21.2.2018

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vireille

19.05.2017

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

1.Kotirauhan rikkominen
- - -
Rikoslaki 24 luku 1 §

24.07.2016 Parainen

A ja B ovat yhdessä oikeudettomasti tunkeutuneet tai jääneet C:n ja D:n kotirauhan suojaamaan paikkaan eli heidän vapaa-ajanasuntonsa rantaan poistumiskäskyistä huolimatta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianomistajien vaatimukset

Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdassa 1

C ja D ovat yhtyneet syytteeseen ja täydentäneet teonkuvausta seuraavasti:

Lisäksi A ja B ovat meluamalla ja moottoriveneen rantaviivan tuntumaan ohjaamalla rikkoneet C:n ja D:n kotirauhaa näiden ollessa mökkitontilla.

C on vaatinut, että A ja B velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan hänelle vahingonkorvauksena kärsimyksestä 1.000 euroa ja korkoa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan tekopäivästä lukien.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

D on vaatinut, että A ja B velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan hänelle vahingonkorvauksena kärsimyksestä 1.000 euroa ja korkoa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan tekopäivästä lukien.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaus

Kohta 1

A on kiistänyt syytteen ja vaatinut että syyte hylätään. A ei ole oikeudettomasti tunkeutunut tai jäänyt kotirauhan suojaamaan paikkaan. A on koko tapahtuman ajan ollut yleisellä vesialueella. Lisäksi A:lla on ollut perusteltu syy olla tapahtuma paikalla, sillä hän on ollut paikalla venesataman edustajana selvittämässä D:n häiritsevää käyttäytymistä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

A on kiistänyt asianomistajien yksityisoikeudelliset vaatimukset sekä perusteeltaan, että määrältään. Määrällisesti on hyväksytty 100 euroa. Määrää tulee kuitenkin sovitella ottaen huomioon asianomistajien oma toiminta asiassa.

B on kiistänyt syytteen ja vaatinut että syyte hylätään. B ei ole oikeudettomasti tunkeutunut kotirauhan suojaamaan paikkaan, hän on ollut matkustajana isänsä A:n kuljettamassa veneessä kun A on mennyt selvittämään asioita venesataman edustajana. B ei ole ollut velvollinen noudattamaan D:n poistumiskäskyjä (hätävarjelutilanne) osin, koska paikalle oli jo kutsuttu merivartiosto ja osin johtuen D:n toiminnasta, joka on ollut omiaan saattamaan B:n loukkaantumisvaaraan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

B on kiistänyt asianomistajien korvausvaatimukset sekä määrältään, että perusteeltaan. Hyväksyen määrällisesti 100 euroa. Määrää tulee kuitenkin sovitella ottaen huomioon asianomistajien oma toiminta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tuomion perustelut

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hylätty syyte

Syytekohta 1, Kotirauhan rikkominen

Perustelut

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Käräjäoikeus on selostettuaan henkilötodistelua ja muuta näyttöä lausunut näytön arvioinnista ja oikeudellisista kysymyksistä seuraavan.

Näytön arviointi

Syytekohta 1

Rikoslain 24 luvun 1 §:n mukaan: Joka oikeudettomasti 1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen kotirauhan suojaamaan paikkaan taikka kätkeytyy tai jää sellaiseen paikkaan tai 2) rikkoo toisen kotirauhaa metelöimällä, heittämällä esineitä tai muulla vastaavalla tavalla on tuomittava kotirauhan rikkomisesta.

Syyttäjän teonkuvauksen mukaan: A ja B ovat yhdessä oikeudettomasti tunkeutuneet tai jääneet C:n ja D:n kotirauhan suojaamaan paikkaan eli heidän vapaa-ajanasuntonsa rantaan poistumiskäskyistä huolimatta.

C ja D ovat yhtyneet syytteeseen ja täydentänyt teonkuvausta seuraavasti: Lisäksi A ja B ovat meluamalla ja moottoriveneen rantaviivaan tuntumaan ohjaamalla rikkoneet C:n ja D:n kotirauhaa näiden ollessa mökkitontilla.

