30.11.2011

Helsingin käräjäoikeuden tuomio 28.2.2011

SELOSTUS ASIASTA

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. Huumausainerikos

Rikoslaki 50 luku 1 §

1.2.2010 -2.3.2010 Helsinki

A on laittomasti viljellyt 25 kpl kannabiskasveja käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena. Hänen asunnostaan on takavarikoitu kasvatuksessa olleita noin puolen metrin korkuisia kannabiskasveja 6 kpl ja pistokkaita 19 kpl.
A on esitutkinnassa tunnustanut teon.

Vastaajan vastaus

A on esitutkinnassa ja käräjäoikeudelle tunnustanut menetelleensä syytteessä kerrotulla tavalla. A on suostunut asian ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä.

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

A on tunnustanut, että hän on viljellyt 25 kpl kannabiskasveja käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena. Hänen asunnostaan on takavarikoitu kasvatuksessa olleita noin puolen metrin korkuisia kannabiskasveja 6 kpl ja pistokkaita 19 kpl. Kirjallinen todistelu tukee A:n tunnustamista. A on syyllistynyt siihen huumausainerikokseen, mistä syyttäjä on hänelle rangaistusta vaatinut.

Asia on ratkaistu tuomiolauselmasta ilmenevältä tavalla.

Tuomiolauselma

VASTAAJA A

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSILUETUT RIKOKSET

1) Huumausainerikos 1.2.-2.3.2010

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

SAKKO
Syyksiluettu rikos 1
60 päiväsakkoa a 6 euroa=360 euroa

LAINKOHDAT

1) Rikoslaki 50 luku 1 §

Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen: käräjätuomari Eija Larinkoski

HELSINGIN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 30.11.2011

Asian käsittely hovioikeudessa

Jatkokäsittelylupa on myönnetty 18.5.2011.

Pääkäsittely on toimitettu 3.10.2011.

Valitus

Syyttäjä on vaatinut, että rangaistus kovennetaan kolmeksi kuukaudeksi ehdollista vankeutta.

Sakkorangaistus ei ollut riittävä seuraamus ottaen huomioon A:n viljelemien kannabiskasvien lukumäärä, kasvuolosuhteet ja kasvatusvälineistö. A oli viljellyt asunnossaan yhteensä 25 kannabiskasvia käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena. Osa kasveista oli takavarikkohetkellä ollut noin puolen metrin korkuisia. A oli varustanut asuntonsa kahteen vaatekomeroon mahdollisimman edulliset kannabiskasvien kasvuolosuhteet. A:n käyttämät runsas kasvatusvälineistö ja lannoitteet ilmensivät pyrkimystä saada mahdollisimman suuri sato. Yhdestä kannabiskasvista oli saatavissa keskimäärin 25 grammaa marihuanaa. A:n viljelemistä kasveista olisi siten kasvatuksen tuloksena ollut saatavissa yhteensä ainakin 625 grammaa eli noin 1.250 käyttöannosta marihuanaa. Tämä määrä huomioon ottaen vaara huumausaineen leviämisestä muiden kuin A:n käyttöön oli ollut ilmeinen.

Rangaistuksen mittaamisen lähtökohtana tuli pitää kannabiskasvien lukumäärää, kasvuolosuhteita ja tekijän panostusta kasvien viljelemiseen. Rangaistuksen mittaaminen sattumanvaraisen takavarikkohetkellä kuivattavissa olleen marihuanan määrän perusteella ei johtanut oikeudenmukaiseen lopputulokseen.

Vastaus

A ei ole vastustanut rangaistuksen koventamisvaatimusta.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Rangaistuksen määräämisen lähtökohdat
Rikoslain 6 luvun 3 §:n mukaan rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Saman luvun 4 §:n mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen.

Määrättäessä rangaistusta huumausainerikoksesta on teon vahingollisuutta ja vaarallisuutta vakiintuneesti arvioitu ottaen lähtökohdaksi teon käsittämän huumausaineen laatu ja määrä sekä se, onko huumausaine tarkoitettu omaan käyttöön vai levitykseen. Näihin mainittuihin seikkoihin perustuvaan oikeuskäytäntöön nojautuen on tuomioistuimissa laadittu taulukoita rangaistuskäytännön tasosta.

