4.7.2013

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Syyttäjä vaati Kymenlaakson käräjäoikeudessa B:lle rangaistusta huumausainerikoksesta, kahdesta huumausaineen käyttörikoksesta ja rattijuopumuksesta. B:n avustajaksi oli oikeusapulain nojalla määrätty Tampereella sijaitsevan Asianajotoimisto A Oy:n palveluksessa oleva asianajaja A.

Kysymys A:n oikeudesta saada palkkiota matka-ajalta ja korvausta matkakuluistaan sekä erityisesti käräjäoikeusverkoston uudistamisen vaikutuksesta oikeusapulain 17 §:n 1 momentin tulkintaan.

KYMENLAAKSON KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 11.10.2012

- - - - - - - - - -

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

- - - - - - - - - -

Avustajan palkkio ja kulukorvaus

B:n avustajaksi määrätty asianajaja A ei yleisesti hoida asianajotehtäviä Kymenlaakson käräjäoikeudessa. Vastaajan kotipaikka on Kotkassa.

Oikeusapulain 17 §:n 1 momentin mukaan, jos avustajaksi on määrätty henkilö, joka ei yleisesti hoida asianajotehtäviä kyseisessä tuomioistuimessa, korvataan matkustamisesta syntynyt lisäkulu ja ajanhukka ainoastaan, jos tällaisen avustajan käyttäminen on ollut perusteltua.

Syyttäjä on vaatinut vastaajalle rangaistusta tavanomaisista usein oikeudenkäynnissä käsiteltävistä rikoksista. A on perustellut matkakustannusten ja matka-aikaa koskevan palkkion korvaamista sillä, että tältä osin on velottu hyvin vähäiset määrät. Käräjäoikeus on katsonut, ettei mainittu muodosta perustetta matkakustannusten ja matka-ajan palkkion korvaamiseen. Asiassa ei ole muutoinkaan esitetty sellaisia syitä, joiden nojalla A:n käyttäminen B:n avustajana olisi ollut tässä tapauksessa perusteltua. Käräjäoikeus on hylännyt matkakustannusten ja matka-ajan palkkion korvaamista koskevat pyynnöt.

- - - - - - - - - -

Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:

Käräjätuomari Markku Aholainen

KOUVOLAN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 4.7.2013

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitukset

- - - - - - - - - -

A on vaatinut, että hänelle maksetaan korvausta matkakuluista ja -ajasta hänen käräjäoikeudessa esittämänsä laskun mukaisesti. Hänen korvausvaatimuksensa on ollut pienempi kuin jos avustaja olisi saapunut käräjäoikeuteen sen pääkanslian sijaintipaikalta Kouvolasta. Koska hänen toimistonsa hoitaa yleisesti asianajoa koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta ja koska hän oli Kotkassakin hoitanut tämän asian lisäksi myös useita muita asioita, kulut olivat jääneet hyvin pieniksi. On lainvastaista kilpailun rajoittamista jättää maksamatta tuomiopiirin ulkopuolella toimistoaan pitävälle avustajalle korvausta edes saman verran kuin sen pääkanslian sijaintipaikasta tulevalle avustajalle.

Vastaus

Syyttäjä on käräjäoikeuden tuomion perusteluihin viitaten vastustanut A:n muutosvaatimuksia. Asianajotoimisto A Oy ei hoida yleisesti asianajotehtäviä Kymenlaakson käräjäoikeudessa, joten A:n käyttäminen avustajana ei ole ollut perusteltua.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

- - - - - - - - - -

A:n valitus

Jatkokäsittelylupa

Hovioikeus myöntää A:lle jatkokäsittelyluvan.

Pääasiaratkaisun perustelut

Sovellettava säännös ja kysymyksenasettelu

Oikeusapulain 17 §:n 1 momentin mukaan yksityiselle avustajalle vahvistetaan kohtuullinen palkkio tarpeellisista toimenpiteistä ja ajanhukasta sekä korvaus kuluista. Jos avustajaksi on määrätty henkilö, joka ei yleisesti hoida asianajotehtäviä kyseisessä tuomioistuimessa, korvataan matkustamisesta syntyvät lisäkulut ja ajanhukka ainoastaan, jos tällaisen avustajan käyttäminen on perusteltua.