Jotta kotirauhan rikkominen on rangaistava teko, teon tulee olla oikeudeton. Oikeudettomana ei yleensä ole pidettävä menemistä kotirauhan suojaamalle alueelle, jos tarkoituksena on hyväksyttävä syyn vuoksi mennä tapaamaan jotakuta kotirauhan piirissä oleskelevaa henkilöä. Eli kotirauhan rikkominen ei tule kysymykseen, jos kotirauhan lyhytaikainen häiritseminen tapahtuu hyväksyttävästä syystä tai se on tahatonta ( HE 184/1999).

D:n ja C:n kertomuksella sekä videotallenteilla on selvitetty, että B ja A ovat tulleet - - - kiinteistön rannan välittömään läheisyyteen eivätkä ole poistuneet poistumiskäskyistä huolimatta. Tallenteet kuultuaan ei voi jäädä epäselväksi, että D on hysteerinen ja hän voi tilanteen johdosta huonosti. Tästä huolimatta A ja B ovat jääneet rantaan huutelemaan, että he haluavat puhua asioista ja heillä on tallenne siitä, että D on häirinnyt veneliikennettä. Kiusanteko on harvinaisen ilmeinen.

Se, että todistaja E on äänittänyt D:n huutoa A:lle ja B:lle tai se, että D on todistaja F:n mukaan huutanut hävyttömyyksiä hänelle ja hänen vaimolleen ei anna aihetta arvioida asiaa toisin.

Syyttäjän teonkuvaus / syyte

Ratkaisevaa on mitä tarkoitetaan kotirauhan suojaamalla alueella. Esitöiden (HE 184/1999) ja oikeuskirjallisuuden (Yksityisyyden suoja Suomessa, 2014, Neuvonen) mukaan kotirauhan suojan saavat vain ne paikat, joissa yksilön kotirauhan suojaamisen tarve konkretisoituu. Niitä ovat kodit ja sellaiset paikat, joissa asutaan kotirauhan rikkomisen hetkellä, eli jotka ovat jonkun käytössä kotina. Kotiin kuuluviksi katsotaan kerrostalossa asuvien osalta myös asuintalojen porraskäytävät sen vuoksi, että pääsy sisälle kotiin ja ulos kodista ei ole muuten mahdollista. KKO 1985 II 38 mukaan myös huvilatontin ranta on katsottu kotirauhan suojaamaksi alueeksi henkilöiden käyttäen sitä kalastukseen 35 metrin päästä huvilasta.

"Kotirauhan piiri ulottuu määritelmän mukaan kodiksi katsottavien kohteiden lisäksi vain piha-alueille, joihin laituri ja saunarakennukset kuuluvat selkeästi, ei vesialueelle". (Oma tupa, oma lupa, Kirsti Ruuska, 2007, s 62-65).

HE:ssä 184/1999 vp todetaan, että kotirauhan suojaamaa aluetta ei voi omatoimisesti muita sitovasti laajentaa määriteltyä suuremmaksi.

Kun laista ja esitöistä ei saa tukea tulkinnalle, että vesialue olisi kotirauhan suojaama alue ja oikeuskirjallisuudessa jopa nimenomaisesti todetaan päinvastoin syyttäjän esittämä syyte (teonkuvaus) kotirauhan rikkomisesta hylätään.

C:n ja D:n laajennettu teonkuvaus / syyte

Esitetyn näytön perusteella on selvää, että A:n ja B:n käyttäytyminen ja heidän puheensa eivät täytä lainsäätäjän tarkoittamaa meluamis edellytyksiä. Jäljelle jää "rikkoo toisen kotirauhaa metelöimällä, heittämällä esineitä tai muulla vastaavalla tavalla". Mitä tarkoitetaan muulla vastaavalla tavalla?

HE 184/1999 mukaan pykälän 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla kotirauhaa rikotaan tyypillisesti kotirauhan piirin ulkopuolelta käsin. Muulla vastaavalla tavalla voi tarkoittaa esim. voi olla pitkäaikainen tai toistuvan tärinän aiheuttaminen, häiriön tuottaminen voimakkaalla valolla tai jonkin vastenmielisen esineen työntäminen asunnon postiluukusta sisään.

Kun laista, esitöistä tai oikeuskirjallisuudesta ei saa tukea sille, että "rantaviivan tuntumaan ohjaamalla" täyttää lainsäätäjän tarkoittamat edellytykset kotirauhan rikkomisella myös asianomistajan ajama laajennettu syyte (teonkuvaus) on hylättävä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Korvausvelvollisuus

D:n ja C:n esittämät yksityisoikeudelliset vaatimukset ovat rikosperusteisia ja syytekohdan 1 tultua hylätyksi myös heidän vaatimuksensa tältä osin hylätään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tuomiolauselma

Vastaaja

A

Hylätty syyte

1. Kotirauhan rikkominen
24.07.2016

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tuomiolauselma

Vastaaja

B

Hylätty syyte

1. Kotirauhan rikkominen
24.07.2016

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:

Käräjätuomari Elise Salpaoja

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitukset

D on vaatinut, että - - - A ja B tuomitaan rangaistukseen kotirauhan rikkomisesta - - - ja että heidät velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan hänelle - - - kärsimyksestä 1.000 euroa - - - korkoineen.

Perusteinaan hän on lausunut, että - - - A ja B olivat syyllistyneet kotirauhan rikkomiseen tunkeutumalla kesämökkikiinteistön rannan välittömään läheisyyteen, käyttäytymällä häiritsevästi ja kieltäytymällä lukuisista kehotuksista huolimatta poistumasta paikalta. Kysymyksessä oli ollut kotirauhan suojaama alue, koska se oli sijainnut loma-asunnon välittömässä läheisyydessä. - - - A:n ja B:n menettelystä oli aiheutunut D:lle korvaukseen oikeuttavaa kärsimystä. - - -

C on vaatinut, että A ja B tuomitaan rangaistukseen kotirauhan rikkomisesta - - - ja että heidät velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan hänelle kärsimyksestä 1.000 euroa - - - korkoineen.

Perusteinaan hän on A:n ja B:n menettelyn osalta lausunut samoin kuin D valituksessaan. A:n ja B:n menettelystä oli aiheutunut hänelle korvaukseen oikeuttavaa kärsimystä ja myös fyysisiä oireita. - - -

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaukset

A on vaatinut, että valitukset hylätään - - -. Toissijaisesti hän on vaatinut, että mahdollisia kärsimyskorvauksia sovitellaan C:n ja D:n oman myötävaikutuksen perusteella. - - -

Perusteinaan hän on lausunut, että hänen veneensä oli ollut hyvän matkan päässä rantaviivasta yhteisellä vesialueella, joka ei kuulu kotirauhan suojan piiriin. Hänellä oli myös ollut perusteltu syy lähestyä kiinteistön rantaa keskustellakseen D:n häiritsevästä käyttäytymisestä veneilijöitä kohtaan, eikä hän ollut siten oikeudettomasti tunkeutunut C:n ja D:n kotirauhan piiriin kuuluvalle alueelle. Hänellä ei ollut ollut mahdollisuutta noudattaa poistumiskehotuksia, koska hän oli joutunut suojautumaan D:n heittämiltä kiviltä. Ainakaan hän ei ollut tahallaan rikkonut C:n ja D:n kotirauhaa, koska hän oli käsittänyt olevansa luvallisella alueella. Hän ei ollut metelöinyt C:n ja D:n kotirauhaa häiriten eikä muutoinkaan toiminut rikoksen tunnusmerkistön täyttävällä tavalla. - - - C:n ja D:n korvausvaatimukset kärsimyksestä ovat perusteettomia ja määrältään liiallisia, ja mahdollisia korvauksia on ainakin soviteltava heidän oman myötävaikutuksensa perusteella. - - -

B on vaatinut, että - - - valitukset - - - hylätään. - - -

Perusteinaan hän on lausunut, että D:llä ei ole asianomistajan asemaa väitetyn kotirauhan rikkomisen osalta. Kotirauhan suojaa nauttii vain asunnon omistaja, tässä tapauksessa D:n isä, tai muu haltija. Käräjäoikeuden ratkaisu syytteen hylkäämisestä on oikea. B ei ollut oikeudettomasti tunkeutunut tai jäänyt kotirauhan suojaamaan paikkaan vaan ainoastaan istunut isänsä ohjaamassa veneessä yhteisellä vesialueella 15 - 20 metrin päässä rantaviivasta. Laillisuusperiaate estää kotirauhan suojan ulottamisen yhteistä vesialuetta koskevaksi. Vene ei ollut koskettanut laituria eikä rantaa, eikä hän ollut yrittänyt nousta maihin eikä häirinnyt ketään. Hän oli ollut isänsä veneessä ainoastaan passiivisena matkustajana, eikä häntä näin ollen voida pitää kotirauhaan kohdistuvan rikoksen tekijänä. Vierailu kiinteistön rannan edustalla ei ollut ollut oikeudeton, koska hänen isällään oli ollut siihen hyväksyttävä syy jo jonkin aikaa jatkuneen naapuruussuhdeongelman vuoksi. Paikalta poistuminen tilanteessa, jossa viranomaiset olivat olleet saapumassa paikalle, ei olisi sitä vastoin ollut hyväksyttävää. B:llä oli joka tapauksessa ollut pakkotilan vuoksi oikeus olla noudattamatta D:n poistumiskehotuksia, kun hän oli joutunut suojautumaan veneessä D:n heittämiltä kiviltä. C:llä ei ole oikeutta kärsimyskorvaukseen, koska B ei ollut melunnut eikä muutoinkaan häirinnyt C:tä. D oli ollut ainoa metelin lähde. D:llä ei ole oikeutta kärsimyskorvaukseen, koska hänellä ei ole asianomistajan asemaa. - - -

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Käsittelyratkaisut

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kotirauhan rikkomista koskevan D:n rangaistusvaatimuksen tutkiminen

B on vastauksessaan väittänyt, ettei D:llä ole asianomistajan asemaa väitetyn kotirauhan rikkomisen osalta, koska kotirauhan suojaa nauttii vain asunnon haltija. Asiassa on riidatonta, että kysymyksessä olevan kiinteistön omistaja on D:n isä.

Kotirauhan suojaa nauttii vakiintuneen käsityksen mukaan lähtökohtaisesti paikan haltija eli lähinnä omistaja tai vuokralainen. Koska Suomen perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan jokaisen kotirauha on turvattu, kotirauhan suojan nauttiminen ei voi olla sidottu pelkästään muodolliseen asemaan eli siihen, kuka on kotirauhan piiriin kuuluvan paikan omistaja tai vuokraoikeuden haltija. Asuinhuoneistojen osalta on selvää, että ainakin kaikki huoneistossa vakituisesti asuvat henkilöt nauttivat kotirauhan suojaa. Toisaalta asumisen kestolla ei välttämättä ole kotirauhan suojan kannalta ratkaisevaa merkitystä, vaan sitä nauttii esimerkiksi hotellihuoneessa lyhytaikaisesti asuva hotellivieras. Vapaa-ajan kiinteistöt poikkeavat asuinhuoneistoista siinä, että niillä säännönmukaisesti oleskellaan vain tilapäisesti ja usein vain lyhyitä aikoja kerrallaan. Ne ovat usein muodollisesta omistajuudesta riippumatta jopa kokonaisten sukujen yhteiskäytössä. Selvänä lähtökohtana voidaan sellaisten yhteiskäytössä olevien kiinteistöjen osalta pitää sitä, että kaikki kiinteistön käyttäjäpiiriin vakiintuneesti kuuluvat henkilöt nauttivat kotirauhan suojaa kiinteistöllä oleskellessaan.

Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa D oli laillisesti oleskellut isänsä omistamalla vapaa-ajan kiinteistöllä. Kysymys oli siis ollut omistajan kanssa samaan perheeseen kuuluvan, joskin täysi-ikäisen ja omassa asunnossaan asuvan henkilön oleskelusta kiinteistöllä. Hovioikeus pitää selvänä, että D oli näissä oloissa nauttinut kotirauhan suojaa kiinteistöllä oleskellessaan. Hän on näin ollen asianomistajan asemassa ja hänellä on syyteoikeus väittämänsä kotirauhan rikkomisen osalta.