Korkeimman oikeuden ratkaisuista (KKO 1999:89 ja 2004:6) tarkemmin ilmenevällä tavalla mitattaessa rangaistusta Cannabis sativa -kasveja kasvattamalla tehdystä huumausainerikoksesta huomiota on kiinnitettävä kasvatustoiminnan luonteeseen ja siinä osoitettuun asiantuntemukseen paitsi arvioitaessa kasveista saatavissa olevaa huumausaineen määrää myös muutoin tekijän vaikuttimien ja syyllisyyden arvioimiseksi. Ratkaisussa 2004:6 oli kysymys 12 kannabiskasvin kasvattamisesta huumausaineeksi omaan käyttöön suhteellisen vähäisillä välineillä ja tavalla, joka osoitti, ettei taimivaiheessa olleista kasveista olisi myöhemminkään ollut saatavissa kuin vähäinen määrä huumausainetta. Ratkaisussa 1999:89 oli puolestaan kysymys suunnitelmallisesta, pitkäkestoisesta ja liiketoimenomaisesta kannabiskasvien kasvattamisesta hyvälaatuisen tetrahydrokannabinolipitoisuudeltaan (THC) hasista vastaavan huumausaineen levittämistarkoituksessa, joka osoitti tekijässä niin moitittavaa syyllisyyttä, että rangaistus tuli mitata ankarammin kuin yleensä vastaavanlaatuisen ja -suuruisen hasiserän ollessa rikoksen kohteena.

Itsekasvatettujen Cannabis sativa -kasvien kukinnoissa ja ylälehdissä on suurimmat THC-pitoisuudet. Hyvälaatuisen ja THC-pitoisuudeltaan hasista vastaavan marihuanan osalta on noudatettu hasiksen määrään perustuvaa rangaistuskäytäntöä (KKO 1999:89). Hyvälaatuisen marihuanan arvo katukaupassa on sekä syyttäjän että A:n mukaan noussut hasiksen hintaa korkeammaksi.

Kasvatusolosuhteet ja huumausaineen määrä
Käsillä olevassa tapauksessa A:n asunnosta on kahdesta vaatekomerosta takavarikoitu kuusi kappaletta noin puolen metrin korkuisia kannabiskasveja ja 19 kappaletta kannabiskasvin pistokkaita sekä näiden kasvatusvälineistönä yksi vesipumppu, yksi suodatin, kolme loisteputkivalaisinta, kolme muunlaista valaisinta, kaksi tuuletinta, yksi puhallin, kaksi lämpömittaria, 2 metriä ilmastointiputkea, kolme muuntajaa, kolme ajastinta, kaapeleita, 12 ruukkua, yksi kukkalapio, yksi kasvuturvelevy, yksi suihkupullo, yksi pullo tuholaismyrkkyä sekä 11 pulloa erilaisia lannoitteita. Lisäksi käyttövälineistönä on takavarikoitu yksi rouhin ja yksi piippu. Välineistön A on kertonut hankkineensa vähitellen palkkarahoillaan.

A:lla on siten ollut käytössään monipuolinen kasvatusvälineistö ja runsaasti lannoitteita, jotka osoittavat hänen pyrkimystään luoda kasveille mahdollisimman hyvät kasvuolosuhteet. A on myös kertonut, että kasveja jalostamalla pystyi vaikuttamaan niiden THC-pitoisuuteen ja siihen, millainen vaikutus, piristävä vai unettava, kasveista saatavalla marihuanalla oli. Tietonsa kasvien jalostamisesta ja kasvattamisesta A on kertonut hankkineensa internetistä.

Hovioikeus toteaa, että viljelmältä tavatuista ja sieltä takavarikoiduista kasveista rikosepäilyn paljastuessa saatavaksi arvioitavan huumausaineen määrä on sattumanvarainen riippuen kulloinkin kasvien senhetkisestä koosta ja kasvuvaiheesta. Sen vuoksi hovioikeus katsoo, että myös pistokkaista edellä lausutuin tavoin saatavaksi arvioitavan marihuanan määrä on luettava A:n rikoksen kohteena olevan huumausaineen määrään rangaistusta mitattaessa. Tätä näkemystä tukee lisäksi se, että myös yritys viljellä hamppua tai muita rikoslain 50 luvun 1 §:ssä lueteltuja kasveja käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena on huumausainerikoksena rangaistavaa menettelyä.