Asianajotoimisto A Oy sijaitsee Tampereella eivätkä sen palveluksessa olevat asianajajat ja lakimiehet hoida yleisesti sanotussa säännöksessä tarkoitetussa laajuudessa asianajotehtäviä Kymenlaakson käräjäoikeudessa, kuten valituksessa on väitetty. A on korvausvaatimuksensa tueksi vedonnut myös laskuttamiensa kustannusten vähäiseen määrään ja asianajajien yhdenvertaiseen kohteluun. Asiassa on näin ollen kysymys siitä, edellyttääkö oikeusapulain säännös korvauksen maksamiseksi poikkeuksetta sitä, että toiselta paikkakunnalta olevan avustajan käyttämiselle on laissa tarkoitettu perusteltu syy vai voidaanko korvauksen maksamista harkittaessa kiinnittää huomiota myös niiden määrään ja onko valituksessa tarkoitetussa tilanteessa kyse kilpailun rajoittamisesta.

Hovioikeuden kannanotto

Edellä mainitun lainkohdan esitöiden mukaan matka-ajan ja -kulujen korvaamista koskevan rajoituksen tarkoituksena on, että oikeusapua saavan asianosaisen avustajalle suoritettaisiin korvausta vain sellaisista kuluista, joita kyseisessä tuomioistuimessa normaalisti toimivalle avustajalle aiheutuu. Valtion varoista maksettavien kustannusten määrä halutaan rajoittaa siihen, mihin avustajaa tarvitseva yleensä päätyisi, kun hän itse vastaa kuluista. Avustajan matkustamiseen liittyvien lisäkulujen välttämiseksi avustaja yleensä palkataankin kyseisessä tuomioistuimessa yleisesti asianajotehtäviä hoitavien avustajien piiristä (ks. HE 82/2001 vp s. 103 - 104).

Säännöksen tarkoitus on näin ollen se, että asianosaisen avustamisesta aiheutuvat kulut jäävät mahdollisimman alhaisiksi. Silloin, kun vieraalta paikkakunnalta olevan avustajan käyttämiselle on laissa tarkoitettu perusteltu syy, kuten avustajan valitseminen vankilassa olevalle päämiehelle vankilan sijaintipaikkakunnalta, avustajalle maksetaan kaikki tarpeelliset kulut niiden määrästä riippumatta.

A on oikeusapulain nojalla määrättynä B:n yksityisenä avustajana laskuttanut korvausta matkakuluista 30 euroa ja matkustamisesta aiheutuneesta ajanhukasta 100 euroa. Hänen laskuttamansa kustannukset ovat siten olleet samaa luokkaa kuin jos asiaa olisi hoitanut toimistoaan Kouvolassa pitävä asianajaja. Asiassa on tämän vuoksi vielä ratkaistava, onko Kouvolassa yleisesti asianajotehtäviä hoitavalla asianajajalla oikeus korvaukseen matka-ajasta ja -kuluista hänen hoitaessaan tehtävää Kotkan sivukanslian sijaintipaikalla.

Vuoden 2010 alussa toimintansa aloittaneen Kymenlaakson käräjäoikeuden tuomiopiiri muodostuu entisten Kouvolan ja Kotkan käräjäoikeuksien tuomiopiireistä. Käräjäoikeudella on pääkanslia Kouvolassa ja pysyvä sivukanslia Kotkassa.

Korkein oikeus on ratkaisussaan 2006:91 katsonut, että Kouvolan käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluneessa Anjalankosken kaupungissa toimistoaan pitäneellä asianajajalla, joka yleisesti hoiti asianajoa sekä silloisissa Kotkan käräjäoikeudessa että Kouvolan käräjäoikeudessa, ei ollut oikeutta saada korvausta matkakuluista eikä -ajasta hänen hoitaessaan asianajotehtäviä näissä käräjäoikeuksista. Ratkaisu on perustunut siihen, että silloisen oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (359/1998) 4 §:n 3 momentin mukaan avustajalla ei ollut oikeutta kyseessä oleviin korvauksiin hänen hoitaessaan asianajoa omalla tuomioistuinpaikkakunnallaan, jolla korkein oikeus on tulkinnut tarkoitetun samaa kuin oikeusapulain 17 §:n 1 momentin ilmaisulla ”yleisesti hoitaa asianajotehtäviä”. Tulkinnan lähtökohtana korkein oikeus on pitänyt sitä, että eri käräjäoikeuksien istuntopaikat voivat olla hyvin lähellä toisiaan ja jopa samalla paikkakunnalla ja että avustajat voivat tästä syystä harjoittaa samasta toimistostaan asianajoa useammissa käräjäoikeuksissa.

Käräjäoikeusverkoston 1.1.2010 voimaan tulleessa uudistamisessa pienempiä käräjäoikeuksia on yhdistetty suuremmiksi yksiköiksi. Tämä on merkinnyt matkojen pitenemistä ja oikeusapulain nojalla määrättyjen avustajien toimintaympäristön muuttumista silloin, kun asia on käsitelty sellaisessa lakkautetun käräjäoikeuden sijaan tulleessa käräjäoikeudessa, jossa ei ole sivukansliaa. Näin ollen mainitulle korkeimman oikeuden ratkaisulle ja siihen perustuvalle hovioikeuskäytännölle ei enää voida antaa ratkaisevaa merkitystä harkittaessa avustajan oikeutta saada palkkiota matka-ajalta ja korvausta matkakuluistaan. Oikeusavun palkkioperusteista vuonna 2008 annetun valtioneuvoston asetuksen (290/2008) 5 §:n mukaan avustajan oikeutta korvaukseen on lisäksi rajoitettu ainoastaan siten, että hänellä ei ole oikeutta palkkioon matka-ajalta, jos yhdensuuntaisen matkan pituus on alle 20 kilometriä. Avustajan oikeutta matkakulujen korvaukseen ei asetuksessa sen sijaan ole rajoitettu. Lainsäädännössä ei siten enää säännellä avustajan oikeutta palkkioon matka-ajalta ja kulujen korvaukseen muutoin kuin, että niiden saaminen edellyttää asianajajan hoitavan yleisesti asianajotehtäviä kyseisessä tuomioistuimessa tai että muualla asianajoa harjoittavan avustajan käyttäminen on perusteltua.

Käräjäoikeusverkoston uudistamisen yhteydessä ei ole muutettu oikeusapulakia eikä muita palkkion ja kulukorvausten maksamista koskevia säännöksiä. Myöskään käräjäoikeusverkoston uudistamiseen liittyvän lain esitöissä ei ole käsitelty käräjäoikeuksien yhdistymisen vaikutusta oikeusapulain mukaan maksettaviin kulujen korvauksiin ja palkkioihin, vaan lain esitöissä on mainittu ainoastaan, ettei uudistuksella ole valtiontaloudellisia vaikutuksia (HE 227/2009 vp s. 13). Käräjäoikeuslain muuttamisen yhteydessä on sen sijaan muutettu myös muun muassa ulosottokaarta, jotta säännökset asian käsittelemisestä tietyssä asiallisesti toimivaltaisessa käräjäoikeudessa koskevat vastaisuudessa käräjäoikeuden sijaan tullutta käräjäoikeutta. Myös oikeuspaikkasäännöksiä tulkittaessa tuomioistuimella tarkoitetaan koko käräjäoikeutta siitä riippumatta, onko sillä sivukanslia vai ei.

Sitä, käsitelläänkö asia käräjäoikeuden pää- vai mahdollisen sivukanslian sijaintipaikalla, ei sen sijaan ole säännelty, vaan se on jäänyt tuomioistuimen omien sisäisten järjestelyjen varaan. Tämä voi muutoinkin määräytyä tuomareiden työn tasaamiseksi tai muista syistä annettujen määräysten perusteella ja siten olla sattumanvaraista.

Hovioikeus katsoo, että käsillä olevassa tilanteessa oikeusapulain 17 §:n 1 momentin virkettä oikeudenkäyntiavustajalle matkustamisesta aiheutuvien lisäkulujen ja ajanhukan korvaamisen tulkinnassa on otettava huomioon seuraavat tekijät.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 3 kappaleen c-kohdan, oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 1 §:n 1 momentin, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 §:n 1 momentin ja oikeusapulain 8 §:n tarkoituksena on turvata jokaiselle mahdollisuus saada tarvitsemansa oikeusapu ja käyttää valitsemaansa avustajaa. Valtion velvollisuutena on järjestää oikeusapu sanotuista säännöksistä ilmenevässä laajuudessa sekä avustajan kustannusten ja palkkion korvattavuudessa sellaisena, että oikeusapu todellisuudessa mahdollistaa avustajan vapaan valinnan periaatteen toteutumisen silloinkin, kun valinnanvapautta on oikeusapulaissa ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa rajoitettu. Rajoittaminen on sallittu muun muassa asian laadun tai asialla asianosaiselle olevan vähäisen merkityksen perusteella. Yksityisellä avustajalla on oikeus valtion kustantamaan kohtuulliseen palkkioon tarpeellisista toimenpiteistä ja välttämättömästä matkustamisesta johtuvasta ajanhukasta sekä korvaukseen tarpeellisista kuluista. Oikeusavun korvattavien kustannusten rajoittaminen sanotuin tavoin ei loukkaa oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