D:n rangaistusvaatimus kotirauhan rikkomisesta ja siihen perustuva korvausvaatimus kärsimyksestä on tutkittava.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pääasiaratkaisun perustelut

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kotirauhan rikkominen

Kysymyksenasettelu

Käräjäoikeudessa on ollut syyttäjän syytteen, johon C ja D olivat yhtyneet, perusteella kysymys siitä, olivatko A ja B oikeudettomasti tunkeutuneet C:n ja D:n kotirauhan suojaamalle alueelle tai jääneet sinne poistumiskäskyistä huolimatta. C:n ja D:n esittämän laajennetun teonkuvauksen perusteella on ollut kysymys myös siitä, olivatko A ja B meluamalla ja moottoriveneen rantaviivan tuntumaan ohjaamalla rikkoneet C:n ja D:n kotirauhaa. Hovioikeus tulkitsee valitusten koskevan sekä alkuperäisen syytteen että laajennetun teonkuvauksen osalta tehtyä ratkaisua.

Käräjäoikeus on hylännyt syyttäjän syytteen sillä perusteella, että vesialue, jolla moottorivene oli ollut, ei ole kotirauhan suojaamaa aluetta. C:n ja D:n laajennetun teonkuvauksen mukaisen syytteen käräjäoikeus on hylännyt sillä perusteella, että A:n ja B:n käyttäytyminen ei täytä rikoslain 24 luvun 1 §:n 2 kohdassa tarkoitettua metelöimistä ja ettei teonkuvauksessa väitetty moottoriveneen rantaviivan tuntumaan ohjaaminen täytä säännöksessä tarkoitettua muuta kotirauhan rikkomistapaa.

Kotirauhan suojan ulottuvuudesta ja rajoituksista

Kotirauhan suoja tarkoittaa fyysisen turvallisuuden takaamisen lisäksi yksilön oikeutta viettää yksityiselämää suojassa ulkopuoliselta häiriöltä ja tarkkailulta. Kotirauhan suojaamana alueena on vakiintuneesti pidetty muun muassa vapaa-ajan kiinteistöjen piha-alueita, mukaan lukien kiinteistöjen rannan, laiturin ja saunarakennukset. Myös rikoslain 24 luvun 11 §:n määritelmäsäännös ja sen säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen perustelut (HE 184/1999 vp s. 37 - 38) tukevat tällaista tulkintaa. Kotirauhan suojan ei sitä vastoin ole perinteisesti katsottu ulottuvan vesialueille. Vesilain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen perusteluissa (HE 277/2009 vp s. 47) on kuitenkin todettu, että kotirauhaa turvaavat rikoslain 24 luvun säännökset saattavat eräissä tilanteissa ulottaa kotirauhan turvaaman piirin sellaiselle vesialueelle, joka sijaitsee asunnon tai loma-asunnon välittömässä läheisyydessä ja olisi rinnastettavissa piha-alueeseen. Hovioikeus pitää perusteltuna tarkastella kysymystä kotirauhan piirin suojaaman alueen laajuudesta siitä näkökulmasta, mitä seurauksia kotirauhan suojaaman piirin rajaamisella on yhtäältä kotirauhan suojan tosiasialliselle toteutumiselle ja toisaalta vesistöjen yleiskäytölle, muun muassa vesistössä liikkumiselle, josta sisältyy yleisluontoinen säännös vesilain 2 luvun 3 §:ään.

Arvioitaessa kotirauhan suojan toteutumista merkityksellistä on se, estääkö tai rajoittaako edellä mainittu vesistöjen yleiskäyttö olennaisella tavalla tavanomaista yksityiselämän viettämistä rantakiinteistöllä. Välittömästi piha-alueena käytettävän rannan edustalla oleva vesialue voi olla tosiasiallisesti piha-alueeseen rinnastuva riippumatta siitä, kuuluuko se muodollisesti yleiseen, kiinteistöjen yhteiseen vai yksityiseen vesialueeseen. Tällaista vesialuetta käytetään usein muun muassa uimiseen ja lasten leikkialueena, ja se yleensä mielletään osaksi yksityiseksi rauhoitettua tilaa. Kotirauhan suojan toteutuminen edellyttää myös sitä, ettei ulkopuolisten ole mahdollista esteettömästi lähietäisyydeltä havainnoida ja tarkkailla sen piiriin kuuluvalla alueella vietettävää yksityiselämää. Vesialueelta tapahtuvaa rantakiinteistön havainnointia ja tarkkailua ei ole mahdollista estää käyttämällä erityisiä näkemäesteitä, kuten aitoja tai pensasistutuksia, jollaisten avulla kotirauhan piiriin kuuluvia alueita voidaan muutoin suojata. Tämän vuoksi kotirauhan suojan toteuttamiseksi voi olla tarpeen sisällyttää myös välittömästi kiinteistön edustalla oleva vesialue suojan piiriin. Kotirauhan suojan onkin perusteltua tulkita ulottuvan rantaan rajoittuvaan kiinteistöön kuulumattomalle vesialueelle silloin, kun tavanomaisen yksityiselämän häiriötön viettäminen kiinteistöllä sitä välttämättä edellyttää.

Kysymyksiä siitä, ulottuuko kotirauhan suojaama alue vesialueelle ja miten laajalti se sinne ulottuu, on arvioitava tapauskohtaisesti. Kotirauhan suojan merkitys vesistöjen käytölle voi myös vaihdella sen mukaan, millaisesta käytöstä on kysymys. Rikoslain 24 luvun 1 §:n mukaan kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää jonkin pykälässä tarkoitetun menettelyn toteutumisen ohella muun muassa myös sitä, että menettely on oikeudetonta. Erityisesti tältä kannalta erilaisia vesistön käyttötilanteita voi olla perusteltua arvioida eri tavoin. Esimerkiksi veneen kuljettamisen kapealla veneväylällä ei voida lähtökohtaisesti katsoa olevan oikeudetonta eikä loukkaavan kotirauhan suojaa silloinkaan, kun veneväylä kulkee vain muutaman metrin etäisyydellä rannasta. Sen sijaan kotirauhan suojaa loukkaavana voidaan perustellusti pitää veneen ilman pakottavaa syytä tapahtuvaa ankkuroimista muutaman metrin etäisyydelle rannasta siten, että veneestä on mahdollista havainnoida rantakiinteistöllä vietettävää elämää.

Arviointi

Alkuperäisen syytteen teonkuvaus

Asiassa esitetyn todistelun perusteella on selvitetty, että A:n ja B:n käyttämä vene oli lähimmillään ollut varsin lähellä C:n ja D:n vapaa-ajan kiinteistön rantaa. A:n ja B:n omankin kertoman mukaan etäisyys oli ollut alle 20 metriä. Vaikka todisteina esitettyjen videotallenteiden perusteella ei ole mahdollista päätellä veneen tarkkaa etäisyyttä rannasta, etäisyys näyttäisi kuitenkin lyhimmilläänkin todennäköisesti olleen suurempi kuin D:n valituksessaan esittämä 3 - 4 metriä. Tätä käsitystä tukee myös se, että D oli kuvaamaltaan videolta ilmenevällä tavalla kahlannut rantaveteen olematta silti veneen välittömässä läheisyydessä. Veneen etäisyys rannasta oli joka tapauksessa ollut niin pieni, että se oli ollut kiinteistön välittömässä vaikutuspiirissä. Veneestä oli vaikeuksitta kyennyt tarkkailemaan piha- ja ranta-aluetta. Tätä osoittaa sekin, että A:n nimenomaisena tarkoituksena oli hänen kertomansa mukaan ollut keskustella rannalla olleen D:n kanssa. Kysymyksessä olevan vesialueen osan on siten perusteltua tulkita kuuluvan C:n ja D:n kotirauhan suojan piiriin.

D:n käräjäoikeuden tuomioon kirjatun kertomuksen ja videotallenteiden perusteella on selvitetty, että vene oli ollut rannan edustalla selvästi pidempään kuin viisi minuuttia huolimatta D:n esittämistä lukuisista poistumiskehotuksista ja siitä, että D oli menettänyt täysin malttinsa, kun niitä ei ollut noudatettu. Asiassa ei ole ilmennyt aihetta epäillä käräjäoikeuden tuomioon kirjattua A:n kertomusta siitä, että hänen tarkoituksenaan kiinteistön edustalle tullessaan oli ollut keskustella D:n kanssa tämän käyttäytymisestä veneilijöitä kohtaan. Hän oli kuitenkin jäänyt veneellään paikalle senkin jälkeen, kun hän oli tullut tietoiseksi siitä, ettei D ollut halunnut keskustella hänen kanssaan vaan halusi A:n ja B:n poistuvan. Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus pitää poistumiskehotusten noudattamatta jättämistä ilmeisenä kiusantekona tilanteessa, jossa hän oli voinut havaita D:n voimakkaan reagoinnin A:n ja B:n paikalleen jäämiseen.

Vaikka A:n saapumista rannan tuntumaan ei voida hänen ilmoittamansa tarkoitus huomioon ottaen pitää oikeudettomana, poistumiskehotusten noudattamatta jättämiseen ei kerrotuin tavoin ollut ollut hyväksyttävää syytä. Hän oli siten oikeudettomasti jäänyt kotirauhan suojaamaan paikkaan. Hänen menettelynsä täyttää tältä osin kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistön.

B:n menettely

B, joka oli tietoisena isänsä tarkoituksesta ja matkan kohteesta lähtenyt tämän mukaan, oli ollut veneessä sen jäädessä edellä kuvatulla tavalla kotirauhan suojaamaksi katsottuun paikkaan. Myös hän oli tullut tietoiseksi siitä, ettei D ollut halunnut keskustella, sekä D:n esittämistä useista nimenomaisista poistumiskehotuksista. Käräjäoikeudessa esitetystä henkilötodistelusta ja videotallenteista ilmenee, että B oli osallistunut yrityksiin saada D keskustelemaan tämän selvästi osoittamasta kielteisestä suhtautumisesta huolimatta.

Riippumatta siitä, oliko B kertomallaan tavalla ollut veneessä matkustajana vai myös osittain ohjannut sitä, hän olisi joka tapauksessa halutessaan voinut yrittää aktiivisesti edistää poistumiskehotusten noudattamista A:han vaikuttamalla. Hän oli kuitenkin päinvastoin edellä todetulla tavalla aktiivisesti osallistunut D:n suostutteluun tämän saamiseksi aloittamaan keskustelun. B oli menettelyllään osoittanut toimivansa yksituumaisesti isänsä kanssa. Myös hänen menettelynsä täyttää näin ollen A:n menettelyä vastaavalta osalta kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistön.

Väitteet pakkotilasta

A ja B ovat lisäksi vedonneet pakkotilaan perusteena olla noudattamatta poistumiskehotuksia, koska he olivat joutuneet suojautumaan veneessä D:n heittämiltä kiviltä. Käräjäoikeuden tuomioon kirjatun henkilötodistelun ja videotallenteiden perusteella on selvitetty, että D oli esittänyt poistumiskehotuksia jo huomattavasti aikaisemmin kuin hän oli ryhtynyt heittelemään kiviä. Vaikka A:n ja B:n poistuminen kotirauhan suojaamasta paikasta olisi viime vaiheessa jonkin verran viivästynyt heidän vetoamiensa suojautumistoimien seurauksena, heillä ei olisi ollut estettä poistua ennen kuin D oli aloittanut kivien heittämisen. Heidän ei siten voida katsoa olleen pakkotilassa laiminlyödessään poistumiskehotusten noudattamisen, eikä heidän tekonsa näin ollen ollut ollut rikoslain 4 luvun 5 §:n nojalla sallittu.

