna.

B jätti vastavalituksen vaatien, että hänelle tuomittua korvausta korotetaan 10 kuukauden palkkaa vastaavaan määrään. Korvaus oli liian matala.

C jätti vastavalituksen vaatien, että hänelle tuomittua korvausta korotetaan 30 kuukauden palkkaa vastaavaan määrään. Korvaus oli liian matala ottaen huomioon hänen asemansa pääluottamusmiehenä.

A, B, C, D, E, F ja G vaativat, että N Oy:n valitus hylätään.

N Oy vaati, että A:n, B:n ja C:n vastavalitukset hylätään.

Lisäksi kaikki asianosaiset esittivät oikeudenkäyntikuluja koskevia vaatimuksia.

Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että asiassa oli tapahtunut liikkeen luovutus. Hovioikeus hylkäsi N Oy:n väitteen siitä, että F:llä ei ole oikeutta esittää asiassa vaatimuksia.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun aseman vaikutuksesta tuomittavaan korvaukseen hovioikeus lausui seuraavaa.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asiassa on tältä osin kysymys siitä, onko mitattaessa A:lle ja C:lle maksettavaksi tuomittuja korvauksia otettava huomioon, että A on ollut ennen liikkeen luovutusta työsuojeluvaltuutettu ja C pääluottamusmies.

Työsopimuslain 13 luvun 4 §:n mukaan luottamusvaltuutettu säilyttää asemansa, jos liike tai sen osa sitä luovutettaessa säilyttää itsenäisyytensä. Työsopimuslaissa ei ole säännöstä luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun aseman säilymisestä. Luottamusmiehen suoja liikkeen luovutuksessa on jätetty sovittavaksi työehtosopimuksissa (HE 157/2000 vp, s. 124).

N Oy on ennen luovutusta ja sen jälkeen johdonmukaisesti kieltänyt asiassa olevan käsillä liikkeen luovutus. Se on kohdellut käyttöpalveluissa työskennelleitä henkilöitä yhdenmukaisesti siinä merkityksessä, että yhtiö ei ole katsonut kenenkään työsuhteen siirtyneen sille suoraan.

Henkilöstön edustajille tuomittavia korotettuja korvauksia voidaan yleisesti ottaen perustella sillä, ettei voida poissulkea heidän asemansa tosiasiassa vaikuttaneen työsuhteen päättämiseen. Peruste ei sovellu nyt käsillä olevaan tilanteeseen, jossa työnantaja on kohdellut kaikkia työntekijöitä samalla tavalla. Siten A:n ja C:n työsuhteiden päättäminen ei ole liittynyt heidän toimintaansa henkilöstön edustajina. Henkilöstön edustajien oikeuksia ei ole loukattu, eikä työnantajan menettelyn moitittavuutta lisää se, että A:ta ja C:tä on kohdeltu samoin kuin muita. Heidän kantansa tueksi vetoamistaan työtuomioistuimen ratkaisuista ei johdu muuta.

Koska A:n ja C:n asemalla ei näillä perusteilla ole korvauksen määrän kannalta merkitystä, asiassa ei ole tarpeen lausua siitä, onko työsuojeluvaltuutetun ja pääluottamusmiehen asema siirtynyt liikkeen luovutuksessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Arvioidessaan korvausten määrää hovioikeus totesi, ettei irtisanomisajan palkkaa ole otettava huomioon tuomittuja korvauksia alentavana seikkana toisin kuin käräjäoikeus oli tehnyt. Hovioikeus korotti B:lle tuomitun korvauksen kahdeksan kuukauden palkkaa vastaavaan määrään. Käräjäoikeuden tuomitsemien korvausten jo verraten korkea taso huomioon ottaen hovioikeus ei korottanut A:lle ja C:lle tuomittavia korvauksia

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Hovioikeudenneuvos Kai Kokko
Hovioikeudenneuvos Anne Laine
Asessori Hanna-Kaisa Heinonen

Hovioikeuden esittelijä Johannes Koskenniemi

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Korkeimman oikeuden ratkaisu 10.3.2020 : Ei valituslupaa

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.