Oikeusapulain 17 §:n 1 momenttia on tulkittava edellä sanottuja tavoitteita edistävällä tavalla ratkaistavana olevassa tilanteessa, jossa säännöstä ei ole muutettu vastaamaan käräjäoikeusverkoston muutoksista aiheutuneita tilanteita.

Säännöksen kuudennen virkkeen mukaan jos avustajaksi on määrätty henkilö, joka ei yleisesti hoida asianajotehtäviä kyseisessä tuomioistuimessa, korvataan matkustamisesta syntyvät lisäkulut ja ajanhukka ainoastaan, jos tällaisen avustajan käyttäminen on perusteltua. Virkkeen sanamuodosta on pääteltävissä, että avustajalle ei korvata niitä lisäkuluja, jotka hänelle aiheutuvat siitä, että hän saapuu tuomioistuimeen kauempaa kuin tuomioistuimen sijaintipaikkakunnalta. Sanamuoto viittaa siihen, että hänellä on oikeus saada sama korvaus matkakuluista ja ajanhukasta kuin tuomioistuinpaikkakunnalla asianajotehtäviä yleisesti hoitavalla avustajalla. Säännöksen esitöiden (HE 82/2001 vp s. 1039) mukaan tarkoituksena on, että silloin kun avustajaksi on määrätty henkilö, joka ei yleisesti hoida asianajotehtäviä kyseisessä tuomioistuimessa, hänelle suoritettaisiin korvausta vain sellaisista kuluista, joita kyseisessä tuomioistuimessa normaalisti toimivalle avustajalle aiheutuu. Näin ollen asian käsittelevän tuomioistuimen tuomiopiirin ulkopuolella asianajotehtäviä yleisesti hoitavan avustajan oikeus saada korvaus matkakuluista ja ajanhukasta on yhdenvertainen verrattuna tuomiopiirissä yleisesti asianajotehtäviä hoitavaan avustajaan, eikä säännös rajoita asianajotehtäviä hoitavien avustajien kilpailua asettamalla heidät eriarvoiseen asemaan.

Kuten edellä on todettu, Kymenlaakson käräjäoikeus on perustettu yhdistämällä Kotkan ja Kouvolan käräjäoikeudet. Edellä selostetuista syistä on perusteltua tulkita oikeusapulain 17 §:n 1 momentin säännöstä niin, että oikeudenkäyntiavustajia, joilla on toimipaikka Kymenlaakson käräjäoikeuden tuomiopiirissä ja jotka hoitavat asioita Kymenlaakson käräjäoikeudessa Kotkassa tai Kouvolassa, pidetään säännöksessä tarkoitettuina tässä tuomioistuimessa yleisesti hoitavina avustajina. Heille kuuluu siten korvata matkustamisesta syntyvät kulut ja ajanhukka oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti.

Vaikka oikeusapulakia ei ole käräjäoikeusverkoston uudistamisen yhteydessä muutettu, käsitettä "tuomioistuin" on tulkittava yhtenevästi siitä riippumatta, onko tuomioistuimella pysyvä vai väliaikainen sivukanslia vai onko aikaisemmat käräjäoikeudet yhdistetty niin, että niillä on alun alkaenkin ollut vain yksi toimipaikka, "pääkanslia". Myös käräjäoikeuksissa oikeusapulain säännöksiä on tulkittu siten, että sen nojalla määrätylle avustajalle on maksettu palkkiota silloin, kun Lahdessa toimiva asianajaja on hoitanut asiaa Päijät-Hämeen käräjäoikeuden Heinolan sivukansliassa tai Hämeenlinnassa toimiva asianajaja Kanta-Hämeen käräjäoikeuden Forssan sivukansliassa.