C:n ja D:n esittämä laajennettu teonkuvaus

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätöksen siitä, etteivät A ja B olleet syyllistyneet C:n ja D:n laajennetussa teonkuvauksessa tarkoitettuun kotirauhan rikkomiseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Seuraamusharkinta

Kuten edellä on todettu, A:n ja B:n saapuminen kotirauhan suojaamaan paikkaan C:n ja D:n vapaa-ajan kiinteistön edustalle ei ollut ollut oikeudetonta, vaan heidän oleskelunsa oli muuttunut oikeudettomaksi vasta silloin, kun he olivat jättäneet noudattamatta poistumiskäskyjä. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella heidän käyttäytymisensä oli ainakin pääosin ollut muutoin jokseenkin asiallista. A ja B eivät myöskään olleet edes yrittäneet rantautua kiinteistölle. Kotirauhan rikkomisen täyttävän menettelyn kesto oli ollut lyhyehkö. A:n ja B:n rikos on rikoslain 6 luvun 12 §:n 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla sen haitallisuuteen ja siitä ilmenevään tekijöiden syyllisyyteen nähden kokonaisuutena arvostellen vähäinen, joten hovioikeus jättää heidät rangaistukseen tuomitsematta.

Vahingonkorvausvelvollisuus

A ja B ovat menettelyllään loukanneet C:n ja D:n kotirauhaa, minkä vuoksi C ja D ovat vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 kohdan nojalla oikeutettuja kärsimyskorvaukseen. Sanotun 6 §:n 2 momentin mukaan korvaus määrätään sen kärsimyksen perusteella, jonka loukkaus on omiaan aiheuttamaan ottaen erityisesti huomioon loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde sekä loukkauksen julkisuus.

Sinänsä A:n ja B:n menettely ei objektiivisesti arvioiden ollut ollut kovinkaan häiritsevää. C ja D ovat kumpikin ilmoittaneet saaneensa tapahtuman ahdistavuuden vuoksi terveydellisiä oireita, joista he eivät kuitenkaan ole esittäneet selvitystä ja joita ei siten voida pitää näytettyinä. D:n kuvaamalta videotallenteelta on todettavissa, että D oli tilanteessa menettänyt täysin malttinsa, mutta A ja B eivät tästä huolimatta olleet poistuneet paikalta. Edellä mainituin perustein hovioikeus pitää kohtuullisena kärsimyskorvauksen määränä D:n osalta 200 euroa. C:n osalta kohtuullinen korvaus ei ylitä A:n ja B:n määrällisesti myöntämää 100 euroa.

Asiassa on vielä kysymys siitä, onko vahingonkorvauksia soviteltava C:n ja D:n oman myötävaikutuksen perusteella. A ja B eivät ole tarkemmin perustelleet, millä tavoin C ja D olisivat myötävaikuttaneet korvattavaksi vaatimansa vahingon syntymiseen. C ja D eivät olleet estäneet A:ta ja B:tä poistumasta paikalta heti ensimmäisten poistumiskehotusten jälkeen. Näin ollen perustetta kärsimyskorvausten sovittelulle ei ole.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hovioikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmista ilmenevällä tavalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tuomiolauselma

Vastaaja

A

Muutokset käräjäoikeuden tuomiolauselmaan:

Syyksi luettu rikos

1. Kotirauhan rikkominen 24.07.2016
Rikoslaki 24 luku 1 §

Rangaistusseuraamukset

Syyksi luetut rikokset 1
Jätetään rangaistukseen tuomitsematta.
Rikoslaki 6 luku 12 §

Korvausvelvollisuus

A ja B velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan D:lle korvaukseksi kärsimyksestä 200 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 24.7.2016 lukien.

A ja B velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan C:lle korvaukseksi kärsimyksestä 100 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 24.7.2016 lukien.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiolauselmaa ei muuteta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tuomiolauselma

Vastaaja

B

Muutokset käräjäoikeuden tuomiolauselmaan:

Syyksi luettu rikos

1. Kotirauhan rikkominen 24.07.2016
Rikoslaki 24 luku 1 §

Rangaistusseuraamukset

Syyksi luetut rikokset 1
Jätetään rangaistukseen tuomitsematta.
Rikoslaki 6 luku 12 §

Korvausvelvollisuus

A ja B velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan D:lle korvaukseksi kärsimyksestä 200 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 24.7.2016 lukien.

A ja B velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan C:lle korvaukseksi kärsimyksestä 100 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 24.7.2016 lukien.

Muut lausunnot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiolauselmaa ei muuteta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

hovioikeudenneuvos Kimmo Vanne

hovioikeudenneuvos Nora Viikari

hovioikeudenneuvos Vilja Hahto

Ratkaisu on yksimielinen. 

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen