16.11.2010

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Käräjäoikeus olisi hovioikeuden päätöksen perusteluista ilmenevistä syistä ollut velvollinen toimittamaan pääkäsittelyn asiassa, jossa oli kysymys testamenttimääräysten tulkinnasta. Asia palautettiin käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS PÄÄTÖS 16.11.2010

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

Valitus

A myötäpuolineen on valituksessaan vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan siltä osin kuin pesänjakajan 10.9.2008 toimittama perinnönjako oli kumottu ja että pesänjakajan toimittama ositus- ja perinnönjako pysytetään voimassa. A myötäpuolineen on lisäksi vaatinut, että B ja C velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa asiassa korkoineen ja että hovioikeudessa toimitetaan pääkäsittely henkilötodistelun esittämiseksi asiassa.

Vastaus ja vastavalitus

B ja C ovat ensisijaisesti vaatineet, että valitus jätetään tutkimatta, koska siinä esitetyt vaatimukset eivät olleet toteutettavissa vain heitä vastaan ajettuina. Toissijaisesti B ja C ovat vastustaneet muutosvaatimuksia perusteettomina ja viimesijaisesti vaatineet, että heidän lakiosansa määrätään maksettaviksi sitovan testamenttimääräyksen mukaisesti rahana pesän varoista. B ja C ovat vastustaneet uuden todistelun vastaanottamista hovioikeudessa, koska se olisi voitu esittää jo käräjäoikeudessa. B ja C ovat vaatineet A:n ja hänen myötäpuoltensa velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa korkoineen käräjäoikeudessa 13.799 eurolla ja hovioikeudessa 800 eurolla.

Vastaus

D myötäpuolineen ei ole käyttänyt hyväkseen heille varattua tilaisuutta antaa vastaus valituksen johdosta.

Vastaus vastavalitukseen

A myötäpuolineen on vastustanut vaatimuksia perusteettomina.

Lausumat

A myötäpuolineen on heiltä pyydetyssä lausumassa ilmoittanut, ettei asian palauttamista käräjäoikeuteen vastusteta.

B ja C ovat heiltä pyydetyssä lausumassa vastustaneet asian palauttamista käräjäoikeuteen ja uuden näytön vastaanottamista siellä sekä vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista lausuman osalta 880 eurolla korkoineen.

D:lle myötäpuolineen on varattu tilaisuus antaa lausuma asian mahdollisesta palauttamisesta käräjäoikeuteen. Lausumia ei ole annettu.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Valituksen tutkiminen

Pesän osakkaiden B:n ja C:n kanne on pantu käräjäoikeudessa vireille kaikkia muita pesän osakkaita vastaan, kuten perintökaaren 23 luvun 10 §:n 1 momentissa säädetään. Kun käräjäoikeuden tuomiosta valitetaan, valittajat voivat mainitun säännöksen estämättä kohdistaa valituksensa vain osaankin asianosaisista. A myötäpuolineen on hovioikeudessa vaatinut käräjäoikeuden tuomion kumoamista ja pesänjakajan tekemän perinnönjaon pysyttämistä. Valituksen sisällöstä johtuu, että valitus tosiasiassa kohdistuu myös D:hen myötäpuolineen ja heille käräjäoikeuden tuomiossa määrättyyn perintöosaan. Estettä valituksen tutkimiselle ei ole.

Asian käsittely hovioikeudessa

Käräjäoikeus on ratkaissut asian kirjallisessa valmistelussa pääkäsittelyä toimittamatta. Asianosaiset eivät ole vastustaneet asian ratkaisemista kirjallisessa menettelyssä.

Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 27 a §:n mukaan riitainen asia voidaan ratkaista yksin kirjallisen valmistelun perusteella, jos asia on laadultaan sellainen, ettei sen ratkaiseminen edellytä pääkäsittelyn toimittamista eikä kukaan asianosaisista vastusta asian ratkaisemista kirjallisessa menettelyssä. Lainkohdan säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä on lausuttu, että pääkäsittelyn järjestäminen voi olla tarkoituksetonta silloin, kun asiassa ei lainkaan esitetä suullista todistelua eikä pääkäsittelyyn muustakaan syystä ole tarvetta esimerkiksi sen vuoksi, että jutun tosiseikasto on riidaton ja epäselvyys koskee vain asian oikeudellista arviointia. Hallituksen esityksessä todetaan edelleen, että säännöksen tarkoituksena on mahdollistaa asian ratkaiseminen kirjallisen valmistelun perusteella vain silloin, kun pääkäsittelyn järjestäminen on asian ratkaisemisen kannalta selvästikin tarpeetonta. (HE 32/2001 vp s. 54 ja 55)

Oikeuskirjallisuudessa esitetyn kannan mukaan kirjallisen näytön vastaanottamiseen ja arviointiin valmistelussa on suhtauduttava varoen, koska näyttökysymyksen ratkaisu edellyttää myös asianosaisille varattavaa tilaisuutta kommentoida esitettyä näyttöä (Juha Lappalainen: Siviilijutun käsittely käräjäoikeudessa vuoden 2002 uudistuksen mukaan, Helsinki 2002, s. 104). Edelleen Lappalaisen mukaan pääkäsittely tulisi järjestää myös faktojen riidattomuudesta huolimatta, jos oikeuskysymys on vähääkään mutkikkaampi.

A:n ja hänen myötäpuoltensa valituksessa on vedottu kirjallisten todisteiden lisäksi myös henkilötodisteluun. Käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevät asian laatu ja asiassa ratkaistavat riitaiset seikat. Kuten yksityisoikeuden professori Ahti Saarenpääkin lausunnossaan toteaa, kysymys on myös näytöstä eli siitä, miten E:n ja F:n testamenttimääräykset on tulkittava. Hovioikeus katsoo, että asia on laadultaan sellainen, ettei käräjäoikeuden olisi tullut ratkaista asiaa kirjallisessa valmistelussa pääkäsittelyä toimittamatta. Asianosaisten kannanotoista huolimatta tuomioistuimen tulee viran puolesta ratkaista asian oikea käsittelyjärjestys. Asian käsittelyssä on näin ollen tapahtunut menettelyvirhe. Sen vuoksi asia on kokonaisuudessaan palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja asia palautetaan kaikkia osakkaita koskevalta osalta käräjäoikeuteen. Käräjäoikeuden tulee, tämän päätöksen saatua lainvoiman, omasta aloitteestaan ottaa asia uudelleen käsiteltäväkseen.

Käräjäoikeuden on lausuttava asianosaisten oikeudenkäyntikuluvaatimuksista myös hovioikeuden osalta.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Markku Ukkola, Heikki Laakso, Kaarina Heino
Esittelijä Tiina Kiviranta

Lainvoimaisuustiedot:

Korkeimmassa oikeudessa

Valituslupa myönnetty 21.9.2011