Näillä perusteilla hovioikeus katsoo, että vaikka A ei yleisesti hoida avustajantehtäviä Kymenlaakson käräjäoikeudessa, ei avustajan tehtävän hoitamisesta tässä tapauksessa aiheudu oikeusapulain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettuja lisäkustannuksia. Kun otetaan huomioon A:n laskuttamien kustannusten määrä ja edellä selostettu matka-ajan ja -kulujen korvaamista koskevan rajoituksen tarkoitus, hovioikeus katsoo, että A:lla on oikeus laskuttamaansa matkakulujen ja -ajan korvaukseen.

Tuomiolauselma

Hovioikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

TUOMIOLAUSELMA

Muutos käräjäoikeuden tuomioon

- - - - - - - - - -

KORVAUSVELVOLLISUUS

Avustajan palkkio käräjäoikeudessa

Asianajaja A:lle käräjäoikeudessa vahvistettu palkkio korotetaan matkakulujen korvauksineen 750 euroksi, jota vastaava arvonlisäveron määrä on 172,50 euroa eli yhteensä 922,50 euroksi. Hovioikeuden toimesta maksetaan A:lle käräjäoikeuden maksaman ja hovioikeuden vahvistaman palkkion ja kulujen korvauksen yhteismäärän erotuksesta 80 prosenttia eli 127,92 euroa. B velvoitetaan suorittamaan A:lle omavastuuosuutenaan erotuksesta 26 euroa ja sitä vastaava arvonlisäveron määrä 5,98 euroa eli yhteensä 31,98 euroa.

- - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Pertti Nieminen, Sakari Pasila, Timo Palmgren, Kari Janhunen, Markku Almgrén, Lea Nousiainen ja Lasse Tamminen

Äänestys

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot asiassa R 12/904

Hovioikeudenneuvos Kari Janhunen:

Olen A:n valituksen osalta enemmistön kanssa samaa mieltä jatkovalitusluvan myöntämisestä, sovellettavista säännöksistä ja kysymyksenasettelusta, oikeusavun turvaamisesta ja mahdollisuudesta käyttää valitsemaansa avustajaa sekä hovioikeuden kannanotosta, jonka mukaan käräjäoikeuden tuomiopiirien laajentaminen on samalla laajentanut myös oikeusapulain 17 §:n käsitettä tuomioistuimesta, jossa avustaja yleisesti hoitaa asianajotehtäviä. Samaa mieltä olen myös siitä, että tamperelaisen Asianajotoimisto A Oy:n lakimiehet eivät hoida yleisesti asianajotehtäviä Kymenlaakson käräjäoikeudessa.

Muilta osin lausun seuraavaa. Oikeuskäytännössä on käräjäoikeusverkoston uudistamisen jälkeenkin suhteellisen vakiintuneesti katsottu, että avustaja, joka ei yleisesti hoida asianajotehtäviä kyseisessä tuomioistuimessa, ei ole oikeutettu korvaukseen matkustamisesta syntyneistä lisäkuluista ja ajanhukasta lainkaan, ellei avustajan käyttäminen ole ollut perusteltua. Hovioikeuden enemmistön kanta muuttaa tätä vakiintunutta käytäntöä merkittävästi. Sen mukaan tällaiselle avustajalle maksetaan enintään samansuuruinen korvaus matkustamisesta kuin sellaiselle avustajalle, jonka toimisto sijaitsee kyseisen tuomioistuimen tuomiopiirissä. Tämä johtaa sattumanvaraisiin tilanteisiin ottaen huomioon, että käräjäoikeuksien tuomiopiirit ovat hyvinkin erikokoisia ja eri käräjäoikeuksien tuomiopiireissä on vaihteleva määrä paikkakuntia, joilla sijaitsee avustajien toimistoja. Enemmistön kanta saattaa myös johtaa epäyhtenäiseen käytäntöön avustajille maksettavien palkkioiden ja kulukorvausten osalta. Katson, että enemmistön kannan mukainen käytännön muuttaminen edellyttäisi lainsäädäntötoimenpiteitä.

Edellä olevalla perusteella katson, että asianajaja A, joka ei yleisesti hoida asianajotehtäviä Kymenlaakson käräjäoikeudessa, ei ole oikeutettu vaatimaansa lisäkorvaukseen.

Hovioikeudenneuvos Timo Palmgren:

Olen samaa mieltä kuin hovioikeudenneuvos Janhunen