A on myöntänyt, että syyttäjän arvioimat 25 grammaa vastasi myös hänen käsitystään siitä, mitä kustakin kasvista olisi hänen luomissaan kasvuolosuhteissa ollut saatavissa marihuanaa. Tähän nähden ja A:n kasvatustoiminnan luonteesta edellä selostetun mukaisesti todettavissa olevan perusteella voidaan arvioida, että pistokkaista odotettavissa ollut tuottoarvo on ollut hyvä ja että niistä ja suuremmista kasveista olisi ollut saatavissa syyttäjän väittämät yli 600 grammaa marihuanaa.

Huumausaineen levittämistarkoitus
Oikeuskäytännössä on katsottu, että vaara huumausaineen leviämisestä on olemassa silloin, kun huumausainetta on suuri määrä.

A on kuitenkin ilmoittanut kasvattaneensa kannabiskasveja vain omaa käyttöään varten mielenkiinnosta ja terveydellisistä syistä sekä välttääkseen sekaantumasta huumausaineiden kauppaan. Hänen päivittäinen käyttöannoksensa oli ollut suurimmillaan 2-3 grammaa marihuanaa. Hovioikeudella ei ole aihetta epäillä A:n kertomusta tältä osin ottaen huomioon muun muassa se, että A:n viljelmä on paljastunut hänen äitinsä ilmiannosta eikä esimerkiksi häiriökäyttäytymisen vuoksi tai muiden rikosten selvittämisen yhteydessä, mikä olisi tyypillistä huumausaineen levittämistapauksissa.

Vaikka A kertomansa mukaan ei ollut tarjonnut marihuanaa edes kavereilleen ja vaikka hän on ilmoittanut aikoneensa pakastaa kasveista saamansa marihuanan omaa käyttöään varten, hovioikeus kuitenkin katsoo viljelmästä saatavissa olleen huumausaineen määrän olleen niin suuri, että vaara huumausaineen leviämisestä jossain määrin kaveripiirissä myös muiden käyttöön on ollut olemassa. Suunnitelmallista levittämistarkoitusta A:lla ei kuitenkaan ole osoitettu olleen.

Rangaistuksen määrääminen
A:n viljelmästä edellä lausutuin tavoin arvioitavan saatavissa olleen huumausaineen suhteellisen suuren, yli 600 gramman määrän perusteella hovioikeus katsoo, että sakkorangaistusta ei ole pidettävä riittävänä seuraamuksena hänen syykseen luetusta rikoksesta. A on siten tuomittava rikoksestaan vankeusrangaistukseen.

Ottaen kuitenkin huomioon, että hän on kasvattanut kannabiskasveja lähtökohtaisesti vain omaa käyttöään varten ja huumausaineen leviämisvaara on ollut suhteellisen vähäinen, vankeusrangaistus on mitattava selvästi vastaavan huumausainemäärän levittämisestä tuomittavia rangaistuksia lievempänä.

Hovioikeus pitää 60 päivän vankeusrangaistusta oikeudenmukaisena seuraamuksena käräjäoikeuden A:n syyksi lukemasta rikoksesta. Kun A:ta ei ole aikaisemmin tuomittu rikoksista vankeusrangaistukseen, hovioikeus katsoo, että vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi.

Hovioikeuden ratkaisu ilmenee tuomiolauselmasta.

Tuomiolauselma

VASTAAJA A

Muutos käräjäoikeuden tuomioon:

VANKEUS
Syyksi luettu rikos 1
60 päivää vankeutta
Vankeusrangaistus on ehdollinen
Koeaika alkaa hovioikeuden tuomion antamispäivänä ja päättyy 31.12.2012.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

hovioikeudenlaamanni Pirkko Kauppinen, hovioikeudenneuvos Paula Salonen, määräaikainen hovioikeudenneuvos Kirsti Uusitalo

Valmistelija: viskaali Juha Sihto

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen